Armeijan harjoitusalueesta retkeilyparatiisiksi – Reilan rannoille luontopolku

Jaa juttu somessa!
Kuvassa Reilan kyläyhdistyksen Tapio Uusitalo (vas.) ja Seppo Mannervesi. Kuva: Mimmi Virtanen

Merenrantaa kulkeva upea metsäalue Pyhärannan Reilassa saadaan vihdoin yleiseen käyttöön, kun Reilan kyläyhdistys rakentaa sinne luontopolun. Alueen vaiherikkaaseen historiaan liittyy niin puutarhakoulu, varuskuntasuunnitelmat kuin innokas viihdeyrittäjä.

 

Pyhärannan Reilaan rakennetaan tulevana kesänä yhdistysvoimin luontopolku. Tuleva retkeilykohde on saamassa rahoitusta Leader Ravakan Luontopolut ja reitit -teemahankkeesta.

 

Maastoltaan vaihteleva alue on ollut armeijan harjoituskäytössä 60-luvulta saakka. Pari vuotta sitten Puolustusvoimat ilmoitti keräävänsä kalustonsa ja poistuvansa alueelta. Käytännössä alue on ollut suljettu ja nyt se on avautumassa kaikelle kansalle.

 

– Täällä toimi puutarhakoulu vuosisadan puolessa välissä. Sen lopetettua eräälle viihdeyrittäjälle syntyi ajatus alkaa järjestää täällä isoja musiikkitapahtumia. Se kariutui sitten rahoituksen puuttuessa ja paikalle alettiin puuhata varuskuntaa. Varuskuntakin jäi lopulta perustamatta ja alueesta tuli armeijan harjoitusalue, kertoo Seppo Mannervesi luontopolkua puuhaavasta Reilan kyläyhdistyksestä Reidu ry:stä.

 

Kokonaispinta-alaltaan noin 160 hehtaarin aluetta hallinnoi nyt Metsähallitus. Suurin osa on talousmetsää,

noin 3 kilometrin mittainen polku rakentuu Metsähallituksen Luontopalveluiden hallussa olevalle kapealle rantakaistaleelle.

 

– Ajatus alueen hyödyntämisestä luontokohteeksi heräsi heti, kun armeija ilmoitti lähtevänsä. Paikka kiinnostaa ihmisiä, kyläläiset käyvät täällä rannalla alvariinsa kääntymässä, hiekkakenttäkään ei ole alkanut ruohottua, naurahtaa myös Reilan kyläyhdistyksessä toimiva Tapio Uusitalo.

Armeijanaikainen kivilaituri pysyy vankkana paikoillaan. Se mahdollistaa myös rantautumisen. Kuva: Mimmi Virtanen

 

Paikka on kiistämättä kaunis. Vaikka ollaan merenrannalla, paikoin maisema vaikuttaa sitä, kuin oltaisiin Lapin erämailla. Luonnoltaan uskomattoman monipuolinen alue on kirjaimellisesti kivenheiton päässä Selkämeren kansallispuistosta.

 

– Mantereella ei ole montaa paikkaa, josta Selkämeren kansallispuistoa voisi ihailla. Tämä on alueen ainoita isoja vapaita rantoja, joka ei ole yksityisessä käytössä, huomauttaa Leader Ravakan Tuuli Jansson.

 

Polut merkittävä ja nuotiolle tarvitaan lupa

 

Pilvien takaa pilkahteleva aurinko ja rantaan lyövät laineet ovat jopa koukuttavaa seurattavaa. Ei ihme, että rannalle on syntynyt useampi villi nuotiopaikka.

 

– Ilman maanomistajan lupaa ei nuotiota saa tehdä. Siksi onkin tärkeää saada tänne nyt kunnollinen ja virallinen nuotiopaikka. Reitin merkitseminen on tärkeää, ettei maasto kulu turhaan, Tuuli Jansson muistuttaa.

 

Nuotiopaikka, laavu sekä käymälä rakennetaan Reilan rantapoluksi ristitty reitin puoliväliin, Hierkonpäähän. Itse polku on jo olemassa, sitä ovat tykkimiesten lisäksi tallanneet muu muassa valkohäntäpeurat, joita Reilassa on runsaasti.

 

Mannervesi kertoo, että polku merkitään Reidun saunan ja Kyhkärännokkan välille. Sauna on kyläyhdistyksen kymmenisen vuotta sitten suojeluksiinsa ottama entinen kunnan rantasauna. Saunaa ja sen aluetta on kunnostettu ahkerasti mm. rakentamalla komea laituri, uimaranta sekä lentopallokenttä.

 

 

Metsähallitus jakaa vastuuta

 

Tulevaisuudessa yhdistysten merkitys Metsähallituksen alueiden rakenteiden ja reittien hoidossa saattaa kasvaa.

 

– Luontomatkailu elää hypeä. Hyvinvointi ja muut trendit vetävät ihmisiä luontoon. Kansallispuistot ovat ne, jotka ihmisiä eniten nyt houkuttelevat ja Metsähallitus on velvoitettu pitämään ne kunnossa. Runsas käyttö aiheuttaa myös kulumista sekä kuluja. Haluamme palvella asiakkaita mahdollisimman hyvin, mutta resurssien vähetessä joudumme ehkä luopumaan joidenkin alueiden ylläpidosta. Tässä paikalliset toimivat voivat olla apu, puistonjohtaja Henrik Jansson Metsähallituksesta sanoo.

Maasto vaihtelee hämmästyttävästi kangasmetsästä hiekkarantaan. Kuva: Mimmi Virtanen

Jansson vastaa Varsinais-Suomen, Satakunnan, Uudenmaan ja Kymenlaakson alueesta, jossa sijaitsee yhteensä 10 kansallispuistoa sekä runsaasti muita luonto- ja kulttuurikohteita.

 

– Suurinta kävijämäärän kasvu Varsinais-Suomen alueella on Kurjenrahkan kansallispuistossa. Vuosittain kävijät lisääntyvät jopa 20 %, Jansson sanoo.

 

Reila on Janssonin mukaan esimerkki siitä, että kun toivottuja retkeilyrakenteita ei ole Metsähallituksen puolesta saatu, on itse tartuttu toimeen. Hän kuitenkin muistuttaa, että toiminta ja yhteistyösopimukset ovat aina harkinnanvaraisia.

 

– Hienoa, että paikalliset ihmiset ovat itse ottaneet aktiivisen roolin. Mutta esimerkiksi luonnonsuojelualueilla lait ja säädökset ohjaavat toimintaa. Nämä on aina huomioitava.

 

 

Leader luontomatkailua tukemassa

 

Luontopolut ja reitit -teemahankkeella (LuRe) Leader Ravakka on pyrkinyt lisäämään ulkoilu- ja retkeilymahdollisuuksia toimialueellaan Vakka-Suomessa ja Rauman seudulla. Yhteensä LuRen kautta rahoitusta luontokohteen rakentamiseen tai kunnostamiseen on hakemassa kymmenkunta yhdistystä.

Tukirahaa toteuttamiseen on varattu 50 000€. Ravakan puolesta yhdistykset saavat rahoituksen lisäksi asiantuntija-apua mm. maankäyttösopimuksiin, viitoitukseen ja reittien markkinointiin.

 

Teksti ja kuvat: Mimmi Virtanen / Satakunnan Leader-ryhmät

Jaa juttu somessa!