Haloo maaseutu -viestintähanke järjesti podcast-koulutuksen keskiviikkona 2. helmikuuta 2021. Koulutuksen aikana saatiin kattavat ohjeet hyvän podcastin tuottamiseen: käsikirjoitukseen, tekniseen toteutukseen, julkaisuun ja markkinointiin. Koulutuksen piti Suomen Podcastmedian vastaava tuottaja Joona Haarala, ja se on kokonaisuudessaan katsottavissa myös jälkikäteen Haloo maaseudun Youtube-kanavalla:
Tiesitkö, että 80 % ihmisistä ratkaisee jo ensimmäisen minuutin aikana, kuunteleeko podcastin loppuun vai ei? Radio-ohjelmaa muistuttava podcast on melko uusi median muoto, josta on tullut vuosi vuodelta suositumpi. Koukuttava podcast syntyy noudattamalla muutamaa yksinkertaista vinkkiä.
Podcast on suhteellisen uusi audiomedian muoto, mutta se on kasvattanut suosiotaan tasaisesti 2010-luvun loppupuolelta saakka. Suuren kuuntelijamäärän sijaan podcastin viehätys piilee kuuntelijasuhteen syvyydessä: keskimääräinen kuuntelukerta kestää 20–25 minuuttia, ja yleensä kuuntelija kuuntelee lähes puolet podcastin jaksoista. Podcast toimii siksi hyvin niin markkinoinnin kuin tiedottamisen välineenä ja jopa opetusmateriaalina.
– Podcastia voi käyttää äänimuodossa olevana tiedotteena, jonka pohjalta muut mediat voivat tehdä juttuja. Podcastista on yleensä helppoa poimia aihe uutiseen, kertoo Suomen Podcastmedian vastaava tuottaja Joona Haarala.
Podcastia kuunnellessa ihmiset haluavat viihtyä ja rentoutua, mutta samalla myös oppia uutta. Siksi Haaralan mukaan podcastit toimivat parhaiten, kun niissä kerrotaan tarinoita. Tarinallisuuden lisäksi paikallisuudesta voi myös tehdä valtin, kunhan näkökulma on tarpeeksi hyvin mietitty. Paikallisuus toimiikin hyvin maaseudusta kertovissa podcasteissa.
– Maaseutu on täynnä tarinoita, jotka kannattaa kertoa. Kylistä löytyy aina vähintään yksi paikallinen tietäjä tai opas, jota voi haastatella podcastiin. Maaseutupodcasteihin saa usein myös helposti apurahaa, kertoo Haarala, joka on tuottanut podcasteja muun muassa yrityksille, järjestöille ja urheiluseuroille.
Miten alkuun podcastien teossa?
Podcastien tekeminen onnistuu usein hyvinkin pienellä budjetilla. Yleensä alkuun pääsee sanelukoneella ja tietokoneeseen liitettävällä usb-mikrofonilla, mutta halvimmillaan podcasteja voi tehdä jopa puhelimella. Mikäli äänenlaatuun haluaa tosissaan panostaa, voi hankkia ammattitason podcast-laitteiston, joka yleensä maksaa noin 2000 euroa. Laitteiston lisäksi podcastien tuottamiseen tarvitsee leikkausohjelman, joita ovat muun muassa maksuttomat Audacity ja Garage Band.
Podcastin muoto ja rytmi yleensä määräytyvät sen mukaan, kenelle podcast tehdään. Siksi kohderyhmä kannattaa valita tarkasti. Podcast on Haaralan mukaan myös tehokkaimmillaan juuri silloin, kun yleisö on tarkkaan rajattu. Podcastin suunnittelu kannattaakin aloittaa miettimällä, millainen kyseisen podcastin kuuntelijan stereotyyppi on.
– Kun tehdään podcasteja maaseutuhankkeista tai kylätarinoista, kannattaa miettiä, kuka kuulija on ja minkälaisessa tilanteessa hän podcastia kuuntelee. Jos yrittää tehdä kaikille kaikkea, ei välttämättä miellytä ketään, täsmentää Haarala.
Haarala myös muistuttaa, että podcastit eivät koskaan kerää miljoonayleisöjä. Yleensä esimerkiksi kyläyhdistyksen podcastin kuuntelijoita ovat kylän asukkaat, mutta mikäli podcast on erityisen hyvä, he saattavat myös jakaa sen esimerkiksi sosiaalisen median alustoillaan. Näin podcast saa lisää kuuntelijoita.
– Joskus podcast on suunnattu hyvinkin suppealle kohderyhmälle, jolloin kuuntelukertojen määrä jää pieneksi. Tyypillinen suomalaisen podcastin kuuntelumäärä on noin 3000, kertoo Haarala.
Podcast-tuotannon yleisimmät sudenkuopat helposti vältettävissä
Avaimet podcastin menestykseen ovat yleensä ammattimainen käsikirjoittaminen ja tuotanto, kiinnostavat vieraat, sopivan mittaiset jaksot ja markkinointi oikeissa kanavissa. Haaralan mukaan usein ongelmana on, ettei jaksoja julkaista oikeilla alustoilla tai markkinoida aktiivisesti, vaikka se olisi helppoa ja edullista. Spotifyyn voi esimerkiksi julkaista podcastin ilmaiseksi Anchor-ohjelmalla. Podcastia kannattaa myös markkinoida alustoilla, joilla halutun kohderyhmän tavoittaa.
– Esimerkiksi Spotify-mainos on erittäin tehokas tapa markkinoida podcastia. Todella suuri osa Spotifyn käyttäjistä ei maksa premium-versiosta, vaan kuuntelee ilmaisversiota, jossa kuuluvat myös mainokset, kertoo Haarala.
Tyypillinen podcastin kuunteluaika on noin kaksikymmentä minuuttia, joten jaksojen pituus kannattaa mitoittaa sen mukaiseksi. Mikäli podcastilla on jo vakiintunut yleisö, voivat jaksot olla myös pidempiä. Jaksoja kannattaa Haaralan mukaan myös olla tarpeeksi monta, jotta suhde kuulijaan ehtii muodostua ja asiaa ehtii käsitellä tarpeeksi monelta eri kantilta.
– Kahdeksan jaksoa on yleensä sopiva määrä, sillä siinä ajassa ehtii käsitellä asioita tarpeeksi syvällisesti, kertoo Haarala.
Uusi jakso kannattaa julkaista kerran viikossa, sillä uudet jaksot vetävät vanhoja puoleensa. Jos kaikki jaksot julkaistaan yhtä aikaa, sarja jätetään helposti kesken. Jaksoja voi julkaista myös verkkaisemmalla tahdilla, mikäli podcast on saavuttanut jo valmiin yleisön.
– Podcast on maratonlaji. Yleensä pitää tehdä useita tuotantokausia, jotta yleisöä saisi kerrytettyä runsaammin. Podcast lähteekin kasvuun pikkuhiljaa, kertoo Haarala.
Haarala korostaa, että podcastia ei tarvitse käsikirjoittaa sanasta sanaan. Riittää kun miellekartan tapainen runko podcastin kulusta on valmiina ennen jakson nauhoitusta.
Jokaisen jakson aloitus kannattaa kuitenkin miettiä tarkkaan. Yleensä päätös jatkaa podcastin kuuntelua syntyy usein ensimmäisen minuutin aikana, ja jakson aloittaneista kuuntelijoista vain noin 50–60 % kuuntelee sen loppuun saakka.
– Aloituksen on tärkeää olla mukaansatempaava, ja siinä pitäisi tuoda heti selkeästi esille, mitä podcast-jakso käsittelee. Ei kannata jaaritella kuulumisia alussa, vaan mennä suoraan asiaan. Alkuun voi laittaa myös voiceover-äänen, joka kertoo aiheesta tai siihen voi leikata parhaita paloja valmiista jaksosta, kertoo Haarala.
Vieraiksi kannattaa Haaralan mukaan pyytää henkilöitä, jotka ovat jo tunnettuja, mutta myös osaavat puhua podcastin aiheesta. Juontajan ei tarvitse olla julkisuuden henkilö, mutta on hyvä että hän on oman alansa asiantuntija. Myös äänitysympäristöön kannattaa kiinnittää tuotantovaiheessa huomiota.
– Ympäristön tulisi myös olla hiljainen ja mikrofonit sijoiteltuina tarpeeksi lähelle haastateltavia. Jos omat tilat eivät sovi podcastin tekemiseen, voi tarkoitukseen sopivia tiloja myös vuokrata. Usein normaali neuvotteluhuone on kuitenkin tarpeeksi hyvä, kertoo Haarala.
Seminaarista saavutettavaksi podcastiksi
Jos haluaa muuttaa seminaarin tai muun verkko-koulutuksen podcastiksi, kannattaa jakaa se järkevästi osiin sen sijaan, että kertoisi kaiken yhdessä jaksossa. Haaralan mukaan jaksoista kannattaa tehdä teemakartta, jotta olisi helpompi hahmottaa jo olemassa olevat aiheet. Jos aiheita on paljon, kannattaa suosiolla tehdä useampi tuotantokausi. Keskimäärin podcastista jää kuuntelijalle mieleen 1,5 asiaa, joten sisällössä kannattaa olla ytimekäs ja johdonmukainen.
– Seminaarit voivat olla tylsimmillään todella tylsiä, mutta hyvästä seminaarista voi oppia paljon. Siksi seminaareja on hyödyllistä muuntaa viihdyttävämpään muotoon podcasteiksi. Vaikkapa EU-tukirahojen jakamisesta saa hyvän podcastin aikaiseksi, Haarala vakuuttaa.
Haaralan mukaan on tärkeää muistaa, että jos podcast on saanut julkista rahoitusta yli 50 prosenttia, pitää sen olla saavutettava. Saavutettavuus tarkoittaa esteettömyyttä digitaalisessa ympäristössä. Podcastien kohdalla se käytännössä tarkoittaa jaksojen litteroimista tekstimuotoon, jotta sisältö olisi saatavilla myös niille, jotka eivät kuule tai voi kuunnella.
– Podcastin voi tehdä saavutettavaksi litteroimalla sisällön ja julkaisemalla käsikirjoituksen verkossa. Toinen vaihtoehto on tehdä Youtubeen podcastista video ja upottaa siihen tekstitykset, selventää Haarala.
Jos julkaisee podcastin Spotifyssa, kannattaa jakson kuvaukseen kannattaa laittaa linkki sivulle, josta saavutettava versio löytyy. Vaikka podcastin tekeminen saavutettavaksi voi tuntua työläältä, auttaa se usein myös kuulijamäärän kasvattamisessa.
– Podcastin litterointi kasvattaa yleisöä, jonka podcast tavoittaa. Samalla podcastista saa myös hyvän blogitekstin julkaistavaksi, summaa Haarala.
Nina Maunuaho