Elävät tilat – yhdistystalot mukana muutoksessa -webinaari 21.4.

 

Varsinais-Suomen Kylät ry kutsuu osallistumaan ”Elävät tilat – yhdistystalot mukana muutoksessa” -webinaariin keskiviikkona 21. huhtikuuta kello 17.30–19.30. 

Kylätaloille ja seurantaloille koronavuosi on ollut vaikea. Vanhojen rakennusten ylläpitokustannuksia katetaan suurimmaksi osaksi tilavuokrilla ja tapahtumista saatavilla tuotoilla, joten korona on tuonut monen yhdistyksen kassaan kunnon loven. Webinaarissa kerrotaan vinkkejä siitä, miten toivottavasti pian väistyvän koronakriisin jälkeen voisi saada yhdistystalot mahdollisimman kattavasti käyttöön.

Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta puhuu webinaarissa siitä, miten kylätalojen historiaa voisi hyödyntää.

– Lähes kaikilla seurantaloilla ja kylätaloilla on pitkä ja mielenkiintoinen historia. Ne eivät ole vain fyysisiä tiloja vaan myös mielenkiintoisia tarinoita. Turussa vanhoista kouluista, apteekeista ja pankeista ollaan tehty ravintoloita. Yhdistystalot voisivat myös hyödyntää rakennuksen historiaa markkinoinnissa, Linkoranta sanoo.

Kyläaktivaattori Joonatan Stenwall jatkaa markkinointiaiheesta visuaalisuus näkökulmanaan. Hän on tehnyt muutamista kylätaloista markkinointivideoita ja kertoo, miten talon visuaalinen esittely kannattaa hoitaa erilaisissa sähköisissä kanavissa. Kuvien avulla pystyy luomaan nopeasti vaikutelman siitä, mitä talo pystyy tarjoamaan.

Yhdistystalojen käytön aktivoimisessa kannattaa Linkorannan mukaan miettiä ennen kaikkea sitä, keitä ne mahdolliset uudet käyttäjät voisivat olla.

– Perinteisesti yhdistystaloja ollaan markkinoitu ennen kaikkea kokous- ja juhlatiloiksi. Silloin pitää miettiä, millainen varustelu taloon tarvitaan. Mutta yhtä hyvin tiloissa voisi olla vaikka pakohuoneita, etätyöpisteitä tai citymaalaisen asunto, Linkoranta pohtii.

Lisäksi webinaarin yleisö pääsee tutustumaan paremmin Pöytyän Paimenenmäkeen, joka toimii illan kylätaloesimerkkinä.

– Paimenenmäki on vanha Keihäskosken koulu, joka nimettiin uudelleen siinä vaiheessa, kun siitä tuli kylätalo. Se on äärimmäisen hienosti kunnostettu ja lisäksi sitä ollaan onnistuttu tuotteistamaan ja markkinoimaan hyvin, Linkoranta taustoittaa.

Yhdistystalojen kunnostamisesta pidettiin oma webinaari maaliskuussa. Tässä webinaarissa keskitytään talojen käytön kehittämiseen.

Webinaarin järjestävät yhteistyössä Suomen kulttuurirahaston rahoittama Kylän historia Eläväksi -hanke ja Leader Ykkösakselin rahoittama Kylän kestävyyspolku -hanke.

 

Ilmoittaudu mukaan 20.4. mennessä tästä linkistä 

tai Joonatan Stenwallille numeroon 040 153 0390 tai sähköpostiin joonatan.stenwall@vskylat.fi.

Osallistumislinkki lähetetään ilmoittautuneille.

 

Ohjelma

• Kylätalo, seurantalo – mistä puhutaan?
• Yhteinen tila huokuu historiaa / Tauno Linkoranta
• Case Paimenenmäki / Seppo Mattila
• Kylätalojen markkinointi / Joonatan Stenwall
• Loppukeskustelua

Kylien turvallisuus -webinaarin luennot ovat nyt kaikkien katsottavissa – Linkit Youtubeen tässä artikkelissa

 

Varsinais-Suomen Kylät ry, Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry ja Pöytyän kunta järjestivät Kylien turvallisuus -webinaarin 14.11.2020 Yläneen Paimenenmäellä. Tilaisuudessa kuultiin neljä turvallisuusteemojen ympärille rakennettua luentoa, jotka ovat kaikki katsottavissa myös jälkikäteen Haloo maaseudun Youtube-kanavalla. 

SILMU-kylien kyläneuvoja Li-Marie Santala luennoi kylien omista turvallisuussuunnitelmista ja turvallisuuteen liittyvistä toimista maaseudulla. Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja, professori Veli-Pekka Nurmi puhui kylien turvallisuudesta onnettomuuksien näkökulmasta. Palotarkastaja Timo Reiman Varsinais-Suomen Pelastuslaitokselta luennoi turvallisesta tapahtumien järjestämisestä. Terveydenhoitaja Leena Haaristo Varsinais-Suomen Sydänpiiri ry:stä taas kertoi sydänturvallisuudesta ja vetämästään Messiin-hankkeesta. Tilaisuuden juontajana toimi Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta. 

Li-Marie Santala: Kylän oma turvallisuussuunnitelma 

Tällä videolla Li-Marie Santala kertoo, mistä turvallisuuden tunne syntyy ja miten kylät voivat tehdä itselleen turvallisuussuunnitelman. Lisäksi hän antaa käytännön vinkkejä kylien turvallisuustyöhön maaseudulla. Puheenvuoronsa aikana hän kertoo myös samoihin teemoihin pureutuneesta Kylien turvallinen ja toimiva arki -hankkeesta. Kylätoiminta lisää turvallisuuden tunnetta, yhteishenkeä, viihtyvyyttä ja levollisuutta, joten kylät ovat avainasemassa maaseudun turvallisuuden luomisessa. 

Veli-Pekka Nurmi: Kenen vastuulla on kylien turvallisuus?

Veli-Pekka Nurmi selventää tällä videolla, mitä kaikkea kylien turvallisuuteen kuuluu ja kenen vastuulla mikäkin osa-alue turvallisuudesta on. Turvallisuus kylissäkin syntyy muun muassa onnettomuuksilta, rikollisuudelta ja sotilaallisilta uhilta suojautumisesta. Vaikka moni asia on viranomaisten vastuulla, niin turvallisuuden tunteen syntymisen ydin on omatoimisessa varautumisessa. Lisäksi hän nostaa keskusteluun muun muassa korona-pandemian vaikutukset turvallisuustilanteeseen. 

Timo Reiman: Tapahtumien järjestäminen turvallisesti

Timo Reiman kertoo omassa puheenvuorossa, mitä pitää ottaa huomioon turvallisuusnäkökulmasta yleisötapahtumia järjestettäessä. Hän esittelee muun muassa Varsinais-Suomen yleisötapahtumaturvallisuutiimin, johon kuuluu poliisi, pelastuslaitos ja sairaanhoitopiiri. Lisäksi hän kertaa, mitä kaikkea järjestäjän tulee huomioida ja kuka vastaa mistäkin. Myös tapahtumien järjestämiseen korona on tuonut omat lisävaatimuksensa ja lisäksi vuonna 2020 on tullut myös muita uudistuksia yleisötapahtumien lupakäytäntöihin.

Leena Haaristo: Sydänturvallinen kylä

Leena Haaristo esittelee oman puheenvuoronsa aikana Sydänliiton Suomi elvyttää -tutkimuksen ja lisäksi hän kertoo vetämästään Messiin-hankkeesta, jonka pidempi nimi on Maaseudun maallikkoelvytystaidot ja sydäniskurit esiin Varsinais-Suomessa. 96 % sydänpysähdyspotilaista selviää, jos maallikkoelvytys aloitetaan heti, joten ensimmäiset minuutit ovat kaikkein tärkeimmät. Sydäniskuri olisi hyvä saada paikalle alle viidessä minuutissa. Siksi niitä ollaan hankittu maaseudulle moniin julkisiin tiloihin ja esimerkiksi huoltoasemille, jotka ovat auki ympäri vuorokauden.