KyläAreena kokosi Suomen paikallistoimijat yhteen Salon Lehmirantaan

Viisi järjestäjää asettunut kuvattavaksi KyläAreena-tapahtumassa.
Leader Ykkösakselin Maarit Teuri, Jaana Joutsen, Anu Pekanniemi ja Päivi Kukkonen sekä Suomen Kylät ry:n toiminnanjohtaja Aleksi Koivisto olivat mukana järjestämässä tämän vuoden KyläAreenaa. Kuva: Janica Vilen.

 

Kaksi päivää kestänyt KyläAreena tarjosi osallistujille muun muassa keskusteluja, retkiä ja innostavia puheenvuoroja.

Valtakunnallinen kyläfestivaali KyläAreena järjestettiin elo-syyskuun vaihteessa 31.8.-1.9. Lehmirannan lomakeskuksessa Salossa. Tapahtuma käynnistyi Suomen Kylät ry:n toiminnanjohtaja Maarit Teurin tervetulopuheella, jonka jälkeen Salon kaupunginjohtaja Anna-Kristiina Korhonen puhui vahvojen kylien Salon kehittämisestä. Seuraavaksi Maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Sami Tantarimäki kertoi Hyvä elämä maaseudulla -kiertueen kuulumisia ja Pohjois-Savon liiton aluekehityspäällikkö Heikki Sirviö puhui tuottavasta maaseudusta maailmantalouden murroksessa.

Aamupäivä jatkui tutkijapaneelilla, jossa olivat mukana apulaisprofessori Olli Lehtonen, yliopistotutkija Pirjo Pöllänen, väitöskirjatutkija Ella Mustakangas ja puheenjohtajana tutkimusjohtaja Sulevi Riukulehto.

Iltapäivällä vuorossa olivat monenkirjavat opintoretket lähialueen upeisiin ja innostaviin kohteisiin, joihin osallistujat olivat ilmoittautuneet mukaan etukäteen. Retkiä tehtiin muun muassa Mathildedaleniin, jossa tutustuttiin alueen ruukkihistoriaan ja nykypäivän yrittäjyyteen, Kiskon kirkonkylään, jossa esiteltiin kylätoimintaa, kulttuuria ja triathlonia ja Perniöön, jonka maalaismaisemiin osallistujat tutustuivat pyörien selässä.

Torstai-ilta huipentui Kyläkesteihin, jotka avasi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah. Tilaisuudessa palkittiin muun muassa Kangasniemellä sijaitseva Koittilän kylä Vuoden Kylänä, Jäppilän Taidekätköt Vuoden Leader-kylähankkeena ja ansioituneita henkilöitä.

Ihmisiä Kiskon kylässä Salossa sateisena kesäpäivänä.
Yksi opintoretkistä suuntautui Kiskon kylään. Kuva: Janica Vilen.

Mikä on kylän rooli ilmastotyössä?

KyläAreenan toisena päivänä perjantaina osallistujat jakautuivat aamupäivän työpajoihin, joiden teemoja olivat muun muassa kylämatkailu, kansalaistoiminnan tulevaisuus, maallemuuttajat ja kylätoiminnan valtionapu. Yksi työpajoista oli Varsinais-Suomen Kylät ry:n kyläasiamies Tauno Linkorannan, Pirkankylien hankevetäjä Kirsi Oeschin ja Svenska lantbrukssällskapens förbundin erityisasiantuntija Nora Backlundin vetämä Kylä ilmastotoimijana -työpaja. Vetäjien lisäksi osallistujia oli 10.

Työpaja starttasi Linkorannan puheenvuorolla, jossa muun muassa pohdittiin yhdistysten ja järjestöjen roolia ilmastotyössä: ovatko ne tiedon välittäjiä, eli muun muassa avaavat keskusteluja aiheesta vai aktivoijia eli esimerkiksi tunnistavat omat ilmastoteot, niiden hyödyt ja kertovat niistä eteenpäin? Lisäksi osallistujat pääsivät miettimään, miten yhdistykset voisivat ottaa ensiaskeleet ilmastotyön parissa.

Seuraavaksi Oesch kertoi Pirkanmaan ilmastoviisas kyläverkosto 2022-2024 -hankkeesta, jonka tavoitteena on tuottaa tutkimukseen pohjautuvaa ilmastotietoa Pirkanmaan maaseudusta ja luoda toimijoista Pirkanmaan ilmastoviisas -verkosto. Viimeisenä Backlund kertoi Kestävän kehityksen viikosta, joka nostaa esiin kestävän kehityksen teemaa ja esimerkkejä maaseudun kestävästä toiminnasta laajemmalle yleisölle. Lisäksi tapahtumaviikko kokoaa esimerkiksi eri alojen toimijoita saman aiheen äärelle.

Työpajaan osallistuneet pääsivät lopuksi yhdessä keskustelemaan aiheesta ja miettimään kylien ilmastoon liittyviä sisäänheittotuotteita, joita voisivat olla esimerkiksi ötökkähotellit, kylätalojen uudet energiaratkaisut, kierrätys ja kosteikkohankkeet.

Kaksi naista seisoo tilan etuosassa ja kuuntelevat kuvan ulkopuolista henkilöä.
Kirsi Oesch ja Nora Backlund vetivät Kylä ilmastotoimijana -työpajaa yhdessä Tauno Linkorannan kanssa.

Innostavia puheenvuoroja

KyläAreena huipentui perjantai-iltapäivänä Maaseudun muuttajat -seminaariin, joka alkoi Peter Vesterbackan puheenvuorolla kansainvälisestä maaseudusta ja Finest Future -toimintatamallista maaseudulla. Vesterbackan mukaan järjestö tuo Suomen lukioihin kansainvälisiä opiskelijoita, jotka opettelevat ensin suomen kielen ja aloittavat sitten lukio-opinnot Suomessa.

Vesterbackan jälleen toimittaja Anna Perho piti viikonloppumaalaisen voimapuheen maaseudun puolustajille. Ypäjällä ja Helsingissä kasvanut Perho kertoi omasta kokemuksestaan maaseudulla ja toi lisäksi esiin yhteneväisyyksia ja eroja maalaisten ja kaupunkilaisten välillä.

Seminaari päättyi paneelikeskusteluun, johon osallistuivat kansanedustaja Olga Oinas-Panuma (kesk.), Ponssen hallituksen jäsen Juha Vidgrén, Vuoden Kylän Koittilan edustaja Maisa Juntunen sekä Salon kunnanvaltuutettu Osmo Friberg (ps.)

Viisi henkilöä istuvat tuoleilla lavalla keskustelupaneelissa.
KyläAreenan viimeinen ohjelmanumero oli keskustelupaneeli. Vasemmalla paneelin puheenjohtajana toiminut Suomen Kylien toiminnanjohtaja Aleksi Koivisto, ja hänen vieressään Salon kunnanvaltuutettu Osmo Friberg (ps.), kansanedustaja Olga Oinas-Panuma (kesk.), Vuoden Kylän Koittilan edustaja Maisa Juntunen sekä Ponssen hallituksen jäsen Juha Vidgrén.