EkoSparraamosta apua kestävän kehityksen tekoihin!

Nainen laittaa kartonkiroskaa keräyslaatikkoon.

 

Haluaisitko oppia vähentämään energiankulutusta, kompostoimaan tai järjestämään kestävämpiä tapahtumia? Oletko suunnitellut pörriäispellon perustamista tai vieraslajien torjuntaa? Varaa maksuton tapaaminen Leader Varsin Hyvän ympäristösuunnittelijan kanssa ja toteuta unelmasi ammattilaisen avulla!

Leader Varsin Hyvän EkoTeko-hankkeen lanseeraama EkoSparraamo auttaa kestävään kehitykseen liittyvissä kysymyksissä kuntia, yhdistyksiä, yhteisöjä tai vaikka yksityishenkilöitä. Ympäristösuunnittelija Ina Fagerlundin kanssa voi sopia maksuttoman konsultaation, jossa saa asiantuntijan apua käsillä olevaan kysymykseen. 

– Minulla on hyvä yleiskäsitys kestävästä kehityksestä. Ja jos apua tarvitsee johonkin oikein spesifiin kysymykseen, niin etsin sopivan asiantuntijan avuksi, Fagerlund lupaa. 

Konsultointiaikoja voi kysellä sähköpostilla osoitteesta ina.fagerlund@varsinhyva.fi

EkoSparraamon toimintaan pääsee tutustumaan myös keskiviikkona 2. helmikuuta klo 18 järjestettävässä Kello kuuden Varsin Hyvässä tietoiskussa. Fagerlund ottaa Teams-kokoukseen ilmoittautumisia vastaan sähköpostitse. 

– Korona on vapauttanut aikaa suunnitella tulevaa. Nyt on hyvä hetki rakentaa raamit, jotta pääsee töihin heti, kun se on taas mahdollista. Kevät on uudistumisen aikaa, hän kannustaa.

EkoSparraamo on hyödynnettävissä Varsin Hyvän toiminta-alueella, eli Kaarinan, Liedon, Maskun, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Sauvon, Taivassalon ja Turun maaseutualueilla. Myös Leader Ravakan alueella Vakka-Suomessa on vastaava EkoSparraamo. 

Ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä

Kestävä kehitys voidaan jakaa neljään osa alueeseen: ekologiseen, taloudelliseen, kulttuuriseen ja sosiaaliseen kestävyyteen. EkoSparraamosta voi kysyä apua näihin kaikkiin! Usein yhdellä teolla onnistutaan kasvattamaan kestävyyttä useammastakin näkökulmasta. 

– Jos onnistuu esimerkiksi vähentämään energiankulutusta, sillä on yleensä positiivinen vaikutus sekä ympäristön että talouden näkökulmasta, Fagerlund kertoo esimerkkinä.

– Tai jos suunnittelee kyläyhdistykselle sellaista toimintaa, jonka kautta saa mukaan uusia sukupolvia ja juuri maalle muuttaneita, niin sillä on vaikutusta sekä kulttuuriseen että sosiaaliseen kestävyyteen, hän jatkaa. 

Hyviä esimerkkejä kestävistä teoista maaseudulla on Fagerlundin mukaan esimerkiksi yksittäisten kauppiaiden organisoimat kauppabussit, jotka keräävät kaikki kylän vanhukset samaan aikaan kauppaan. Ympäristö kiittää kimppakyydistä ja ikäihmiset saavat ruokaostosten lomassa sosiaalisia kontakteja. 

Apua matalalla kynnyksellä

Nainen istuu tietokoneen ääressä.
Leader Varsin Hyvän ympäristöneuvoja Ina Fagerlund on tavattavissa pääsääntöisesti alkuviikosta. Konsultointi onnistuu myös koronaturvallisesti etäyhteydellä.

Kestävän kehityksen teko voi olla pieni tai suuri – neuvontaa tarjotaan matalalla kynnyksellä kaikille! EkoSparraamo voi järjestää myös koulutusta, vierailuja tai infotilaisuuksia. 

– Kevään aikana olemme suunnitelleet vierailua Salon uuteen ekovoimalaitokseen ja koulutusta kompostoinnista. Ideoita muistakin koulutuksista ja vierailukohteista otetaan vastaan, Fagerlund vinkkaa. 

Ympäristösuunnittelijan avulla voi tehdä myös ympäristösitoumuksia ja laskelmia esimerkiksi energian tai vedenkulutuksesta.

 

Eko-vinkkejä maaseudulle:

Lasipurkkeja, joiden päällä teksti: Vähennä kulutusta ja kierrätä.
Jos jokainen suomalainen kierrättää yhden metallipurkin, siitä tulee yhteensä yli viisi miljoonaa kierrätettyä metallipurkkia. Pienistä puroista kasvaa iso virta! Lisäksi pitää muistaa, että jo tuotteiden valmistus kuluttaa luonnonvaroja, joten kulutuksen vähentäminen on kaiken A ja O.
Multaa käsissä ja kuvan päällä teksti: Kompostoi!
Kun biojätteen kompostoi ja muut jätteet kierrättää, polttokelpoisen jätteen tyhjennysväli voi olla jopa kolme kuukautta. Kompostista saat samalla itse valmistamaasi multaa pihatöihin ja kukkaruukkuihin.
Mikrofonin kuva ja päällä teksti: Tee yhteistyötä.
Voisitko käyttää naapureidesi kanssa samaa jäteastiaa? Tai voisiko samalla alueella toimivat yhdistykset tehdä suurimpia hankintoja yhdessä? Esimerkiksi äänentoistokalusto voisi olla useamman yhdistyksen yhteinen. Kaikkien ei tarvitse omistaa kaikkea! Yhteistyön tekeminen ja kimppakyytien suosiminen lisäävät myös sosiaalista hyvinvointia.
Omenapuu, jossa keltaisia omenoita ja kuvan päällä teksti: Järjestä kestäviä tapahtumia!
Tapahtumissa kannattaa tarjota kasvispainotteista lähiruokaa sesonkien mukaan. Esimerkiksi letulla on pienempi hiilijalanjälki kuin makkaralla ja naapuritilan omenalla pienempi kuin ulkomailta tuodulla banaanilla. Kertakäyttöastioiden käyttöä voi vähentää pyytämällä ihmisiä ottamaan oman mukin mukaan. Tapahtuman aikataulussa kannattaa huomioida käytettävissä olevat bussivuorot tai kannustaa osallistujia käyttämään polkupyöriä ja kimppakyytejä.
Mehiläiset työssään ja kuvan päällä teksti: Jätä nurmikko leikkaamatta!
Pihan pörriäisillä on tärkeä tehtävä pölyttäjinä ja luonnon monimuotoisuuden turvaajina, mutta niiden elintila kapenee koko ajan ilmastonmuutoksen, kaupungistumisen, vieraslajien ja hyönteismyrkkyjen seurauksena. Kun jätät edes osan nurmikosta leikkaamatta, tarjoat samalla elintilaa pörriäisille ja edesautat sitä, että saat seuraavanakin vuonna mustikat poimittua lähimetsästä.

Tee se Turun seudulla! Matkailuvinkkejä Turun ympäryskuntiin

 

Jos Varsinais-Suomen pääkaupungin hulina alkaa kyllästyttää, pääsee jo muutaman kilometrin päässä Turun keskustasta maaseututunnelmiin.  Uudistuneelta Tee se Suomessa -sivustolta löydät alkusyksyn matkavinkit sekä päiväretkille että pidemmille reissuille Turun ympäristössä.

Valtakunnallinen matkailusivusto Tee se Suomessa on päivitetty kesään 2021. Varsinais-Suomen sivulla esitellään kolmisenkymmentä matkailuvinkkiä, joista peräti kahdeksan on Turun seutukunnan alueella. Kaikkia kohteita on tukenut  paikallinen Leader-ryhmä Varsin Hyvä.

Liedon Vanhalinna on upea kokonaisuus Linnavuoren kartanomiljöössä vain reilun 10 minuutin ajomatkan päässä Turun keskustasta. Vanhalinna on suosittu kulttuurimatkailukohde, sillä onhan se Suomen laajimmin tutkittu ja löydöiltään rikkain muinaislinna: Linnavuoren alueelta on löydetty esineistöä rautakaudelta asti. Vanhalinnan museossa on muun muassa kotimuseo ja aika ajoin vaihtuvia näyttelyitä. Museokauppa Hildan puodista voi ostaa pieniä matkamuistoja ja se on auki samaan aikaan museon kanssa.

Valkoinen rakennus peltomaisemassa.

Carfield Oy tarjoaa monipuolista polkupyörävuokrausta kaikenikäisille pyöräilijöille. Pyöränvuokraus on helppoa, sillä vuokrapyöriä löytyy ympäri eteläistä Varsinais-Suomea yli 30 vuokrapisteessä. Voit vuokrata pyörän yhdestä vuokrapisteestä ja palauttaa toiseen pisteeseen. Lähde vaikka vuokrapyörällä saaristoon ja tule bussilla takaisin kaupunkiin! Yrityksen päätoimipiste ja kolme vuokrauspistettä sijaitsevat Turussa.

Polkupyöriä rivissä.

Nautelankosken museo, luonto- ja muinaisalue henkivät vanhan ajan kulttuuria. Nautelankoski on Aurajoen suurin koski, jonka luonto ja ympäröivät rakennukset ovat merkittävä osa alueen kulttuurihistoriaa. Alue tunnetaan myös kivikautisena asuinpaikkana, ja sen museoissa kävijät pääsevätkin tutustumaan kivikauden elämään. Nautelankosken alueeseen kuuluvat museorakennuksina muun muassa myllärintupa, Lauri Nautelan museo, vesimylly, vilja-aitta ja sauna. Siihen kuuluu lisäksi Kukkarkosken muinaismuistoalue sekä Nautelankosken luonnonsuojelualue. Vanhalta Tampereentieltä voi tehdä pikaisenkin tutustumisen luonnonsuojelualueelle ja pysäköidä auton alueella sijaitsevan Nautelankosken museon parkkipaikalle.

Kuohuva koski.

Kuusiston piispanlinnan rauniot. Kuusiston saari on retkikohde, jossa yhdistyvät ainutlaatuinen saaristoluonto, historia ja nykytaide. Kuusiston saari on muuttunut paljon niistä ajoista, kun piispa Maunu I asutti vastavalmistunutta piispanlinnaa saaren kärjessä 1290-luvun lopulla. Tuolloin linna sijaitsi vielä omalla saarellaan, joka on maankohoamisen myötä hiljalleen kuroutunut kiinni pääsaareen. Keskiajalla piispan palatsi oli katolisen Suomen hengellisen elämän ja poliittisen vallan keskus. Kuusiston linnan tarina kuitenkin päättyi, kun kuningas Kustaa Vaasa määräsi piispanlinnan purettavaksi uskonpuhdistuksen aikaan vuonna 1528. Luonto valtasi rauniot nopeasti. Nykyään raunioilta lähtee 3,2 kilometrin mittainen Kappelinmäen luontopolku, joka kiertää lehtomaista mäkeä puiden katveessa. Polulta voi kavuta Kappelinmäen kallioiselle huipulle ihailemaan silmiä hivelevää saaristomaisemaa. Kuusiston saari on ajan myötä kehittynyt merkittäväksi lintukohteeksi ja alueella viihtyvät myös monet lepakkolajit. Raunioilla on wc ja tulentekopaikka sekä opasteet omatoimista tutustumista varten. Laiturilta pääsee myös pulahtamaan mereen!

Ilmakuva linnan raunioista.

Liedon Parmaharjulle rakennettiin vuonna 1969 legendaarinen hyppyrimäki ja urheilutalo, jossa on vietetty monenlaisia tapahtumia: ikimuistoisia häitä ja jännittäviä mäkikisoja. Parmaharjulla kiemurtelee myös juuri kunnostettu luontopolkuja, joista voi valita 1,6 kilometrin, 6 kilometrin tai 9 kilometrin mittaisen reitin. Alueelle valmistui pari vuotta sitten myös hampusta tehty kota, joka palvelee retkeilijöitä, ja talvisin metsään tehdään hiihtoladut. Urheilutalon tilat toimivat lisäksi hyvin esimerkiksi yritysten toimintapäivien järjestämiseen. Liikuntasalissa voi järjestää urheilullista ohjelmaa, ja lisäksi Parmaharjulta löytyy hyvät tilat kokoustamiseen, ruokailuun ja saunomiseen. Lue lisää kunnostetusta urheilutalosta!

Ilmakuva kukkulasta, jolla on mäkihyppytorni.

Tuorlasta löytyy nähtävää ja koettavaa ympäri vuoden. Kaarinassa historiallisen Kuninkaantien varrella sijaitseva Tuorlan alue on täynnä toimintaa! Tuorlan Majatalo on kuuluisa maittavasta kotiruuastaan ja mummolatunnelmia herättävästä hostellimajoituksestaan. Observatoriossa voi tutustua avaruuden ihmeisiin ja floristiikkatalossa hämmästyä kukkaloistosta. Alueen luonnosta pääsee nauttimaan ja oppimaan opastetulla luontopolulla. Tuorlan Majatalon yhteydessä toimii lähiruoka- ja lahjapuoti. Majatalo soveltuu myös viihtyisän kokouspäivän, perhejuhlien tai yritystilaisuuksien viettoon. Palvelukin on A-luokkaa, sillä Tuorlan Majatalon Marja Vaiste on valittu Vuoden yrittäjäksi vuonna 2020. Lue lisää Tuorlan uudesta Aurinkokuntareitistä!



Aurajoentien matkailutie kutsuu tutustumaan Aurajokilaakson upeisiin maisemiin kävellen, pyörällä, autolla, moottoripyörällä, kajakilla tai vaikka sup-laudalla. Vuonna 2021 virallisen matkailutien statuksen saanut Aurajoentie kulkee Turusta Oripäähän Liedon ja Pöytyän kautta – lähes koko matkan liitossa Aurajoen kanssa. Tien varrella on upeita kartanoita, vanhoja maatiloja, uniikkeja museoita ja kutsuvia luontopolkuja. Muihin matkailuteihin verrattuna erityisen siitä tekee se, että se kulkee yhtäjaksoisesti jopa kuutisenkymmentä kilometriä avoimessa peltomaisemassa. Palveluita ja tapahtumia on reitin varrella jo yllin kyllin ja lisää kehitetään koko ajan. Aurajoentien lisäksi Suomessa on kymmenen muutakin matkailutietä, joista kolme kulkee Varsinais-Suomessa: Saariston rengastie, Kuninkaantie ja Hämeen Härkätie. Kaikki Varsinais-Suomen reitit kohtaavat Turussa, joten niitä on helppo myös yhdistää samaan matkasuunnitelmaan. Lue lisää Aurajoen matkailutiestä!



Ravintola Wanha Salakuljettaja on tunnettu herkullisesta ruuasta, iloisesta palvelusta ja monipuolisesta ohjelmatarjonnasta. Velkuan vierasvenesatamassa sijaitsevasta koko perheen suosikkiravintolasta saa pitsoja, carte-burgereita ja ruokaisia salaatteja sekä grilliherkkuja. Ravintolan vieressä lapsiasiakkaita ilahduttaa leikkipaikka nimeltä Salakuljettajan puisto ja sisällä ravintolassa voi tutustua Velkuan historiaa esittelevään näyttelyyn. Asiakaspaikkoja on aurinkoisella terassille 140 ja ohjelmaa on perinteisesti läpi kesäkauden. Paikka on tunnettu myös hyvistä bileistään ja ennen kaikkea muinaistulien yön tapahtumistaan. Majoituspaikkoja on paitsi tietysti vierasvenesatamassa myös meren rannalle tehdyissä viihtyisissä mökeissä. Palvelurakennuksesta löytyy veneilijöiden ja majoittujien käyttöön pesukoneet, suihkut ja wc-tilat sekä keittiö.



Yli 300 kohdetta kutsuu lomailemaan maaseudulle

Maa- ja metsätalousministeriön luotsaamalle Tee se Suomessa -sivustolle on koottu Suomesta yhteensä yli 300 kohdetta, joissa matkailu on paitsi turvallista ja vastuullista, myös elämyksellistä ja hauskaa! Sivustolla on tarjolla useita ulkoilmakohteita, joissa voi vaikkapa patikoida, pyöräillä tai pysähtyä nauttimaan hetkestä luonnon ääreen. Erilaiset majoituskohteet, kahvilat ja ravintolaelämykset innostavat nauttimaan Suomen kesästä.

EU-osarahoitteisesta maaseutuohjelmasta rahoitetaan matkailua monella tapaa. Ohjelmasta on vuosina 2014–2020 myönnetty 81 miljoonan euron rahoitus matkailuun. Erilaisiin yritysinvestointeihin on myönnetty 47 miljoonaa euroa ja hankkeisiin 34 miljoonaa. Matkailuyrityksissä käytetty raha on saanut liikkeelle myös yksityistä rahaa: 47 miljoonan euron tuella on saatu aikaan 180 miljoonan euron investoinnit. Lisäksi suorien matkailuun kohdistuvien rahoituksien lisäksi on rahoitettu tuhansia erilaisia kaikkien käytössä olevia investointeja kuten laavuja, reitistöjä, uimarantoja ja leikkipaikkoja.



Leader Varsin Hyvän Maaseutumania alkaa 9.9. – Ensimmäisessä tilaisuudessa keskustellaan Saaristomeren rehevöitymisestä

Ranta ja järvimaisema.

 

Turun seudulla toimiva Leader Varsin Hyvä järjestää syyskuusta alkaen teematilaisuuksien sarjan toimialueensa kaikissa kunnissa. Tilaisuuksissa kuullaan asiantuntijoiden ajankohtaisia puheenvuoroja, tutustutaan maaseudun kehittämistoiminnan tuloksiin ja keskustellaan Leader-toiminnan tulevista tavoitteista.

Ensimmäinen tilaisuus järjestetään keskiviikkona 9. syyskuuta klo 17.30–20 Taivassalon uudessa seurakuntakeskuksessa (Keskustie 4) otsikolla Kohti Saaristomeren kestävää kehitystä. Tilaisuudessa professori Kalervo Väänänen puhuu siitä, voidaanko Saaristomeren rehevöityminen pysäyttää. 

Väänäsen kesällä julkaistu selvitystyö herätti huomiota konkreettisilla toimenpide-ehdotuksillaan. Mitä voimme tehdä Saaristomeren tulevaisuuden puolesta? Mikä on kalastuksen merkitys meren hyvinvoinnille? Miten vähentää ravinnevalumia? Onko ravinteiden ja biomassan talteenotto vaihtoehto? Väänäsen puheenvuoron lisäksi illan aikana kuullaan myös paikallisesta ympäristönsuojelutoiminnasta ja maaseudun kehittämistoiminnasta. Tilaisuus on kaikille avoin, mutta ilmoittautumisia pyydetään tarjoilun vuoksi osoitteeseen tiina.saaresranta@varsinhyva.fi.

Seuraavat tilaisuudet järjestetään samalla kaavalla, mutta uusilla aiheilla. Keskiviikkona 16. syyskuuta klo 17.30 Naantalin kaupungintalon valtuustosalissa keskustellaan älykkäistä kylistä. Maaseudulla asumisen mahdollisuudet ja etätyö ovat viime aikoina herättäneet paljon keskustelua. Mitä uusia ratkaisuja tähän on jo kokeiltu? Mitä on älykäs kylä ja asuminen? Miten elävöittää saaristoa? Mitä visioita ja ratkaisuja löytyy erilaiseen omakotiasumiseen? Älykkäät kylät ja asukkaat -illassa on tarjolla asiantuntijapuheenvuoroja ja keskustelua ajankohtaisista ratkaisuista elämiseen, asumiseen ja työntekoon maaseudulla. 

Kaikki tilaisuudet alkavat kahvituksella ja jokaisessa tilaisuudessa arvotaan lähituotekassi osallistujien kesken! Turvavälit pyritään järjestämään ja koronan vuoksi osa tilaisuuksista varaudutaan järjestämään myös webinaareina.

Maaseutumania-keskustelukiertue

Ke 9.9. Taivassalo klo 17.30-20: Kohti Saaristomeren kestävää kehitystä

Ke 16.9. Naantali klo 17.30-20: Älykkäät kylät ja asukkaat

To 24.9. Rusko klo 17.30-20: Vanhat rakennukset ja niiden korjaus

To 8.10. Paimio klo 17.30-20: Tarua ja totta – paikan tarina osana matkailukokemusta

Ma 19.10. Turku klo 9-11: Tekoälystä maaseutuyritysten kilpailuvaltti

Ti 3.11. Raisio klo 17.30-20: Läheltä ja luomua

To 19.11. Kaarina klo 17.30-20: Nuoret ja kansainvälisyys

Ti 1.12. Lieto klo 17.30-20: Vetovoimaa ja sykettä tapahtumilla

Ke 13.1. Sauvo klo 17.30-20: Iloa ja eloa kaikille kylille

Ti 26.1. Masku klo 17.30-20: Asuinalueen brändäys kunnan ja yhdistysten yhteistyönä

Ti 9.2. Nousiainen klo 17.30-20: Laatua vapaa-aikaan – iloa elämään

Varsin Hyvä on Leader-ryhmä ja maaseudun kehittämisyhdistys, joka rahoittaa yleishyödyllisiä kehittämis- ja investointihankkeita sekä tukee maaseudun yritystoimintaa. Varsin Hyvän toimialue kattaa kaikki Turun seudun kunnat ja kaupungeista maaseutualueet. Kaikissa Maaseutumanian keskustelutilaisuuksissa on varattu hetki myös keskustelulle maaseudun elinvoimaisuuden lisäämisestä ja paikallisesta kehittämisstrategiasta vuosille 2021–2027. Näin myös tilaisuuksien kävijät pääsevät vaikuttamaan siihen, miten omaa asuinaluetta kehitetään tulevaisuudessa.