Paraisten uudet kuntoportaat viittä vaille valmiit

Ihmisiä kuntoportailla.

 

Paraisten kalkkilouhosta ympäröivälle jätekivimäelle rakentuu uudet 470-askelmaiset kuntoportaat. Suurilta osin talkootyönä toteutettujen portaiden olisi tarkoitus olla valmiit syyskuuhun mennessä. Tällä hetkellä hankkeen parissa ahertavilla talkoolaisilla on edessään vielä muun muassa näköalatasanteen rakentaminen portaiden yläpäähän.

Paraisten Pajbakantiellä raikuu moottorisahan ja porakoneen hurina. Talkoovuorossa puurtavat eläkeläiset kiinnittävät portaisiin asennettujen paalujen päälle kaidelautoja. Käynnissä on kalkkilouhoksen jätekivimäelle rakennettavien kuntoportaiden viimeinen silaus, jonka jälkeen vuoden 2020 kesällä aloitettu hanke alkaa olla loppusuoralla.

– Rakentaminen aloitettiin viime vuoden kesällä hakkaamalla puita rinteiltä, ja lisäksi jouduimme kaivamaan maata pois todella paljon, jotta saimme rinnettä loivennettua. Kesäkuun alussa tänä vuonna taas aloitettiin varsinaisten portaiden tekeminen, kertoo hankkeen vetäjä Johan Kronberg.

Portaiden rakennustyöt on toteutettu suurelta osin talkootyönä. Paikalla on ollut myös ammattilaisia hoitamassa pohjatyöt, joiden jälkeen muun muassa vapaaehtoiset eläkeläiset ja muut talkooporukat ovat jatkaneet rakennustöitä. Tällä hetkellä vuorossa on kaiteiden kiinnitys varsinaisiin portaisiin.

– Kiinnitetään kaiteita vielä tänään, sillä huomenna pitäisi olla jo valmista. Meillä on tällainen eläkeläisporukka, jonka kanssa tehdään töitä kahden hengen ryhmissä neljä tuntia päivässä. Yleensä tullaan talkoisiin kahtena päivänä viikossa, kertoo Mårten Malmlund.

Portaisiin on käytetty Johan Kronbergin mukaan jo noin 2000 talkootyötuntia. Hankkeen kokonaisbudjetti on 158 670 euroa, ja sen vetäjänä toimii Länsi-Turunmaan yrittäjät. Rahoitusta hanke on saanut myös paikalliselta Leader-ryhmä I samma båt – Samassa veneessä ry:ltä.

– Leader-tuen hakemisen jälkeen otettiin myös yhteyttä paikallisiin tahoihin, ja sitä kautta hankimme myös muuta rahoitusta ja yhteistyökumppaneita hankkeelle. Käännyimme Länsi-Turunmaan yrittäjien puoleen ja he nyt sitten vetävät tätä projektia, kertoo Kronberg.

Kaksi henkilöä portaiden rakennustöissä.
Mårten Malmlund ja Bernt Engström asentavat kaidelautoja portaisiin.
Portaissa talkoilevat eläkeläisten lisäksi myös urheiluseurojen jäsenet. Linnea Nyström-Salonen on ollut talkoissa mukana useita kertoja, ja odottaa innolla kuntoportaiden avautumista.

Idea saatiin Helsingin Malminkartanon kuntoportaista

Ajatus portaiden rakentamisesta syntyi, kun Johan Kronborg vieraili Helsingissä Malminkartanon kuntoportailla, jotka ovat yhdet Suomen ensimmäisistä kuntoportaista.

– Olin mukana start upissa, jossa oli tarkoitus tehdä matkailijoille sovellus, jossa on tietoa kaikkien isompien kaupunkien ulkoliikuntamahdollisuuksista. Silloin tutustuin Helsingissä kohteeseen, josta en tiennyt aikaisemmin mitään – Malminkartanon kuntoportaisiin. Silloin tuli jo vähän ajatus siitä, että tänne Paraisillekin voisi tehdä sellaiset, kertoo Kronberg.

Rakennusintoa kuitenkin hidasti se, että Paraisilla ei juurikaan ole korkeuseroja tai sopivia mäkiä portaiden rakentamiselle. Kronberg sai kuitenkin lopulta yhdessä vanhimman poikansa Jimmy Kronbergin kanssa idean portaiden rakentamisesta Paraisten kalkkilouhoksen jätekivikasan päälle. Louhoksen omistavalta Nordkalkilta tulee päivittäin monta tonnia jätekiveä kalkin louhimisen sivutuotteena, ja se pinotaan louhoksen ympärille kasoiksi. Kivikasa, jolla portaat sijaitsevat, on melko vanha, sillä siihen ei ole tuotu uutta kiveä sitten 1950-luvun.

– Päätimme Jimmyn kanssa mennä Nordkalkiin tapaamaan tuttavaamme Tarmo Tuomista, ja hän lupasi selvittää olisiko tämä mahdollista. Kyseessä on kuitenkin kaivosalue, joten sinne on ulkopuolisilta pääsy kielletty. Asia eteni tästä huolimatta nopeasti, ja ongelma ratkaistiin vuokraamalla maa-alue Nordkalkilta ja tekemällä meille oma alue kaivosalueen sisälle. Nordkalk on ollut kannustava tässä projektissa, ja he ovat muun muassa antaneet meille käyttöön irtokiveä portaiden väylän pohjaksi, kertoo Kronberg.

Kaivos itsessään on 130 metriä syvä, joten sinne on iso pudotus kivikasan päältä. Siksi portaiden vaatima maa-alue on aidattu verkkoaidalla. Erona moniin muihin suomalaisiin kuntoportaisiin Paraisilla on myös se, että rinnettä jouduttiin muokkaamaan portaille sopivaksi ja tekemään siihen 10 metrin paljas väylä portaita varten. Yleensä ne rakennetaan esimerkiksi laskettelukeskuksen yhteyteen tai maastoon.

Johan Kronberg on toiminut porrashankkeen vetäjänä jo toista vuotta. Hän koordinoi päivittäin muun muassa mäellä työskenteleviä talkooryhmiä.

Hienosäätöä vielä ennen avajaisia

Suomeen on rakennettu Leader-tuen avulla monia kuntoportaita, joista Paraisten portaisiinkin on otettu mallia. Kestäviin näköalatasanteisiin saatiin malli muun muassa Loimaan kuntoportaista.

– Ollaan vähän kopioitu tähän ideoita monista eri suomalaisista portaista. Näköalatasanteeseen saatiin vinkki Loimaan kuntoportaista, jonka tasanteen penkit eivät kestäneet kuin pari kuukautta. Paraisille penkkeihin laitettiin heti rakennusvaiheessa vahvikkeet, jotta ne olisivat kestävämmät, kertoo Johan Kronberg.

Portaiden alle olisi tarkoitus asentaa vielä led-valot, jotta niitä voitaisiin käyttää myös talviaikaan. Valaistusjärjestelmä on kopioitu suoraan Sipoossa sijaitsevista kuntoportaista, joihin on asennettu liikkeen tunnistava sensori. Jos portaissa ei ole ketään, valot ovat pois päältä, mutta kun paikalle saapuu käyttäjiä, syttyvät valot päälle. Sensori myös laskee kävijämäärät portailla.

Portaiden sijainti Pajbakantiellä lähellä kaivosaluetta tarkoittaa sitä, että alueella ei ole kovin paljon parkkitilaa portailla vieraileville. Ensi kesäksi alueelle olisi tarkoitus kuitenkin rakentaa myös suurempi parkkipaikka, sillä portaille on odotettavissa suuri määrä kävijöitä. Paikalliset ovat ottaneet porrashankkeen innolla vastaan.

– Paikalliset ovat olleet oikein mielissään kuultuaan hankkeesta.  Portaiden askelväli on tehty tarkoituksella matalaksi, sillä niiden kohderyhmäksi on ajateltu kaikenlaiset ihmiset, eikä vain urheilijat, kertoo Kronberg.

Kronbergin mukaan portaat saadaan avattua viimeistään syyskuun aikana. Sitä ennen tarkoitus olisi asentaa portaisiin vielä kameravalvonta ja rakentaa niiden yläpäähän näköalatasanne.

Kuntoportaiden kyltti verkkoaitaan kiinnitettynä.
Portaita ja sitä ympäröivää aluetta kutsutaan Hundbanaksi eli Koirabaanaksi. Nimi tulee alueella aikanaan sijaitsevasta junaradasta, jonka veturi on ollut koiran näköinen.
Timpuri Ari Adolfsson valmistelee kaidepylväitä eläkeläistalkoolaisia varten.
Portaat kohoavat 50 metriä merenpinnan yläpuolelle.
Portaiden yläpäähän rakennetaan näköalatasanne, josta voi nähdä selkeällä säällä jopa Turkuun saakka.
Portaat sijaitsevat Paraisten kalkkilouhoksen kupeessa. Niille on vuokrattu erillinen tila vanhan jätekivikasan päästä.

 





Nina Maunuaho

 





Leader Varsin Hyvän hallitus järjestäytyi ja myönsi rahoituksen kolmelle hankkeelle

Ilmakuva talvisesta Aurajoesta.

 

Leader Varsin Hyvän uusi hallitus on järjestäytynyt ja tehnyt ensimmäiset rahoituspäätökset. Aurajoentien kehittämiseen Varsin Hyvä myönsi rahoitusta yhteensä 15 529 euroa kahden eri hankkeen kautta. Lisäksi Leader-ryhmä päätti tukea Maskun Niemenkulman marttojen kuntoporrasprojektia 15 000 eurolla. 

Leader Varsin Hyvän hallituksen puheenjohtajaksi on valittu seuraavan kolmen vuoden ajaksi Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta ja varapuheenjohtajaksi myöskin kaarinalainen Johanna Mattila.

Leader-toiminta perustuu siihen, että paikalliset ihmiset tietävät itse parhaiten, miten omaa kotiseutua tulisi kehittää. Siksi rahoituspäätöksetkin tehdään paikallisten kesken. Leader-ryhmien hallitusten valinnassa noudatetaan kolmikantaperiaatetta, jonka mukaan kolmasosa hallituslaisista on maaseudun asukkaiden edustajia, kolmasosa yhdistysten ja yritysten edustajia ja kolmasosa julkisen sektorin edustajia.

Paikallista julkista hallintoa hallituksessa edustavat Harri Virta (Kaarina), Esko Poikela (Lieto), Mikko Hulkkonen (Rusko), Vesa Rantala (Taivassalo), Johanna Ojaranta (Paimio) ja Lassi Rosala (Naantali).

Yhdistysten edustajina hallituksessa toimivat Katri Alajärvi, Aleksis Klap, Raili Selinheimo, Katriina Mäntylä, Salla Axelin, Kirsi Äyräs.

Paikallisia asukkaita taas edustavat Jenna Ekman, Johanna Mattila, Virve Lankosaari, Miia Juvankoski, Anne-Maija Kivimäki, Riikka Mustonen.

Vuoden ensimmäisessä kokouksessa tehtiin päätöksiä Aurajoen matkailutien kehittämiseksi ja kuntoportaiden rakentamiseksi Maskun Niemenkulmalle. Lisäksi puollettiin investointitukea viemäri- ja putkilinjojen huoltotöitä tekevälle yritykselle.

Aurajoentiestä houkutteleva, kestävän kehityksen mukainen lähimatkailukohde

Leader-hankkeena toteutettu Aurajoentien esiselvitys on juuri tullut päätökseen. Esiselvityshankkeen tuloksena Aurajoentie on saanut nimen, logon, virallisen matkailutien statuksen ja kartoituksen uusista palveluntarpeista. Nyt esiselvityshankkeessa mukana olleet kunnat Aura, Lieto, Pöytyä ja Oripää lähtevät kehittämään uutta matkailutietä kahden uuden hankkeen turvin.

Aurajoentie herää eloon -hankkeen kustannusarvio on 78 454 euroa, josta Varsin Hyvän alueen osuus on 18 044,42 euroa. Myönnetty tuki on 70 % tästä. Suurin osa matkailutiestä osuu naapurissa olevan Leader-ryhmän Varsinais-Suomen jokivarikumppanit ry:n alueelle. Kehittämishankkeen avulla teetetään matkailutien opastussuunnitelma, verkkosivustoa täydennetään paremmin matkailijaa ja alueen asukkaita palvelevaksi, tiestä ja sen aktiviteeteistä, palveluista ja kohteista tuotetaan esite- ja karttamateriaalia sekä digitaalisena että paperiversioina. Hankkeen avulla kehitetään ja toteutaan eri kohderyhmille ja eri vuoden aikaan soveltuvia tapahtumakonsepteja. Lisäksi suunnitellaan ja luodaan perusteet erilliselle investointihankkeelle tauko- ja uimapaikkojen sekä maisemapolkujen kunnostamiseksi. Hankkeen päämääränä on käynnistää Aurajoentien toiminta matkailutienä ja luoda tiestä houkutteleva, kestävän kehityksen mukainen lähimatkailukohde, jota tapahtumat tuovat tunnetuksi.

Toinen hanke on nimeltään Aurajoentien kyltit kuntoon. Investointihankkeen tarkoitus on nimensä mukaisesti hankkia ja pystyttää matkailutiekyltitys sekä kehittää Aurajoentien varrelle osuvien kohteiden kyltitystä. Hankkeen kustannusarvio on 18 000 euroa, josta Varsin Hyvän alueen osuus on 4 140 euroa. Myönnetty tuki on 70 % tästä.

Maskun Niemenkulman koulun metsämaastoon saadaan kuntoportaat

Maskun Niemenkulman martat ry on hakenut Varsin Hyvältä tukea kuntoportaiden rakentamiseen. Hankkeen kustannusarvio on 20 000 euroa, ja myönnetty tuki 15 000 euroa, eli 75 %.

Hankkeensa avulla martat haluavat tukea lähiliikuntaa. Marttojen yksi motto on: ”Elämä on parasta itse tehtynä”.   Oman tekemisen rinnalla yhdistyksen vahvuutena on yhdessä tekeminen.

– Tämä hanke on toimintamme ydintä vuodesta 2021 alkaen.  Portaiden valmistuttua kannustamme portaiden aktiivista käyttöä mm kunnan hyvinvointipalvelujen kanssa, martat kertovat.

Leader Varsin Hyvä toimii Turun seudun parhaaksi

Varsin Hyvä ry on Turun seudulla toimiva maaseudun kehittämisyhdistys ja Leader-ryhmä. Yhdistyksen tarkoituksena on kannustaa asukkaita yhteistyöhön asuinalueiden kehittämiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Varsin Hyvä tukee myös maaseudun pieniä yrityksiä. Leader-varat tulevat maaseutuohjelmasta, jonka tarkoitus on luoda maaseudulle kasvua, kehitystä ja hyvinvointia. Rahoituksesta 42 % tulee EU:lta, 38  % valtiolta ja 20 % kunnilta.

Varsin Hyvän toimialueeseen kuuluvat Masku, Nousiainen, Paimio, Rusko, Sauvo, Taivassalo, Kaarina (ent. Piikkiön alue ja Kuusiston saari), Lieto (pl. Tarvasjoki), Naantali (Vanha kaupunki ja saaristoalueet), Turku (Maaria, Paattinen ja Kakskerta), Raisio (alue Palovuoresta Haunisten altaalle ja Raision joelle).

 

Lue lisää Aurajoentien kehittämisestä:

Haloo maaseutu 8. helmikuuta 2021: Aurajoentie sai virallisen matkailutiestatuksen!

Haloo maaseutu 28. elokuuta 2020: Vanha Varkaantie, Aurajokilaaksontie vai kenties Viljatie? Millä nimellä sinä kutsuisit tulevaa matkailutietä?