Nuoret haluavat edistää maallemuuttoa! Suomen Kylät ry:n nuorten tulevaisuusjaosto aloitti toimintansa

Nina Kuusisto-Huuskonen talvisessa järvimaisemassa.

 

Nuorten tulevaisuusjaosto haluaa edistää maallemuuttoa parantamalla kuntien nuorisovaltuustotyötä, etäopiskelu- ja harrastusmahdollisuuksia sekä maaseudun imagoa. Varsinais-Suomen edustaja Nina Kuusisto-Huuskonen puhuu myös osallistamisen ja yhteisöllisyyden puolesta. 

Suomen Kylät ry:n uusi valtakunnallinen nuorten tulevaisuusjaosto aloitti toimintansa 23. maaliskuuta etäyhteyksin. Tulevaisuustyö korostuu nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä,  ja Suomen Kylät ry:n puheenjohtaja Petri Rinne kertoo, että se onkin tärkeä osa kaikkien Suomen Kylät ry:n jaostojen toimintaa. 

– Paikallisen kehittämisen jatkuvaksi uudistamiseksi ja nimenomaan nuorten osallisuuden vahvistamiseksi perustimme viidenneksi jaostoksemme nuorten tulevaisuusjaoston, hän kertoo.

Nuorten tulevaisuusjaosto koostuu 16 nuoresta, joista nuorin on 16-vuotias ja vanhin 27-vuotias. Useimmilla on kylä- tai Leader-osaamisen lisäksi kokemusta niin järjestö- kuin asuinkuntansa nuorisovaltuustotyöstä. Osa on mukana myös kuntapolitiikassa tai kuntavaaliehdokkaina.  Puheenjohtajaksi valittiin liikunnanohjaaja Karoliina Ahtiainen Lappeenrannasta ja varapuheenjohtajaksi tapahtuma- ja viestintäkoordinaattori Eevasisko Mehtätalo Oulusta. 

– Suomen Kylät tulee saamaan roimasti uusia näkemyksiä, innovatiivisuutta ja tukea kehitysaskeliin näiden uusien jaostolaistemme avulla, intoilee myös kokoukseen osallistunut Rinne.

Jaoston odotetaan valmistelevan ja tekevän Suomen Kylät ry:n hallitukselle ajantasaisia ehdotuksia liittyen paikalliseen kehittämiseen ja tulevaisuuteen suuntautumiseen erityisesti nuorten näkökulmasta. Jaoston toimikausi on kolme vuotta.

Varsinais-Suomen edustaja haluaa osallistaa nuoria

Varsinais-Suomea jaostossa edustaa 26-vuotias Rauman kaupungin nuoriso-ohjaaja Nina Kuusisto-Huuskonen, joka asuu Uudessakaupungissa. Sen lisäksi, että hän on itsekin vielä nuori, hän tuntee hyvin maaseudulla asuvien nuorten ajatuksia työnsä puolesta. 

–  Vastaan Raumalla nuorten osallisuusryhmistä ja luotsaan esimerkiksi lasten parlamenttia ja nuorisovaltuustoa. Tykkään tästä työstä hirveästi! Ja tätä kautta pystyn tuomaan tulevaisuusjaoston tietoon isommankin porukan ideoita ja mielipiteitä.

Lisäksi hän toimii Leader Ravakan nuorisotyöryhmässä, jossa päätetään muun muassa Nuoriso-Leaderin kautta rahoitettavista hankkeista ja kehitetään nuorten osallisuutta Ravakan alueella. Lisäksi hänellä on taustaa vaikuttamiseen muun muassa Uudenkaupungin nuorisovaltuustosta. 

Ilokseen Kuusisto-Huuskonen on huomannut, että monet nuoret haluavat muuttaa nimenomaan maaseudulle, mutta ei heille riitä se, että on kiva talo keskellä kaunista maalaismaisemaa. 

– Tarvitaan palveluita ja yhteisö, johon kuulua. Nuoret kaipaavat paljon verkostoitumista ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, hän kertoo. 

Kuusisto-Huuskonen uskoo, että ratkaisu nuorten viihtyvyyteen maaseudulla on osallistaminen. 

– Esimerkiksi kyläyhdistykset järjestävät paljon toimintaa ja tapahtumia, mutta aika monet niistä järjestetään ihan samalla tavalla kuin kymmenen edellistäkin vuotta. Usein maaseudun kylätapahtumissa huomioidaan lapset vaikka pomppulinnalla tai poniajelulla, mutta 13–17-vuotiaiden ohjelmaa ei juurikaan ole. Heille voisi järjestää vaikka kyselyn siitä, millaista ohjelmaa kaivataan. Ei kaikille tarvitse olla kaikkea, mutta olisi edes jokaiselle jotain, hän toivoo.

Julkinen liikenne ja hyvät etäyhteydet ovat maaseudulla asumisen kulmakiviä. Nykyisin maaseudun nuoret voivat saada ajokortin poikkeusluvalla jo 17-vuotiaana ja moni toivoisi ikärajan tiputusta vielä 16 ikävuoteen. Samoin kuntavaalien äänestysikärajan laskua 16 vuoteen ollaan ehdotettu jo useammassakin yhteydessä.

New York opetti arvostamaan lähimetsiä

Nina Kuusisto-Huuskonen on asunut Uudessakaupungissa lähes koko elämänsä – poikkeuksena opiskeluaika Ilmajoella ja au pair -vuosi New Yorkin kupeessa. 

– New Yorkin jälkeen opin arvostamaan luontoa ja merta. Aikaisemmin kävin metsässä lähinnä koulun liikuntatunneilla pakosta, mutta nykyään retkeilen mielelläni paljon. Uudet luontokohteet ja niiden kehittäminen kiinnostavat erityisesti ja usein huomaan metsässä jo suunnittelevani, että tähän sopisi laavu ja tuonne pitäisi saada polku. 

Lisäksi häntä kiinnostaa kansainvälisyys.

– On aina mielenkiintoista päästä tutustumaan siihen, miten vaikka naapurimaissa nuoret jonkin asian kokevat ja mitä voisimme toinen toisiltamme oppia, Kuusisto-Huuskonen toteaa. 

Ensimmäisessä tulevaisuusjaostossa hänet valittiin Maaseudun nuoret tulevaisuuden tekijöinä -teemaryhmään, jossa on pääpainona tällä hetkellä lokakuisen Maaseutuparlamentin suunnittelu. 

– Tykkään tapahtumien suunnittelusta ja järjestämisestä, joten tämä on minulle mieluisa tehtävä!

 

Teksti: Janica Vilen

Kuva: Antti Huuskonen

 

Suomen Kylät ry:n nuorten tulevaisuusjaoston kokoonpano:

Etelä-Karjala: Karoliina Ahtiainen, Lappeenranta

Etelä-Pohjanmaa: Mikko Jaskari, Ylihärmästä (Kauhava)

Häme: Essi Tuomenoja, Vojakkala

Itä-Uusimaa: Tiia Åhl, Myrskylä

Kainuu: Tia-Maria Tikkanen, Sotkamo

Keski-Suomi: Juho Paananen, Muurasjärvi (Pihtipudas)

Kymenlaakso: Meea Niemelä, Villikkala

Lappi: Senni Välimaa, Ylitornio

Pirkanmaa: Emmi Sarvijärvi, Parkkuu (Ylöjärvi)

Pohjanmaa: Jennica Lattunen, Vaasa

Pohjois-Pohjanmaa: Eevasisko Mehtätalo, Oulu

Pohjois-Savo: Jussi Mikkonen, Harjuranta

Päijät-Häme: Heta Järvelä, Asikkala

Satakunta: Tyyne Vuorela, Siikainen (/Helsinki)

Uusimaa (keski- ja länsi-): Kaisla Dahlqvist, Pohja (Raasepori)

Varsinais-Suomi: Nina Kuusisto-Huuskonen, Uusikaupunki

 

Suomen Kylät ry on kylä- ja Leader-toimintaa sekä paikallista kehittämistä edistävien verkostojen valtakunnallinen yhteistyöjärjestö. Yhdistys edistää kylien ja niiden asukkaiden elinoloja ja hyvinvointia. Jäseniä ovat paikallista kehittämistä edistävät valtakunnalliset järjestöt, kaikki Leader-ryhmät ja maakunnalliset kyläyhdistykset, maakunnan liittoja sekä kylä- ja kaupunginosayhdistyksiä. 

 

Verkkokauppa tarjoaa rajattomat mahdollisuudet maaseudun yrityksille! Nappaa vinkit talteen!

Maammekaupan tuotteita: vaatteita, kosmetiikkaa ja pellavapyyhkeitä.

 

Ihmiset välttelevät koronan vuoksi kontakteja kaupoissa, mutta verkossa tehdään ostoksia sitäkin enemmän. Kun asiointi siirtyy verkkoon, yritykset eivät enää saa kilpailuetua esimerkiksi kaupunginläheisestä sijainnista. Laitilan Maammekauppa ja Uudenkaupungin Yrittäjät kertovat oman tarinansa ja antavat vinkkejä verkkokaupan perustamiseen!

Verkko on oiva ja koronaturvallinen paikka kaupankäynnille, mutta Uudenkaupungin Yrittäjien puheenjohtaja Erkka Jäsperlä toteaa, ettei verkkokauppa ole vain korona-ajan työkalu, vaan tulevaisuuden työkalu. 

– Verkkokauppa on ihan ehdoton riippumatta siitä, puhutaanko B2B- vai B2C-myynnistä. Me olemme saaneet hyvin myyntiä verkkokaupan kautta, mutta verkkokaupat ovat meille erittäin tärkeä työkalu myös tukusta tilatessamme. Ei ole kyllä yhtään ikävä sitä aikaa, kun piti kysellä tuotetietoja sähköpostilla tai sitä ennen faksilla, Jäsperlä kommentoi. 

Hänen sähköalan yrityksensä Telmarin myy Uudenkaupungin Yrittäjien yhteisen UkiApp-verkkokaupan kautta muun muassa työkaluja ja valaisimia. 

Alun perin yritykset halusivat perustaa verkkokaupan palvellakseen joustavammin jo olemassa olevaa asiakaskuntaa, mutta tilaukset yllättivät. 

– Tähän asti kaikki myynti on ollut vuorenvarmasti lisämyyntiä, koska tilaukset ovat tulleet ihan eri puolilta Suomea. Se kertoo siitä, että hakukoneoptimointi on meidän alustalla onnistunut, Jäsperlä toteaa. 

– Tähän asti olemme olleet ihan paikkakuntalaisten asiakkaiden varassa, koska Uudessakaupungissa ei ole ohikulkuliikennettä. Tämä tuo Uudenkaupungin yrityksille paljon uusia mahdollisuuksia, hän jatkaa. 

Tällä hetkellä verkkokaupassa on mukana parinkymmenen yrityksen joukko, jonka kanssa palvelua on kehitetty. Tavoitteena on kuitenkin kasvattaa yritysten ja sitä myötä myynnissä olevien tuotteiden määrää. 

– Mitä enemmän tavaraa saadaan myyntiin, sitä enemmän sivulle saadaan silmäpareja. Nyt mukana on vain Uudenkaupungin yrittäjiä, mutta olemme avoimia myös seudulliselle yhteistyölle. 

Paljon on vielä kehitettävää

näyttökuva ukiapp-verkkokaupan etusivulta.
Uudenkaupungin yrittäjien verkkokauppa löytyy osoitteesta ukiapp.fi. Mukana on tällä hetkellä 24 yrityksen tuotteita.

UkiApp-verkkokauppa on rakennettu Vilkkaan alustalle. Leader Ravakan tukemaa verkkokauppahanketta hoitaa pääosin Laura Lehmuskoski, mutta Vakkaverstaan yrittäjä Esko Kangas on ollut projektissa teknisenä apuna. Tämän vuoden loppuun jatkuvasta hankkeesta ollaan kerätty jo paljon arvokasta kokemusta.

–  Nyt ollaan päästy hyvään alkuun, mutta paljon on vielä kehitettävää. Tämä alusta on selvästi ajateltu yhden yrityksen verkkokaupaksi. Sellaista alustaa ei ole, joka toimisi hyvin useamman yrityksen markkinapaikkana. Kaikkein paras olisi sellainen alusta, joka toimii yhden luukun periaatteella, jolloin maksupalvelu, varastonhallinta, pakettikauppa ja laskutus hoituisi automaattisesti ja yhdellä kilpailutuksella. Nyt kaikista palveluista pitää tehdä omat sopimukset, Kangas kertoo verkkokaupan ongelmakohdista. 

Kun lähtee suunnittelemaan verkkokauppaa, Uudenkaupungin Yrittäjät neuvovat miettimään ajoissa hyvää nimeä ja varaamaan tarvittavat domainit. Heidän verkkokauppansa kantaa nyt samaa nimeä kuin Uudenkaupungin oma sovellus, UkiApp. Verkkokaupalle on kyllä järjestetty nimikilpailu, mutta hyvät ehdotukset on jouduttu sivuuttamaan, koska vastaavat domainit ovat olleet jo käytössä. 

Lisäksi he suosittelevat rekisteröitymään pakettikauppa.fi -palveluun, jolloin ei tarvitse erikseen neuvotella monen kuljetusyrityksen kanssa ja säästyy kuljetukseen liittyviltä piilokuluilta. Tuotetietoihin kannattaa kirjoittaa kaikki mahdollinen, jotta asiakkaat löytävät tuotteet hakukoneilla ja myyjät välttyvät turhilta palautuksilta. Selaimessa toimivan verkkokaupan perustaminen on huomattavasti nopeampaa ja edullisempaa kuin oman sovelluksen tekeminen ja yhteistyö on se, mikä kannattaa. 

– Meille voi aina ilman muuta soittaa ja kysyä apua. Yleensä on turha hakata omaa päätä seinään, sillä melkein aina joku muu on jo aikaisemmin hakannut päätään siihen samaan seinään, Jäsperlä sanoo. 

Rohkeaa markkinointia ja panostusta omiin vahvuuksiin

Kuva Maammekaupan yrittäjästä Jarkko Knuutilasta tiskin takana.
Maammakaupan yrittäjä Jarkko Knuutila neuvoo markkinoimaan rohkeasti, sillä heittäytymistä arvostetaan. Maammekauppa löytyy osoitteesta maammekauppa.fi.

Myös laitilalainen Maammekauppa on perustettu nelisen vuotta sitten Leader Ravakan tuella. Maammekauppa myy vain Suomessa valmistettuja tuotteita, pääosin verkkokaupan kautta, vaikka nykyisin yrityksellä on myös myymälä Laitilan keskustassa. 

– Meidän verkkokauppa on WordPressin päälle rakennettu WooCommerce-kauppa. Nykyisin yksi helpoimmista ja yleisimmistä alustoista on Shopify, mutta neljä vuotta se ei vielä ollut varteenotettava vaihtoehto, kertoo Maammekaupan yrittäjä Jarkko Knuutila. 

Teknisiä ratkaisuja kannattaa hänen mukaansa miettiä ennen kaikkea sen kannalta, mitä aikoo myydä ja kenelle. 

– Ja tekniikka ei välttämättä ole se asia, johon kannattaa laittaa omaa aikaansa. Sen olen tässä oppinut, että kannattaa laittaa oma energia siihen, missä on hyvä. Tekniset ratkaisut voi tilata ulkopuolelta, jolloin omaa aikaa jää enemmän vaikka tuotteiden valmistukseen. Pitkässä juoksussa verkkokaupan alkuinvestointi on kuitenkin aika pieni, Knuutila neuvoo.  

Markkinoinnissa kannattaa hänen mukaansa olla aito, samaistuttava ja rohkea. 

– Heittäytyminen huomataan ja sitä arvostetaan!

Lisäksi Knuutilan mukaan kannattaa profiloitua tiettyihin tuoteryhmiin. 

– Aluksi meillä oli myynnissä epämääräisesti kaikkea, mutta nyt panostamme selkeästi vaatteisiin, luonnonkosmetiikkaan ja lahjatavaroihin. Meillä on myynnissä toisaalta paljon hyvin vanhoja suomalaisia merkkejä ja toisaalta taas ihan uusia, hän kertoo. 

Esimerkiksi Jokipiin pellava on yli sata vuotta vanha brändi. Puukoista tunnettu Marttiini on yli 90-vuotias ja huopatossuista tunnettu Lahtiset yli 80-vuotias. Sen sijaan uutta kotimaista vaatetuotantoa edustaa muun muassa Paapii Design. 

Tällä hetkellä Maammekauppa on täysin suomenkielinen verkkokauppa, mutta mahdollisuuksia olisi toki myös kansainvälisille markkinoille. 

– Seuraava askel olisi markkinoida verkkokauppaa muualla asuville suomalaisille, Knuutila pohtii. 

Ulkosuomalaisia on tällä hetkellä noin 1,6 miljoonaa, joista suurin osa asuu Ruotsissa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa.  

Jos valmistaa omia tuotteita, kannattaa aina Knuutilan mielestä perustaa oma verkkokauppa. 

– Vaikka kaikki myynti tapahtuisi jälleenmyyjien kautta, se oma verkkokauppa on paras näyteikkuna tuotteille ja vahvistaa brändiä. Ja jälleenmyyjienkin on helpompi tutustua tuotteisiin siellä verkossa, Knuutila ohjeistaa. 

 

Janica Vilen