Varsinais-Suomen kyläpäivää vietettiin lauantaina 13. elokuuta Nousiaisten Valpperissa. Parituntisen juhlan aikana kuultiin puheita, päästiin opastetulle kierrokselle Valpperin urheilutalon ympäristöön ja nautittiin kakkukahvit Varsinais-Suomen Vuoden kylän 2022 kunniaksi. Maakunnan parhaan kylän kiertopalkinto siirtyi juhlan päätteeksi Nousiaisten Valpperista Maskun Askaisiin.
Valpperi on ottanut kaiken irti Varsinais-Suomen Vuoden kylä 2021 -tittelistään. Voiton jälkeen kylän kehittäminen on jatkunut vähintään samalla intensiteetillä. Viimeisen vuoden aikana kyläläiset ovat remontoineet urheilutalon saunan ja rakentaneet sen yhteyteen kahden hengen majoitushuoneen matkailijoita varten. Kylälle on avattu omat nettisivut ja seuraavaksi tähtäimessä on saada kylän uudelle frisbeegofradalle SM-kisat.
– Valpperin kylän menestys on tuonut tunnettuutta koko Nousiaisten kuntaan, kiittelee kunnanjohtaja Teemu Heinonen omassa puheenvuorossaan.
Nousiaisten kunnanjohtaja Teemu Heinonen.
Valpperin kyläaktiivi Reima Rantanen iloitsee siitä, että Vuoden kylä -tittelin myötä Valpperi on päässyt myös Nousiaisten muiden asukkaiden suosioon. Naapurikylistä tullaan nykyisin entistä enemmän Valpperiin virkistymään: hiihtämään, uimaan, maastopyöräilemään, pelaamaan frisbeegolfia tai ihan vain viettämään aikaa laavulle.
– Ennen on tuntunut, että Valpperista on paljon lyhyempi matka Nousiaisten keskustaan kuin sieltä tänne. Nyt tilanne on alkanut kääntyä toisin päin, hän toteaa.
Reima Rantanen (oik.) aloitti kyläkierroksen Valpperin urheilutalon ovelta.Kyläkierroksella kurkattiin Valpperin urheilutalon saunaan, joka on juuri remontoitu. Edellinen remontti tehtiin vuonna 1956, kun presidentti Kekkonen kävi Valpperissa saunomassa.Kylän uimaranta on tuonut ihmisiä yhteen koko kesän.
Nuoret mukaan kylien kehittämiseen
Suomen Kylien nuorisojaoston Nina Kuusisto-Huuskonen piti juhlissa puheen, jonka aikana hän muistutti, miten tärkeää on ottaa nuoret mukaan kylien kehittämiseen. Valpperin kylän menestyksen takana onkin se, että siellä kaikenikäiset viihtyvät yhdessä. Esimerkiksi frisbeegolfrata rakennettiin kylään talkootyöllä niin, että ikäihmiset ja nuoret nikkaroivat heittopaikkoja yhdessä.
Juhlapuheen piti Suomen Kylien nuorisojaoston Nina Kuusisto-Huuskonen.
Kiertopalkinto jatkaa matkaansa Askaisiin
Kyläpäivä huipentui Vuoden kylän 2022 julkistukseen. Kilpailun voittajaksi selviytyi Maskun Askainen. Kunniamaininnan sai Pöytyän Heikinsuo ja erityispalkinto myönnettiin Maskun Niemenkulmalle.
– Askaisissa on vahva yhdessä tekemisen meininki, joka ilmenee monissa tapahtumissa, kuten perinteisillä Kurkkumarkkinoilla ja Marskin markkinoilla sekä uudemmissa lapsille suunnatuissa tilaisuuksissa. Yhdessä pidetään huolta kylätorista, Ritaripuistosta sekä Pikisaaren virkistysalueesta. Yhdessä on myös oltu barrikadeilla koulun ja muiden palveluiden puolesta, kertoo Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta.
Vuoden kylä -palkinnon kävivät vastaanottamassa Askaisten kyläyhdistyksen puheenjohtaja Erika Kivirinta ja sihteeri Päivi Adamczak.
Kiertopalkinnon lisäksi Askaisten kyläyhdistys sai rahapalkinnon, jonka lahjoitti OP Vakka-Auranmaa. Kuvassa palkintoa luovuttaa pankinjohtaja Marjo Linnakoski.Vuoden kylä -kilpailun voittajakolmikon edustajat. Vasemmalla Maskun Askaisten edustus, keskellä Maskun Niemenkulman edustajat ja oikealla Pöytyän Heikinsuon edustaja.
Varsinais-Suomen Vuoden kylä -kilpailun voittajat ovat vuosien varrella saaneet kiertopalkinnon ja hienon tittelin lisäksi paljon muutakin: uskottavuutta hankehakemuksiin ja kuntayhteistyöhön, iloa ja yhteisöllisyyttä kyläläisten keskuuteen sekä uusia kontakteja ja kylämatkailijoita.
Vuoden kylä -kilpailua on Varsinais-Suomessa järjestetty nykyisessä muodossa jo 20 vuotta. Alun alkaen valinnasta vastasi Varsinais-Suomen Liitto, mutta vuonna 2002 kilpailua alkoi järjestää Varsinais-Suomen Kylät ry.
Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkorannan (kuvassa keskellä) mukaan voittajakylät ovat aina saaneet paljon julkisuutta, mutta muitakin vaikutuksia on ollut. Monissa kylissä palkinto on esimerkiksi vauhdittanut yhteistyötä kunnan kanssa ja lisännyt tunnettuutta matkailijoiden keskuudessa.
– Aika moni kylä on laittanut esille kyltin, jossa lukee, että me olemme Varsinais-Suomen vuoden kylä ja sitä kautta ihmiset osaavat pysähtyä katsomaan, että mikäs paikka tämä oikein on!
Linkorannan mukaan palkitut kylät ovat olleet aina ylpeitä ja otettuja saamastaan tunnustuksesta ja usein se on tuonut jopa lisää intoa kehittää kylää eteenpäin.
– Vaikka on joskus niinkin käynyt, että olemme myöntäneet Vuoden kylä -palkinnon ja heti seuraavana vuonna kylältä on lakkautettu koulu, muistelee Linkoranta.
Kaikissa viimeisen 20 vuoden aikana palkituissa kylissä on kuitenkin edelleen aktiivista kylätoimintaa.
– Kilpailussa on joka vuosi eri teema, mutta voittajakyliä yhdistää se, että niissä kaikissa asioita on tehty yhdessä. Tätä palkintoa ei jaeta yhden henkilön projekteille, vaikka ne olisivat kuinka hienoja, sanoo Linkoranta.
Haara-Onkijoella panostetaan perinteisiin
Haaran-Onkijoen kyläyhdistyksen rahastonhoitaja Aimo Knuutila on ollut mukana kaikissa yhdistyksen näytelmissä. Kuvassa hän selaa Eila Nummilan tekemää leikekirjaa kyläyhdistyksen vaiheista. “Materiaalia on jo niin paljon, että tästä pitäisi tehdä oikea historiikki!”
Haaran ja Onkijoen kyläkeskittymä Loimaalla on panostanut maaseudun perinteiden ylläpitämiseen, ja juuri perinneosaaminen toi kylälle Varsinais-Suomen vuoden kylän tittelin vuonna 2002. Elokuisia perinnepäiviä työnäytöksineen on vietetty vuodesta 1996 alkaen, mutta vuosina 2001 ja 2002 kylä ylitti jo useamman median uutiskynnyksen, kun siellä järjestettiin perinnehäitä 1850-luvun tunnelmissa.
– Ketään ei siis virallisesti vihitty, mutta hääparia näytelleet nuoret tuotiin juhliin hevosvaljakolla ja sitten päästiin seuraamaan vihkimistä juuri niin kuin se aikanaan 1850-luvulla tapahtui, kertoo kyläaktiivi ja paikallinen maanviljelijä Aimo Knuutila.
Juhliin tulivat lähes kaikki kyläläiset, mutta varsinaisia vuorosanoja oli vain muutamille: hääparille, papille, sulhasen puhemiestä näytelleelle Aimo Knuutilalle ja parille kuokkavieraalle.
Idean perinnehäistä saivat Eila Nummila ja Tuula Launonen. Kun muutkin innostuivat ajatuksesta, he ottivatkin maakunta-arkistosta selvää kaikesta sen ajan häihin liittyvästä: tarjoilusta, vaatetuksesta, puheista, häätalon koristelusta ja kutsuvieraslistasta.
– Muutama taitava emäntä ompeli meille kaikille vaatteet paikallisen Ritva Rastaan johdolla. Asuja tehtiin yhteensä noin 60: kartanon väelle, talollisille, tilallisille, rengeille, piioille, kuokkavieraille ja keittiön väelle.
Vieraita näyttelevät kyläläiset olivat käyneet häitä varten tapakurssin. Kaikki siis tiesivät, miten niiataan, kumarretaan ja käyttäydytään. Hääjuhlaan tuli vielä kylän ulkopuoleltakin parisataa katsojaa, jotka saivat myös asettua juhlavieraiden rooliin. Tarjolla oli ajan tavan mukaan klimppisoppaa ja ohjelmassa puheita ja tanssia!
– Ja siitä se sitten lähti! Sen jälkeen olemme esittäneet muun muassa Savioopperan, jonka kirjoitti loimaalainen Pirkko Jaakkola. Saimme projektiin apurahan ja ammattiohjaajan Helsingistä.
Saviooppeeraa seurasi näytelmä Saviseutuni soi, jonka kanssa Haaran-Onkijoen kyläyhdistys voitti harrastajateattereiden Suomen mestaruuden vuonna 2010. Vuonna 2012 esitettiin Savisoitto ja vuonna 2016 pidettiin kylän yhteinen Kevätjuhla, jossa oli koottuna koulumuistoja kolmelta eri vuosikymmeneltä. Tänä vuonna kyläyhdistys esittää näytelmän paikallisen Viljo Marttilan elämästä hänen itsensä säveltämän musiikin tahtiin. Puutarhurin valssi saa ensi-iltansa syksyllä 2022.
Vuoden kylä -palkinnosta on aikaa jo 20 vuotta, mutta kilpailun voitto muistetaan ja sitä arvostetaan kylällä edelleen.
– Ilman kyläpalkintoa ei näytelmäharrastuskaan mahdollisesti olisi saanut jatkoa, Knuutila pohtii.
– Aina kun aloitamme uuden projektin, muistamme olla ylpeitä haaralaisia. Ei niin, että menestys olisi noussut päähän, vaan niin, että yritämme aina parhaamme mukaan lunastaa uudelleen sen hyvän maineen, jonka olemme aikaisempina vuosina saaneet luotua.
Haaran-Onkijoen kyläyhdistys rekisteröitiin vuonna 1999, kun yhdistys remontoi käyttöönsä vuodelta 1945 peräisin olevan rintamamiestalon. Vuonna 2001 kylätalon viereen valmistui Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden tuella rakennettu Pääskynpesä, jossa on tilaa järjestää tansseja ja teatteria. Vuonna 2016 kylätalon pihalle valmistui Leader-tuella tehty leikkipaikka ja tämän vuoden näytelmääkin tehdään Leader-tuen turvin. Kylällä asuu noin 300 ihmistä ja joka vuosi järjestetään jotain yhteistä tekemistä yhteisöllisyyden ylläpitämiseksi.
Varsinais-Suomen kyläpäivää vietetään 13.8.
Valpperilaiset puhaltavat yhteen hiileen. Parasta kylässä on heidän mukaansa kyläkoulu, liikuntamahdollisuudet ja yhteishenki.
Vuoden kyläksi palkitseminen tuo maineen ja kunnian lisäksi myös vastuuta. Voittajakylä järjestää aina seuraavan vuoden Varsinais-Suomen kyläpäivän, jossa palkitaan taas uusi voittaja. Vuoden 2022 kyläjuhlaa vietetään vuoden 2021 kylässä, Nousiaisten Valpperissa lauantaina 13. elokuuta.
Valpperissa vuoden kylä -titteli on lisännyt kylän kiinnostavuutta erityisesti matkailijoiden keskuudessa. Urheilutalon ympäristössä on muun muassa maastopyöräreitti, frisbeegolfrata, hiihtoladut, patikointireittejä, kuntoportaat, laavu ja uimapaikka. Täksi kesäksi sinne rakennettiin vielä majoitustilaa.
– Jonkun verran olen ihan kuullut, että retkeilijät ovat koukanneet Valpperiin palkinnon vuoksi, mutta toki täällä on nyt tapahtunut niin paljon, että on vaikeaa arvioida, kuinka iso osa kiinnostuksesta johtuu palkinnosta. Meillä on nyt niin aktiivinen porukka kasassa, että kaikkea uutta tapahtuu koko ajan, joten uskon, että väkeä kävisi joka tapauksessa, kommentoi alueella ruokapalveluyrittäjänä toimiva Päivi Lehtonen (kuvassa vasemmalla).
Vuoden kylä 2011 edisti kulttuuria!
Uudenkartanon kyläyhdistyksen puheenjohtaja Erkki Markkula ja tiedottaja Eija Eloranta yhdistyksen pyörittämässä Lystmettässä.
Uudenkartanon kylä valittiin Varsinais-Suomen vuoden 2011 kyläksi. Silloin kilpailussa oli teemana kulttuuri ja siihenhän juuri Uudenkartanon kylässä panostetaan. Kyläyhdistys pyörittää Himolan teatteria, jolla on vuodessa kolme ensi-iltaa.
– Se oli meidän isolle ja sitoutuneelle talkooporukalle hieno kiitos. Kun kävimme hakemassa pystin Teijolta, täällä sattui olemaan juuri vuosittaiset Yrittäjien tanssit ja koko kylä koolla. Oli kyllä hieno tunne tulla palkinnon kanssa kotiin! Se kohotti tunnelmaa ja motivoi ihmisiä osallistumaan taas seuraaviin talkoisiin, kyläyhdistyksen tiedottaja Eija Eloranta muistelee.
Eloranta itse on muuttanut kylälle rakkauden perässä ihan muualta, mutta tunsi heti tulleensa kotiin.
– Muistan edelleen, miten minua tultiin heti pyytämään mukaan kyläyhdistyksen toimintaan. Se tuntui tosi ihanalta! Arvostin paljon sitä, miten kyläläiset ottivat uuden asukkaan vastaan, Eloranta kertoo.
Kylän hyvä yhteishenki syntyykin ennen kaikkea ystävällisyydestä. Ja ystävällisyyden luoma yhteishenki näkyy myös numeroissa: Uudenkartanon kylässä on noin 530 kotitaloutta ja kyläyhdistyksessä on noin 370 jäsentä.
Palkinto antoi intoa kehittää Asmandiaa eteenpäin
Mynämäen Asemanseudun Kylät ry:n tiedottaja Kari Mäkelä Asmandiassa kesällä 2020.
Vuonna 2014 vuoden kyläksi valittiin kansainvälisessä yhteistyössä kunnostautunut Mynämäen Asemanseutu.
– Me olimme juuri silloin tehneet taideyhteistyötä ranskalaisten toimijoiden kanssa ja Asmandiaan oli tehty jo ensimmäiset luontopolut. Vuoden kylä -palkinnosta saimme lisää intoa ja sellaista omanarvontuntoa, jonka avulla kehtasimme taas tuputtaa asiaamme eteenpäin, naurahtaa kyläyhdistyksen tiedottaja Kari Mäkelä.
Palkinnon jälkeen Asmandiaksi nimetty kylän yhteinen ulkoilualue on kehittynyt paljon. Alueella on toteutettu useampia eri Leader-hankkeita ja muita projekteja.
– En usko, että Asmandiaa olisi lähdetty samalla tavalla brändäämään ilman palkintoa. Siitä saimme intoa pitää aluetta kunnossa ja kehittää sitä eteenpäin. Nyt olemme mukana Ravakan EkoTeko-hankkeessa ja suunnittelemme taas seuraavaa kansainvälistä hanketta irlantilaisten kanssa, Mäkelä kertoo.
Varsinais-Suomen kyläkilpailun voittaja edustaa maakuntaa aina seuraavassa valtakunnallisessa vuoden kylä -kilpailussa. Vuonna 2016 Varsinais-Suomen kilpailun voittanut Taalintehdas pokkasi valtakunnallisesta kilpailusta kakkossijan.
Taalintehdas on entisen Dragsfjärdin kunnan keskustaajama. Kun Dragsfjärd teki kuntaliitoksen vuonna 2009 Kemiön ja Västanfjärdin kanssa, myös Taalintehtaalla alettiin pohtia alueen identiteettiä uudelleen.
– Vuonna 2012 perustimme kyläyhdistyksen, joka panostaa siihen, että kylällä on yhteistä tekemistä ja tapahtumia, kertoo alusta asti kyläyhdistyksen puheenjohtajana toiminut Leif Lindgren.
– Tänä vuonna vietämme yhdistyksen 10-vuotisjuhlia järjestämällä tapahtumia joka kuukausi. Kesä-, heinä- ja elokuun aikana on jopa kuusi tapahtumaa. Saamme jatkuvasti palautetta siitä, miten paljon nämä tapahtumat merkitsevät ja se antaa meille energiaa lähteä tekemään aina seuraavaa, hän jatkaa.
Parhaista tapahtumista on tehty vuosittaisia perinteitä. Jokavuotiseen ohjelmistoon kuuluu esimerkiksi joulutapahtuma, unikeon päivä ja muinaistulien yö. Kylän tapahtumien keskipisteenä toimii tori, johon yhdistys on rakentanut hyvän esiintymislavan. Taalintehtaan tapahtumat ovatkin tunnettuja elävästä musiikista.
Vuonna 2016 saatu vuoden kylä -titteli oli paikallisille iso juttu.
– Kuntakin oli siitä niin iloinen, että tuli tarjoamaan kuohuviinit meidän hallituksen kokoukseen ja teetti voiton kunniaksi t-paitoja, muistelee Lindgren.
Kilpailun kautta Taalintehtaan väki tutustui myös Varsinais-Suomen Kylät ry:n toimintaan.
– Sen jälkeen yhteydenpitoa on ollut paljon ja osallistumme joka vuosi esimerkiksi Avoimet kylät -päivään!
Märynummi sai tunnustuksesta vipuvartta kyläkoulukeskusteluun
Laura Merivirta Märynummen frisbeegolfradalla kesällä 2020.
Vuonna 2018 Varsinais-Suomen vuoden kyläksi valittiin Salon Märynummi, jossa oli juuri käynnissä keskustelut kylän koulun ja päiväkodin tulevaisuudesta.
– Vuoden kylä -titteli oli hyvä signaali Salon kaupungin suuntaan. Siitä saimme uskottavuutta, kun perustelimme, miksi tänne tarvitaan uusi koulu ja päiväkoti, kertoo Märynummen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Laura Merivirta.
Uusi koulu ja päiväkoti saatiin lopulta käyttöön syksyllä 2021.
– Olemme kyllä ratsastaneet sillä tittelillä ihan koko rahan edestä! Sitä on pystynyt hyödyntämään monissa tilanteissa.
Märynummessä on hyvä yhteishenki ja aktiivista kylätoimintaa. Yhteinen lampi pidetään talkootyöllä puhtaana ja Leader-hankkeitakin on toteutettu jo useampia. Nyt Märynummeen on saatu myös uusia tontteja tarjolle ja sairaalan alueelle tehdään uutta kaavaa.
Voittajakylät vuosilta 2002–2021. Vuoden 2022 kilpailun voittaja julkistetaan elokuussa.
Kotimaan maaseutu- ja pyörämatkailun suosio on kasvanut viime vuosina ja sitä kautta myös palveluiden kysyntä. Lisätarvetta olisi niin majoitukselle kuin monille muillekin palveluille. Maaseudun yhdistyksille, yrityksille ja vaikka osuuskunnille tilanne tarjoaa oivan mahdollisuuden lisäansioihin. Nousiaisten Valpperissa on jo tartuttu toimeen!
Maaseutumajoitukselle on lisätarvetta erityisesti suosituimpien pyöräreittien varrella ja kesätapahtumien yhteydessä. Monilla maaseudun yhdistyksillä on pienellä käytöllä olevia tiloja, joita voisi hyvin hyödyntää kesäaikaan majoitustiloina ketterästi esimerkiksi kansainvälisen Airbnb-sivuston kautta. Asia ei kuitenkaan ole aivan yksiselitteinen.
– Majoituspalveluiden tarjoamisessa pitää pohtia monennäköisiä kysymyksiä, kuten palvelun ammattimaisuutta ja sitä, miten touhuun pystytään sitoutumaan. Joissain yhdistyksissä toki on niitä äärimmäisen sitoutuneita ihmisiä, jotka ovat valmiita tekemään valtavia määriä vapaaehtoistyötä, mutta jos puhutaan jo päivittäisestä siivoamisesta ja lakanoiden vaihtamisesta, niin toiminta alkaa olla vapaaehtoisille turhan rankkaa, korostaa Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta.
– Tässä jos missä olisi hyvä paikka yhdistysten ja yritysten väliselle yhteistyölle, jossa molemmat voivat voittaa. Yhdistys voisi tarjota tilat ja yrittäjä hoitaisi palvelut, Linkoranta ideoi.
Monet yhdistykset tekevät jo yhteistyötä pitopalveluyrittäjien kanssa vuokratessaan tiloja yksityisjuhliin. Sama systeemi voisi hyvin toimia myös majoituspuolella.
Majoituksen lisäksi tarjolla voisi olla vaikka polkupyörähuoltoa, opastusta paikallisten nähtävyyksien pariin tai löylyt kyläsaunalla.
Myös tarinat majoituspaikkojen historiasta kiinnostavat matkailijoita.
– Esimerkiksi Nousiaisten vanha rautatieasema houkuttelee järjestämään häitä ja muita juhlia, koska sillä paikalla on niin mielenkiintoinen historia. Myös majoituspaikat voisivat erottua edukseen elävöittämällä niiden historiaa, Linkoranta uskoo.
Miljoonia mahdollisuuksia
Akselikuntien pyörämatkailuhanketta vetävä Jouko Parviainen on kyläasiamiehen kanssa samoilla linjoilla.
– Tässä on suuri mahdollisuus! Ja jos tällaisia palveluita olisi 30–50 kilometrin välein pyörämatkailureittien varrella, niin niitä voisi ketjuttaa ja markkinoida yhdessä. Ja oheispalvelujen suhteen mahdollisuuksia on miljoonia. Vain mielikuvitus on rajana, hän toteaa.
Akselikuntien pyörämatkailuhankkeessa ovat mukana Nousiaisten, Maskun ja Mynämäen kunnat. Hanketta rahoittavat Leader-ryhmät Varsin Hyvä ja Ravakka.
Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten kunnat ovat mukana Akselikuntien pyörämatkailuhankkeessa. Kuvassa ollaan Louhisaaren kartanolla Maskun Askaisissa.
Valpperiin rakennetaan uutta majoitustilaa
Nousiaisten Valpperissa on tartuttu jo toimeen. Nousiaisten Alku kunnostaa parhaillaan urheilutalonsa vieressä olevaa saunaa ja rakentaa sen yhteyteen lisäosaa majoituspalveluita varten.
– Piirustukset ovat nyt valmiit ja tarkoitus olisi saada projekti tämän talven aikana maaliin, jotta keväällä voidaan aloittaa majoitustoiminta. Saimme projektille lahjakirjan yhdistyksen pitkäaikaiselta latumestarilta ja varsinainen vuokraaminen hoidetaan vapaaehtoisvoimin, kertoo yhdistyksen aktiivi Reima Rantanen.
Valpperi valittiin Varsinais-Suomen vuoden 2021 kyläksi, mikä on lisännyt kylän kiinnostavuutta matkailijoiden keskuudessa entisestään. Urheilutalon ympäristössä on muun muassa maastopyöräreitti, frisbeegolfrata, hiihtoladut, patikointireittejä, kuntoportaat, laavu ja uimapaikka.
Valpperin urheilutalon (kuvassa oikealla) ympäristö on kokenut viime vuosina kunnon muodonmuutoksen, joka alkoi kyläkoulun (punainen rakennus kuvan taka-alalla) rakentamisesta vuonna 2015. Nyt alueella on suosittujen hiihtolatujen lisäksi muun muassa maastopyöreitti, kota, kuntoportaat, uimapaikka ja sauna.
Nuoret mukaan!
Monia matkailupalveluita pystyisivät tuottamaan myös maaseudun nuoret esimerkiksi 4H-yrittäjyyden kautta. Maaseudulla asuvien nuorten yritystoimintaa tuetaan myös NuorisoLeaderin kautta.
– Yrittäjäpohjalta töitä voisi tehdä silloin kun niitä on ja samalla yhdistykset välttyisivät palkanmaksubyrokratialta, Linkoranta punnitsee.
Oheispalveluita pystyy tarjoamaan lisäksi niille matkailijoille, jotka yöpyvät omissa teltoissaan. Kun Varsinais-Suomen maaseudun matkailukohteita ryhdytään markkinoimaan laajemmin, majoituskysymys on kuitenkin ratkaistava ensimmäisenä. Mahdollisuuksia majoitustoiminnalle voisi olla myös esimerkiksi kesällä tyhjillään olevissa kuntien omistamissa koulurakennuksissa.
Kolme tilaisuutta vuonna 2022
Majoituksen tarjoamia mahdollisuuksia lisäansioihin esiteltiin tiistaina 16. marraskuuta webinaarissa, jonka järjestivät Akselikuntien pyörämatkailuhanke, Pelme-hanke, Leader Ravakka ja Varsinais-Suomen Kylät. Vastaavia tilaisuuksia on tulossa kolme lisää vuoden 2022 puolella.
Tiistaina 18. tammikuuta järjestetään webinaari matkailua tukevien palveluiden mahdollisuuksista. 8. helmikuuta annetaan eväitä liiketoimintaan ja kannustetaan yhteistyöhön. Pyörämatkailijoiden palvelut ja verkostoituminen ovat teemana Mynämäellä Kilan Rälssitilalla 22. maaliskuuta.
Tilaisuudet on tarkoitettu sekä matkailualan yrityksille että yhdistyksille, jotka voivat tuottaa palveluita joko itse tai toisille alan yrityksille. Uudet toimijat, tuotteet ja palvelut voivat myös tukea alueella jo toimivia yrityksiä. Tavoitteena on myös monipuolistaa matkailupalveluita, jotka puolestaan lisäävät alueen houkuttelevuutta ulkomaisillekin matkailijoille.
Maastopyöräily on yksi maaseudun tämän hetken trendilajeista. Erityisesti sähköavusteiset fatbiket saavat ihmisiä metsiin, mutta myös barrikadeille. Ehkä tärkein vinkki lajin uusille harrastajille olisikin se, että jokaisella polkaisulla muistaisi olevansa jonkun omistamalla maalla.
Varsinais-Suomen maaseutuverkosto kokoontui keskiviikkona 29. syyskuuta Varsinais-Suomen 2021 Vuoden kylään – Nousiaisten Valpperiin. Päivän aikana seurattiin etäyhteydellä valtakunnallista Maaseutuparlamenttia ja keskusteltiin muun muassa maaseudun trendilajista: maastopyöräilystä.
Maastopyöräilyn ympärille rakennettuun paneelikeskusteluun osallistuivat Akselikuntien pyörämatkailun kehittämishankkeessa työskentelevä Jouko Parviainen (kuvassa vasemmalla), maanomistajia keskustelussa edustanut MTK Varsinais-Suomen aluepäällikkö Terhi Löfstedt, Fillaripäiväkirjoista tuttu pyöräilyn harrastaja Jaska Halttunen, useita retkeilyreittejä rahoittaneen ja kehittäneen Leader Varsin Hyvän toiminnanjohtaja Pia Poikonen sekäValpperin maastopyörähankkeessa mukana ollut Reima Rantanen.
Tapahtuman osallistujat pääsivät testaamaan Valpperin uutta maastopyöräreittiä ja olivat heti myytyjä. Hulppeat maisemat ja vaihteleva maasto tarjoavat upean elämyksen – ja vauhdin hurmaan pääsee sähköavusteisella pyörällä vaikka olisi vähän heikompikin pyöräilykunto. Ei siis ihme, että laji kasvattaa suosiotaan jatkuvasti!
Maastopyöräilyn suosion lisääntymisellä on kuitenkin ollut myös varjopuolia, ainakin jos maanomistajilta kysytään. MTK:n Terhi Löfstedt kertoo, että parhaillaankin on käynnissä pari oikeudenkäyntiä, joissa maanomistajat hakevat korvauksia heidän maillaan aiheutetusta vahingosta esimerkiksi taimikoille.
– Jokamiehenoikeudet sallivat niin patikoinnin, polkujuoksun kuin maastopyöräilynkin. Muiden mailla saa siis liikkua, mutta luontoon ei saa jättää jälkiä, eli esimerkiksi katkoa oksia tai ajella niin, että sammalet lentelee. Suurin osa luonnossa liikkujista on fiksuja, mutta yksittäiset välinpitämättömät ihmiset onnistuvat tahraamaan helposti kaikkien maineen. Aina löytyy joku, joka ei kunnioita toisen omaisuutta ja silloin kaikki joutuvat kärsimään, Löfstedt avaa hankalaa tilannetta.
Leader Varsin Hyvän hankeneuvoja Eeva Mettala-Willberg kävi testaamassa Valpperin maastopyöräreittiä. Nousiaisten Alku vuokraa sähköavusteisia maastopyöriä Valpperin urheilutalolla.
Jokamiehen oikeuksilla saa siis liikkua, mutta merkittyjä reittejä ei voi tehdä ilman maanomistajien lupaa, eikä järjestää kilpailuja tai kaupallista toimintaa. Valpperin maastopyöräreitin tehnyt Nousiaisten Alku törmäsi tähän tosiasiaan omassa hankkeessaan. Alun perin seuran tavoitteena oli tehdä yli 20 kilometrin mittainen reitti, joka yhdistäisi Valpperin Kuhankuonon retkeilyreitistöön, mutta kaikilta maanomistajilta ei saatu hankkeeseen lupaa.
– Nyt meillä on 13 kilometrin mittainen reitti. Reitti on saanut paljon kehuja ja haastetta riittää kokeneillekin harrastajille. Kesällä maastopyöräilijät pystyvät hyödyntämään myös hiihtolatujen pohjia, mutta talveksi meidän pitää erottaa reitit selkeästi toisistaan, ettei pyöräilijät ja hiihtäjät törmää toisiinsa, Reima Rantanen kommentoi.
Jouko Parviainen kertoo, että monissa hankkeissa maanomistajat ovat antaneet luvat reitin perustamiselle mielellään sillä ajatuksella, että jos maastopyöräilijät polkevat kaikki samaa polkua pitkin, muu metsä pysyy paremmassa kunnossa. Toisaalta opastuskaan ei ole aina johtanut toivottuun lopputulokseen, sillä seikkailun nälkäiset maastopyöräilijät ovat ahkeria poikkeamaan merkatuilta reiteiltä, kun vastaan tulee houkuttelevan näköinen maisema.
– Sen lisäksi, että mietitään missä liikutaan, pitäisi miettiä myös milloin liikutaan. Kuivalla säällä maasto kärsii pyöräilystä vähemmän, mutta märkään metsään jäljet jää helposti, Parviainen muistuttaa.
Valpperin maastopyöräreitti kuten moni Turun seudun luontopolkukin on saanut maaseuturahaston tukea Leader Varsin Hyvän kautta. Pia Poikosen mukaan Leader-tukea reitistöhankkeilleen voivat saada niin yleishyödylliset yhdistykset kuin maaseudun yrityksetkin.
Fillaripäiväkirja Hangosta Nuorgamiin
Jaska Halttunen kertoi tapahtumassa tekemistään pyöräretkistä, joiden perusteella Suomi on seikkailijan paratiisi.
Jaska Halttunen on pyöräillyt Hangosta Nuorgamiin kolmessa viikossa ja kirjoittanut reissustaan kirjan.
– Se retki muutti elämäni kulun, opetti kaiken retkeilystä ja paljon itsestäni, muistelee Halttunen.
Suuri yleisö tuntee hänet Youtubessa julkaistuista Fillaripäiväkirja-videoista, joita aletaan pian esittää myös AlfaTV:ssä. Nykyisin Halttunen polkee lähinnä metsissä, joissa ei tarvitse varoa autoja.
– Suomi on seikkailijan paratiisi ja maastopyöräily on vienyt minut aivan uudenlaisiin seikkailuihin. Viime aikoina olen testaillut pyörämatkailun rajoja ja huomannut, että huonoja kelejä pyöräilylle ei oikeastaan ole, on vain huonoja varusteita. Talvella olen vetänyt ahkiota pyörän perässä. Talvipyöräilykään ei ole mitenkään vaikeaa, vaikka se vaatiikin vähän enemmän viitseliäisyyttä.
Ympärivuotiseen retkeilyyn ja varusteisiin keskitytään paljon Halttusen seuraavassa kirjassa, joka on parhaillaan työn alla.
Halttunen on myös itse ollut mukana kehittämässä uusia reittejä kotikuntaansa Karkkilaan. Reittejä tehdessä hän kannustaa miettimään, miten samat reitistöt pystyisivät palvelemaan mahdollisimman monenlaisia pyöräilijöitä.
– Reittien merkkaamisessa olisi tärkeää, että seuraava merkkipaalu on koko ajan näkyvissä. Koskaan ei saisi reitin käyttäjälle tulla sellainen olo, että on eksynyt. Lisäksi reitillä olisi hyvä olla merkittynä vaikeusaste ja myös kilometriviittoja, jotta reitin varrella tietää, kuinka pitkä matka on maaliin tai vaikka seuraavalle laavulle, Halttunen neuvoo.
Lisäksi hänen mielestään olisi tärkeää, että reitin voisi aina ladata omaan navigaattoriinsa sähköisessä muodossa, mutta paperikarttojakaan ei kannata unohtaa.
– On aina kiva nähdä kerralla koko reitti ja kaikki sen varrella olevat palvelut. Nyt kun sähköpyöräily koko ajan yleistyy, olisi hyvä saada kartalle myös latauspaikat. Pyöräilijöillä on yleensä oma laturi mukana, joten pelkkä pistorasia riittää, Halttunen jatkaa.
Uusi pyöräilyreitistö Akselikuntiin
Jouko Parviainen kertoi Akselikuntien pyörämatkailun kehittämishankkeesta.
Akselikuntien eli Nousiaisten, Maskun ja Mynämäen yhteisessä Leader-rahoitteisessa pyörämatkailuhankkeessa suunnitellaan uutta pyöräilyreitistöä, joka palvelisi sekä paikallisia että matkailijoita. Toiveissa olisi sellainen reitistö, joka tarjoaa sopivia päivämatkoja niin maastopyöräilijöille, retkipyöräilijöille kuin maantiepolkijoillekin. Myös reitistön varrella olevia palveluita kehitetään osana hanketta, ja tavoitteena on yhdistää Akselikuntien reitit myös Turun seudun ja koko Lounais-Suomen olemassa oleviin reitistöihin.
– Sitä kautta olisi mahdollisuus saada myös kansainvälisiä matkailijoita, Parviainen toteaa.
Jo useampia pyörämatkailun kehittämishankkeita vetänyt Parviainen pohtii paikallisten kanssa myös sitä, miten sesonkia voisi pidentää ja mitkä ovat niitä asioita, jotka voisivat tuoda pyörämatkailijoita juuri Akselikuntiin.
– Suomea pidetään turvallisena matkailukohteena ja meillä on monipuolinen maasto. Täällä on jokamiehenoikeudet ja mahdollisuus saunoa. Lisäksi on hyvää lähiruokaa ja paljon pienimuotoisia, mutta suuresti ihmisiä koskettavia elämyksiä. Pyörämatkailun suosio on parhaillaan hurjassa nousussa ja se tarjoaa maaseudulle hyvän mahdollisuuden näyttää parhaat puolensa!
Frisbeegolfia ja sukupolvien välistä yhteistyötä
Leader Varsin Hyvän toiminnanjohtaja Pia Poikonen Valpperin uudella frisbeegolfradalla.
Valpperilaiset Reima Rantanen ja Jukka Heinonen kertoivat tapahtumassa Valpperin kylästä ja sen historiasta aina 1500-luvulle asti. Valpperilaiset hakivat Vuoden kylä -titteliä jo vuonna 2017, kun uusi kyläkoulu valmistui, mutta silloin voitto lähti Loimaalle Virttaan kylään. Kylätekopalkinto koulun perustamisesti innosti kuitenkin hakemaan uudelleen ja nyt perusteitakin oli enemmän. Muutaman välissä kuluneen vuoden aikana Valpperissa oli ehditty muun muassa remontoida urheilutalo, rakentaa kuntoportaat ja kota sekä tehdä maastopyörä- ja frisbeegolfradat.
– Tänä syksynä avatulla frisbeegolfradalla on heittäjiä joka arki-ilta noin 50, ja viikonloppuisin radalla saattaa käydä yli sata ihmistä päivässä, Rantanen kertoo.
Frisbeegolfista puhuttaessa Heinonen nostaa esiin myös kyläläisten talkoohengen.
– Valpperissa on oikeastaan kaksi ihmettä. Toinen on se, että täällä on joka talvi lunta ja toinen on eri sukupolvia yhdistävä talkoohenki. Meidän kylän nuoret ja eläkeläiset tekivät frisbeegolfrataa yhdessä talkoilla koko viime kesän, hän kiittelee.
Reima Rantanen ja Jukka Heinonen esittelivät Valpperin kylää.
Asukkaita Valpperin koulupiirissä on noin 300. Kyläkoulussa oppilaita on ollut 30–50 vuodessa ja opettajia on kolme. Ensimmäisen ja toisen luokan oppilaita opettava koulun rehtori Satu Mäkinen ja Nousiaisten kunnan sivistysjohtaja Pasi Isokangas esittelivät Maaseutuparlamentin osallistujille Valpperin kyläkoulua ja muun muassa siellä tehtävää ympäristökasvatustyötä, joka palkittiin alkuvuodesta 2021 ympäristökasvatusjärjestö FEE:n myöntämällä Vihreällä lipulla.
Kyläläisten mukaan koko Valpperin kylähenki nousi uuden kyläkoulun myötä aivan uudelle tasolle.
– Koulu on meidän yhdistävä voima, joka saa ihmiset liikkeelle, Heinonen summaa.
Vuoden kylä -tittelin kunniaksi Valpperiin on tehty Vuoden kylä 2021 -kyltti ja avattu kylälle uudet verkkosivut osoitteeseen www.valpperi.fi.
Valpperin koulun rehtori esitteli nykyaikaista kyläkoulua maaseutuparlamentin väelle. Pulpettien päällä olevat muovipurkit ovat oppilaiden maskeja varten.
Teksti ja kuvat: Janica Vilen
Maaseutuparlamentti on Suomen suurin ideafestivaali ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen paikka. Tapahtuma järjestettiin 28.–30.9.2021 verkossa ja monipaikkaisesti eri puolilla maata. Osana Maaseutuparlamenttia julkistettiin myös maaseutupoliittinen julkilausuma.
Maaseutuparlamentti on Suomen suurin ideafestivaali ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen paikka. Tapahtuma järjestetään 28.–30.9. verkossa ja monipaikkaisesti eri puolilla maata. Varsinais-Suomessa kokoonnutaan maakunnan Vuoden kyläksi 2021 valittuun Nousiaisten Valpperiin, jossa keskustellaan kyläkoulujen tulevaisuudesta ja maastopyöräilystä sekä tutustutaan molempiin teemoihin lähietäisyydeltä!
Varsinais-Suomen maaseutuverkosto järjestää osana Maaseutuparlamenttia tutustumispäivän Nousiaisten Valpperiin, joka valittiin kesällä Varsinais-Suomen Vuoden 2021 kyläksi. Tapahtuma järjestetään keskiviikkona 29. syyskuuta klo 8.45–16 Valpperin urheilutalon ympäristössä (Urheilutie 17, Nousiainen).
Päivän aikana seurataan etäyhteydellä Maaseutuparlamentin valtakunnallista ohjelmaa ja herätellään paikallista keskustelua ennen kaikkea kylätoiminnasta, kyläkouluista ja maastopyöräilystä, joka on myös päivän paneelikeskustelun aihe.
Tapahtuman toiminnallisessa osuudessa tutustutaan Valpperissa viime vuosina toteutettuihin hankkeisiin: uuteen kyläkouluun, remontoituun urheilutaloon, uuteen maastopyöräreittiin, frisbeegolfrataan, kotaan ja kuntoportaisiin sekä kylän yhteiseen saunaan ja uimapaikkaan.
Tapahtuma on osallistujille maksuton lounasta lukuunottamatta. Mukaan mahtuu 40 ensimmäisenä ilmoittautunutta. ILMOITTAUTUMINEN ON PÄÄTTYNYT!
Valtakunnallista ohjelmaa luotsaavat Inari Fernández ja Christoffer Strandberg
Valtakunnallisen Maaseutuparlamentin keskiössä ovat maaseutujen nuorten äänet ja kestävän tulevaisuuden tekeminen. Tapahtumaa luotsaavat Inari Fernández ja Christoffer Strandberg. Heidän vierainaan nähdään kolmen päivän aikana maaseudun nuoria, yrittäjiä, asiantuntijoita, tutkijoita ja päättäjiä eri puolilta Suomea. Pääkeskustelut lähetetään livenä Kurikan Kampukselta, Etelä-Pohjanmaalta.
Maaseutuparlamentin runsas ohjelmakattaus on julkistettu ja luettavissa tapahtuman nettisivuilta. Ohjelma tarjoaa syventäviä pääkeskusteluja, oivaltavia työpajoja, herättäviä tietoiskuja ja verkostoitumismahdollisuuksia virtuaalisella Kumppanitorilla, jossa esittäytyy yli 30 tahoa. Tapahtuma on tarkoitettu kaikille, jotka ovat kiinnostuneet yhteiskunnallisista maaseutuasioista: maaseudun asukkaat, yrittäjät, päättäjät, kehittäjät, tutkijat ja asiantuntijat. Osallistujilla on myös mahdollisuus vaikuttaa maaseutupoliittiseen julkilausumaan.Tapahtuman avaa tiistaina 28.9. klo 9.00 maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä yhdessä Etelä-Pohjanmaan maakuntajohtaja Asko Peltolan ja Kurikan kaupunginjohtajan Anna-Kaisa Pusan kanssa. Herättäviä näkökulmia ja mielenkiintoisia keskusteluja kuullaan tapahtuman loistavilta vierailta. Mukana ovat muun muassa futuristi ja tietokirjailija Perttu Pölönen, luova johtaja Jani Halme ja tutkimusjohtaja Anna Rotkirch. Keskustelujen vetäjänä nähdään myös päätoimittaja Jouni Kemppainen. Katso edustava keskustelijakaarti tapahtuman nettisivuilta.Osallistuminen ohjelmakokonaisuuteen edellyttää ennakkoilmoittautumista, joka tapahtuu maaseutuparlamentti.fi -sivujen kautta. Osallistuminen on ilmaista.Maaseutuparlamentti järjestetään laajassa yhteistyössä eri tahojen kanssa kylistä valtionhallintoon. Tapahtuman pääjärjestäjät ovat maaseutupolitiikan neuvosto (MANE), Kurikan kaupunki, Leader Suupohja, maaseutuverkosto, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry ja Suomen Kylät ry. Tapahtuman pääkieli on suomi, mutta ohjelmaa järjestetään myös ruotsiksi.
***
OHJELMA VALPPERISSA 29. SYYSKUUTA
Klo 8.45 Kahvitarjoilu Kahvi/tee ja sämpylä
klo 9 Aamukahvikeskustelu: Hyvän elämän ulottuvuudet Valtakunnallinen ohjelma, seurataan etäyhteydellä
klo 9.30 Pääkeskustelu: Kirjoitetaan lähikoulujen tulevaisuus uusiksi Valtakunnallinen ohjelma, seurataan etäyhteydellä
klo 10.45 Valpperilaiset kertovat kylästään ja siellä toteutetuista hankkeista Reima Rantanen ja Jukka Heinonen
Klo 11–12.30 Paneelikeskustelu maastopyöräilystä Alustajina toimivat Jaska Halttunen Retkipaikasta ja Jouko Parviainen Akselikuntien pyörämatkailuhankkeesta. Paneelissa on mukana myös paikallisen maastopyörähankkeen edustaja, maanomistajanäkökulmaa ja harrastajanäkökulmaa.
Klo 12.30 Omakustanteinen keittiolounas
Klo 13–14 Maastopyörien kokeilua ja frisbeegolfia ulkona tai vaihtoehtoisesti osallistuminen omavalintaiseen Maaseutuparlamentin työpajaan etäyhteydellä
Klo 14.15–15 Tutustuminen Valpperin kyläkouluun ja sen tekemään ympäristötyöhön Koulun rehtori Satu Mäkinen esittelee koulua ja vastaa päivän aikana heränneisiin kysymyksiin
Klo 15–16 Maastopyörien kokeilua, nokipannukahvit uudella kodalla tai vaikka pulahdus uimaan!
Varsinais-Suomen Kylät ry on valinnut Nousiaisten Valpperin kylän Vuoden 2021 varsinaissuomalaiseksi kyläksi. Vuoden kylä -tittelin lisäksi kilpailussa jaettiin tänä vuonna kunniamaininta Nauvon kirkonkylälle ja erityispalkinto Paimion Sahan seudun alueelle. Palkinnot jaettiin Varsinais-Suomen Kyläpäivän yhteydessä sunnuntaina 11. heinäkuuta Salon Hajalassa.
Varsinais-Suomen Vuoden kylä 2021 on Nousiaisten Valpperi, joka on viime vuosina kokenut melkoisen muodonmuutoksen: Kylään rakennettiin vuonna 2015 uusi kyläkoulu, jossa opiskelee kolmisenkymmentä lasta. Pari vuotta sitten remontoitiin urheilutalo, jonka läheisyyteen on nyt kunnostettu uimapaikka ja sauna, jotka palvelevat ympäri vuoden. Uudella kodalla voi nauttia kesäviikonloppuisin paikallisen nuoren pyörittämän kotakahvilan herkuista ja muina aikoina syödä omia eväitä. Valpperiin on hiljattain tehty myös ÄssäMix-kenttä, juoksuportaat, rantalentopallokenttä, frisbeegolfrata ja 10 km mittainen maastopyöräreitti, jota laajennetaan pian toisetkin 10 km.
Ennestään kylällä on maankuulu latuverkosto, ja myös Nousiaisten kunnan virkistysalue Rantapiha Kurjenrahkan kansallispuistossa on Valpperin aluetta. Koulun vanhempainyhdistys jäädyttää luistelukenttää talkoilla ja kesäisin kylän lapset kokoontuvat pelaamaan jalkapalloa. Myös leikkikenttä pidetään kunnossa talkoovoimin.
Työ liikunnan ja urheilun parissa on Valpperissa ollut pitkäjänteistä, mutta moni asia on kulminoitunut juuri vuoteen 2021. Eikä kaikki suinkaan tähän lopu. Elokuussa luvassa on vielä Valpperin uuden maastopyöräreitin ensimmäinen MTB-tapahtuma, josta odotellaan samanlaista menestystä kuin Valpperin tunnetuista hiihtokilpailuista. Lisäksi kyläläiset kokoavat parhaillaan Valpperille verkkosivuja, jotta muutkin kuin kyläaktiivit saavat tietoa uusista palveluista.
Valpperin urheilutalon (kuvassa oikealla) ympäristö on kokenut viime vuosina kunnon muodonmuutoksen, joka alkoi kyläkoulun (punainen rakennus kuvan taka-alalla) rakentamisesta vuonna 2015. Nyt alueella on suosittujen hiihtolatujen lisäksi muun muassa maastopyöreitti, kota, kuntoportaat, uimapaikka ja sauna.
Sukupolvet yhteistyössä
Vuoden kylä -kilpailun raatia ilahdutti erityisesti se, miten Valpperissa talkoillaan yhdessä monen sukupolven kesken. Esimerkiksi frisbeegolfradan avauspaikkojen pohjia nikkaroitiin talvella paikallisten eläkeläisten ja teinien kesken ja sama porukka lähti kevään tullen talkoisiin maastoon.
– Huomionarvoista on, että esimerkiksi maastopyörävuokraamoa ja kotakahvilaa pyörittävät 4H-nuorten yritykset, toteaa Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta.
Kylällä asuva kuuden lapsen äiti ja vanhempainyhdistyksen aktiivi Heidi Sukari pitää kyläkoulua Valpperin sydämenä.
– Meidän lapsilla on koulumatkaa 900 metriä. Jos kyläkoulua ei olisi, pitäisi matkustaa bussilla 15 kilometrin päähän. On todella harvinaista, että vielä johonkin tehdään uusi kyläkoulu, kun muualta niitä päin vastoin lakkautetaan, hän kommentoi.
Lisäksi hän on iloinen kylän liikuntamahdollisuuksista.
– Meidänkin alakouluikäisiä lapsia saa oikein hakemalla hakea kotiin välillä syömään. Jos tällaisia puitteita ei olisi, moni lapsi saattaisi jäädä yksin kotiin pelaamaan puhelimellaan, Sukari jatkaa.
Valpperilaiset puhaltavat yhteen hiileen. Parasta kylässä on heidän mukaansa kyläkoulu, liikuntamahdollisuudet ja yhteishenki.
Testamentti vauhditti yhteistyötä
Kylällä asuvan Markku Arvolan mukaan juurisyy siihen, miksi Valpperi on nyt kehittynyt niin paljon, on Erkki Peltolan testamentti, jonka kautta saatiin varoja Valpperin kehittämiseen. Testamenttivaroista perustettiin vuonna 2018 Valpperin kehittämisrahasto, joka käyttää varoja testamentin ehtojen mukaisesti pitkäjänteisesti Valpperin kylän hyväksi.
– Se on edesauttanut yhteistyötä koulun, paikallisten yhdistysten ja kylän asukkaiden välillä. Viimeisen vuoden aikana on saatu yhteistyöllä paljon aikaan, Arvola kiittelee.
Kylähenki oli kuitenkin kohdillaan jo ennen testamenttia. Tiistaisin pidettävä kyläkahvila on tuonut ihmisiä yhteen – samoin niin ikään tiistaisin järjestettävä nuorisosähly. Perhepartio tarjoaa toimintaa jo alle kouluikäisille ja talkootyössä ihmiset ovat tulleet hyviksi ystäviksi.
Valpperin valkea ihme!
Viime vuosina Valpperiin on tullut paljon uusia mahdollisuuksia kesälajien harrastamiseen, mutta hiihto oli kuitenkin se, mistä kaikki alkoi. Valpperin hiihtoladuilla riittää mäkiä ja haastetta!
– Täällä puhutaan Valpperin valkeasta ihmeestä. Vieressä olevat isot suot luovat tänne vilpoisen pienilmaston, minkä vuoksi täällä on aina hiukan parempi lumitilanne kuin muualla, selittää kylällä asuva Päivi Lehtonen.
Hänkin on omalta osaltaan vaikuttanut kylän elinvoimaan, sillä koronan alkaessa hän perusti kotiinsa Take away -kioskin, josta Kuhankuonon retkeilijät voivat napata lämmintä ruokaa mukaansa.
Nauvon kirkonkylälle kunniamaininta
Nauvon kirkonkylä eli Nagu Kyrkbacken tuli Vuoden kylä -kisassa toiseksi ja saa näin ollen kunniamaininnan.
– Yhteisellä tekemisellä ja yhteistyöllä Nauvon kirkonkylästä on tullut erinomaisen vetovoimainen kyläkeskus Paraisilla. Yritysvetoisten palveluiden, kuten vierasvenesataman, ohella yhdistykset ovat järjestäneet jo pitkään suosittuja tapahtumia, jotka houkuttelevat väkeä kauempaakin, Tauno Linkoranta perustelee valintaa.
Yhdistysyhteistyön yksi keskeinen uroteko on ollut Kunnantuvan pelastaminen ja kunnostus.
– Kuusi yhdistystä perusti tätä varten yhteisen Föreningen Kommunalstugan i Nagu rf:n, joka kehittää tilasta kylän olohuonetta. Nauvo on tullut tutuksi myös tuloksekkaasta maahanmuuttajien kotouttamistyöstä, Linkoranta jatkaa.
Kyläläisten yhdessä remontoima Kunnantupa on keskeinen paikka Nauvon kirkonkylässä. Kyläaktiivi Mikael Aalto kertoo, että remontin myötä tuvassa on nyt muun muassa parempi keittiö, uusi sähköjärjestelmä, ilmalämpöpumppu ja hyvä kokousjärjestelmä yhdistysten kokouksia varten.
Erityispalkinto Paimion Sahan seudun alueelle
Vuoden kylä -kisan erityismaininta päätettiin antaa Paimion Sahan Seudun alueelle.
– Hakemuksen lähettänyt Aikuisten Olohuone ry haastoi hienosti miettimään, mikä oikeastaan on kylä. Paimiossa Sahan Seudun alue oli sahan loppumisen jälkeen 1986 pitkään hylättynä. Kaupunki päätti kuitenkin vuonna 2011 kunnostaa alueen Jokipuiston virkistysalueeksi, kertoo Linkoranta.
Sittemmin alueesta on tullut keskeinen kokoontumis- ja virkistyspaikka. Siellä voi kuntoilla ja ulkoilla ja yhdistykset järjestävät siellä tapahtumia. Olennainen osa aluetta on naapuruston hieno pientalomiljöö, jossa vanhoja omakotitaloja ja huviloita on kunnostettu pieteetillä. Myös Joulukujana tunnettu Postinkuja kuuluu alueeseen, samoin kuin Työväentalo Isku, jota on kunnostettu Tapahtumatalo Iskuksi yksityishenkilön voimin vuodesta 2017 lähtien.
Paimioon 1889 perustetun Sahan rannassa on nykyisin Paimion Jokipuisto, jossa on muun muassa petankkikenttä, pulkkamäki, grillikatos, ulkokuntosali, kuntoportaat ja laituri.
Jo 20 kylää palkittu
Valpperi on Vuoden kylä -kilpailun 20. voittaja. Aikaisemmat palkinnot ovat saaneet Salon Hajala (2020), Kemiönsaaren Västanfjärd (2019), Salon Märynummi (2018), Loimaan Virttaa (2017), Taalintehtaan Dalsbruk (2016), Uudenkaupungin Pyhämaan Luoto (2015), Mynämäen Asemanseutu (2014), Sauvon Karuna (2013), Naantalin Livonsaari (2012), Pöytyän Uusikartano (2011), Salon Teijon alue (2010), Someron Häntälä (2009), Yläneen Tourula-Keihäskoski (2008), Taivassalon Vehas (2007), Someron Kultela (2006), Laitilan Untamala (2005), Loimaan Niinijoki (2004), Kiskon Aijala-Kaukuri (2003) ja Loimaan Haara-Onkijoki (2002).
Tänä vuonna kilpailun teemana oli Taitava kylä. Tällaisella kylällä hallitaan jokin asia tai asiat erityisen hyvin. Kylä kenties jopa tunnetaan muualla tästä taidostaan. Taitoa myös välitetään kylässä uusille toimijoille.
Vuoden 2021 valinnat teki Varsinais-Suomen Kylät ry:n kokoama kuusihenkinen raati, jossa Varsinais-Suomen Kylät ry:tä edustivat yhdistyksen puheenjohtaja Sami Tantarimäki sekä kyläasiamies Tauno Linkoranta ja kyläaktivaattori Joonatan Stenwall. Mukana olivat myös Varsinais-Suomen liitosta Sami Heinonen, Haloo Maaseutu -hankkeen tiedottaja Janica Vilen ja Eero Kaskela Osuuspankista.
