Varsinais-Suomen Vuoden kylä 2022 on Maskun Askainen

Ilmakuva Louhisaaren kartanolinnasta ja päällä teksti: Askainen, Varsinais-Suomen vuoden kylä 2022.

 

Varsinais-Suomen Vuoden kylä -kilpailun kärkikolmikko on selvillä. Voittajaksi selviytyi Maskun Askainen. Kunniamaininnan sai Pöytyän Heikinsuo ja erityispalkinto myönnettiin Maskun Niemenkulmalle.

Varsinais-Suomen Vuoden kylä 2022 julkistettiin lauantaina 13. elokuuta Varsinais-Suomen kyläpäivässä, jota vietettiin viime vuoden voittajakylässä eli Nousiaisten Valpperissa. Varsinais-Suomen Vuoden kylän valitsee vuosittain maakunnallinen kylätoiminnan kattojärjestö Varsinais-Suomen Kylät ry.

Kilpailun teemana oli tänä vuonna “Kylä tulevaisuutensa tekijänä”. 

– Etsimme siis kylää, jolla on tulevaisuususkoa sekä halua ja kykyä vaikuttaa siihen, että kylä on elävä jatkossakin. Tämä kylä on aina hiukan etunojassa tulevaisuuteen ja kokeilee uusia toimintatapoja, kertoo Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta.

Voittovaasi lähti kyläjuhlasta suoraan Kurkkumarkkinoille 

Askainen on entinen kunta, joka liitettiin vuonna 2009 Maskuun. Nykyinen Askaisten kylä on vanhaa kuntaa pienempi, sillä Livonsaaren ja Lempisaaren alueet liitettiin sittemmin Naantaliin. Kylällä on vajaat 1000 asukasta.

– Askaisissa on vahva yhdessä tekemisen meininki, joka ilmenee monissa tapahtumissa, kuten perinteisillä Kurkkumarkkinoilla ja Marskin markkinoilla sekä uudemmissa lapsille suunnatuissa tilaisuuksissa. Yhdessä pidetään huolta kylätorista, Ritaripuistosta sekä Pikisaaren virkistysalueesta. Yhdessä on myös oltu barrikadeilla koulun ja muiden palveluiden puolesta, kertoo Linkoranta.

Yhdessä tekeminen ei ole kuitenkaan pelkkää säilyttämistä, vaan Askaisissa asukkaat ja yhdistykset ovat aktiivisesti kehittämässä monia erityisesti matkailuun liittyviä palveluja yhdessä yrittäjien ja Museoviraston kanssa. Keskeiset matkailuvaltit ovat Louhisaaren kartano ja pyöräilijöitä vetävä Saariston rengastie.

Vetovoiman ohella Askaisissa on panostettu pitovoimaan eli asukkaiden juurruttamiseen. Tässä olennaisessa osassa on aktiivinen tiedottaminen paitsi somen, myös askainen.fi-sivuston ja Askastelaine-kylälehden kautta.

Kaksi naista valkoisissa paidoissa ja tyttö pinkissä paidassa.
Askaisten kyläyhdistyksen puheenjohtaja Erika Kivirinta (vas.), sihteeri Päivi Adamczak ja Nella Adamczak saivat kunnian vastaanottaa Vuoden Kylä -kiertopalkinnon. Hallituksen edustajat olivat pukeutuneet Askaisten kylän omiin paitoihin ja Kurkkumarkkinoiden lippalakkeihin.

Palkinnon kävivät vastaanottamassa Askaisten kyläyhdistyksen puheenjohtaja Erika Kivirinta, sihteeri Päivi Adamczak ja uutta sukupolvea edustava Nella Adamczak.

– Vaikka kyläyhdistys jätti hakemuksen kilpailuun, niin tämä voitto on myös kaikkien muiden Askaisten yhdistysten ja toimijoiden ansiota. Ja siitä, miten hieno kylä Askainen on nyt, pitää kiittää ennen kaikkea niitä ihmisiä, jotka ovat kehittäneet kylää aktiivisesti ennen meitä, Erika Kivirinta sanoo kiitospuheessaan. 

Varsinais-Suomen kyläjuhlasta voittajat lähtivät palkintovaasin kanssa suoraan samaan aikaan käynnissä olleille Askaisten Kurkkumarkkinoille, jossa oli koko kylä vastassa.

– Tätä tullaan juhlimaan kunnolla, voittajat hymyilevät.

Kunniamaininta Heikinsuolle

Pöytyän Heikinsuolle annettiin Varsinais-Suomen vuoden kylä -kisassa kunniamaininta. 

– Heikinsuolla on aina ollut tekemisen meininki. Kylälle on vedetty omin voimin muun muassa vesihuoltoverkosto ja valokuitu. Kylällä on vilkasta yritystoimintaa ja runsaslukuinen nuori väki huomioidaan monia harrastusmahdollisuuksia tuottamalla, kyläasiamies kehuu. 

Tulevaisuuteen kylällä katsotaan parhaillaan esimerkiksi suunnittelemalla toimintaa juuri lakkautettuun kyläkouluun ja vanhaan yläkoulukiinteistöön.

Neljä ihmistä seisoo asvaltilla. Tauslla näkyy vanha koulurakennus ja lapsiryhmä.
Heikinsuon kyläyhdistyksen aktiivit lakkautetun kyläkoulun edessä.

Erityismaininta Niemenkulmalle

Vuoden kylä -kilpailun erityismaininta annettiin Maskun Niemenkulman kylälle. Kylälle antaa erityispiirteen merellisyys. Luonto ja maisema on vaihtelevaa ja kylällä sijaitsee tunnettu Härmälän rotko. Myös kylän monet harrastusmahdollisuudet vievät veden äärelle.

– Erityismaininnan keskeinen syy on kylän pitkä historia Niemenkulman vanhan koulun säilyttämisessä kylän keskeisenä toimintakeskuksena. Tilaa käyttävät todella aktiivisesti monet yhdistykset ja muut toimijat ja onpa tiloissa taannoin ollut yritystoimintaakin. Vuonna 1967 lakkautettu koulu on hienossa kunnossa ja viime vuonna sen pihapiiriin rakennettiin hienot kuntoportaat, kyläasiamies perustelee valintaa.

Neljä ihmistä kuntoportailla metsässä.
Niemenkulman kyläyhdistyksen väkeä uusilla kuntoportailla, jotka rakennettiin vanhan kansakoulun viereen.

Vuoden kylä -kilpailun valinnat teki Varsinais-Suomen Kylät ry:n kokoama viisihenkinen raati, jossa Varsinais-Suomen Kylät ry:tä edustivat puheenjohtaja Henrik Hausen ja kyläasiamies Tauno Linkoranta. Mukana olivat myös Varsinais-Suomen liitosta Sami Heinonen, Haloo Maaseutu -hankkeen viestintäkoordinaattori Janica Vilen ja Eero Kaskela POP-pankista.

 

LUE LISÄÄ:

Vuoden kylä -tittelistä on ollut voittajille monenlaista hyötyä

Nousiaisten Valpperi on Varsinais-Suomen Vuoden kylä 2021!

Salon Hajala on Varsinais-Suomen vuoden kylä 2020!

Maskun historia tuli tutuksi Leader-hankkeen avulla

Marjukka Kulmala esittelee Hemmingin koulun seinällä olevaa muraalia.

 

Nykyään lähes kaikki Maskussa tietävät, kuka on Hemminki Maskulainen, mutta vielä muutama vuosi sitten hänen tarinansa oli vieras monille. Suomen kielen kehittäjänä, virsirunoilijana ja valtionmiehenä tunnetun kirkkoherran historia tuotiin nykypäivään osana kolmevuotista Leader-hanketta, jonka vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen.

Maskun Hemminki 400 vuotta -hanke sai alkunsa vuonna 2019, kun Hemminki Maskulaisen kuolemasta tuli kuluneeksi 400 vuotta. 

– Hänen tarkkaa syntymäaikaansa ei tiedetä ja siksi päädyimme juhlistamaan kuolinvuotta, kertoo hanketta koordinoinut Marjukka Kulmala (artikkelikuvassa).

Hemminki Maskulainen syntyi Turussa kauppiaan pojaksi 1500-luvun puolivälissä. Hän opiskeli Turun katedraalikoulussa ja valmistuttuaan hänestä tuli Maskun kirkkoherra vuonna 1586. Hän kirjoitti elämänsä aikana kymmeniä virsiä, joista tunnetuin on Enkeli taivaan. 

– Hemminki oli todennäköisesti Mikael Agricolan pojan koulukaveri. Kouluissa opetetaan yleensä, että Mikael Agricola loi suomen kirjakielen, mutta sitä kerrotaan harvoin, kuinka paljon Hemminki ja monet muut kehittivät kieltä eteenpäin. Heidän vaikutuksestaan suomen kielestä tuli kaunista ja soljuvaa – sellaista, josta voi kirjoittaa vaikka runoja!

Marjukka Kulmala ideoi muutama vuosi ennen hanketta Maskuun valokuvakampanjan, jossa Hemminki Maskulaista esittävää matkamuistonukkea kuvattiin Maskun nykypäivän maisemissa. Kampanjan aikana nukke poseerasi muun muassa paikallisten julkkisten Kike Elomaan ja Toivo Sukarin kanssa. 

– Kampanjan myötä Maskun kulttuurisihteeri Maarit Lindström tiesi, että olen tämmöinen Hemminki-aktivisti ja otti minuun yhteyttä. Perustimme Masku-Seuran, Maskun kunnan hyvinvointipalveluiden ja Maskun seurakunnan kanssa työryhmän, joka alkoi ideoida, mitä kaikkea voisimme juhlavuoden kunniaksi tehdä. Lopulta ideoita ja kuluja alkoi olla niin paljon, että päätimme hakea toteutukseen tukea Leader Varsin Hyvältä.

Tapahtumissa kävi 600 ihmistä

Pastori lukee raamattua oikealla ja lehmä katselee häntä vasemmalla.
Hankkeen logon suunnitteli graafikko Kristiina Elo. Logoa käytettiin markkinoinnissa ja ensimmäistä kertaa se näkyi hankkeen avajaistilaisuuden mainoskuvassa, jossa Hemminki Maskulainen (kirkkoherra Jouko Henttinen) siunaa tulevan kasvukauden ja kaikki elolliset. Kuva: Antti Salomaa.

Hankepäätös tuli huhtikuussa 2019 ja ensimmäinen tapahtuma pidettiin jo toukokuussa. 

– Hanke aloitettiin näyttävästi kylvön siunauksella, jossa Maskun kirkkoherra Jouko Henttinen esitti Hemminki Maskulaista. Saimme yhteistyökumppaneiksi Maamiesseuran sekä Maa- ja kotitalousnaiset. Paikalle tuli paljon porukkaa ja Ylekin uutisoi tapahtumasta, muistelee Kulmala.

Juhlavuoden aikana kuultiin myös kolme esitelmää Hemminki Maskulaiseen liittyvistä aiheista. Entinen arkkipiispa Jukka Paarma esitelmöi Hemmingin ajan kirkollisesta elämästä. Arkkitehti Aaro Söderlund puhui kristillisyyden alkuajoista Suomessa. Teologian tohtori Suvi-Päivi Koski taas kertoi Rostockista löytyneestä Hemmingin virsikirjan kopiosta.

Maskun museoon tehtiin juhlavuodeksi näyttely, joka kertoi kuolemasta 1600-luvulla. Hemminki Maskulaista esittävä mallinukke laitettiin kuolinvuoteelle, jonka ympärille kerättiin tuoksuvia kasveja. 

– 1600-luvulla vainaja pidettiin kotona hautajaisiin asti. Ruumiin mätäneminen alkoi nopeasti ja siksi huone piti täyttää tuoksuvilla kasveilla, Kulmala taustoittaa. 

Teemanäyttelyn myötä Maskun museossa tehtiin kävijäennätys ja yhteensä hankkeen tapahtumat tavoittivat noin 600 ihmistä. Tapahtumia suunniteltiin niin, että tarjolla oli ohjelmaa niin pikkulapsille kuin vanhuksillekin. Esikoululaisille tilattiin Hemminki Maskulaisesta kertova nukketeatteriesitys taiteilija Lotta Virtaselta. Ikäihmisille taas järjestettiin sanataidetyöpaja osana Varsinais-Suomen runoviikkoa. 

Ikäihmiset kirjoittavat pöydän ääressä.
Yhdessä tekeminen eri toimijoiden ja eri ikäpolvien välillä oli voimauttavaa ja lisäsi kiintymystä ja kunnioitusta omaa asuinpaikkaa ja paikallisyhteisöä kohtaan. Varsinais-Suomen runoviikolla järjestettiin Hemminki-aiheinen sanataidepaja Maskun ikäihmisille. Kuva: Vesa Penttilä.

Hemmingin koulu keskipisteenä

Hemminki Maskulaisen nimeä kantava Hemmingin koulu ja sen oppilaat olivat hankkeen keskiössä. Oppilaille järjestettiin esimerkiksi Hemminki-teemainen koulupäivä, jonka aikana kaikissa oppiaineissa käsiteltiin jollain tavoin Hemminki Maskulaista. Esimerkiksi kuvaamataidossa tehtailtiin Hemmingin muotokuvia ja kotitalouden tunnilla tehtiin 1600-luvun ruokia. 

Teemapäivässä julkistettiin myös hankkeessa tehty julkaisu Maskun Hemmingin jalanjäljissä. 

– Se on kouluikäisille suunnattu A5-kokoinen vihkonen, jota on lahjoitettu kaikkiin Maskun alakouluihin. Toiveissa on, että koulut käyttäisivät sitä jatkossakin opetuksen tukena, jotta Maskun lapset oppisivat kotiseutunsa historiasta. 

Julkaisun ovat kirjoittaneet professori emerita Kaisa Häkkinen ja historian tutkija Veli-Pekka Toropainen. Häkkinen on kirjoittanut kielen kehityksestä ja Toropainen taas historiaan liittyvistä tapahtumista ja arkielämästä 1600-luvulla. Julkaisun on kuvittanut turkulainen graafikko Kristiina Elo. 

Hemminki Maskulaisesta tehtyä esitemateriaalia pöydällä.
Hankkeessa julkaistua Maskun Hemmingin jalanjäljillä -teosta ylistettiin heti sen ilmestyttyä kulttuuritekona, koska siinä tiivistetään helposti luettavaan muotoon valtava määrä tietoa. Julkaisun kuvituksia hyödynnettiin myös postikortteihin ja kirjanmerkkeihin. Kuva: Marjukka Kulmala.

Vuonna 2021 Hemmingin koulun seinään tehtiin vielä yhteisötaiteen keinoin muraali. 

– Projektia ohjasi turkulaistaiteilija Jukka Hakanen, jonka muraaleja on nähtävissä erityisesti Turussa. Hän piti nuorille työpajan, jossa nuoret tutustuivat ensin Hemmingin historiaan ja ideoivat sitten erilaisia elementtejä, joista Hakanen koosti yhtenäisen teoksen, Kulmala kertoo. 

Teoksessa näkyy muun muassa Hemminki Maskulaisen puumerkki ja nimikirjaimet, Maskun merellisiä maisemia ja rosariumin ruusuja sekä Varsinais-Suomen maakuntaeläin kettu.

Muraali, jossa mustaa, vakoista sekä sinisen ja vihreän eri sävyjä.
Maskulaisnuorten ideoima ja taiteilija Jukka Hakasen toteuttama muraali Hemmingin koulun seinässä on täynnä yksityiskohtia.

Historia osaksi nykypäivää

Kulmala uskoo, että Leader-hanke on kasvattanut maskulaisten paikallisidentiteettiä ja arvostusta omaa kotiseutuaan kohtaan. Lisäksi ulkopaikkakuntalaiset ovat saaneet tietää Maskun historiasta ja Hemminkin Maskulaisen teoista lukuisten hankkeesta kirjoitettujen artikkelien kautta. 

– Monille Maskun pitkä historia on tullut ihan yllätyksenä. Täältä tunnetaan kyllä Maskun kalustetalo ja Rivieran uimapaikka, mutta historiassa täällä on tehty paljon merkittäviä asioita!

Paljon talkootyötä sisältänyt hanke toi ihmisiä yhteen ja elävöitti maaseutua. Eri puolilla Maskua järjestetyt tapahtumat houkuttelivat monia ihmisiä tutustumaan ensi kertaa esimerkiksi Maskun museoon ja Maskutaloon. 

Kulmala toivoo, että hankkeessa aikaan saadulle materiaalille on kysyntää vielä tulevinakin vuosina. 

– Masku viettää nyt 790-vuotisjuhliaan ja olemme ehdottaneet, että hankkeessa tehty nukketeatteriesitys esitettäisi taas uusille esikoululaisille! Ja tekemämme julkaisun oheen olemme ajatelleet suunnitella vielä valmiita tehtäviä, jotta opettajat saisivat aiheesta oppitunnin aikaan nopeallakin valmistautumisella. 

Kulmala itse ehti hankkeen aikana innostua aiheesta niin paljon, että suunnittelee Masku-oppaaksi kouluttautumista. Hänen tekemänsä valtaisa talkootyömäärä noteerattiin kunnassa ja hänelle myönnettiin sen kunniaksi Paremman Maskun tekijä -palkinto. 

Hankkeen myötä löytyi myös Hemminki Maskulaisen jälkeläisiä. 

– Yksi heistä kävi museolla ja ostamassa tekemämme julkaisun, mutta heitä voi olla keskuudessamme enemmänkin, sillä esimerkiksi Hemminki Maskulaisen Elina-tytär jäi tänne Kairisten tilalle emännäksi!

 

Hankkeen kokonaiskustannus: 31 700 €

Leader-tuen osuus: 80 %

Lemussa panostetaan luontoliikuntaan

Punainen kajakki ja meloja merellä.

 

Maskun Lemussa on kehitetty luontoliikuntaa kolmen yhdistyksen voimin – maalla, merellä ja metsässä. Nyt kylässä riittää patikoitavaa, pyöräiltävää ja melottavaa. Samassa hankkeessa ehostettiin myös Kuurnanpään uimarantaa.

Leader Varsin Hyvän rahoittama Luontoliikuntaa Lemussa -hanke on tulossa päätökseen. Hankkeen takana on kolme lemulaista yhdistystä: partiolippukunta Kolkankävijät ry, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lemun yhdistys ja Kotiseutuyhdistys Lemun Kempit ry. 

– Hanke alkoi keväällä 2019. Koko homma lähti siitä, että halusimme kehittää Kolkanpolkua. Niin pienelle hankkeelle ei kuitenkaan ollut rahoitusta tarjolla, joten aloimme ajatella luontoliikunnan kehittämistä laajemmin. Kanootteja tänne oltiin kaivattu jo pitkään, samoin uimarannan kehittämistä oltiin mietitty. Lopulta päätimme yhdistää samaan hankkeeseen monta pientä projektia, taustoittaa Jukka Niittymäki Kolkankävijöistä.

Yhteistyö oli helppo saada käyntiin, sillä kaikki kolme yhdistystä olivat aikanaan jo perustamassa Kolkanpolkua. Tämän hankkeen myötä reitille tuli pari uutta linjausta, mutta suurin työ oli polkujen kyltitys.  

– Siellä on kolme eri reittiä, jotka ovat kaikki vähän eri pituisia ja joilla on kaikilla omat lähtöpaikkansa. Lähtöpisteiden välit voi kulkea maanteitse vaikka polkypyörällä. Nyt kun siellä on hyvä kyltitys, tietää aina, paljonko on matkaa mihinkin kohteeseen, kertoo Niittymäki. 

Kolkanpolun lähtöpaikat ovat Lemun kirjastolla, Miiaisissa ja Seijaisissa. Reittien varrella on laavuja, nuotiopaikkoja, biokäymälöitä ja näköalapaikkoja. 

Tauno Linkoranta (vas.), Tiina Hyvönen, Tiina Kosonen, Hanna Pihanperä, Jukka Niittymäki sekä iso joukko muitakin talkoolaisia ovat saaneet Luontoliikuntaa Lemussa -hankkeen jo melkein päätökseen. Uimarannalle saatiin hankkeen avulla uusi ponttonilaituri sekä kuvassa näkyvä pöytä-penkkiryhmä.

Kuurnanpään uimaranta on koko kylän suosikki

MLL:n Lemun yhdistys vastasi hankkeessa Kuurnanpään uimarannan kehittämisestä. Hankkeen myötä rannalle saatiin uusi pöytä ja penkit sekä ponttonilaituri, joka on sijoitettu veteen niin, että sinne voi uida hyppimään. 

– Tämä on ollut suosittu uimaranta jo pitkään. Täällä on pidetty uimakouluja ja vaikka mitä. Ranta on kaikille avoin ja sauna lämmitetään kesäisin kaksi kertaa viikossa, kertoo MLL:n Hanna Pihanperä. 

Jo ennen hanketta rannalla oli saunan ja laiturin lisäksi grillikatos, pukukopit ja huussit sekä kaikkien lainattavissa oleva soutuvene. 

– Tämä on ranta, jonka kaikki lemulaiset voivat tuntea omakseen. Rantaa, kuten luontoreittejäkin, pidetään kunnossa talkoilla koko kylän voimin. Ihmiset eivät muuta Lemuun etsimään elokuvateatteria, vaan ennen kaikkea luonnonläheisyyttä ja yhteisöllisyyttä. Siksi haluamme panostaa juuri niihin asioihin, Pihanperä sanoo. 

MLL:n aktiivit Tiina Kosonen (vas.) ja Hanna Pihanperä Kuurnanpään historiallisella laiturilla. Ennen nykyistä tieverkostoa tällä laiturilla pysähtyi höyrylaiva nimeltä Ahti, jonka kanssa Lemusta kuljettiin kaupunkiin. Sen kyydissä kulkivat ihmisten lisäksi niin kotieläimet kuin rakennustarvikkeetkin.

Kempit vuokraavat kalustoa melontaretkille

Osana hanketta on tehty myös 35 kilometrin mittainen melontareitti. Kuurnanpään uimarannan kupeessa on uusi kanoottisuoja, josta Lemun Kempit vuokraavat avokanoottia ja kajakkia sekä kunnan neljää kajakkia. 

Melontareitti kulkee upeissa merenlahden maisemissa, Natura-alueella, kauniiden rantalehtojen ja laidunalueiden lomassa. Metsähallituksen lintulava on Kuurnanpäästä katsottuna heti seuraavan niemen päässä. Alueella riittääkin vesilintuja bongattavaksi. Kaulushaikarat pysyttelevät yleensä visusti piilossa, mutta niiden reviirihuudot kuuluvat resonoivina matalina puhalluksina koko alueella ja luovat luontoretkelle jännittävän tunnelman. 

Lemun Kempit vuokraavat ensi kesänä kanoottia ja kajakkeja uudelle melontareitille, joka lähtee Lemun uimarannalta.

Virtuaalinen opastus pyöräretkelle

Hankkeessa on suunniteltu myös noin 14 kilometrin mittainen pyörälenkki, jonka varrelle osuu toistakymmentä historiallisesti tai kulttuurisesti kiinnostavaa kohdetta. Pyörälenkin lanseeraustapahtuma pidetään 19. kesäkuuta, jolloin pysähdyspaikkojen taustoihin tutustutaan oppaiden avulla. Oppaina toimivat ainakin Tauno Linkoranta ja Tiina Hyvönen. 

– Lähtöpaikka on kotiseutukeskuksella, eli Mäntylässä. Heti 200 metrin päässä on ensimmäinen kohde, vanha kivikautinen asuinalue. Lisäksi pysähdytään muun muassa Lemun vanhoilla kaupoilla, Kallelan kylässä, Miiaisten talvikievarissa ja Mannerjärvellä, kertoo Tiina Hyvönen. 

Opastusten pääasiallinen tiedon lähde on ollut Lemun kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta -kirja. 

Tapahtuman jälkeen reittiä pääsee polkemaan omatoimisesti virtuaalioppaan kera. Maastoon ei ole siis tulossa kylttejä, vaan opastuksen pariin pääsee omalla mobiililaitteella. Sovellus hälyttää, kun pyöräilijä saavuttaa pysähdyspaikan ja tarjoaa sitten tietoa paikan historiasta. 

Lemussa tapahtuu 

Kuvassa Lemun kotiseutumuseon punainen rakennus.
Lemun kotiseutumuseo muuttuu Lasten museoksi! Uudessa näyttelyssä pääsee tutustumaan esimerkiksi maaseudun hajuihin.

Luontoliikuntaa Lemussa -hankkeen lisäksi Lemussa tapahtuu nyt muutenkin paljon. Metsähallitus valmistelee yhteistyössä paikallisten koululaisten kanssa lintulavalle uusia opaskylttejä. 

– Opaskyltteihin tulee qr-koodit, joita hallinnoidaan koulusta käsin. Meidän neljäsluokkalaiset ovat hakeneet tietoa ja suunnitelleet opastuksen sisältöä. Qr-koodista pääsee näkemään oppilaiden piirtämää, kirjoittamaa ja valokuvaamaa sisältöä, kertoo Lemun koulun opettaja Tiina Hyvönen. 

Lisäksi Lemun Kempit puuhaavat parhaillaan mysteerihuonetta, AirBNB-majoitusta ja kesäkeittiötä Kotiseutukeskus Mäntylään. 

– Mäntylä on aikanaan kunnostettu Leader Varsin Hyvän rahoituksella ja nyt valmistuvaan kesäkeittiöönkin on saatu rahoitus Varsin Hyvältä, Tauno Linkoranta lisää.

Myös Kotiseutumuseolla tapahtuu. Avoimet kylät -päivänä 12. kesäkuuta Lemussa avataan Lasten museo kirkon vieressä olevaan kotiseutumuseoon. Yläkertaan on tulossa vanha koululuokka ja alakertaan tupa ja kamari. Näyttelyssä on vanhoja esineitä ja työkaluja ja esimerkiksi vanha kirjoituskone, jolla lapset voivat kirjoittaa vaikka kirjeitä. Osaksi kokonaisuutta tulee Lemun nimestä inspiraation saanut hajunäyttely, jossa lapset pääsevät arvuuttelemaan erilaisia maaseudun hajuja. Lisäksi näyttelyssä kerrotaan lemulaisista merkkihenkilöistä. 

Lasten museota on tukenut Suomen kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahasto. 

 

Janica Vilen

Leader Varsin Hyvän hallitus järjestäytyi ja myönsi rahoituksen kolmelle hankkeelle

Ilmakuva talvisesta Aurajoesta.

 

Leader Varsin Hyvän uusi hallitus on järjestäytynyt ja tehnyt ensimmäiset rahoituspäätökset. Aurajoentien kehittämiseen Varsin Hyvä myönsi rahoitusta yhteensä 15 529 euroa kahden eri hankkeen kautta. Lisäksi Leader-ryhmä päätti tukea Maskun Niemenkulman marttojen kuntoporrasprojektia 15 000 eurolla. 

Leader Varsin Hyvän hallituksen puheenjohtajaksi on valittu seuraavan kolmen vuoden ajaksi Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta ja varapuheenjohtajaksi myöskin kaarinalainen Johanna Mattila.

Leader-toiminta perustuu siihen, että paikalliset ihmiset tietävät itse parhaiten, miten omaa kotiseutua tulisi kehittää. Siksi rahoituspäätöksetkin tehdään paikallisten kesken. Leader-ryhmien hallitusten valinnassa noudatetaan kolmikantaperiaatetta, jonka mukaan kolmasosa hallituslaisista on maaseudun asukkaiden edustajia, kolmasosa yhdistysten ja yritysten edustajia ja kolmasosa julkisen sektorin edustajia.

Paikallista julkista hallintoa hallituksessa edustavat Harri Virta (Kaarina), Esko Poikela (Lieto), Mikko Hulkkonen (Rusko), Vesa Rantala (Taivassalo), Johanna Ojaranta (Paimio) ja Lassi Rosala (Naantali).

Yhdistysten edustajina hallituksessa toimivat Katri Alajärvi, Aleksis Klap, Raili Selinheimo, Katriina Mäntylä, Salla Axelin, Kirsi Äyräs.

Paikallisia asukkaita taas edustavat Jenna Ekman, Johanna Mattila, Virve Lankosaari, Miia Juvankoski, Anne-Maija Kivimäki, Riikka Mustonen.

Vuoden ensimmäisessä kokouksessa tehtiin päätöksiä Aurajoen matkailutien kehittämiseksi ja kuntoportaiden rakentamiseksi Maskun Niemenkulmalle. Lisäksi puollettiin investointitukea viemäri- ja putkilinjojen huoltotöitä tekevälle yritykselle.

Aurajoentiestä houkutteleva, kestävän kehityksen mukainen lähimatkailukohde

Leader-hankkeena toteutettu Aurajoentien esiselvitys on juuri tullut päätökseen. Esiselvityshankkeen tuloksena Aurajoentie on saanut nimen, logon, virallisen matkailutien statuksen ja kartoituksen uusista palveluntarpeista. Nyt esiselvityshankkeessa mukana olleet kunnat Aura, Lieto, Pöytyä ja Oripää lähtevät kehittämään uutta matkailutietä kahden uuden hankkeen turvin.

Aurajoentie herää eloon -hankkeen kustannusarvio on 78 454 euroa, josta Varsin Hyvän alueen osuus on 18 044,42 euroa. Myönnetty tuki on 70 % tästä. Suurin osa matkailutiestä osuu naapurissa olevan Leader-ryhmän Varsinais-Suomen jokivarikumppanit ry:n alueelle. Kehittämishankkeen avulla teetetään matkailutien opastussuunnitelma, verkkosivustoa täydennetään paremmin matkailijaa ja alueen asukkaita palvelevaksi, tiestä ja sen aktiviteeteistä, palveluista ja kohteista tuotetaan esite- ja karttamateriaalia sekä digitaalisena että paperiversioina. Hankkeen avulla kehitetään ja toteutaan eri kohderyhmille ja eri vuoden aikaan soveltuvia tapahtumakonsepteja. Lisäksi suunnitellaan ja luodaan perusteet erilliselle investointihankkeelle tauko- ja uimapaikkojen sekä maisemapolkujen kunnostamiseksi. Hankkeen päämääränä on käynnistää Aurajoentien toiminta matkailutienä ja luoda tiestä houkutteleva, kestävän kehityksen mukainen lähimatkailukohde, jota tapahtumat tuovat tunnetuksi.

Toinen hanke on nimeltään Aurajoentien kyltit kuntoon. Investointihankkeen tarkoitus on nimensä mukaisesti hankkia ja pystyttää matkailutiekyltitys sekä kehittää Aurajoentien varrelle osuvien kohteiden kyltitystä. Hankkeen kustannusarvio on 18 000 euroa, josta Varsin Hyvän alueen osuus on 4 140 euroa. Myönnetty tuki on 70 % tästä.

Maskun Niemenkulman koulun metsämaastoon saadaan kuntoportaat

Maskun Niemenkulman martat ry on hakenut Varsin Hyvältä tukea kuntoportaiden rakentamiseen. Hankkeen kustannusarvio on 20 000 euroa, ja myönnetty tuki 15 000 euroa, eli 75 %.

Hankkeensa avulla martat haluavat tukea lähiliikuntaa. Marttojen yksi motto on: ”Elämä on parasta itse tehtynä”.   Oman tekemisen rinnalla yhdistyksen vahvuutena on yhdessä tekeminen.

– Tämä hanke on toimintamme ydintä vuodesta 2021 alkaen.  Portaiden valmistuttua kannustamme portaiden aktiivista käyttöä mm kunnan hyvinvointipalvelujen kanssa, martat kertovat.

Leader Varsin Hyvä toimii Turun seudun parhaaksi

Varsin Hyvä ry on Turun seudulla toimiva maaseudun kehittämisyhdistys ja Leader-ryhmä. Yhdistyksen tarkoituksena on kannustaa asukkaita yhteistyöhön asuinalueiden kehittämiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Varsin Hyvä tukee myös maaseudun pieniä yrityksiä. Leader-varat tulevat maaseutuohjelmasta, jonka tarkoitus on luoda maaseudulle kasvua, kehitystä ja hyvinvointia. Rahoituksesta 42 % tulee EU:lta, 38  % valtiolta ja 20 % kunnilta.

Varsin Hyvän toimialueeseen kuuluvat Masku, Nousiainen, Paimio, Rusko, Sauvo, Taivassalo, Kaarina (ent. Piikkiön alue ja Kuusiston saari), Lieto (pl. Tarvasjoki), Naantali (Vanha kaupunki ja saaristoalueet), Turku (Maaria, Paattinen ja Kakskerta), Raisio (alue Palovuoresta Haunisten altaalle ja Raision joelle).

 

Lue lisää Aurajoentien kehittämisestä:

Haloo maaseutu 8. helmikuuta 2021: Aurajoentie sai virallisen matkailutiestatuksen!

Haloo maaseutu 28. elokuuta 2020: Vanha Varkaantie, Aurajokilaaksontie vai kenties Viljatie? Millä nimellä sinä kutsuisit tulevaa matkailutietä?

Avoimet Kylät -päivää vietetään tänään verkossa – katso videoesittely Vehmaalta Tummamäen luontopolusta tai tutustu harrastusmahdollisuuksiin Liedon Yliskulmalla

 

Tänään 13. kesäkuuta vietetään Avoimet Kylät -päivää verkossa. Kaikki päivän tapahtumat löytyy Suomen kartalle ripoteltuina tapahtuman verkkosivuilta.

Kylät ovat julkaisseet paljon erityisesti videoita, joiden avulla ihmiset pääsevät tutustumaan kunkin kylän elämään ja identiteettiin. Verkkotapahtumia on valtakunnallisesti lähes 600. 

Edellisinä vuosina Varsinais-Suomesta tapahtumaan on osallistunut viitisenkymmentä kylää, ja virtuaalitapahtumiakin lähti luomaan lähes 20 kylää. Esimerkiksi Liedon Yliskulman kylä esittelee verkossa kehityssuunnitelmiaan, tonttitarjontaansa ja harrastusmahdollisuuksiaan sekä kylän omia nettisivuja. Liedosta mukana on myös Saukonojan kylä, joka esittää vuoden 2018 Avoimet Kylät -tapahtumassa tehdyn videonsa. 

Pöytyäläinen Mustanojan kylä julkaisee Facebook-sivuillaan kuvia ja videoita omasta kylästään. Ollilan kylä Marttilassa taas esittelee uutta Facebook-sivuaan. 

Salossa Märynummen kylä esittää uudelleen tekemänsä Märy-videon ja lähettää muun muassa Facebook-liveä uudelta ulkoliikuntatelineeltään. Toinen salolainen kylä, Perniön asemanseutu, pureutuu puolestaan historiaan. Esittelyssä on vanhoja valokuvia, videoita sekä kirjallista materiaalia kylän ja kyläläisten vaiheista. 

Esittelyssä luontopolut Vehmalla ja Maskussa

Tapahtuman teemana on tänä vuonna ulkoilu ja lähiliikuntapaikat. Tappahtumakartan lähes 600 kohteesta 200 on nimenomaan kylien ulkoilupaikkoja. Esimerkiksi Vehmaalla Lahdingon Kyläyhdistys julkaisee esittelyvideon Tummamäen luontopolusta. Maskussa Lemun Kempit esittelevät videolla Kolkanpolun. Pöytyällä puolestaan Kyrön kylä esittelee videolla kylänsä liikuntapaikkoja ja maauimalaa. 

Tummamäen luontopolku Vehmaalla kulkee vanhan kiviteollisuusalueen lomassa. Alueella kaivettiin graniittia vuoteen 1973 asti. Nyt tuosta historiasta muistuttavat enää maisemaa muokkaavat rääpekivet ja jäljelle jääneet montut, jotka ovat vuosikymmenten saatossa täyttyneet kauniisti vedellä. Vajaan parin kilometrin mittainen ja helppokulkuinen luontopolku sopii hyvin lapsiperheille, mutta siellä riittää hämmästeltävää myös aikuisten kesken. Reitin varrella on näköalalava, taukokatos ja laavu nuotipaikkoineen sekä kuivakäymälä. Jätekivikasojen päältä avautuu upea näkymä varsinaissuomalaiseen maalaismaisemaan. Tummamäen luontopolun on rakentanut Lahdingon kyläyhdistys vuonna 2013 ja hanketta on tuettu Leader Ravakan kautta maaseuturahastosta. 

Kolkanpolku taas lähtee Maskusta Lemun kunnantalolta ja jakautuu kolmeen osaan: eteläiseen, keskiseen ja koilliseen. Reitistö ulottuu etelästä Isovuoren alueelta Lemun keskustan kautta Veraisten läpi pohjoiseen Mannuistenvuorelle, josta reitti jatkaa länteen Kuuvanvuorelle, jossa on nähtävissä muinaislinnan jäänteet. Reitistön kokonaispituus on noin 20 km, josta polkuosuus on noin 12–13 km. Reitin voi myös polkupyöräillä.