Etiopialaista kahvia Kaarinassa paahdettuna!

Yrittäjä Micael Tesfazghi.

 

Micael Tesfazghi ja Helen Ghebrehiwet tuovat suomalaisille paahtimoille laadukasta, aromikasta ja pehmeää etiopialaista kahvia suoraan viljelijöiltä. Viime keväänä he perustivat myös oman paahtimon Kaarinaan Leader Varsin Hyvän tuella. 

Kahvitukku ABI alkoi paahtaa kahvia Kaarinan Asianajajankadulla keväällä 2020. Jo sitä ennen Kahvitukku toimitti etiopialaista raakakahvia suomalaisille paahtimoille suoraan Sidamosta, josta yrittäjäpariskunta on kotoisin. 

Micael Tesfazghi ja Helen Ghebrehiwet ovat kasvaneet kahvin parissa. Sidamossa on pitkät kahvintuotannon perinteet ja tuonnin kulmakivi onkin henkilökohtaiset hyvät suhteet kahvinviljelijöihin – niihin pieniin toimijoihin, jotka eivät muuten saisi tuotteitaan Euroopan markkinoille. Kahvin synnyinseuduilla Etiopiassa on arviolta noin neljä miljoonaa kahvin viljelijää, mutta tilat ovat keskimäärin alle hehtaarin kokoisia.

Kahvi lähetetään Suomeen aina tuoreena, juuri kuorittuna ja ilman välikäsiä. Matka Sidamosta Rauman satamaan kestää 31 päivää. Sen jälkeen osa kahvista myydään muille pienpaahtimoille ja osa paahdetaan itse Kaarinassa. 

Etiopialainen kahvi on Ghebrehiwetin mukaan samaan aikaan korkealaatuista, aromikasta ja pehmeää – ja siksi niin suosittua. Kaikki aromit tulevat maaperästä, eikä viljelyssä käytetä kemikaaleja. 

– On ihana nähdä, miten Suomessa arvostetaan laadukasta kahvia, yrityksen tarinaa ja  viljelijöitä. Olemme kaikista asiakkaista todella kiitollisia, hän sanoo. 

Kahvitukku ABI myy itse paahtamaansa kahvia suoraan kuluttajille verkkokaupan kautta ja muutamissa kaupoissa Turussa, Helsingissä, Porissa, Tampereella ja Joensuussa. Lisäksi he paahtavat kahvia tilauksesta yrityksille. Esimerkiksi jouluna Kahvitukku ABIn paahtama kahvi yrityksen omalla etiketillä oli suosittu liikelahja. 

Varsin Hyvä auttoi laitehankinnoissa

Leader Varsin Hyvän toiminnanjohtaja Pia Poikonen (vas.) ja Helene Ghebrehiwet uskovat, että Kahvitukku ABIn saamalla maaseuturahaston tuella tulee olemaan pian myös työllistävä vaikutus.

Kahvitukku ABI sai Leader Varsin Hyvältä 35 prosentin tuen paahtimolaitteiston, myllyn ja pakkauskoneen hankintaan. Investoinnin kokonaiskustannus oli 40 840 euroa, josta maaseuturahaston tuki oli 14 294 euroa. 

Varsin Hyvän myöntämä taloudellinen tuki vakuutti yrittäjäpariskunnan siitä, että heidän yritysideansa on hyvä ja kannattava.

– Kun ulkopuoliset asiantuntijat näyttivät vihreää valoa, uskalsimme itsekin sijoittaa, Helen Ghebrehiwet kiittelee. 

Alan parhaimmistoon kuuluva laitteisto saapui Saksasta Kaarinaan vuoden 2020 huhtikuussa ja ensimmäiset kahvit myytiin jo toukokuussa. 

– Sitten aloimme kutsua kahvila- ja ravintolayrittäjiä maistamaan meidän kahvia. Ihmiset ovat olleen todella kannustavia ja arvostavat sitä työtä, joka kahvin eteen on tehty. Ihmisiä kiinnostaa tietää, mistä kahvi tulee, Ghebrehiwet kommentoi. 

Kaksi maata, kolme kahvia

Kaarinassa paahdettua kahvia saa esimerkiksi Turku-aiheisena. Wahva Turku on tehty sidamosta, Wanha Turku gujista ja Wieno Turku yirgacheffestä.

Yrittäjäpariskunnan haaveena on aina ollut tehdä yhteistyötä Etiopian ja Suomen välillä.

– Tässä työssä voimme hyödyntää taustaamme, suhteitamme viljelijöihin ja alan osaamista, Ghebrehiwet tiivistää. 

Valikoimassa on kolme eri kahvilaatua: guji, sidamo ja yirgacheffe, joista jokaisessa on oma arominsa. 

– Yirgacheffe on oma suosikkini. Siinä on viinin, marjojen ja kukkien aromia ja maistuu erityisesti tumman suklaan kanssa. Guji on pehmeää, jasmiinin ja hunajan makuista ja lisäksi siinä on vähän lakan aromia. Sidamo taas on sitruksen makuista. Siinä ei ole yhtä voimakkaat aromit kuin muissa, Ghebrehiwet esittelee. 

Kaikkia kolmea kahvia saa kolmella eri paahtoasteella: vaaleana, keskipaahteisena ja tummana. 

Paahtimossa saa käydä tutustumassa paahtamiseen ja maistelemassa kahveja, kun vain sopii ajan ennakkoon yrittäjien kanssa. 

 

Janica Vilen

 

Vanha maatilakeskus Piikkiössä muuttui kahden taiteilijan työtilaksi ja kodiksi

 

Piikkiöön kesällä 2020 valmistunut Böhle Studios äänittää niin mainoksia kuin taidettakin. Ensimmäisenä työnä uudesta studiosta valmistui ääniraita interaktiiviseen taideinstallaatioon, joka oli elokuussa esillä Helsingin keskustakirjasto Oodissa. Parhaillaan televisiossa pyörii Piikkiössä äänitettyjä vitamiinimainoksia ja lisäksi Lehdolla on aina käynnissä myös omia kulttuuriprojekteja. 

Audiovisuaalisen viestinnän ammattilainen Jani Lehto perusti ensimmäisen yrityksensä Turun Aurakadulle korttelin päähän Kauppatorista vuonna 2002. 

– Silloin Aurakadulla oli useampia mainostoimistoja, joten sijainti oli hyvä. Ihmiset pääsivät nopeasti naapuritaloista tekemään vaikka radiomainosta. Studio näytti aika samalta kuin nykyinenkin – paitsi että se oli matalassa kellarissa, jossa oli huono ilma, Lehto taustoittaa. 

Vuonna 2015 kaupungissa koko elämänsä asunut Lehto sai kipinän maaseutuasumisesta. 

– Avopuolisoni on myös luovan alan tekijä. Turussa maksoimme oman asuntomme kulut ja lisäksi molempien työtiloista vielä erikseen. Lähdimme etsimään maaseudulta sellaista tilaa, jossa meistä kumpikin voisi työskennellä kodin yhteydessä. 

Lehdon puoliso Elli Vuorinen työskentelee animaatioiden parissa. 

Uusi koti löytyi Piikkiöstä, vanhasta maatilakeskuksesta, hiljaisesta ja rauhallisesta ympäristöstä.

– Studion olen rakentanut vanhaan navettaan, joka on rakennettu alun perin 40-luvulla lehmiä varten. Sitten 60-luvulla sitä on laajennettu maatalouskoneille ja 2020-luvun remontti teki tilaa kulttuuriyrittäjyydelle. On ekologisessakin mielessä mahtavaa, että vanhoja rakennuksia pystytään hyödyntämään uuteen käyttötarkoitukseen, Lehto kommentoi.  

Parasta uudessa studiossa on kuitenkin se, että se on kodin kanssa samassa pihapiirissä.

– Se mullistaa tämän koko homman. Ennen piti usein odotella töissä, että asiakas hyväksyy jonkun työn ennen kuin pystyi jatkamaan. Nyt voin mennä odotellessa vaikka hakkaamaan halkoja tai ajamaan nurmikkoa. Tai vastaavasti, jos asiakas päättää illalla, että haluaa jonkun pienen muutoksen, niin voin kipaista studiolle tekemään sen. Tämä on sata kertaa joustavampi tapa toimia yrittäjänä, kehuu Lehto. 

Jani Lehdon Böhle Studios on erikoistunut työskentelemään äänten parissa. Studiolla tehdään niin mainoksia kuin taidettakin.

Varsin Hyvältä investointitukea

Böhle Studios valmistui kesäkuussa 2020. 

– Äänieristettyjen tilojen rakentaminen on aika mutkikasta ja kaikki on tehty itse alusta loppuun. Paitsi sähkötyöt toki piti tilata ulkopuolelta.

Jani Lehto sai studionsa rakentamiseen investointituen Leader Varsin Hyvältä.

– Olin kyllä kuullut maaseuturahoituksesta ennenkin, mutta minulla oli sellainen käsitys, että sen hakeminen on jotenkin hankalaa ja byrokraattista. Sitten näin Varsin Hyvän esittelypisteen Piikkiö Päivillä ja sain sieltä niin hyvää neuvontaa, ettei hakemisessa lopulta ollutkaan mitään hankalaa. 

16 000 euron investointiin myönnettiin lopulta 20 prosentin tuki. Uuden studion myötä yrityksen liikevaihto on lähtenyt huomattavaan kasvuun. 

Lisäksi investoinnilla saattaa hyvinkin olla myös työllistävä vaikutus Varsinais-Suomen maaseudulle. Tällä hetkellä lähes kaikki Lehdon ääninäyttelijät tulevat Helsingistä, mutta haussa on jatkuvasti uusia ääniä tv- ja radiomainoksiin. Lisäksi hänellä on neuvottelut käynnissä lasten tv-sarjan äänistä.

– Tällä alalla on nyt hyvät kasvunäkymät. Esimerkiksi podcastien ja äänikirjojen suosio on kovassa kasvussa, ja tv-sarjoja dubataan koko ajan enemmän, joten puhetta tarvitaan. Saa olla yhteydessä, jos ala kiinnostaa, hän vinkkaa. 

Ennen kaikkea kulttuuriyrittäjä

Vaikka Jani Lehdon työkalenteri on tällä hetkellä melko täynnä mainostöitä, hän ajattelee itseään ennen kaikkea kulttuuriyrittäjänä. 

– Yrittäjyyteni on lähtenyt liikkeelle siitä, että olen halunnut tehdä musiikkia omista taiteellisista lähtökohdistani. Olen tehnyt ääniä videotaiteilijoille ja lyhytelokuviin. Ensisijaisesti myyn osaamistani äänessä ja musiikissa, hän määrittelee. 

Maaseutu on Lehdon mielestä oiva paikka nykyajan kulttuuriyrittäjälle. 

– Esimerkiksi Oodin taideinstallaatio tehtiin niin, ettei taiteilija käynyt täällä kertaakaan. Kulttuurialalla moni työ hoituu nykyisin helposti etäyhteyksillä, jolloin ihmisten sijainti ei ole niin merkityksellinen. On mahtavaa asua täällä kaikessa rauhassa sen sijaan, että tunkisi joka aamu kehätielle. 

On maaseudussa kuitenkin kehitettävääkin. 

– Parempi joukkoliikenne helpottaisi sekä asumista että yrittämistä täällä. Jos maaseudun haluaa pitää elinvoimaisena, sitä pitää ajatella viihtyisänä elinympäristönä eikä pelkästään vaikka ruuantuotanto- tai yritysalueena. Eihän kukaan tule maaseudulle yrittämään, jos ei voi tulla samalla tänne asumaan. 

Navettaan rakennetussa studiossa on erikseen pienempi puhenauhoitushuone.

Janica Vilen