Öljylämmitys vaihtui taloudelliseen maalämpöön Furulund-nuorisotalolla

Furulundin nuorisotalo aurinkoisena kesäpäivänä.

 

Lämmitysjärjestelmän lisäksi Furulundissa on uusittu esimerkiksi juhlasalin LED-valot. Seuraavaksi vuorossa on kellaritason ikkunoiden uusiminen.

Dragsfjärdissä Kemiönsaaressa sijaitsevan Furulund-nuorisotalon lämmitysjärjestelmä koki täydellisen muutoksen kolme vuotta sitten: vanhan öljylämmityksen tilalle vaihdettiin maalämpö. Furulundin omistavan Dragsfjärds Ungdomsföreningenin puheenjohtaja Johan Fredrikssonin mukaan kyseinen projekti oli yhdistykselle vaativa ponnistus.

– Nämä ovat meille isoja projekteja. Esimerkiksi vanha, valtava öljytankki piti poistaa kokonaan kellarista. Lisäksi piti tehdä asbestisaneeraus. Usein käy vielä niin, kun on vanhasta rakennuksesta kyse, niin tulee yllätyksiä eikä kaikkea osata ennakoida, toista vuotta puheenjohtajana toimiva Fredriksson kertoo.

Yhdistys sai alueella toimivalta I samma båt – Samassa veneessä Leader-ryhmältä hanketukea noin 50 000 euroa. Fredrikssonin mukaan hanketta ei olisi voitu toteuttaa ilman kyseistä rahoitusta. Kokonaisbudjetti projektille oli 91 000 euroa.

– Tällaiset hankkeet vaativat paljon taustatyötä ja tarkkaa arviointia etukäteen. Silloiset vastuuhenkilöt tekivät todella hyvää työtä.

Maalämpö-koneistoa kellaritilassa.
Maalämpöön siirtyminen oli iso projekti Dragsfjärds Ungdomsföreningenille.

Yksi kunnostus kerrallaan

Furulundin talo on rakennettu 1960-luvun alkupuolella. Kuitenkin ensimmäinen, samalla paikalla seissyt rakennus oli valmistunut jo vuonna 1903 ja itse yhdistyksen juuret ulottuvat vuoteen 1897 asti. Koska kyseessä on jo yli 60 vuotta vanha talo, luonnollisesti myös korjattavaa riittää: Fredrikssonin mukaan esimerkiksi katto kaipaa uusimista, keittiö saneerausta ja viereinen vahtimestarin asunto kunnostusta.

Kuitenkin maalämmön lisäksi paljon on myös tehty, sillä muun muassa maalämpö-projektin lisäksi ilmanvaihtoa on uudistettu ja juhlasaliin on vaihdettu LED-valot.

– Tänä syksynä uusimme vielä kellaritason ikkunat. Haluaisimme myös investoida aurinkopaneeleihin, Fredriksson kertoo.

Tavoitteena aktivoida nuoria

Furulundin kunnostus on tärkeää yhdistykselle, sillä talolla järjestetään erilaista ohjelmaa kaikille ikäryhmille. Muun muassa hanurikerho harjoittelee viikoittain talolla, kellarista löytyvät kangaspuut ovat aikuisopiston käytössä ja kaksi kertaa vuodessa talolla järjestetään tanssit. Tänä syksynä alkaa myös uutena kokeiluna bingo, ja tilaa voi lisäksi vuokrata omiin juhliin.

Fredrikssonin mukaan yhdistyksen toiminnan suurin painopiste on tällä hetkellä nuorisossa. Vaikka nuorisotoiminta on haasteellista maaseudulla, ei yhdistys ole lannistumassa.

– Esimerkiksi tänä syksynä järjestämme viisi tapaamista, jossa koululaiset saavat kokeilla eri urheiluharrastuksia kuten joogaa ja suunnistusta ilman suorituspaineita. Lisäksi olemme suunnitelleet discoa ja ruuanlaitto-työpajaa. Pyrimme aktivoimaan nuorisoa eri tavoin. 

Merimaisemaa puiden takana aurinkoisena kesäpäivänä.
Furulund sijaitsee aivan meren rannalla.

Yhdistys- ja kylätaloihin liittyviin hankkeisiin voi saada Leader-tukea

I samma båt – Samassa veneessä Leader-ryhmän toiminnanjohtaja Minna Boströmin mukaan yhdistystalojen kunnossapidossa ja kehittämisessä kannattaa käyttää eri rahoittajia monipuolisesti ja suunnitella kunnostus- ja kehittämistyö huolellisesti ja pitkäaikaisesti. Tällaisia rahoittajia ovat esimerkiksi Suomen kotiseutuliitto, Svenska kulturfonden ja Leader-ryhmät. Suomen kotiseutuliiton rahoituksella voi tehdä korjaustöitä, kun taas Leader-rahoituksessa on aina oltava myös kehittämisnäkökulma.

– Leader-rahoitukseen sopivia toimia ovat muun muassa energiaratkaisut kuten aurinkopaneelit ja maalämpö sekä talojen remontointi uusille käyttäjäryhmille. Tyypillistä kehitystä Leader-rahoituksella on esimerkiksi, kun hankkeen jälkeen pystytään tarjoamaan uutta toimintaa. Pelkästään vanhan korjaamiseen Leader-rahoitus ei sovi, Boström kertoo.

Hänen mukaansa I samma båt – Samassa veneessä Leader-ryhmän strategiassa painotetaan tällä hetkellä muun muassa esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Ryhmä ottaa mielellään vastaan hankkeita, joissa esimerkiksi kehitetään valaistusta, digitaalisuutta, näyttöjä tai infotauluja, ramppeja ja muita apuvälineitä sekä eri kohderyhmille sopivia kalusteita. Lisäksi turvallisuuden parantaminen voi sopia kehittämisen kohteeksi.

– Toivomme, että hakijat ottavat meihin yhteyttä heti hankesuunnittelun alkumetreillä, jotta voimme olla apuna heti alusta alkaen. Leader-rahoitus on kuin palapelin pala: joihinkin hankkeisiin se sopii todella hyvin, mutta ei kaikkiin.

Isojen hankkeiden rinnalle on tullut myös uusi pienhanke-muoto. Hankebudjetin ei enää tarvitse olla yli 10 000 euroa, sillä nykyään myös 1500–8000 euron hankkeet voivat saada tukea. Tällaiset pienhankkeet eivät ole vielä auki hakujärjestelmässä, mutta avautuvat toivottavasti syksyn aikana.

– Yleishyödyllisiin investointeihin saa yleensä tukea 65 prosenttia. Jos tuen osuus ylittää 50 000 euroa, neuvottelemme asiakkaan kanssa mahdollisesti pienemmän tukiprosentin. Omaksi rahoitukseksi käy esimerkiksi yhdistyksen omat varat, yksityisiltä rahoittajilta haetut varat tai talkoot. Ilmasto- ja ympäristöinvestointeihin voi nyt myös saada jopa 80 prosenttia tukea, Boström kertoo.

I samma båt – Samassa veneessä Leader-ryhmän toimistolla uusia hakijoita neuvoo ensisijaisesti toiminnanjohtaja Minna Boström. Minnaan saat yhteyden puhelimitse 040 071 8913 tai sähköpostitse minna.bostrom(at)sameboat.fi. Kyseinen Leader-ryhmä toimii Paraisten, Kemiönsaaren ja Kustavin alueilla. Oman alueesi Leader-ryhmän löydät Leader-toiminnan verkkosivuilta.