Lounais-Suomesta pyörämatkailun ykköskohde

Pyöräilijä tarkastelee karttaopastetta.
Selkeä kartta sekä pitää tiellä että houkuttelee reitille. Kuva: Jouko Parviainen.

 

Kesällä 2020 käynnistyneessä BikeMenu-hankkeessa selvitetään mahdollisuutta luoda Lounais-Suomesta yhteistyössä muiden Itämeren maiden rannikkoalueiden ja Ahvenanmaan kanssa kansainvälinen pyörämatkailukohde. Lähiruoan ja pyörämatkailun yhdistävän BikeMenu-brändin odotetaan vastaavan vähähiilisten matkailupalveluiden kasvavaan kysyntään.

Matkailun on arvioitu tulevina vuosina muuttuvan suosimaan lähikohteita ja paikallisuutta. Lentomatkustamisen vähentyessä luontomatkailun arvo kasvaa, mikä näkyy jo varsinaisena pyörämatkailubuumina Euroopassa. Keski-Euroopan pyöräilysesonki kestää yleensä toukokuusta aina lokakuun lopulle saakka, joten pyörämatkailupalveluita kehittämällä olisi mahdollista pidentää sesonkia ja lisätä matkailun kautta saatavia tuloja myös Suomessa. 

Vuoden 2020 heinäkuussa käynnistyneen BikeMenu-hankkeen tarkoituksena on selvittää millaisia pyöräreittejä Lounais-Suomesta jo löytyy, millaisia palveluita reittien varrella on ja miten niitä voisi edelleen kehittää.

– Suunnitelmana on, että yhdistetään kaksi nousevaa trendiä, jotka tukevat vähähiilistä matkailua: lähiruoka ja pyöräily. Hankkeen tarkoituksena on tukea pyöräilyreittien virkistyskäyttöä ja kehittää maaseudun matkailuyritysten toimintaedellytyksiä. Olemme siten varautuneet jo uudenlaisen matkailun tulemiseen, kertoo BikeMenu-hankkeen projektipäällikkö Jouko Parviainen.

Idea hankkeeseen tuli alun perin ruotsalaisesta Edible Sweden -hankkeesta, jossa neljä huippukokkia suunnitteli ulkotiloissa syötävän lähiruokamenun. Ideaa muokattiin Suomeen sopivaksi, ja siihen päätettiin yhdistää lisäksi pyörämatkailu. Suomessa hanke painottaa Ruotsin tapaan lähiruokaa, mutta menu koostuu pyöräreittien varrella sijaitsevien majoitus- ja ruokailupaikkojen omista uniikeista ruokalistoista, ja riippuu myös siitä, millaisia raaka-aineita lähialueilta saa hankittua.

Hankkeessa on valmistauduttu myös tekemään yhteistyötä Ahvenanmaan, Viron ja Ruotsin kanssa. Kun Lounais-Suomeen yhdistetään kolmen maan rannikkoalueet, syntyy kansainvälisestikin vetovoimainen pyörämatkailukohde, joka on saavutettavissa lauttayhteyksin.

– Ajattelimme, että Itämeren rannikkoalueista voisi luoda yhtenäisen matkailukohteen, joka profiloituisi tämän BikeMenu-brändin ympärille. Virolaiset ovat olleet jo kiinnostuneita yhteistyöstä, kertoo Parviainen.

Alueita yhdistää Itämeren lisäksi yhdeksän Euroopan maan läpi kulkeva pyöräilyreitti Eurovelo 10, joka kiertää Itämeren rantoja. Rengasmainen reitti nousee Tanskasta ensin Ruotsin rannikolle aina Haaparantaan saakka, kunnes kiertää Suomen puolta alas Turkuun. Turusta se taas jatkuu Helsingin kautta kohti Venäjää ja Viroa. Eurovelo 10 -reitti kulkee kaavaillulla BikeMenu-alueella kaikkialla muualla paitsi Ahvenanmaalla. Ahvenanmaalla on kuitenkin pitkät pyörämatkailun perinteet, ja sen saaret houkuttelevat vuosittain pyöräilijöitä niin Suomesta kuin ulkomailtakin, joten yhteistyö olisi Parviaisen mukaan hedelmällistä.

– Ahvenanmaalla on jo 30 vuoden perinteet pyörämatkailusta eli voimme myös oppia heiltä lisää. Yhteisellä markkinoinnilla pystytään myös ylittämään kynnyksiä tehokkaammin, kuin jos kaikki markkinoisivat kohteitansa erikseen, sanoo Parviainen.

Hanketta hallinnoi Leader-ryhmä Varsin Hyvä ry, jonka kanssa yhteistyössä toimii neljä muuta Leader-ryhmää: Pyhäjärviseutu, Ravakka, I Samma båt – Samassa veneessä ja Ykkösakseli. Hanke on toiminnassa kesään 2021 saakka ja sen budjetti on yhteensä 28 440 euroa.

Pyöräilyopasteita Kaarinassa
Uudet pyöräilyopasteet ilmestyivät viime syksynä Turkuun ja Kaarinaan. Tästä EuroVelo 10 -reittiä voi seurata länteen Turkuun tai itään Piikkiöön, kun taas Saaristotietä pääsee etelään Paraisille ja Kaarinantietä pohjoiseen Auranlaaksoon. Kuva: Jouko Parviainen.

Alueella jo monta vetovoimatekijää

Hankkeessa selvisi, että Lounais-Suomella on jo vahvat edellytykset kehittyä pyörämatkailun huippukohteeksi Suomessa. Alueen luonto on hyvin monipuolista ja kulttuuriperintö rikas – sen vahvuuksiin kuuluvat muun muassa useat kansallispuistot ja kaksi Unescon maailmanperintökohdetta, Vanha Rauma ja Sammallahdenmäki. Lounais-Suomen vetovoimaa kasvattavat myös ainutlaatuinen saaristo, monipuolinen lähiruoan tuotanto ja tunnetut nähtävyydet: Turun linna ja Muumimaailma. Alue on lisäksi profiloitunut suosituksi pyörämatkailukohteeksi jo olemassa olevien reittien avulla.

–  Lounais-Suomesta löytyy jo useita vaihtelevia retkipyöräilyreittejä, joista matkailullisesti valmiimpia ovat Rannikkoreitti, Saariston rengastie ja Tammireitit. Vanhoja historiallisia reittejä, kuten Pyhän Olavin reittiä ja Pyhän Henrikin pyhiinvaellusreittiä, voi kehittää myös pyöräreiteiksi, kertoo Parviainen.

Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten alueella on myös hiljattain aloitettu pyörämatkailun kehittämishanke. Pienempiä paikallisreittejä onkin tarkoitus liittää osaksi pitkää Eurovelo 10 -reittiä. Parviaisen mukaan monipuolinen reittivalikoima tekee myös alueesta houkuttelevamman.

– Pyörämatkailijat saadaan viipymään alueella kauemmin, kun heille tarjotaan paljon eri reittivaihtoehtoja, kertoo Parviainen.

Hankkeessa uskotaan, että maaseutu on pyörämatkailubuumin suurin hyötyjä, sillä pyörämatkailu tapahtuu 90 prosenttisesti maaseudulla. Vaikka pyöräreittien varrella käydään tutustumassa myös kaupunkeihin ja niiden nähtävyyksiin, ovat pienet kylätiet silti alueen vahvuus. Siksi palveluiden elävöittäminen maaseudulla on ensisijaisen tärkeää.

 

Saariston rengastie -kyltti maalaismaisemassa.
Saariston rengastie on yksi Suomen suosituimmista pyöräilyreiteistä. Kuva: Nina Maunuaho.

Kyläyhdistykset ja nuorisoseurat mukaan hankkeeseen

Hankkeen tarkoituksena on reittien lisäksi kehittää seudun lähiruokakulttuuria maaseudun yritysten avulla. Parviainen korostaa, että myös muut maaseudun toimijat ovat keskeisessä roolissa palveluiden tuotannossa. Siksi olisikin tärkeää, että esimerkiksi kyläyhdistykset ja nuorisoseurat olisivat aktiivisia ja perustaisivat esimerkiksi pop up -kahviloita tai muita ruokapaikkoja pyöräilijöille.

– Myös erilaisia näyttelyitä voisi pystyttää reittien varrelle. Ne palvelisivat pop up -kahviloiden tapaan sekä pyöräilijöitä että toisivat lisää liiketoimintaa alueelle. Seurantalot tai kylätalot voisivat myös toimia kohtuuhintaisina majapaikkoina pyöräilijöille, ideoi Parviainen.

Pyörämatkailukeskus on lanseerannut yrityksille käytettäväksi Tervetuloa pyörämatkailija -merkin. Sen saa, mikäli yritys täyttää tietyt pyörämatkailun vaatimukset: pyörille on turvallinen säilytyspaikka, työkaluja voi lainata pyörän huoltamiseen ja yritys on auki pyörämatkailijoille sopiviin aikoihin. Muutama alueen yritys onkin ottanut merkin jo käyttöön.

– Toivottavasti saamme käyntiin BikeMenu 2 -hankkeen, jossa pääsemme innostamaan lisää yrityksiä pyörämatkailun kehittämiseen. Tarkoitus on yhteistyössä niiden kanssa suunnitella teemareittejä ja markkinoida niitä myös kansainvälisesti. Yritykset ovat avainasemassa, sillä ne tuottavat palvelut reittien varrelle ja tekevät niistä houkuttelevia, summaa Parviainen.

Suuri Postitie -reitin opaste.
Lounais-Suomesta löytyy paljon historiallisia teitä ja reittejä. Kuva: Jouko Parviainen.



 

Teksti: Nina Maunuaho
Kuvat: Nina Maunuaho & Jouko Parviainen 

 

 

 

 

 

 

Vauhtia vähähiiliseen pyörämatkailun kehittämiseen -seminaari katsottavissa myös jälkikäteen

Henkilö esittelee PowerPoint-esitystä valkokankaalta

 

Pyörämatkailun kehittämiseksi tarvitaan ennen kaikkea yhteistyötä, uusia reittejä, avointa tietoa sekä lataus- ja huoltopaikkoja. 

Keskiviikkona 28. lokakuuta Kaarinassa Kavalton tilalla keskusteltiin vähähiilisen pyörämatkailun kehittämisestä. Tilaisuuden järjestivät Leader Varsin hyvän BikeMenu-hanke ja Turku Sciense Parkin kaksi hanketta: Elämyksiä maaseudulta ja Digitaaliset ekosysteemit.

Tilaisuuteen pystyi osallistumaan myös etänä ja nyt päivän videotaltioinnit ja esitykset on koottu tälle sivulle. Videotaltiointi on kahdessa osassa, joista ensimmäisessä on puheenvuorot ja toisessa ryhmätöiden purkua.

Tilaisuus alkaa videon kohdassa 5.40

Ryhmätöiden purku alkaa videon kohdassa 1.38

Materiaalit saa auki klikkaamalla kuvaa!

Jouko Parviainen: BikeMenu

Riina Jorasmaa ja Jari Kaaja: Pyörämatkailukeskus

Kartta Jorasmaan ja Kaajan esittelemästä EuroVelo-reitistä:

MuotoMyrsky: Vähähiilisen pyörämatkailun työpaja ja sen tulokset

Kysely pyörämatkailun kehittämisestä Lounais-Suomessa on nyt käynnissä

Nyt BikeMenu-hanke hakee tietoa sekä nykyisistä retki- ja maastopyöräilyreiteistä että niiden kehittämistarpeista Lounais-Suomessa. Vastattavana on 14 kysymystä. Muut kuin yritysten edustajat voivat jättää vastaamatta kyselyn kysymyksiin 6, 8 ja 9. Kysely on osa BikeMenu-hanketta, jossa selvitetään mahdollisuutta luoda pyöräilyyn, lähiruokaan ja paikallisuuteen perustuva kansainvälinen matkailukohde, joka käsittää Lounais-Suomen, Ahvenanmaan, Viron Läänemaan, Hiidenmaan ja Saarenmaan sekä Ruotsin Uppsalan läänin.

Vastausaikaa on perjantaihin 13.11.2020 asti. Kysely löytyy täältä!

BikeMenu-hanketta koordinoi Leader Varsin Hyvä ry, jonka kanssa yhteistyössä toimii neljä muuta Lounais-Suomen alueen Leader-ryhmää: Pyhäjärviseutu, Ravakka, I Samma båt – Samassa veneessä ja Ykkösakseli.

Paimiossa keskusteltiin tarinoista maaseutumatkailussa

Yleisöä keskustelutilaisuudessa.

 

Leader Varsin Hyvä järjesti Paimion Iskun talolla torstaina 8. lokakuuta keskusteluillan tarinoiden voimasta. Matkailussa tarinoilla on valtava merkitys. Uudet paikat jäävät mieleen paremmin ja niihin syntyy tunneside, jos saa tietää niiden takana olevat tarinat. 

Tilaisuudessa puhuivat matkailuopas ja kirjailija Eeva Turpeinen sekä luontomatkailun parissa työskentelevä projektipäällikkö Jouko Parviainen. Illan keskustelut lähetettiin suorana myös kotikatsomoihin. Lähetys on edelleen katsottavissa Haloo maaseudun Youtube-kanavalla: 

Ohjelma alkaa ajassa 14.30. Eeva Turpeisen esitys alkaa ajassa 24:30 ja Jouko Parviaisen ajassa 1:30:20.

Tilaisuus oli osa Varsin Hyvän Maaseutumaniaa eli Turun seutua kiertävää keskustelukiertuetta, joka jää nyt koronan vuoksi tauolle. Loput tämän vuoden tilaisuuksista siirtyvät ensi vuoteen. 

Kummituksia ja jättiläisiä

Eeva Turpeinen.

Eeva Turpeinen kertoi yleisölle tarinoita ennen kaikkea Littoisista, jossa hän itsekin asuu. Muun muassa kummitustarinat ovat olleet ihmisten mielestä mielenkiintoisia. Lisäksi yleisö sai kuulla esimerkiksi kahden jättiläisen Killin ja Nallin tarinan Raisiosta. 

Lisäksi hän siteerasi Aristotelesta, jonka mukaan hyvässä tarinassa on aina eetos, logos ja paatos. Paatoksella tarkoitetaan tarinan kerronnassa tunnetta, uskottavuutta ja huumoria, logoksella tietoa ja eetoksella karismaa ja kykyä kertoa tarinaa. 

Saagat ja shamaanit

Jouko Parviainen.

Jouko Parviainen kertoi puolestaan Islannista ja Lapista, joissa molemmissa hän on työskennellyt matkailun parissa. 

Islantia kutsutaan satujen saareksi, eikä suotta. Siellä on sukupolvesta toiseen säilyneitä vuosisatoja vanhoja lauluja ja runoja: kansantarinoita, joissa päitä putoaa ja verta lentää. Lisäksi on tarinoita esimerkiksi maahisista, menninkäisistä ja haltioista. 

– Saagoja siteerataan edelleen paljon ja perinteet on hyödynnetty matkailussa, Parviainen kertoo. 

– Yli puolet islantilaisista uskoo edelleen maahisiin, haltioihin ja luonnon voimiin. Ja kun niitä Islannin luonnonmullistuksia katsoo, alkaa melkein itsekin uskoa, hän jatkaa. 

Myös joulupukeista on Islannissa omanlaisensa tarina ja perinne. Siellä joulupukkeja on 13 ja ne ovat varsinaisia räyhähenkiä, vaikka tuovatkin toki lapsille lahjoja. 

Lapissa taas ollaan hyödynnetty saamelaisten tarinoita. Osaksi saamelaiset ovat kertomassa niitä itse, mutta osaksi heidän tarinoitaan ollaan lainattu turismille niin, että se on loukannut heitä. Tarinoihinkin liittyy aina valta ja vastuu. 

Leader on paikallista kehittämistä

Pia Poikonen.

Leader Varsin Hyvän toiminnanjohtaja Pia Poikonen kertoi tilaisuudessa Leader-toiminnasta eli maaseudun kehittämisestä paikallistasolla. Varsin Hyvän alueeseen kuuluu Kaarina, Lieto, Masku, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Taivassalo ja Turku. 

Leader-toiminnassa eletään parhaillaan ohjelmakautta 2014–2020. Uusi kausi alkaa vasta vuonna 2023, mutta väliin on tulossa kahden vuoden siirtymäkausi. 

– Eli meidän toiminta jatkuu ja rahoitus jatkuu. Edelleen otetaan ideoita ja hakemuksia vastaan, kertoo Poikonen ja kannustaa olemaan yhteydessä Varsin Hyvään kaikenlaisten maaseutua kehittävien ideoiden kanssa. 

Lisäksi nyt on hyvä aika vaikuttaa tulevan ohjelmakauden painopisteisiin. Varsin Hyvä kerää ideoita ja ehdotuksia toimintaansa vuosille 2021–2027 live-tilaisuuksien lisäksi verkossa.