Tee se Turun seudulla! Matkailuvinkkejä Turun ympäryskuntiin

 

Jos Varsinais-Suomen pääkaupungin hulina alkaa kyllästyttää, pääsee jo muutaman kilometrin päässä Turun keskustasta maaseututunnelmiin.  Uudistuneelta Tee se Suomessa -sivustolta löydät alkusyksyn matkavinkit sekä päiväretkille että pidemmille reissuille Turun ympäristössä.

Valtakunnallinen matkailusivusto Tee se Suomessa on päivitetty kesään 2021. Varsinais-Suomen sivulla esitellään kolmisenkymmentä matkailuvinkkiä, joista peräti kahdeksan on Turun seutukunnan alueella. Kaikkia kohteita on tukenut  paikallinen Leader-ryhmä Varsin Hyvä.

Liedon Vanhalinna on upea kokonaisuus Linnavuoren kartanomiljöössä vain reilun 10 minuutin ajomatkan päässä Turun keskustasta. Vanhalinna on suosittu kulttuurimatkailukohde, sillä onhan se Suomen laajimmin tutkittu ja löydöiltään rikkain muinaislinna: Linnavuoren alueelta on löydetty esineistöä rautakaudelta asti. Vanhalinnan museossa on muun muassa kotimuseo ja aika ajoin vaihtuvia näyttelyitä. Museokauppa Hildan puodista voi ostaa pieniä matkamuistoja ja se on auki samaan aikaan museon kanssa.

Valkoinen rakennus peltomaisemassa.

Carfield Oy tarjoaa monipuolista polkupyörävuokrausta kaikenikäisille pyöräilijöille. Pyöränvuokraus on helppoa, sillä vuokrapyöriä löytyy ympäri eteläistä Varsinais-Suomea yli 30 vuokrapisteessä. Voit vuokrata pyörän yhdestä vuokrapisteestä ja palauttaa toiseen pisteeseen. Lähde vaikka vuokrapyörällä saaristoon ja tule bussilla takaisin kaupunkiin! Yrityksen päätoimipiste ja kolme vuokrauspistettä sijaitsevat Turussa.

Polkupyöriä rivissä.

Nautelankosken museo, luonto- ja muinaisalue henkivät vanhan ajan kulttuuria. Nautelankoski on Aurajoen suurin koski, jonka luonto ja ympäröivät rakennukset ovat merkittävä osa alueen kulttuurihistoriaa. Alue tunnetaan myös kivikautisena asuinpaikkana, ja sen museoissa kävijät pääsevätkin tutustumaan kivikauden elämään. Nautelankosken alueeseen kuuluvat museorakennuksina muun muassa myllärintupa, Lauri Nautelan museo, vesimylly, vilja-aitta ja sauna. Siihen kuuluu lisäksi Kukkarkosken muinaismuistoalue sekä Nautelankosken luonnonsuojelualue. Vanhalta Tampereentieltä voi tehdä pikaisenkin tutustumisen luonnonsuojelualueelle ja pysäköidä auton alueella sijaitsevan Nautelankosken museon parkkipaikalle.

Kuohuva koski.

Kuusiston piispanlinnan rauniot. Kuusiston saari on retkikohde, jossa yhdistyvät ainutlaatuinen saaristoluonto, historia ja nykytaide. Kuusiston saari on muuttunut paljon niistä ajoista, kun piispa Maunu I asutti vastavalmistunutta piispanlinnaa saaren kärjessä 1290-luvun lopulla. Tuolloin linna sijaitsi vielä omalla saarellaan, joka on maankohoamisen myötä hiljalleen kuroutunut kiinni pääsaareen. Keskiajalla piispan palatsi oli katolisen Suomen hengellisen elämän ja poliittisen vallan keskus. Kuusiston linnan tarina kuitenkin päättyi, kun kuningas Kustaa Vaasa määräsi piispanlinnan purettavaksi uskonpuhdistuksen aikaan vuonna 1528. Luonto valtasi rauniot nopeasti. Nykyään raunioilta lähtee 3,2 kilometrin mittainen Kappelinmäen luontopolku, joka kiertää lehtomaista mäkeä puiden katveessa. Polulta voi kavuta Kappelinmäen kallioiselle huipulle ihailemaan silmiä hivelevää saaristomaisemaa. Kuusiston saari on ajan myötä kehittynyt merkittäväksi lintukohteeksi ja alueella viihtyvät myös monet lepakkolajit. Raunioilla on wc ja tulentekopaikka sekä opasteet omatoimista tutustumista varten. Laiturilta pääsee myös pulahtamaan mereen!

Ilmakuva linnan raunioista.

Liedon Parmaharjulle rakennettiin vuonna 1969 legendaarinen hyppyrimäki ja urheilutalo, jossa on vietetty monenlaisia tapahtumia: ikimuistoisia häitä ja jännittäviä mäkikisoja. Parmaharjulla kiemurtelee myös juuri kunnostettu luontopolkuja, joista voi valita 1,6 kilometrin, 6 kilometrin tai 9 kilometrin mittaisen reitin. Alueelle valmistui pari vuotta sitten myös hampusta tehty kota, joka palvelee retkeilijöitä, ja talvisin metsään tehdään hiihtoladut. Urheilutalon tilat toimivat lisäksi hyvin esimerkiksi yritysten toimintapäivien järjestämiseen. Liikuntasalissa voi järjestää urheilullista ohjelmaa, ja lisäksi Parmaharjulta löytyy hyvät tilat kokoustamiseen, ruokailuun ja saunomiseen. Lue lisää kunnostetusta urheilutalosta!

Ilmakuva kukkulasta, jolla on mäkihyppytorni.

Tuorlasta löytyy nähtävää ja koettavaa ympäri vuoden. Kaarinassa historiallisen Kuninkaantien varrella sijaitseva Tuorlan alue on täynnä toimintaa! Tuorlan Majatalo on kuuluisa maittavasta kotiruuastaan ja mummolatunnelmia herättävästä hostellimajoituksestaan. Observatoriossa voi tutustua avaruuden ihmeisiin ja floristiikkatalossa hämmästyä kukkaloistosta. Alueen luonnosta pääsee nauttimaan ja oppimaan opastetulla luontopolulla. Tuorlan Majatalon yhteydessä toimii lähiruoka- ja lahjapuoti. Majatalo soveltuu myös viihtyisän kokouspäivän, perhejuhlien tai yritystilaisuuksien viettoon. Palvelukin on A-luokkaa, sillä Tuorlan Majatalon Marja Vaiste on valittu Vuoden yrittäjäksi vuonna 2020. Lue lisää Tuorlan uudesta Aurinkokuntareitistä!



Aurajoentien matkailutie kutsuu tutustumaan Aurajokilaakson upeisiin maisemiin kävellen, pyörällä, autolla, moottoripyörällä, kajakilla tai vaikka sup-laudalla. Vuonna 2021 virallisen matkailutien statuksen saanut Aurajoentie kulkee Turusta Oripäähän Liedon ja Pöytyän kautta – lähes koko matkan liitossa Aurajoen kanssa. Tien varrella on upeita kartanoita, vanhoja maatiloja, uniikkeja museoita ja kutsuvia luontopolkuja. Muihin matkailuteihin verrattuna erityisen siitä tekee se, että se kulkee yhtäjaksoisesti jopa kuutisenkymmentä kilometriä avoimessa peltomaisemassa. Palveluita ja tapahtumia on reitin varrella jo yllin kyllin ja lisää kehitetään koko ajan. Aurajoentien lisäksi Suomessa on kymmenen muutakin matkailutietä, joista kolme kulkee Varsinais-Suomessa: Saariston rengastie, Kuninkaantie ja Hämeen Härkätie. Kaikki Varsinais-Suomen reitit kohtaavat Turussa, joten niitä on helppo myös yhdistää samaan matkasuunnitelmaan. Lue lisää Aurajoen matkailutiestä!



Ravintola Wanha Salakuljettaja on tunnettu herkullisesta ruuasta, iloisesta palvelusta ja monipuolisesta ohjelmatarjonnasta. Velkuan vierasvenesatamassa sijaitsevasta koko perheen suosikkiravintolasta saa pitsoja, carte-burgereita ja ruokaisia salaatteja sekä grilliherkkuja. Ravintolan vieressä lapsiasiakkaita ilahduttaa leikkipaikka nimeltä Salakuljettajan puisto ja sisällä ravintolassa voi tutustua Velkuan historiaa esittelevään näyttelyyn. Asiakaspaikkoja on aurinkoisella terassille 140 ja ohjelmaa on perinteisesti läpi kesäkauden. Paikka on tunnettu myös hyvistä bileistään ja ennen kaikkea muinaistulien yön tapahtumistaan. Majoituspaikkoja on paitsi tietysti vierasvenesatamassa myös meren rannalle tehdyissä viihtyisissä mökeissä. Palvelurakennuksesta löytyy veneilijöiden ja majoittujien käyttöön pesukoneet, suihkut ja wc-tilat sekä keittiö.



Yli 300 kohdetta kutsuu lomailemaan maaseudulle

Maa- ja metsätalousministeriön luotsaamalle Tee se Suomessa -sivustolle on koottu Suomesta yhteensä yli 300 kohdetta, joissa matkailu on paitsi turvallista ja vastuullista, myös elämyksellistä ja hauskaa! Sivustolla on tarjolla useita ulkoilmakohteita, joissa voi vaikkapa patikoida, pyöräillä tai pysähtyä nauttimaan hetkestä luonnon ääreen. Erilaiset majoituskohteet, kahvilat ja ravintolaelämykset innostavat nauttimaan Suomen kesästä.

EU-osarahoitteisesta maaseutuohjelmasta rahoitetaan matkailua monella tapaa. Ohjelmasta on vuosina 2014–2020 myönnetty 81 miljoonan euron rahoitus matkailuun. Erilaisiin yritysinvestointeihin on myönnetty 47 miljoonaa euroa ja hankkeisiin 34 miljoonaa. Matkailuyrityksissä käytetty raha on saanut liikkeelle myös yksityistä rahaa: 47 miljoonan euron tuella on saatu aikaan 180 miljoonan euron investoinnit. Lisäksi suorien matkailuun kohdistuvien rahoituksien lisäksi on rahoitettu tuhansia erilaisia kaikkien käytössä olevia investointeja kuten laavuja, reitistöjä, uimarantoja ja leikkipaikkoja.



Aurinkokuntareitti havainnollistaa pian aurinkokuntamme asetelmaa Tuorlassa

Ilmakuva Tuorlan alueesta.

 

Kaarinassa sijaitsevalla Tuorlan alueella juhlitaan tänä syksynä paitsi Avaruuspuiston avajaisia myös Aurinkokuntareitin valmistumista. Aurinkokuntamme kappaleita ja niiden etäisyyksiä havainnollistava reitti toteutetaan Leader Varsin Hyvän tuella.

Tuorlan tähtitieteellinen seura on tekemässä Aurinkokuntareittiä, joka havainnollistaa aurinkokuntaamme kuuluvien planeettojen kokoa ja etäisyyttä toisistaan. Reitti tulee kulkemaan Tuorlan majatalon kulmalta Väisäläntien päähän muutaman sadan metrin matkan. Reitti on suunniteltu niin, että sen voi yhdistää Tuorlan esteettömään luontopolkuun, jota pitkin majatalolle voi palata metsän kautta. 

Väisäläntien päähän Avaruuspuiston parkkipaikan ja Tuorlan luontopolun nuotiopaikan väliin jäävän lammen päälle on suunniteltu Auringon paikkaa, ja toiseen päähän majatalon kulmalle tulee Pluto. Auringon halkaisija tulee olemaan 14 metriä ja Pluton 2,4 senttiä. Väliin jäävät planeetat osuvat tälle välille, esimerkiksi Jupiter tulee olemaan halkaisijaltaan 1,4 metriä ja Maa 12 senttiä.

– Pluto ei ole virallisesti planeetta, mutta kuitenkin osa aurinkokuntaa ja kaikkien tuntema, joten halusimme ottaa sen mukaan, kertoo hankkeessa mukana oleva Peetu Sillanpää.

Aurinkokuntareitti on tarkoitettu kaikenikäisille ja se on kierrettävissä omatoimisesti koska tahansa. 

Tähtitieteellisen seuran jäsenet ovat haaveilleet reitistä jo pitkään. Nyt se saadaan toteutettua maaseuturahaston tuella osana Leader Varsin Hyvän HobbyLeader-hanketta. 

– Hankkeen puitteissa tehdään nyt planeetat ja myöhemmin sitten Aurinko. Se on niin suuri, ettei se mahtunut mukaan tähän hankkeeseen ja meidän täytyy vielä suunnitella sen toteutusta.

Tämän hetken suunnitelma on kuvata Aurinko kaaren avulla, joka voisi samalla toimia aurinkokellona. Samoin jonkinlaiset infotaulut tullaan tekemään jälkikäteen niin Auringon kuin Plutonkin kohdille. Ennen niitä lisätietoa aiheesta saa planeettojen yhteyteen laitettavien qr-koodien kautta. 

Planeetat tehdään ruostumattomasta teräksestä. 

– Taiteilija Jaana Saarikoski tulee maalaamaan ne, jotta ne saadaan oikeasti muistuttamaan esittämiään planeettoja – taiteelliset vapaudet huomioiden, kertoo Sillanpää.

– Uskon, että Aurinkokuntareitti tulee olemaan todella suosittu, koska se demonstroi niin hyvin planeettojen kokoa ja etäisyyttä toisistaan. Ja samalla se nivoutuu hyvin yhteen esteettömän luontopolun kanssa, hän jatkaa. 

Peetu Sillanpää näyttää sormillaan, kuinka pieni Pluto tulee olemaan.
Plutoa esittävä teräspallo tulee Tuorlan majatalon kulmalle. Halkaisijaltaa se tulee olemaan vain 2,4 senttiä. Kuvassa tulevaa havainnollistaa Peetu Sillanpää.
Peetu Sillanpää osoittaa auringon tulevaa paikkaa.
Aurinkokuntareitin huipennus tulee Väisäläntien päässä olevan lammen ylle. Auringon halkaisija tulee olemaan 14 metriä.

Syyskuussa vietetään Avaruuspuiston avajaisia

Tuorlan alueella toimi vuosina 1952–2019 Turun yliopiston observatorio, joka perustettiin Yrjö Väisälän aloitteesta. Väisälä oli yksi Suomen merkittävimmistä tiedemiehistä, jota on kiittäminen esimerkiksi GPS-järjestelmästä. Hän löysi Tuorlassa lukuisia pikkuplaneettoja ja hänen optiikan hiontaan liittyviä menetelmiä hyödynnetään Tuorlassa edelleen. 

Yliopiston siirryttyä muihin tiloihin observatorion perintoä vaalimaan perustettiin Avaruuspuisto Väisälä, jonka avajaisia vietetään syyskuussa 2021. Avaruuspuistossa pääsee esimerkiksi katsomaan planetaarioelokuvia sekä tutustumaan Suomen suurimpaan kaukoputkeen ja kalliotunneliin. Aurinkokuntareitti pyritään saamaan valmiiksi avajaisiin mennessä, mutta aikataulu riippuu täysin teräksen toimitusaikataulusta. 

Aurinkokuntareitin lisäksi Tuorlassa voi tutustua kahteen aikavaelluspolkuun, joista pidempi alkaa alkuräjähdyksestä ja päättyy nykyhetkeen. 

– Universumi on 13,8 miljardia vuotta vanha, ja polulla jokainen 100 metriä vastaa miljardia vuotta ajassa, esittelee Sillanpää.

Lähiaikoina observatorion mäen kaikki rakennukset tullaan kyltittämään ja aluetta siivotaan yhteistyössä Livian opiskelijoiden kanssa. 

Aikavaelluspolun opaskyltti.
Tuorlassa on jo ennestään mahdollista lähteä opastetulle aikavaellukselle.

Tuorla on mielenkiintoinen matkakohde

Museovirasto on luokitellut Piikkiönlahden merellisissä maisemissa sijaitsevan Tuorlan alueen Suomen valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen joukkoon. Tuorlan dokumentoitu historia yltää 1500-luvulle, jolloin alueen uskotaan toimineen Kuusiston piispanlinnan karjatilana. Tuorlan kartanon tiedetään seisseen paikoillaan jo keskiajalla. Ei siis ihme, että alueella vierailee vuosittain noin 45 000 ihmistä.

Tuorlassa toimii tähtitieteellisen yhdistyksen ja Avaruuspuiston lisäksi Ammattiopisto Livia ja Tuorlan majatalo, jossa pääsee nauttimaan kotiruuasta mummolatunnelmissa. Majatalossa on hostel-majoitusta sekä lähiruoka- ja lahjapuoti. Majatalon pihalla kesävieraita ilahduttavat kanat ja lampaat. Liviassa taas voi opiskella maataloutta, puutarhataloutta sekä luonto- ja ympäristöalaa. Matkailijoille Livian harjoitteluympäristö tarjoaa paljon silmiä hivelevää katseltavaa. 

Tuorlan tammien ja pähkinäpensaiden täyttämässä lehtometsässä kulkee kaksi luontopolkua, jotka ovat osa Tammireitistöä. Polut on hyvin opastettuja ja mielenkiintoista katseltavaa löytyy luonnon lisäksi lasten iloksi tuotujen tonttujen seikkailuista. Tuorlan lehto kuuluu Natura2000 -suojelualueeseen. 

Nuotiopaikka, jonka takana puuvaja.
Livia on hiljattain kunnostanut nuotiopaikan Avaruuspuiston lähelle.
Luontopolku, jonka varrella olevassa puussa näkyy Tammireitistön tunnus.
Tuorlan luontopolut ovat myös osa Tammireitistöä, jonka tunnistaa sini-valko-vihreästä merkinnästä.
Kuva päärakennuksen julkisivusta, edessä kukkapenkki.
Tuorlan alueella vierailee vuosittain noin 45 000 ihmistä. Päärakennus on valmistunut jo keskiajalla.
Tuorlan majatalon ovi.
Tuorlan majatalo tarjoaa ruokaa ja majoitusta. Saman katon alta löytyy myös lähiruoka- ja lahjapuoti.

62 800 euroa harrastustoiminnan hyväksi

HobbyLeader-teemahankkeen kautta myönnettiin tukea 24 eri toimenpiteeseen yhteensä 62 800 euroa. Tuettujen investointien tavoitteena on kehittää harrastusmahdollisuuksia kulttuurista urheiluun ja muihin aktiviteetteihin sekä edistää maaseudun asukkaiden aktiivisuutta, yhdessä tekemistä ja hyvinvointia. 

Yksittäisten toimenpiteiden kustannusarviot ovat 1 000 – 5 000 euroa. Teemahankkeen toimenpiteille myönnettävä tuki on 75 % kokonaiskustannuksista, mutta omarahoitusosuuden voi korvata kokonaisuudessaan talkootyöllä. Toimenpiteiden tulee olla valmiita lokakuuhun 2022 mennessä.

Teemahankkeen tarkoitus on rahoittaa sellaisia investointeja, jotka ovat liian pieniä itsenäisiksi Leader-hankkeiksi. Tavallisessa Leader-hankkeessa julkisen tuen osuus tulee olla vähintään 5 000 euroa, jolloin hankkeen kokonaiskustannus on aina vähintään 7 000 euroa. Yleishyödyllisten Leader-hankkeiden haku on käynnissä jatkuvasti. Turun seudulla toimivan Leader Varsin Hyvän rahoituskehys vuosina 2021–2022 on 700 000 euroa. 

Lista kaikista HobbyLeader-hankkeen tukemista toimenpiteistä:

  1. Paimion Rasti ry: Mobiilisuunnistusradat Paimion Parantolan lähimetsiin ja Rivonmäkeen.
  2. Peimarin Koirat ry, Paimio: Koirapuiston aitaus.
  3. Turun Ursa ry: Allsky-kameran, objektiivin ja kontrollerin hankinta Kevolan observatoriolle Paimioon.
  4. South West Karting Fin ry, Paimio: Kahden kartingauton ja moottorin hankinta.
  5. Paimion musiikkiopiston tuki ry: Hankitaan sähköinen kosketinsoitin tarvikkeineen, langaton äänentoistosetti ja vahvistin/kaiutin -yhdistelmä Sauvoon.
  6. Peimari United: Jalkapallon kenttävarusteiden hankinta.
  7. Sauvon Urheilijat ry: Laavun rakentaminen Suojalan ulkoilualueelle.
  8. Sauvon Elävän Kulttuurin Seura ry: Kulttuurikeskuks Vahtisten vanhan koulun valotekniikan parantaminen, mikrofonien hankinta ja näyttämön kattaminen ns. tanssimatolla.
  9. Piikkiön Kehitys ry: Piikkiön Kehityksen kerhotalon parkkipaikan laajennus.
  10. Tuorlan tähtitieteellinen seura ry, Kaarina/Piikkiö: Rakennetaan visuaalinen Aurinkokunta -reitti Tuorlan alueelle.
  11. Rusko Riding Team ry: Isojen peilien hankkiminen ratsastusmaaneesiin.
  12. Raision Rinkka ry: Vuokrattavien lumikenkien hankinta.
  13. Nousiaisten perhepäivähoidon vanhempainyhdistys ry: Kuljetettava puuhaperäkärryn hankinta perhepäivähoitajien käyttöön sekä lainattavaksi esim. lasten tapahtumiin.
  14. Nousiaisten kotiseutuyhdistys ry: Opasteiden asentaminen kunnan keskustasta Nousiaisten kotiseutumuseolle, opastaulu museoalueelle ja rakennuskohtaiset opasteet.
  15. Ruskon Pallo-67 ry: Sähköisen tulostaulun hankinta Ruskon hiekkatekonurmikentälle.
  16. Eläkeliiton Taivassalon yhdistys ry: Tietokoneen ja projektorin sekä liikuntavälineiden hankinta ryhmätoiminnan kehittämiseksi.
  17. Liedon Teatteri ry: Tietokoneen, vahvistinmikserin, säilytyskalusteiden sekä lipunmyynnin ja kahvion varusteiden hankinta.
  18. Raision seudun taideyhdistys ry: Dataprojektorin, valkokankaan ja taidetarvikkeiden hankinta.
  19. Varsinais-Suomen jousimetsästäjät ry: Jousimetsästyksen välinehankinnat.
  20. Urheiluseura Nousiaisten Alku ry: Maastopyöräreitistön raivaaminen ja merkitseminen Nousiaisten Valpperin maastoon, vanhan (10 km) ja uuden osuuden (10 km) raivaus ja siltojen tekeminen sekä laavun rakentaminen.
  21. Maarian kyläyhdistys ry, Turku: Hankitaan sähköpyörä kärryllä, sähköpiano, viisi akustista kitaraa sekä teline ja äänentoistolaite mikrofonilla.
  22. SF-Caravan Naantali ry: Hankitaan SF-Caravan Naantalin hallinnoimalle Salorannan yleiselle uimarannalle kaksi kanoottia ja sup-lautaa, sekä näille säilytyskatos.
  23. Partiolippukunta Maarian Tähkät ry: Biokäymälä ja ruokakatos lippukunnan tontille Nousiaisiin.
  24. Nutturlan Makasiiniteatteri ry: Nousiaisten työväentalon keittiön maalaus ja lattian lakkaaminen, tiskikoneen hankinta, valaistuksen ja lämpöpatterien uusiminen sekä pimentävien verhojen hankkiminen.

 

Piikkiön Linnavuoren reitistöä kehitetään taas!

Maisemakuva Linnavuoren huipulta.

 

Linnavuoren reitistölle on tulossa uusia opasteita ja penkkejä sekä isompi parkkipaikka. Myös polkujen pohjia parannetaan ja muitakin kunnostustarpeita kartoitetaan tämän ja ensi vuoden aikana. 

Nykyisin Kaarinan kaupunkiin kuuluva Piikkiön Linnavuoren retkeilyalue on suosittu luontokohde, jolla on myös historiallisesti mielenkiintoinen tarina. Linnavuoren laelta on komeat näkymät esimerkiksi Piikkiönlahdelle, Kuusistoon ja Turkuun. Siksi se on rautakauden lopulla toiminut puolustuspaikkana. Keväällä ja kesällä Linnavuoren huipulla voi ihailla myös kukkivaa kallioketoa. 

Mies kiipeää solaa pitkin ylös.
74 metrin korkeuteen kohoavalle Huttalan Linnavuorelle oli aikanaan hyvä hakeutua vihollisilta turvaan, sillä sen rinteet ovat kaakkoisrinteen solaa lukuun ottamatta niin jyrkät, että kiipeäminen on käytännössä mahdotonta.
Ihmisiä Linnavuoren huipulla.
Leader Varsin Hyvän Outdoor Leader -hanke teki retken Piikkiön Linnavuorelle maanantaina 21.6.2021.

Piikkiön korkein kohta löytyy myös Linnavuoren reitistön varrelta Pohtiovuorelta, joka kohoaa 79 metrin korkeuteen maan pinnasta. Mannerjää on sulanut alueelta noin 11 000 vuotta sitten ja Pohtiovuoren vanhimmat rantamuodostumat syntyivät jo 7 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Pohtiovuorella sijaitsee myös Piikkiön suurin hiidenkiuas. 

Reitistöllä voi valita 3,5 km tai 7 km mittaisen reitin, joiden varrella pääsee ihailemaan kangasmetsää, kallioita, jyrkänteitä, muinaisrantoja ja hautaröykkiöitä. Matkan varrella on opastauluja, jotka esittelevät alueen historiaa ja kasvillisuutta. Retkeilijöitä varten reitistölle on tehty laavu ja huussi. Polku kulkee pääosin luonnonsuojelualueella ja tulenteko on sallittu vain nuotiopaikalla.

Ihmisiä laavulla Linnavuoren laella.
Laavulla tulenteko on sallittua, jos metsäpalovaroitus ei ole voimassa. Metsäpalovaroituksen antaa Ilmatieteenlaitos. Ajantasainen tilanne kannattaa tarkistaa aina retkelle lähtiessä: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset
Metallikyltti, jossa esitellään alueen kasveja.
Linnavuoren reitistön opasteet on uusittu viime vuonna talkoovoimin. Metallialusta on osoittautunut hyväksi valinnaksi. Alueella kasvaa muun muassa metsäimarretta, metsätähteä, oravanmarjaa ja käenkaalia.

Kunnostustyöt käynnissä

Kaarinan kaupungin virkistysreittien kehittämisestä vastaava ympäristösuunnittelija Kukka Hammarström kertoo, että reitistöä kehitetään yhteistyössä kaupungin, Leader Varsin Hyvän ja Piikkiön Kehityksen kanssa. 

Vuosina 2017–2020 toteutettiin Kaarinan, Paimion, Sauvon ja Liedon kuntien yhteinen Leader-hanke, jossa kartoitettiin alueen olemassa olevat patikointi-, pyöräily- ja melontareitit sekä tehtiin uusia reittejä ja yhdysreittejä reitistöjen välille. Reitit niputettiin yhdeksi isoksi Tammireitistöksi, jonka tunnistaa sini-valko-vihreistä merkinnöistä.

Sini-valko-vihreä merkki on Tammireitistön tunnus.

Samassa hankkeessa myös Linnavuoren reitistö sai uuden viitoituksen ja opaskyltit sekä uuden tulisijan. Tämän kesän aikana on tulossa uusi viitoitus Kehityksen kerhotalon parkkipaikalta polulle ja uudet penkit sekä tulisijan ympärille että Pohtiovuoren piston päässä olevalle taukopaikalle. Tänä vuonna alkaa myös polun pohjien kunnostus, joka jatkuu ensi vuoden puolelle.

– Lisäksi kartoitamme laavun ja huussin kunnon. Kaikkea ei tehdä kerralla, vaan pikkuhiljaa, sillä parannamme samaan aikaan myös Pyhän Katariinan polkuja, kertoo Hammarström.

Ympäristösuunnittelija Kukka Hammarström näyttää karttaa miehelle.
Kaarinan kaupungin virkistysreittien kehittämisestä vastaava ympäristösuunnittelija Kukka Hammarström esitteli retkiryhmälle Linnavuoren reitistön kehittämissuunnitelmia.

Parkkipaikka laajenee

Retkeilijät voivat käyttää Piikkiön Kehityksen parkkipaikkaa Lystiläntiellä. Kehitys on juuri saanut Leader Varsin Hyvältä rahoituksen parkkipaikan laajennukseen. Linnavuoren suosio on kasvanut koronan myötä huimasti ja parkkipaikka on käynyt ahtaaksi. Kun koronarajoituksia päästään purkamaan ja kerhotalon toiminta taas aktivoituu, parkkitilaa tarvitaan reilusti lisää. Hankkeen kokonaiskustannus on 5 000 euroa, josta Varsin Hyvän myöntämä tuki kattaa 75 %. 

Parkkipaikka, jossa muutamia autoja.
Parkkipaikkaa laajennetaan osana Leader Varsin Hyvän HobbyLeader-teemahanketta.
Moottoriajoneuvolla ajo kielletty -merkki.
Parkkitilan puutteen vuoksi ihmiset ovat jatkaneet autoilla kerhotalolta hiekkatietä kohti Linnavuoren reitistöä ja jättäneet autojaan yksityispihoille. Nyt liikennesäännöistä muistuttaa uusi liikennemerkki. Parkkipaikalta polun alkuun on tulossa myös opasteita tämän kesän aikana.

 

Janica Vilen

Etiopialaista kahvia Kaarinassa paahdettuna!

Yrittäjä Micael Tesfazghi.

 

Micael Tesfazghi ja Helen Ghebrehiwet tuovat suomalaisille paahtimoille laadukasta, aromikasta ja pehmeää etiopialaista kahvia suoraan viljelijöiltä. Viime keväänä he perustivat myös oman paahtimon Kaarinaan Leader Varsin Hyvän tuella. 

Kahvitukku ABI alkoi paahtaa kahvia Kaarinan Asianajajankadulla keväällä 2020. Jo sitä ennen Kahvitukku toimitti etiopialaista raakakahvia suomalaisille paahtimoille suoraan Sidamosta, josta yrittäjäpariskunta on kotoisin. 

Micael Tesfazghi ja Helen Ghebrehiwet ovat kasvaneet kahvin parissa. Sidamossa on pitkät kahvintuotannon perinteet ja tuonnin kulmakivi onkin henkilökohtaiset hyvät suhteet kahvinviljelijöihin – niihin pieniin toimijoihin, jotka eivät muuten saisi tuotteitaan Euroopan markkinoille. Kahvin synnyinseuduilla Etiopiassa on arviolta noin neljä miljoonaa kahvin viljelijää, mutta tilat ovat keskimäärin alle hehtaarin kokoisia.

Kahvi lähetetään Suomeen aina tuoreena, juuri kuorittuna ja ilman välikäsiä. Matka Sidamosta Rauman satamaan kestää 31 päivää. Sen jälkeen osa kahvista myydään muille pienpaahtimoille ja osa paahdetaan itse Kaarinassa. 

Etiopialainen kahvi on Ghebrehiwetin mukaan samaan aikaan korkealaatuista, aromikasta ja pehmeää – ja siksi niin suosittua. Kaikki aromit tulevat maaperästä, eikä viljelyssä käytetä kemikaaleja. 

– On ihana nähdä, miten Suomessa arvostetaan laadukasta kahvia, yrityksen tarinaa ja  viljelijöitä. Olemme kaikista asiakkaista todella kiitollisia, hän sanoo. 

Kahvitukku ABI myy itse paahtamaansa kahvia suoraan kuluttajille verkkokaupan kautta ja muutamissa kaupoissa Turussa, Helsingissä, Porissa, Tampereella ja Joensuussa. Lisäksi he paahtavat kahvia tilauksesta yrityksille. Esimerkiksi jouluna Kahvitukku ABIn paahtama kahvi yrityksen omalla etiketillä oli suosittu liikelahja. 

Varsin Hyvä auttoi laitehankinnoissa

Leader Varsin Hyvän toiminnanjohtaja Pia Poikonen (vas.) ja Helene Ghebrehiwet uskovat, että Kahvitukku ABIn saamalla maaseuturahaston tuella tulee olemaan pian myös työllistävä vaikutus.

Kahvitukku ABI sai Leader Varsin Hyvältä 35 prosentin tuen paahtimolaitteiston, myllyn ja pakkauskoneen hankintaan. Investoinnin kokonaiskustannus oli 40 840 euroa, josta maaseuturahaston tuki oli 14 294 euroa. 

Varsin Hyvän myöntämä taloudellinen tuki vakuutti yrittäjäpariskunnan siitä, että heidän yritysideansa on hyvä ja kannattava.

– Kun ulkopuoliset asiantuntijat näyttivät vihreää valoa, uskalsimme itsekin sijoittaa, Helen Ghebrehiwet kiittelee. 

Alan parhaimmistoon kuuluva laitteisto saapui Saksasta Kaarinaan vuoden 2020 huhtikuussa ja ensimmäiset kahvit myytiin jo toukokuussa. 

– Sitten aloimme kutsua kahvila- ja ravintolayrittäjiä maistamaan meidän kahvia. Ihmiset ovat olleen todella kannustavia ja arvostavat sitä työtä, joka kahvin eteen on tehty. Ihmisiä kiinnostaa tietää, mistä kahvi tulee, Ghebrehiwet kommentoi. 

Kaksi maata, kolme kahvia

Kaarinassa paahdettua kahvia saa esimerkiksi Turku-aiheisena. Wahva Turku on tehty sidamosta, Wanha Turku gujista ja Wieno Turku yirgacheffestä.

Yrittäjäpariskunnan haaveena on aina ollut tehdä yhteistyötä Etiopian ja Suomen välillä.

– Tässä työssä voimme hyödyntää taustaamme, suhteitamme viljelijöihin ja alan osaamista, Ghebrehiwet tiivistää. 

Valikoimassa on kolme eri kahvilaatua: guji, sidamo ja yirgacheffe, joista jokaisessa on oma arominsa. 

– Yirgacheffe on oma suosikkini. Siinä on viinin, marjojen ja kukkien aromia ja maistuu erityisesti tumman suklaan kanssa. Guji on pehmeää, jasmiinin ja hunajan makuista ja lisäksi siinä on vähän lakan aromia. Sidamo taas on sitruksen makuista. Siinä ei ole yhtä voimakkaat aromit kuin muissa, Ghebrehiwet esittelee. 

Kaikkia kolmea kahvia saa kolmella eri paahtoasteella: vaaleana, keskipaahteisena ja tummana. 

Paahtimossa saa käydä tutustumassa paahtamiseen ja maistelemassa kahveja, kun vain sopii ajan ennakkoon yrittäjien kanssa. 

 

Janica Vilen

 

Vanha maatilakeskus Piikkiössä muuttui kahden taiteilijan työtilaksi ja kodiksi

Jani Lehto studiossa.

 

Piikkiöön kesällä 2020 valmistunut Böhle Studios äänittää niin mainoksia kuin taidettakin. Ensimmäisenä työnä uudesta studiosta valmistui ääniraita interaktiiviseen taideinstallaatioon, joka oli elokuussa esillä Helsingin keskustakirjasto Oodissa. Parhaillaan televisiossa pyörii Piikkiössä äänitettyjä vitamiinimainoksia ja lisäksi Lehdolla on aina käynnissä myös omia kulttuuriprojekteja. 

Audiovisuaalisen viestinnän ammattilainen Jani Lehto perusti ensimmäisen yrityksensä Turun Aurakadulle korttelin päähän Kauppatorista vuonna 2002. 

– Silloin Aurakadulla oli useampia mainostoimistoja, joten sijainti oli hyvä. Ihmiset pääsivät nopeasti naapuritaloista tekemään vaikka radiomainosta. Studio näytti aika samalta kuin nykyinenkin – paitsi että se oli matalassa kellarissa, jossa oli huono ilma, Lehto taustoittaa. 

Vuonna 2015 kaupungissa koko elämänsä asunut Lehto sai kipinän maaseutuasumisesta. 

– Avopuolisoni on myös luovan alan tekijä. Turussa maksoimme oman asuntomme kulut ja lisäksi molempien työtiloista vielä erikseen. Lähdimme etsimään maaseudulta sellaista tilaa, jossa meistä kumpikin voisi työskennellä kodin yhteydessä. 

Lehdon puoliso Elli Vuorinen työskentelee animaatioiden parissa. 

Uusi koti löytyi Piikkiöstä, vanhasta maatilakeskuksesta, hiljaisesta ja rauhallisesta ympäristöstä.

– Studion olen rakentanut vanhaan navettaan, joka on rakennettu alun perin 40-luvulla lehmiä varten. Sitten 60-luvulla sitä on laajennettu maatalouskoneille ja 2020-luvun remontti teki tilaa kulttuuriyrittäjyydelle. On ekologisessakin mielessä mahtavaa, että vanhoja rakennuksia pystytään hyödyntämään uuteen käyttötarkoitukseen, Lehto kommentoi.  

Parasta uudessa studiossa on kuitenkin se, että se on kodin kanssa samassa pihapiirissä.

– Se mullistaa tämän koko homman. Ennen piti usein odotella töissä, että asiakas hyväksyy jonkun työn ennen kuin pystyi jatkamaan. Nyt voin mennä odotellessa vaikka hakkaamaan halkoja tai ajamaan nurmikkoa. Tai vastaavasti, jos asiakas päättää illalla, että haluaa jonkun pienen muutoksen, niin voin kipaista studiolle tekemään sen. Tämä on sata kertaa joustavampi tapa toimia yrittäjänä, kehuu Lehto. 

Jani Lehdon Böhle Studios on erikoistunut työskentelemään äänten parissa. Studiolla tehdään niin mainoksia kuin taidettakin.

Varsin Hyvältä investointitukea

Böhle Studios valmistui kesäkuussa 2020. 

– Äänieristettyjen tilojen rakentaminen on aika mutkikasta ja kaikki on tehty itse alusta loppuun. Paitsi sähkötyöt toki piti tilata ulkopuolelta.

Jani Lehto sai studionsa rakentamiseen investointituen Leader Varsin Hyvältä.

– Olin kyllä kuullut maaseuturahoituksesta ennenkin, mutta minulla oli sellainen käsitys, että sen hakeminen on jotenkin hankalaa ja byrokraattista. Sitten näin Varsin Hyvän esittelypisteen Piikkiö Päivillä ja sain sieltä niin hyvää neuvontaa, ettei hakemisessa lopulta ollutkaan mitään hankalaa. 

16 000 euron investointiin myönnettiin lopulta 20 prosentin tuki. Uuden studion myötä yrityksen liikevaihto on lähtenyt huomattavaan kasvuun. 

Lisäksi investoinnilla saattaa hyvinkin olla myös työllistävä vaikutus Varsinais-Suomen maaseudulle. Tällä hetkellä lähes kaikki Lehdon ääninäyttelijät tulevat Helsingistä, mutta haussa on jatkuvasti uusia ääniä tv- ja radiomainoksiin. Lisäksi hänellä on neuvottelut käynnissä lasten tv-sarjan äänistä.

– Tällä alalla on nyt hyvät kasvunäkymät. Esimerkiksi podcastien ja äänikirjojen suosio on kovassa kasvussa, ja tv-sarjoja dubataan koko ajan enemmän, joten puhetta tarvitaan. Saa olla yhteydessä, jos ala kiinnostaa, hän vinkkaa. 

Ennen kaikkea kulttuuriyrittäjä

Vaikka Jani Lehdon työkalenteri on tällä hetkellä melko täynnä mainostöitä, hän ajattelee itseään ennen kaikkea kulttuuriyrittäjänä. 

– Yrittäjyyteni on lähtenyt liikkeelle siitä, että olen halunnut tehdä musiikkia omista taiteellisista lähtökohdistani. Olen tehnyt ääniä videotaiteilijoille ja lyhytelokuviin. Ensisijaisesti myyn osaamistani äänessä ja musiikissa, hän määrittelee. 

Maaseutu on Lehdon mielestä oiva paikka nykyajan kulttuuriyrittäjälle. 

– Esimerkiksi Oodin taideinstallaatio tehtiin niin, ettei taiteilija käynyt täällä kertaakaan. Kulttuurialalla moni työ hoituu nykyisin helposti etäyhteyksillä, jolloin ihmisten sijainti ei ole niin merkityksellinen. On mahtavaa asua täällä kaikessa rauhassa sen sijaan, että tunkisi joka aamu kehätielle. 

On maaseudussa kuitenkin kehitettävääkin. 

– Parempi joukkoliikenne helpottaisi sekä asumista että yrittämistä täällä. Jos maaseudun haluaa pitää elinvoimaisena, sitä pitää ajatella viihtyisänä elinympäristönä eikä pelkästään vaikka ruuantuotanto- tai yritysalueena. Eihän kukaan tule maaseudulle yrittämään, jos ei voi tulla samalla tänne asumaan. 

Navettaan rakennetussa studiossa on erikseen pienempi puhenauhoitushuone.

Janica Vilen