Lenholman haka voitti Varsinais-Suomen maisematekopalkinnon

 

Paraisilla sijaitseva Lenholman haka on voittanut Varsinais-Suomen vuoden 2020 maisematekopalkinnon. Seuraavaksi Lenholm lähtee kisaamaan valtakunnallisesta maisematekopalkinnosta, joka jaetaan marraskuussa.

Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset julkistivat 13. lokakuuta alueelliset Vuoden maisemateko -kilpailun voittajat. Varsinais-Suomessa voiton vei Niklas Reuter Paraisilla sijaitsevalla Lenholman haalla ja Satakunnassa Euran kunta Kauttualla sijaitsevalla Luistarin kedolla. Molemmat voittajat lähtevät edustamaan alueitaan valtakunnalliseen kilpailuun, joka ratkeaa marraskuussa.

Tänä vuonna maisematekokilpailun teemana on Niityn lumo. Teeman avulla Maa- ja kotitalousnaiset kannustaa kiinnittämään huomiota luonnon monimuotoisuuteen sekä hoitamaan ja edistämään erilaisten niittyjen monimuotoisuutta. Kilpailun suojelijana toimii Pirkka-Pekka Petelius.

Palkinto useammalle sukupolvelle

Palkittu alue on 31 hehtaarin kokoinen ja sijaitsee Saaristotien molemmilla puolilla. Lenholman maisemat ovat kiinnittäneet vuosien varrella myös monien kuvausryhmien huomion. Alueella on tehty muun muassa Marimekon muotikuvauksia ja Ultra Bran musiikkivideo.

Lenholman haka on monimuotoinen ja mosaiikkimainen laidunalue, jossa vuorottelevat hakamaat, erilaiset niittykuviot, lehtomaiset ja puustoiset perinnebiotoopit, katajakedot, peltosaarekkeet, avoimet merenlahden rantalaitumet sekä useita satoja vuosia vanhat tammet.

– Jo 1600-luvun kartoissa tämä on merkitty tammialueeksi. Olen kuullut sellaisen legendan, että tammet olisi istutettu Ruotsin vallan aikana, kun tammea tarvittiin laivanrakennukseen. Mutta en tiedä, pitääkö se paikkansa, Reuter kertoo.

Joka tapauksessa alueen vanhimmat tammet ovat jo yli 400 vuotta vanhoja. Kun ne kelottuvat tai kaatuvat, ne saavat jäädä sijoilleen hyönteisiä varten.

Niklas Reuter on syntynyt ja varttunut Paraisilla. Nykyisin hän on Paraisilla vapaa-ajan asukas, sillä vakituinen koti on Helsingissä.

Vaikka maisematekopalkinto myönnettiin Niklas Reuterille, hän itse näkee, että on vain yksi sukupolvien välisen viestikapulan kantajista. Heidän sukunsa on hallinnoinut maata jo pitkään ja erityisesti hänen isänsä on ollut aktiivinen alueen kehittämisessä.

– Täällä on laidunnettu vuosisatojen ajan aina 60-luvulle asti. 80-luvun lopulla alue suojeltiin ja 90-luvun alussa laidunnus aloitettiin uudestaan maiseman ja niityn entisöimiseksi ja luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi. Tämä on vanha, kaunis ja arvokas miljöö, joka on myös näkyvällä paikalla Saaristotien varrella. Senkin vuoksi sitä kannattaa suojella, Reuter kommentoi.

Lofsdalin kartano sijaitsee palkitun alueen vastarannalla.

Yhdessä tehden yhteiseksi hyväksi

Reuterin suvun lisäksi alueen maisemanhoitoon ovat vuosikymmenten varrella osallistuneet monet muutkin. Suurimman maisemointityön tekee alueella vaeltava karja, jonka omistaa paraislaiset Runa-Britt ja Thomas Willberg. Lisäksi kortensa kekoon ovat kantaneet Paraisten luonnonsuojeluyhdistyksen talkoolaiset sekä Ammattiopisto Livian luonto- ja ympäristöalan opiskelijat.

Luonnonsuojeluyhdistyksen talkoissa on muun muassa poistettu ruovikoita, mikä on mahdollistanut karjan tehokkaamman laiduntamisen.

– Vuosien saatossa myös Pro Agria Finska Hushållningssällskapet – Suomen Talousseuran laadukkaasta neuvonnasta on ollut paljon hyötyä, Reuter kiittelee.

Kelottuneet ja kaatuneet puut saavat jäädä sijoilleen hyönteisiä varten. Ne kuhisevat elämää ja siksi niihin ei kannata koskea. Lenholmassa tavataan esimerkiksi kaikki tylppökuoriaislajit.

31 hehtaarin kokoinen alue sijoittuu Saaristotien molemmille puolille. Jotta Reuterin suvun lisäksi myös muut pääsisivät nauttimaan ainutlaatuisesta ympäristöstä, alueelle on tehty vajaan parin kilometrin mittainen luontopolku ja lintutorni. Ne ovat vapaasti kaikkien käytettävissä ja niiden ylläpidosta vastaa Metsähallitus.

Luontopolun lintutornilta voi bongata monia vesilintuja ja kahlaajia. Alueella pesii muun muassa kyhmyjoutsen, silkkiuikku, nokikana, tukkasotka, telkkä ja punajalkaviklo. Lisäksi Mattholm fladen on monien lajien suosima levähdyspaikka. Siksi siellä voi nähdä myös laulujoutsenia ja merihanhia.

– Luontopolku on erityisen suosittu keväisin, kun lehtoalueen nittykukat kukkivat ja lintutornilla riittää bongattavaa. Sen edessä oleva matala sisävesialue on ainutlaatuinen, Reuter kertoo.
Luontomatkailu on viime vuosina kasvattanut suosiotaan ja tämä vuosi on koronan vuoksi ollut ennätyksellisen vilkas. Reuter pitää vain hyvänä asiana, jos alueen suosio ja virkistyskäyttö kasvaa palkinnon myötä. Hän pitää tärkeänä, että ihmiset pääsevät luontoon ja kauniisiin maisemiin. Luontopolun kyltitykset vain alkavat olla jo aika kuluneet. Niiden kunnostuksesta hän on vinkannut Metsähallitukselle.

Luontopolun lisäksi Reuterin suvun mailla on Sattmarkin kesäkahvila ja sen yhteydessä kolme pyörämatkailijoiden suosimaa savipaalimökkiä. Kahvilalta lähtee myös kolme luontopolkua, joista lyhin on 2,5 km, seuraava 5,5 km ja pisin 11 km pitkä.

Tämä tammivanhus kaatui talvella 91–92 yli 450-vuotiaana. Kaatuessaan sen rungon ympärysmitta oli noin 7,5 metriä ja latvuksen halkaisija jopa 8 metriä.

 

Janica Vilen

Salossa innostuttiin kotitarveviljelystä

 

Ihmisten kiinnostus ruokaa ja sen alkuperää kohtaan on kasvanut viime vuosina huimasti. Samalla moni on herännyt ajatukseen kotitarveviljelystä. Salossa asiasta innostuneet viljelyn harrastajat saatiin verkostoitua Leader Ykkösakselin rahoittaman ja ProAgrian toteuttaman hankkeen avulla. 

Tämän vuoden alussa alkanut Kotitarveviljelystä enemmän tehoja -hanke on saanut suuren suosion salolaisten keskuudessa. Neuvoja ja vinkkejä kotitarveviljelyyn jakavan hankkeen Facebook-ryhmässä on jo yli 400 jäsentä. 

– Tämä on siitä hieno hanke, että se lähti tarpeesta! Idea siitä tuli innokkailta salolaisilta kotiviljelijöiltä itseltään, kertoo hanketta vetävä ruoka-asiantuntija Henna Kyyrä.

Hankkeessa ollaan pidetty kotitarveviljelyyn liittyviä luentoja ja tilattu yhdessä siemeniä sekä jaettu tietoa ja kokemuksia. Alun perin hankkeessa oli ajatuksena muokata maata ja kylvää yhdessä keväällä, jolloin syksyllä oltaisiin voitu korjata satoa ja järjestää ruokakursseja. Korona kuitenkin sotki suunnitelmat ja toiminta piti siirtää pääosin verkkoon. Sieltä löytyykin nyt jo roimasti tietoa esimerkiksi kompostoinnista, taimikasvatuksesta ja erilaisista kasvulavoista. 

Juuresviikot käynnissä

Hankkeessa on parhaillaan käynnissä juuresviikot. Kuvassa punajuuri, palsternakka, lanttu ja maa-artisokka.

Tällä hetkellä hankkeessa on käynnissä juuresviikot, joiden aikana voi inspiroitua keittiössä. Ensimmäisellä viikolla keskityttiin punajuureen ja toisella viikolla lanttuun. Tällä viikolla aiheena on palsternakka, ensi viikolla juuriselleri ja viimeisenä maa-artisokka. 

Juuresviikkojen aikana Henna Kyyrä tekee Facebookissa live-lähetyksiä, joissa hän kokkaa herkkuja kyseisestä juureksesta. Ensimmäisellä viikolla hän teki punajuurikakkua, punajuurisipsejä ja punajuurihummusta. Toisella viikolla lanttupiirakkaa, lanttusalsaa ja uunissa kypsennettyjä kokonaisia lanttuja. 

Lanttuja on syöty Suomessa jo ainakin 1500-luvulta asti. Paljon C-vitamiinia sisältävän lantun voi syödä raakana, esimerkiksi raasteena tai kypsentää, jolloin se muuttuu makeammaksi. Lanttu on erinomainen liemijuures ja se sopii niin keittoihin, patoihin, muhennoksiin kuin kakkuihinkin. Maustamiseen kannattaa kokeilla hunajaa, pippuria, inkivääriä, timjamia tai neilikkaa.

Tällä viikolla esillä oleva palsternakka on Kyyrän oma suosikki. 

Aloin aikoinaan itse viljellä palsternakkaa ja se kannatti. Jos ostaa palsternakkaa keväällä kaupasta, maku voi olla hyvinkin kitkerä, mutta syksyllä juuri maasta nostettuna se on ihanan makuinen! Kannattaa kokeilla, Kyyrä innostaa. 

Porkkanan sukuista palsternakkaa kuvaillaan usein makean ja pähkinäisen makuiseksi. Juureksen sisältämät eteeriset öljyt tekevät siitä erityisen aromikkaan.

Juuresviikkojen materiaaleista koostetaan vielä myöhemmin jonkinlainen julkaisu. 

Kaikki voivat viljellä!

Ruoka-asiantuntija Henna Kyyrä neuvoo kotitarveviljelijöitä hyödyntämään maansa antimia keittiössä muun muassa Facebookin live-lähetyksissä.

Hankkeen on tarkoitus jakaa tietoa ja neuvoja kaikille kotitarveviljelystä kiinnostuneille riippumatta siitä, onko käytössä paljon maata vai viljeleekö vaikka parvekkeella. Hankkeen alussa pidettiin Salon eri kunnanosissa tietoiskuja viljelyn aloittamisesta, maan muokkauksesta ja hiilijalanjäljestä. Kaikkiin tilaisuuksiin saatiin paljon kiinnostuneita paikalle. 

– Oman maan muokkaus, hoito ja lannoittaminen vaativat tietynlaista tietotaitoa. Laatikoissa viljeleminen on helpompi tapa aloittaa. Esimerkiksi yritit ja salaatit onnistuvat helposti, Kyyrä neuvoo alkuun. 

Juureksetkin ovat pääosin helppoja viljeltäviä, kunhan muistaa istuttaa ne tarpeeksi harvaan. 

Kotitarveviljely eli ole vain kesäajan harrastus, vaan hommaa riittää koko vuodeksi. Tällä hetkellä eletään sadonkorjuuaikaa. Kun vielä vähän kylmenee, voi aloittaa syyskylvöt. Syksyllä voi kylvää esimerkiksi sipuleita, porkkanaa, palsternakkaa, retiisiä sekä yrttejä, kuten tilliä ja persiljaa. Talven aikana voi nauttia maansa antimista opettelemalla uusia reseptejä. Keväällä ensimmäiset kylvöt voi tehdä vaikka ikkunalaudalle jo helmikuussa, kun kevätaurinko alkaa lämmittää.

Esimerkiksi porkkanan voi kylvää halutessaan jo syksyllä.

 

Teksti: Janica Vilen

Artikkelikuva: Kaisa Uusi-Kraapo

 

Kotitarveviljelystä enemmän tehoja

Kokonaiskustannusarvio: 44 114,65 euroa

Leader-tuki: 30 880,19 euroa (70 %)

Korvaus talkoista:   6 620,00 euroa

Oma rahoitus:   6 614,46 euroa

 

Maa- ja kotitalousnaisten punajuurikakkuresepti

Kuva: Henna Kyyrä.
2 kpl (150 g) punajuurta
1 sitruuna
2 kananmunaa
1 dl hienoa kidesokeria
1 dl juoksevaa margariinia (tai rypsiöljyä)
1,5 dl vehnäjauhoja
1,5 dl graham- tai täysjyväspelttijauhoja
1 tl leivinjauhetta
0,5 tl soodaa

Väliin:
1 dl omenasosetta (miedosti makeutettua)

Päälle:
100 g maustamatonta tuorejuustoa
1 tl raastettua sitruunankuorta
3 rkl tomusokeria
1 dl kuohukermaa
1 tl punajuurimehua

Kuori ja raasta punajuuret ja purista raasteesta hiukan mehua kuorrutteen värjäämistä varten. Pese sitruuna hyvin, raasta kuori talteen ja purista mehu, säästä sitruunankuorta kuorrutteeseen. Vaahdota munat ja sokeri, lisää punajuuriraaste, rasva, sitruunankuori, mehu ja jauhot, joihin on sekoitettu leivinjauhe ja sooda. Leikkaa vuoan pohjalle leivinpaperi, levitä taikina voideltuun suorakaiteen muotoiseen vuokaan (noin 20 x 30 cm) ja paista 175 asteessa 40–45 minuuttia. Anna pohjan jäähtyä ja valmista kuorrute. Vaahdota kerma ja sekoita kuorrutteen ainekset keskenään. Leikkaa jäähtynyt pohja puoliksi ja sitten halki kahteen kerrokseen, levitä väliin omenasosetta. Paina pohjakerrokset päällekkäin, levitä kuorrute pinnalle, koristele vaikka punajuurilastuilla, kukilla ja yrteillä.