Elävät tilat – yhdistystalot mukana muutoksessa -webinaari 21.4.

 

Varsinais-Suomen Kylät ry kutsuu osallistumaan ”Elävät tilat – yhdistystalot mukana muutoksessa” -webinaariin keskiviikkona 21. huhtikuuta kello 17.30–19.30. 

Kylätaloille ja seurantaloille koronavuosi on ollut vaikea. Vanhojen rakennusten ylläpitokustannuksia katetaan suurimmaksi osaksi tilavuokrilla ja tapahtumista saatavilla tuotoilla, joten korona on tuonut monen yhdistyksen kassaan kunnon loven. Webinaarissa kerrotaan vinkkejä siitä, miten toivottavasti pian väistyvän koronakriisin jälkeen voisi saada yhdistystalot mahdollisimman kattavasti käyttöön.

Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta puhuu webinaarissa siitä, miten kylätalojen historiaa voisi hyödyntää.

– Lähes kaikilla seurantaloilla ja kylätaloilla on pitkä ja mielenkiintoinen historia. Ne eivät ole vain fyysisiä tiloja vaan myös mielenkiintoisia tarinoita. Turussa vanhoista kouluista, apteekeista ja pankeista ollaan tehty ravintoloita. Yhdistystalot voisivat myös hyödyntää rakennuksen historiaa markkinoinnissa, Linkoranta sanoo.

Kyläaktivaattori Joonatan Stenwall jatkaa markkinointiaiheesta visuaalisuus näkökulmanaan. Hän on tehnyt muutamista kylätaloista markkinointivideoita ja kertoo, miten talon visuaalinen esittely kannattaa hoitaa erilaisissa sähköisissä kanavissa. Kuvien avulla pystyy luomaan nopeasti vaikutelman siitä, mitä talo pystyy tarjoamaan.

Yhdistystalojen käytön aktivoimisessa kannattaa Linkorannan mukaan miettiä ennen kaikkea sitä, keitä ne mahdolliset uudet käyttäjät voisivat olla.

– Perinteisesti yhdistystaloja ollaan markkinoitu ennen kaikkea kokous- ja juhlatiloiksi. Silloin pitää miettiä, millainen varustelu taloon tarvitaan. Mutta yhtä hyvin tiloissa voisi olla vaikka pakohuoneita, etätyöpisteitä tai citymaalaisen asunto, Linkoranta pohtii.

Lisäksi webinaarin yleisö pääsee tutustumaan paremmin Pöytyän Paimenenmäkeen, joka toimii illan kylätaloesimerkkinä.

– Paimenenmäki on vanha Keihäskosken koulu, joka nimettiin uudelleen siinä vaiheessa, kun siitä tuli kylätalo. Se on äärimmäisen hienosti kunnostettu ja lisäksi sitä ollaan onnistuttu tuotteistamaan ja markkinoimaan hyvin, Linkoranta taustoittaa.

Yhdistystalojen kunnostamisesta pidettiin oma webinaari maaliskuussa. Tässä webinaarissa keskitytään talojen käytön kehittämiseen.

Webinaarin järjestävät yhteistyössä Suomen kulttuurirahaston rahoittama Kylän historia Eläväksi -hanke ja Leader Ykkösakselin rahoittama Kylän kestävyyspolku -hanke.

 

Ilmoittaudu mukaan 20.4. mennessä tästä linkistä 

tai Joonatan Stenwallille numeroon 040 153 0390 tai sähköpostiin joonatan.stenwall@vskylat.fi.

Osallistumislinkki lähetetään ilmoittautuneille.

 

Ohjelma

• Kylätalo, seurantalo – mistä puhutaan?
• Yhteinen tila huokuu historiaa / Tauno Linkoranta
• Case Paimenenmäki / Seppo Mattila
• Kylätalojen markkinointi / Joonatan Stenwall
• Loppukeskustelua

Viikonloppuna juhlitaan Seurantaloja

Ihmisiä kokoontuneena keltaisen rakennuksen eteen.

 

Parhaillaan käynnissä olevat Euroopan kulttuuriympäristöpäivät huipentuvat viikonloppuna Seurantalopäiviin. Varsinais-Suomessa tapahtumia järjestetään esimerkiksi Turussa Klootin torpalla. 

Valtakunnallisia Seurantalopäiviä vietetään vuosittain syyskuun toisena viikonloppuna – tänä vuonna siis 12.–13. syyskuuta. Seurantalot ovat kylien ja kaupunginosien toimintakeskuksia, joissa harrastetaan ja järjestetään erilaisia tapahtumia. Useimmat seurantalot ovatkin täynnä elävää kulttuuriperintöä! 

Turussa Klootin torppa auki sunnuntaina

Turussa Seurantalopäiviä viettää ainakin Paattisten seura, joka avaa Klootin torpan susiovet sunnuntaina kello 13–15 osoitteessa Jokelantie 17. Tapahtumassa esitellään Klootin torpan rakennuksia ja kerrotaan Seurantalopäivistä.

– Klootin rakennusryhmä edustaa kulttuuriympäristöä parhaimmillaan. Siellä on hieno rykelmä vanhoja rakennuksia 1700-luvun lopulta alkaen. Se toimi tietynlaisena maatilana 1970-luvulle asti. Sen jälkeen se jäi tyhjilleen, kertoo Kai Kaituri Paattisten seurasta, joka nykyisin omistaa rakennukset. 

Rakennukset ovat ehtineet rapistua, mutta nyt niitä korjataan Leader Varsin Hyvän, Ely-keskuksen ja Kotiseutuliiton tuella. Kotiseutuliitto tukee päärakennuksen katon korjausta ja Leader Varsin Hyvä puolestaan sähköistystä. Lisäksi toisessa Leader-hankkeessa kunnostetaan parhaillaan Paattisten luontopolkuja. 

– Nyt pitäisi löytää vielä talkoolaisia! toteaa Kaituri. 

Klootin torppa avaa “susiovensa” sunnuntaina. Kaksiosaisten ovien nimen alkuperälle on Kai Kaiturin mukaan kaksi selitystä: Kesällä voitiin avata oven yläosa ja jättää alaosa kiinni, jotta sudet pysyivät ulkona tai sitten oven alaosa toimi aseen tukena, kun talosta ammuttiin pihalla olevia susia.

Uusseurantalot suuressa suosiossa

Perinteisesti seurantaloiksi on luettu aatteellisten yhdistysten kokoontumistiloikseen rakennuttamat talot, joita nousi Suomessa erityisesti 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Seurantaloja ovat muun muassa monet työväentalot, suojeluskuntatalot ja VPK-talot. 

Nykyisin moni kutsuu seurantaloiksi myös sellaisia taloja, joiden käyttötarkoitus on ollut alun perin aivan toinen. Esimerkkejä tällaisista ovat muun muassa kylätaloiksi remontoidut vanhat koulut.

– Minä kutsun niitä leikkisästi uusseurantaloiksi, sillä käyttötarkoitus on sama. Varsinais-Suomessakin on parisenkymmentä vanhaa koulua, jotka toimivat nyt seurantaloina, kertoo Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta, joka on kirjoittanut aiheesta tänä vuonna myös kirjan nimeltä Elävät tilat – Näkökulmia ja keinoja entisten kyläkoulujen ja muiden julkisten tilojen uusiokäyttöön yhteisöllisinä tiloina.

Valtakunnallisesti ilmiö on vielä suurempi. Etenkin maaseudulle rakennettiin uusia kouluja tiheästi 1920-luvulta 1960-luvulle asti, kun suuret ikäluokat piti saada mahtumaan koulun penkeille. Sotien jälkeen Suomessa rakennettiin muutamassa vuodessa yli 3 000 koulurakennusta. 

Nyt trendi on päinvastainen. Suomen maaseudun kyläkouluista on lakkautettu jo yli 90 prosenttia. Niistä satoja käytetään nyt uusseurantaloina paikallisten kyläyhdistysten ja muiden toimijoiden aktiivisuuden avulla. 

Tauno Linkoranta antaa Elävät tilat -kirjassaan käytännön vinkkejä siitä, miten kolmas sektori voi hyödyntää tyhjilleen jääneitä rakennuksia, mistä voi hakea tukea korjaamiseen ja ylläpitokustannuksiin ja mihin kaikkeen vanhan talon omistajan täytyy varautua. 

– Selvityksen keskeinen viesti on, että käyttö on vanhojen rakennusten parasta suojelua. Kiinteistön arvo säilyy paremmin ja toiminta kohottaa myös talon ja alueen, kunnankin, imagoa, Linkoranta toteaa kirjansa esipuheessa. 

Leinmäen kylätalo Laitilassa on yksi esimerkki uusseurantalosta, joka on rakennettu vanhasta kyläkoulusta.

 

Seurantalopäiviä vietetään osana Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä. Teemaviikon tarkoituksena on lisätä oman lähiympäristön arvostusta ja sen vaalimista. Suomessa kulttuuriympäristöpäiviä koordinoivat ympäristöministeriö, Suomen Kotiseutuliitto, Museovirasto, Opetushallitus ja Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry.

 

Artikkelikuva ©maaseutuverkosto / Jyrki Vesa