Lemussa panostetaan luontoliikuntaan

Punainen kajakki ja meloja merellä.

 

Maskun Lemussa on kehitetty luontoliikuntaa kolmen yhdistyksen voimin – maalla, merellä ja metsässä. Nyt kylässä riittää patikoitavaa, pyöräiltävää ja melottavaa. Samassa hankkeessa ehostettiin myös Kuurnanpään uimarantaa.

Leader Varsin Hyvän rahoittama Luontoliikuntaa Lemussa -hanke on tulossa päätökseen. Hankkeen takana on kolme lemulaista yhdistystä: partiolippukunta Kolkankävijät ry, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lemun yhdistys ja Kotiseutuyhdistys Lemun Kempit ry. 

– Hanke alkoi keväällä 2019. Koko homma lähti siitä, että halusimme kehittää Kolkanpolkua. Niin pienelle hankkeelle ei kuitenkaan ollut rahoitusta tarjolla, joten aloimme ajatella luontoliikunnan kehittämistä laajemmin. Kanootteja tänne oltiin kaivattu jo pitkään, samoin uimarannan kehittämistä oltiin mietitty. Lopulta päätimme yhdistää samaan hankkeeseen monta pientä projektia, taustoittaa Jukka Niittymäki Kolkankävijöistä.

Yhteistyö oli helppo saada käyntiin, sillä kaikki kolme yhdistystä olivat aikanaan jo perustamassa Kolkanpolkua. Tämän hankkeen myötä reitille tuli pari uutta linjausta, mutta suurin työ oli polkujen kyltitys.  

– Siellä on kolme eri reittiä, jotka ovat kaikki vähän eri pituisia ja joilla on kaikilla omat lähtöpaikkansa. Lähtöpisteiden välit voi kulkea maanteitse vaikka polkypyörällä. Nyt kun siellä on hyvä kyltitys, tietää aina, paljonko on matkaa mihinkin kohteeseen, kertoo Niittymäki. 

Kolkanpolun lähtöpaikat ovat Lemun kirjastolla, Miiaisissa ja Seijaisissa. Reittien varrella on laavuja, nuotiopaikkoja, biokäymälöitä ja näköalapaikkoja. 

Tauno Linkoranta (vas.), Tiina Hyvönen, Tiina Kosonen, Hanna Pihanperä, Jukka Niittymäki sekä iso joukko muitakin talkoolaisia ovat saaneet Luontoliikuntaa Lemussa -hankkeen jo melkein päätökseen. Uimarannalle saatiin hankkeen avulla uusi ponttonilaituri sekä kuvassa näkyvä pöytä-penkkiryhmä.

Kuurnanpään uimaranta on koko kylän suosikki

MLL:n Lemun yhdistys vastasi hankkeessa Kuurnanpään uimarannan kehittämisestä. Hankkeen myötä rannalle saatiin uusi pöytä ja penkit sekä ponttonilaituri, joka on sijoitettu veteen niin, että sinne voi uida hyppimään. 

– Tämä on ollut suosittu uimaranta jo pitkään. Täällä on pidetty uimakouluja ja vaikka mitä. Ranta on kaikille avoin ja sauna lämmitetään kesäisin kaksi kertaa viikossa, kertoo MLL:n Hanna Pihanperä. 

Jo ennen hanketta rannalla oli saunan ja laiturin lisäksi grillikatos, pukukopit ja huussit sekä kaikkien lainattavissa oleva soutuvene. 

– Tämä on ranta, jonka kaikki lemulaiset voivat tuntea omakseen. Rantaa, kuten luontoreittejäkin, pidetään kunnossa talkoilla koko kylän voimin. Ihmiset eivät muuta Lemuun etsimään elokuvateatteria, vaan ennen kaikkea luonnonläheisyyttä ja yhteisöllisyyttä. Siksi haluamme panostaa juuri niihin asioihin, Pihanperä sanoo. 

MLL:n aktiivit Tiina Kosonen (vas.) ja Hanna Pihanperä Kuurnanpään historiallisella laiturilla. Ennen nykyistä tieverkostoa tällä laiturilla pysähtyi höyrylaiva nimeltä Ahti, jonka kanssa Lemusta kuljettiin kaupunkiin. Sen kyydissä kulkivat ihmisten lisäksi niin kotieläimet kuin rakennustarvikkeetkin.

Kempit vuokraavat kalustoa melontaretkille

Osana hanketta on tehty myös 35 kilometrin mittainen melontareitti. Kuurnanpään uimarannan kupeessa on uusi kanoottisuoja, josta Lemun Kempit vuokraavat avokanoottia ja kajakkia sekä kunnan neljää kajakkia. 

Melontareitti kulkee upeissa merenlahden maisemissa, Natura-alueella, kauniiden rantalehtojen ja laidunalueiden lomassa. Metsähallituksen lintulava on Kuurnanpäästä katsottuna heti seuraavan niemen päässä. Alueella riittääkin vesilintuja bongattavaksi. Kaulushaikarat pysyttelevät yleensä visusti piilossa, mutta niiden reviirihuudot kuuluvat resonoivina matalina puhalluksina koko alueella ja luovat luontoretkelle jännittävän tunnelman. 

Lemun Kempit vuokraavat ensi kesänä kanoottia ja kajakkeja uudelle melontareitille, joka lähtee Lemun uimarannalta.

Virtuaalinen opastus pyöräretkelle

Hankkeessa on suunniteltu myös noin 14 kilometrin mittainen pyörälenkki, jonka varrelle osuu toistakymmentä historiallisesti tai kulttuurisesti kiinnostavaa kohdetta. Pyörälenkin lanseeraustapahtuma pidetään 19. kesäkuuta, jolloin pysähdyspaikkojen taustoihin tutustutaan oppaiden avulla. Oppaina toimivat ainakin Tauno Linkoranta ja Tiina Hyvönen. 

– Lähtöpaikka on kotiseutukeskuksella, eli Mäntylässä. Heti 200 metrin päässä on ensimmäinen kohde, vanha kivikautinen asuinalue. Lisäksi pysähdytään muun muassa Lemun vanhoilla kaupoilla, Kallelan kylässä, Miiaisten talvikievarissa ja Mannerjärvellä, kertoo Tiina Hyvönen. 

Opastusten pääasiallinen tiedon lähde on ollut Lemun kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta -kirja. 

Tapahtuman jälkeen reittiä pääsee polkemaan omatoimisesti virtuaalioppaan kera. Maastoon ei ole siis tulossa kylttejä, vaan opastuksen pariin pääsee omalla mobiililaitteella. Sovellus hälyttää, kun pyöräilijä saavuttaa pysähdyspaikan ja tarjoaa sitten tietoa paikan historiasta. 

Lemussa tapahtuu 

Kuvassa Lemun kotiseutumuseon punainen rakennus.
Lemun kotiseutumuseo muuttuu Lasten museoksi! Uudessa näyttelyssä pääsee tutustumaan esimerkiksi maaseudun hajuihin.

Luontoliikuntaa Lemussa -hankkeen lisäksi Lemussa tapahtuu nyt muutenkin paljon. Metsähallitus valmistelee yhteistyössä paikallisten koululaisten kanssa lintulavalle uusia opaskylttejä. 

– Opaskyltteihin tulee qr-koodit, joita hallinnoidaan koulusta käsin. Meidän neljäsluokkalaiset ovat hakeneet tietoa ja suunnitelleet opastuksen sisältöä. Qr-koodista pääsee näkemään oppilaiden piirtämää, kirjoittamaa ja valokuvaamaa sisältöä, kertoo Lemun koulun opettaja Tiina Hyvönen. 

Lisäksi Lemun Kempit puuhaavat parhaillaan mysteerihuonetta, AirBNB-majoitusta ja kesäkeittiötä Kotiseutukeskus Mäntylään. 

– Mäntylä on aikanaan kunnostettu Leader Varsin Hyvän rahoituksella ja nyt valmistuvaan kesäkeittiöönkin on saatu rahoitus Varsin Hyvältä, Tauno Linkoranta lisää.

Myös Kotiseutumuseolla tapahtuu. Avoimet kylät -päivänä 12. kesäkuuta Lemussa avataan Lasten museo kirkon vieressä olevaan kotiseutumuseoon. Yläkertaan on tulossa vanha koululuokka ja alakertaan tupa ja kamari. Näyttelyssä on vanhoja esineitä ja työkaluja ja esimerkiksi vanha kirjoituskone, jolla lapset voivat kirjoittaa vaikka kirjeitä. Osaksi kokonaisuutta tulee Lemun nimestä inspiraation saanut hajunäyttely, jossa lapset pääsevät arvuuttelemaan erilaisia maaseudun hajuja. Lisäksi näyttelyssä kerrotaan lemulaisista merkkihenkilöistä. 

Lasten museota on tukenut Suomen kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahasto. 

 

Janica Vilen

Leader Varsin Hyvän hallitus järjestäytyi ja myönsi rahoituksen kolmelle hankkeelle

Ilmakuva talvisesta Aurajoesta.

 

Leader Varsin Hyvän uusi hallitus on järjestäytynyt ja tehnyt ensimmäiset rahoituspäätökset. Aurajoentien kehittämiseen Varsin Hyvä myönsi rahoitusta yhteensä 15 529 euroa kahden eri hankkeen kautta. Lisäksi Leader-ryhmä päätti tukea Maskun Niemenkulman marttojen kuntoporrasprojektia 15 000 eurolla. 

Leader Varsin Hyvän hallituksen puheenjohtajaksi on valittu seuraavan kolmen vuoden ajaksi Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta ja varapuheenjohtajaksi myöskin kaarinalainen Johanna Mattila.

Leader-toiminta perustuu siihen, että paikalliset ihmiset tietävät itse parhaiten, miten omaa kotiseutua tulisi kehittää. Siksi rahoituspäätöksetkin tehdään paikallisten kesken. Leader-ryhmien hallitusten valinnassa noudatetaan kolmikantaperiaatetta, jonka mukaan kolmasosa hallituslaisista on maaseudun asukkaiden edustajia, kolmasosa yhdistysten ja yritysten edustajia ja kolmasosa julkisen sektorin edustajia.

Paikallista julkista hallintoa hallituksessa edustavat Harri Virta (Kaarina), Esko Poikela (Lieto), Mikko Hulkkonen (Rusko), Vesa Rantala (Taivassalo), Johanna Ojaranta (Paimio) ja Lassi Rosala (Naantali).

Yhdistysten edustajina hallituksessa toimivat Katri Alajärvi, Aleksis Klap, Raili Selinheimo, Katriina Mäntylä, Salla Axelin, Kirsi Äyräs.

Paikallisia asukkaita taas edustavat Jenna Ekman, Johanna Mattila, Virve Lankosaari, Miia Juvankoski, Anne-Maija Kivimäki, Riikka Mustonen.

Vuoden ensimmäisessä kokouksessa tehtiin päätöksiä Aurajoen matkailutien kehittämiseksi ja kuntoportaiden rakentamiseksi Maskun Niemenkulmalle. Lisäksi puollettiin investointitukea viemäri- ja putkilinjojen huoltotöitä tekevälle yritykselle.

Aurajoentiestä houkutteleva, kestävän kehityksen mukainen lähimatkailukohde

Leader-hankkeena toteutettu Aurajoentien esiselvitys on juuri tullut päätökseen. Esiselvityshankkeen tuloksena Aurajoentie on saanut nimen, logon, virallisen matkailutien statuksen ja kartoituksen uusista palveluntarpeista. Nyt esiselvityshankkeessa mukana olleet kunnat Aura, Lieto, Pöytyä ja Oripää lähtevät kehittämään uutta matkailutietä kahden uuden hankkeen turvin.

Aurajoentie herää eloon -hankkeen kustannusarvio on 78 454 euroa, josta Varsin Hyvän alueen osuus on 18 044,42 euroa. Myönnetty tuki on 70 % tästä. Suurin osa matkailutiestä osuu naapurissa olevan Leader-ryhmän Varsinais-Suomen jokivarikumppanit ry:n alueelle. Kehittämishankkeen avulla teetetään matkailutien opastussuunnitelma, verkkosivustoa täydennetään paremmin matkailijaa ja alueen asukkaita palvelevaksi, tiestä ja sen aktiviteeteistä, palveluista ja kohteista tuotetaan esite- ja karttamateriaalia sekä digitaalisena että paperiversioina. Hankkeen avulla kehitetään ja toteutaan eri kohderyhmille ja eri vuoden aikaan soveltuvia tapahtumakonsepteja. Lisäksi suunnitellaan ja luodaan perusteet erilliselle investointihankkeelle tauko- ja uimapaikkojen sekä maisemapolkujen kunnostamiseksi. Hankkeen päämääränä on käynnistää Aurajoentien toiminta matkailutienä ja luoda tiestä houkutteleva, kestävän kehityksen mukainen lähimatkailukohde, jota tapahtumat tuovat tunnetuksi.

Toinen hanke on nimeltään Aurajoentien kyltit kuntoon. Investointihankkeen tarkoitus on nimensä mukaisesti hankkia ja pystyttää matkailutiekyltitys sekä kehittää Aurajoentien varrelle osuvien kohteiden kyltitystä. Hankkeen kustannusarvio on 18 000 euroa, josta Varsin Hyvän alueen osuus on 4 140 euroa. Myönnetty tuki on 70 % tästä.

Maskun Niemenkulman koulun metsämaastoon saadaan kuntoportaat

Maskun Niemenkulman martat ry on hakenut Varsin Hyvältä tukea kuntoportaiden rakentamiseen. Hankkeen kustannusarvio on 20 000 euroa, ja myönnetty tuki 15 000 euroa, eli 75 %.

Hankkeensa avulla martat haluavat tukea lähiliikuntaa. Marttojen yksi motto on: ”Elämä on parasta itse tehtynä”.   Oman tekemisen rinnalla yhdistyksen vahvuutena on yhdessä tekeminen.

– Tämä hanke on toimintamme ydintä vuodesta 2021 alkaen.  Portaiden valmistuttua kannustamme portaiden aktiivista käyttöä mm kunnan hyvinvointipalvelujen kanssa, martat kertovat.

Leader Varsin Hyvä toimii Turun seudun parhaaksi

Varsin Hyvä ry on Turun seudulla toimiva maaseudun kehittämisyhdistys ja Leader-ryhmä. Yhdistyksen tarkoituksena on kannustaa asukkaita yhteistyöhön asuinalueiden kehittämiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Varsin Hyvä tukee myös maaseudun pieniä yrityksiä. Leader-varat tulevat maaseutuohjelmasta, jonka tarkoitus on luoda maaseudulle kasvua, kehitystä ja hyvinvointia. Rahoituksesta 42 % tulee EU:lta, 38  % valtiolta ja 20 % kunnilta.

Varsin Hyvän toimialueeseen kuuluvat Masku, Nousiainen, Paimio, Rusko, Sauvo, Taivassalo, Kaarina (ent. Piikkiön alue ja Kuusiston saari), Lieto (pl. Tarvasjoki), Naantali (Vanha kaupunki ja saaristoalueet), Turku (Maaria, Paattinen ja Kakskerta), Raisio (alue Palovuoresta Haunisten altaalle ja Raision joelle).

 

Lue lisää Aurajoentien kehittämisestä:

Haloo maaseutu 8. helmikuuta 2021: Aurajoentie sai virallisen matkailutiestatuksen!

Haloo maaseutu 28. elokuuta 2020: Vanha Varkaantie, Aurajokilaaksontie vai kenties Viljatie? Millä nimellä sinä kutsuisit tulevaa matkailutietä?

Avoimet Kylät -päivää vietetään tänään verkossa – katso videoesittely Vehmaalta Tummamäen luontopolusta tai tutustu harrastusmahdollisuuksiin Liedon Yliskulmalla

 

Tänään 13. kesäkuuta vietetään Avoimet Kylät -päivää verkossa. Kaikki päivän tapahtumat löytyy Suomen kartalle ripoteltuina tapahtuman verkkosivuilta.

Kylät ovat julkaisseet paljon erityisesti videoita, joiden avulla ihmiset pääsevät tutustumaan kunkin kylän elämään ja identiteettiin. Verkkotapahtumia on valtakunnallisesti lähes 600. 

Edellisinä vuosina Varsinais-Suomesta tapahtumaan on osallistunut viitisenkymmentä kylää, ja virtuaalitapahtumiakin lähti luomaan lähes 20 kylää. Esimerkiksi Liedon Yliskulman kylä esittelee verkossa kehityssuunnitelmiaan, tonttitarjontaansa ja harrastusmahdollisuuksiaan sekä kylän omia nettisivuja. Liedosta mukana on myös Saukonojan kylä, joka esittää vuoden 2018 Avoimet Kylät -tapahtumassa tehdyn videonsa. 

Pöytyäläinen Mustanojan kylä julkaisee Facebook-sivuillaan kuvia ja videoita omasta kylästään. Ollilan kylä Marttilassa taas esittelee uutta Facebook-sivuaan. 

Salossa Märynummen kylä esittää uudelleen tekemänsä Märy-videon ja lähettää muun muassa Facebook-liveä uudelta ulkoliikuntatelineeltään. Toinen salolainen kylä, Perniön asemanseutu, pureutuu puolestaan historiaan. Esittelyssä on vanhoja valokuvia, videoita sekä kirjallista materiaalia kylän ja kyläläisten vaiheista. 

Esittelyssä luontopolut Vehmalla ja Maskussa

Tapahtuman teemana on tänä vuonna ulkoilu ja lähiliikuntapaikat. Tappahtumakartan lähes 600 kohteesta 200 on nimenomaan kylien ulkoilupaikkoja. Esimerkiksi Vehmaalla Lahdingon Kyläyhdistys julkaisee esittelyvideon Tummamäen luontopolusta. Maskussa Lemun Kempit esittelevät videolla Kolkanpolun. Pöytyällä puolestaan Kyrön kylä esittelee videolla kylänsä liikuntapaikkoja ja maauimalaa. 

Tummamäen luontopolku Vehmaalla kulkee vanhan kiviteollisuusalueen lomassa. Alueella kaivettiin graniittia vuoteen 1973 asti. Nyt tuosta historiasta muistuttavat enää maisemaa muokkaavat rääpekivet ja jäljelle jääneet montut, jotka ovat vuosikymmenten saatossa täyttyneet kauniisti vedellä. Vajaan parin kilometrin mittainen ja helppokulkuinen luontopolku sopii hyvin lapsiperheille, mutta siellä riittää hämmästeltävää myös aikuisten kesken. Reitin varrella on näköalalava, taukokatos ja laavu nuotipaikkoineen sekä kuivakäymälä. Jätekivikasojen päältä avautuu upea näkymä varsinaissuomalaiseen maalaismaisemaan. Tummamäen luontopolun on rakentanut Lahdingon kyläyhdistys vuonna 2013 ja hanketta on tuettu Leader Ravakan kautta maaseuturahastosta. 

Kolkanpolku taas lähtee Maskusta Lemun kunnantalolta ja jakautuu kolmeen osaan: eteläiseen, keskiseen ja koilliseen. Reitistö ulottuu etelästä Isovuoren alueelta Lemun keskustan kautta Veraisten läpi pohjoiseen Mannuistenvuorelle, josta reitti jatkaa länteen Kuuvanvuorelle, jossa on nähtävissä muinaislinnan jäänteet. Reitistön kokonaispituus on noin 20 km, josta polkuosuus on noin 12–13 km. Reitin voi myös polkupyöräillä.