Piikkiön Linnavuoren reitistöä kehitetään taas!

Maisemakuva Linnavuoren huipulta.

 

Linnavuoren reitistölle on tulossa uusia opasteita ja penkkejä sekä isompi parkkipaikka. Myös polkujen pohjia parannetaan ja muitakin kunnostustarpeita kartoitetaan tämän ja ensi vuoden aikana. 

Nykyisin Kaarinan kaupunkiin kuuluva Piikkiön Linnavuoren retkeilyalue on suosittu luontokohde, jolla on myös historiallisesti mielenkiintoinen tarina. Linnavuoren laelta on komeat näkymät esimerkiksi Piikkiönlahdelle, Kuusistoon ja Turkuun. Siksi se on rautakauden lopulla toiminut puolustuspaikkana. Keväällä ja kesällä Linnavuoren huipulla voi ihailla myös kukkivaa kallioketoa. 

Mies kiipeää solaa pitkin ylös.
74 metrin korkeuteen kohoavalle Huttalan Linnavuorelle oli aikanaan hyvä hakeutua vihollisilta turvaan, sillä sen rinteet ovat kaakkoisrinteen solaa lukuun ottamatta niin jyrkät, että kiipeäminen on käytännössä mahdotonta.
Ihmisiä Linnavuoren huipulla.
Leader Varsin Hyvän Outdoor Leader -hanke teki retken Piikkiön Linnavuorelle maanantaina 21.6.2021.

Piikkiön korkein kohta löytyy myös Linnavuoren reitistön varrelta Pohtiovuorelta, joka kohoaa 79 metrin korkeuteen maan pinnasta. Mannerjää on sulanut alueelta noin 11 000 vuotta sitten ja Pohtiovuoren vanhimmat rantamuodostumat syntyivät jo 7 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Pohtiovuorella sijaitsee myös Piikkiön suurin hiidenkiuas. 

Reitistöllä voi valita 3,5 km tai 7 km mittaisen reitin, joiden varrella pääsee ihailemaan kangasmetsää, kallioita, jyrkänteitä, muinaisrantoja ja hautaröykkiöitä. Matkan varrella on opastauluja, jotka esittelevät alueen historiaa ja kasvillisuutta. Retkeilijöitä varten reitistölle on tehty laavu ja huussi. Polku kulkee pääosin luonnonsuojelualueella ja tulenteko on sallittu vain nuotiopaikalla.

Ihmisiä laavulla Linnavuoren laella.
Laavulla tulenteko on sallittua, jos metsäpalovaroitus ei ole voimassa. Metsäpalovaroituksen antaa Ilmatieteenlaitos. Ajantasainen tilanne kannattaa tarkistaa aina retkelle lähtiessä: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset
Metallikyltti, jossa esitellään alueen kasveja.
Linnavuoren reitistön opasteet on uusittu viime vuonna talkoovoimin. Metallialusta on osoittautunut hyväksi valinnaksi. Alueella kasvaa muun muassa metsäimarretta, metsätähteä, oravanmarjaa ja käenkaalia.

Kunnostustyöt käynnissä

Kaarinan kaupungin virkistysreittien kehittämisestä vastaava ympäristösuunnittelija Kukka Hammarström kertoo, että reitistöä kehitetään yhteistyössä kaupungin, Leader Varsin Hyvän ja Piikkiön Kehityksen kanssa. 

Vuosina 2017–2020 toteutettiin Kaarinan, Paimion, Sauvon ja Liedon kuntien yhteinen Leader-hanke, jossa kartoitettiin alueen olemassa olevat patikointi-, pyöräily- ja melontareitit sekä tehtiin uusia reittejä ja yhdysreittejä reitistöjen välille. Reitit niputettiin yhdeksi isoksi Tammireitistöksi, jonka tunnistaa sini-valko-vihreistä merkinnöistä.

Sini-valko-vihreä merkki on Tammireitistön tunnus.

Samassa hankkeessa myös Linnavuoren reitistö sai uuden viitoituksen ja opaskyltit sekä uuden tulisijan. Tämän kesän aikana on tulossa uusi viitoitus Kehityksen kerhotalon parkkipaikalta polulle ja uudet penkit sekä tulisijan ympärille että Pohtiovuoren piston päässä olevalle taukopaikalle. Tänä vuonna alkaa myös polun pohjien kunnostus, joka jatkuu ensi vuoden puolelle.

– Lisäksi kartoitamme laavun ja huussin kunnon. Kaikkea ei tehdä kerralla, vaan pikkuhiljaa, sillä parannamme samaan aikaan myös Pyhän Katariinan polkuja, kertoo Hammarström.

Ympäristösuunnittelija Kukka Hammarström näyttää karttaa miehelle.
Kaarinan kaupungin virkistysreittien kehittämisestä vastaava ympäristösuunnittelija Kukka Hammarström esitteli retkiryhmälle Linnavuoren reitistön kehittämissuunnitelmia.

Parkkipaikka laajenee

Retkeilijät voivat käyttää Piikkiön Kehityksen parkkipaikkaa Lystiläntiellä. Kehitys on juuri saanut Leader Varsin Hyvältä rahoituksen parkkipaikan laajennukseen. Linnavuoren suosio on kasvanut koronan myötä huimasti ja parkkipaikka on käynyt ahtaaksi. Kun koronarajoituksia päästään purkamaan ja kerhotalon toiminta taas aktivoituu, parkkitilaa tarvitaan reilusti lisää. Hankkeen kokonaiskustannus on 5 000 euroa, josta Varsin Hyvän myöntämä tuki kattaa 75 %. 

Parkkipaikka, jossa muutamia autoja.
Parkkipaikkaa laajennetaan osana Leader Varsin Hyvän HobbyLeader-teemahanketta.
Moottoriajoneuvolla ajo kielletty -merkki.
Parkkitilan puutteen vuoksi ihmiset ovat jatkaneet autoilla kerhotalolta hiekkatietä kohti Linnavuoren reitistöä ja jättäneet autojaan yksityispihoille. Nyt liikennesäännöistä muistuttaa uusi liikennemerkki. Parkkipaikalta polun alkuun on tulossa myös opasteita tämän kesän aikana.

 

Janica Vilen

Varsinais-Suomeen suunnitteilla kaikkien kuntien yhteinen virkistysalueyhdistys

Ilmakuva vesialueesta, jonka rannalla on pitkospuut.

 

On laskettu, että jopa 96 % kansalaisista ulkoilee eri virkistysalueilla. Tänä vuonna patikointireittejä on koluttu läpi ennätystahtiin koronan vuoksi. Varsinais-Suomen metsät ovat täynnä upeita polkuja ja nähtävyyksiä, mutta tieto niistä on hajallaan eri kuntien ja yhdistysten verkkosivuilla. 

Varsinais-Suomen liiton erikoissuunnittelija Lasse Nurmi selvittää parhaillaan kuntien kiinnostusta liittyä mukaan maakunnan yhteiseen virkistysalueyhdistykseen. Yhdistys voisi koota samalle sivustolle kaikki Varsinais-Suomen virkistysalueet ja esimerkiksi huoltaa reittejä ja yhtenäistää niiden viitoitusta. Näin sivustolta löytyneelle virkistysalueelle lähtiessä voisi aina luottaa, että reitti on kunnossa. Samalla sivustolla voisi myös antaa palautetta kohteista ja ilmoittaa vaikka rikkoutuneesta pitkospuusta. 

Monissa muissa maakunnissa toimii jo vastaavanlaisia yhdistyksiä. 

– Joillain niistä on myös omia reittejä. Varsinais-Suomessa yhdistys ei lähtökohtaisesti omistaisi mitään reittiä, vaan niiden omistus säilyisi yhdistyksen jäsenkunnilla, mutta yhdistys voisi hoitaa reittien ylläpitoa ja kehittämistä. Sen lisäksi tarjottaisiin helposti saavutettavaa tietoa kaikista maakunnan reitistä, kertoo Lasse Nurmi. 

Korona kasvattanut kysyntää ja kuluja

Tänä vuonna kaikilla mahdollisilla reitistöillä ollaan patikoitu ennätyksellisen paljon koronan vuoksi. Se on myös kasvattanut reitistöjen huoltokustannuksia. 

– Erikoistilanteessa suunnitteilla olevalle yhdistykselle olisi jopa aiempaa suurempi tarve. Samalla kuitenkin kuntien talous on tällä hetkellä heikko, Nurmi punnitsee.

Hän näkisi, että yhdistyksen toiminnan takaamiseksi kunnilta pitäisi saada budjettiin 50 senttiä per asukas. Jos kaikki Varsinais-Suomen 27 kuntaa lähtisi mukaan, vuosibudjetti olisi noin 200 000 euroa. Tällä panoksella yhdistyksellä voisi olla täysipäiväinen työntekijä. 

– Aluksi Turun kaupunki olisi halunnut perustaa tällaisen yhdistyksen, mutta muut kunnat eivät innostuneet. Sitten me selvitimme asiaa Varsinais-Suomen liiton voimin vuonna 2015. Silloin mukaan olisi lähtenyt kuusi kuntaa, mutta niin pienellä porukalla hommaan ei ryhdytty. Jos puolet kunnista lähtee mukaan, perustaminen jo kannattaa. Sen jälkeen asiasta ollaan tehty maakuntavaltuustoaloite, joka käynnisti taas uuden selvityksen, Nurmi kertaa eri vaiheita. 

Vuoden 2015 jälkeen tilanne on edennyt: Reitistöjä on kartoitettu ja tietokantaan on saatu jo iso aineisto. Lisäksi liitto on kiertänyt seutukunnissa järjestämässä aiheen tiimoilta info- ja keskustelutilaisuuksia. Joillain alueilla ollaan asiasta todella innoissaan, joillain ei. Säästöpaineet ovat kunnissa nyt kovat ja siksi moni on toivonut, että yhdistyksen perustamiseen palattaisiin ensi kevään kuntavaalien jälkeen. 

Virkistysavustusta tarjolla

Lasse Nurmi näkee virkistysalueiden kehittämisen julkisin varoin tärkeänä erityisesti siitä syystä, että niistä hyötyvät lähes kaikki. Tutkimusten mukaan jopa 96 % kansalaisista ulkoilee luonnossa. Luku on valtava, jos vertaa sitä vaikka jäähallin tai uimahallin käyttäjämääriin. 

Nyt myös valtion taholla ollaan herätty tähän asiaan.

– Kunnille on tarjolla 10 miljoonaa euroa virkistysavustusta. Se on ympäristöministeriön rahaa, jota Ely-keskukset jakavat. Hakuaikaa on jäljellä marraskuun loppuun, kertoo Nurmi. 

Varsinais-Suomessa on ulkoilukohteita moneen makuun. Esimerkiksi Kurjenrahkan ja Teijon kansallispuistot ovat todella suosittuja, mutta tänä vuonna aivan pienetkin reitit ja lähivirkistysalueet ovat olleet täynnä ihmisiä.

– Esimerkiksi Liedon Parmaharjun reitistö, Paraisten Sattmarkin retkeilyreitistö, Pomponrahka Turussa ja Tummamäen luontopolku Vehmaalla ovat kiinnostaneet paljon, Nurmi kertoo. 

Vinkkejä ja kokemuksia Varsinais-Suomen retkeilyreiteistä vaihdetaan parhaillaan tiuhaan Facebookin Varsinais-Suomen luontoliikkujat -ryhmässä. Retkeilytrendin aallonharjalla tiedon tarve on kova. Ihmiset kaipaavat yhden lähteen tiedottamista, jossa reiteistä saisi tarvittavat tiedot riippumatta siitä, kuka niitä ylläpitää. 

– Kaikki kumpuaa lopulta käyttäjätasolta. Mitä enemmän päättäjät saavat yksilötasolta viestiä, että yhdistys tarvitaan, sitä todennäköisemmin sellainen perustetaan. Virkistysasia on siitä ongelmallinen, että vaikka se koskettaa lähes kaikkia, sillä ei oikein ole mitään tiettyä edunvalvojaryhmää. Se, että virkistysalueiden kehittäminen pysyy keskustelussa, on jokaisen retkeilijän vastuulla, muistuttaa Nurmi. 

 

Janica Vilen

Artikkelikuvassa Myllylähteen uusi luontopolku Oripäässä