Janica Vilen

Varsinais-Suomen maaseutugaala pidetään 25.3. Äänestä suosikkihankettasi!

kirjoittaja

 

EU:n maatalouspolitiikan rahoituskausi on vaihtunut ja nyt on aika juhlia! Varsinais-Suomen Ely-keskus ja Leader-ryhmät järjestävät maakunnan oman maaseutugaalan, jossa palkitaan rahoituskauden 2014–2022 vaikuttavimmat hankkeet. 

Varsinais-Suomen maaseutugaalaa vietetään lauantaina 25. maaliskuuta kello 12–16 Kaarinan Piikkiössä, Kavalton tilalla. Gaalassa julkistetaan Varsinais-Suomen parhaat maaseudun kehittämishankkeet vuosilta 2014–2022. Palkintojen jaon lomassa syödään maittava lähiruokalounas ja nautitaan elävästä musiikista, jota tarjoilee Kapteeni Vahto ja Luntreijarit.

Maaseutugaalaan kutsutaan sekä maaseudun kehittäjiä että hanketoteuttajia. Juhlan juontavat Maskun kunnan elinvoimapäällikkö Lauri Hyttinen ja Ruokaviraston verkostoasiantuntija Ann-Sofie Backgren. Juhlapuheen pitää Ely-keskuksen Maaseutupalvelut-yksikön päällikkö Antti Jaatinen. Tilaisuus on kaksikielinen. 

77,5 miljoonaa euroa Varsinais-Suomen maaseudun hyväksi

Suomi saa Euroopan Unionin maatalouden kehittämisen maaseuturahastosta tukea omien maaseutualueidensa kehittämiseen. Maaseuturahaston tukia jaetaan alueellisen maaseutuohjelman ja Leader-ryhmien paikallisten kehittämisstrategioiden mukaisesti. Rahoituskauden 2014–2022 aikana maaseudun kehittämistä on tuettu Varsinais-Suomessa yhteensä 77,5 miljoonalla eurolla, joka on jakautunut yritystukiin ja yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin. 

Varsinais-Suomessa maaseudun kehittämistukia myöntävät Ely-keskus ja viisi Leader-ryhmää: Turun seudulla toimiva Varsin Hyvä, saaristossa toimiva I samma båt – Samassa veneessä, Loimaan seudulla ja Somerolla toimiva Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit, Vakka-Suomessa ja Satakunnassa toimiva Ravakka sekä Salon seudulla ja Uudellamaalla toimiva Ykkösakseli.

Uusi ohjelmakausi 2023–2027 on jo alkanut, mutta tukihaku aukeaa vasta myöhemmin. Uusia hankkeita voi kuitenkin jo suunnitella. Hankeneuvojat ovat töissä koko hakutauon ajan ja auttavat hakemusten valmistelussa.

Vaikuttavimmat hankkeet palkitaan

Maaseutugaalassa jaetaan kymmenen palkintoa. Ely-keskus palkitsee Varsinais-Suomen vaikuttavimman kehittämishankkeen ja vaikuttavimman yritystuen. Leader-ryhmät ovat valinneet tukemistaan hankkeista maakunnan vaikuttavimman ympäristöhankkeen, liikuntahankkeen, kulttuurihankkeen, nuorisohankkeen, lähiruokahankkeen, kylähankkeen ja kansainvälisen hankkeen sekä yritystuen. 

Sokerina pohjalla palkitaan yleisön suosikkihanke, jonka päättävät äänestäjät. Äänestysaika päättyy torstaina 23.3. klo 12.

Tutustu ehdokkaisiin ja äänestä omaa suosikkihankettasi klikkaamalla tästä!

1. Koirabaanan kuntoportaat Paraisilla

Paraisten keskustan tuntumaan kalkkilouhosta ympäröivälle jätekivimäelle rakennettiin talkoilla 470-askelmaiset kuntoportaat. Portaiden huipulla on näköalatasanne, josta voi ihailla kalkkilouhosta ja saaristomaisemia sekä huipulle pystytettyä taideteosta Kvinnan ur berget. Kuntoportaat ovat saaneet paljon kiitosta esimerkiksi valaistuksestaan, sijainnistaan, pituudestaan, leveydestään ja optimaalisesta askelkorkeudestaan. Lisäksi portaat tunnetaan siitä, että kulkijat tervehtivät siellä aina toisiaan. Hankkeessa tehtiin yli 2000 tuntia talkoita ja kerättiin paljon myös lisärahoitusta, kun puun hinta nousi kesken hankkeen. Hankkeessa tehtiin esimerkillistä yhteistyötä yhdistysten, yrittäjien, kunnan ja maanomistajan välillä.

2. Loimaan Trombilandia

Paljon lapsia ja pomppulinnoja liikuntasalissa.

Loimaalaiset lentopalloseurat Jankko lentopallo ja Hurrikaani-Loimaa järjestävät parin kuukauden välein lapsille hauskoja liikuntapäiviä Hirvihovin liikuntahallissa. Trombilandiaksi nimetyssä peuhupuistossa on pomppulinnoja, temppuratoja, lentopalloverkkoja, polkuautoja, air track -mattoja ja vaikka mitä! Tapahtumat vetävät aina paikalle satoja ihmisiä liikkumaan, leikkimään ja tapaamaan toisiaan. Trombilandiat alkoivat syksyllä 2021. Vuonna 2022 Jankko toteutti Leader-hankkeen, jossa tapahtumia kehitettiin eteenpäin. Leader-tuella saatiin hankittua ilmatäytteinen lentopalloverkko ja kaksi uutta pomppulinnaa, jotka ovat nykyisin Trombilandian vetonauloja.

3. Yhteisötila Tuuki Mynämäellä

Yhteisötila Tuukin keittiö.

Mynämäen käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen entisiin tiloihin rakennettu yhteisötila Tuuki avattiin lokakuussa 2020. Tuukissa on hyvä opetuskeittiö, jossa voidaan järjestää vaikka ruokakursseja. Tiloista löytyy yhteiskäytössä olevia ompelukoneita ja saumureita. Lisäksi Tuukissa voi lukea lehtiä tai viettää aikaa muiden kanssa. Yhteisötilaa ja siellä olevia tarvikkeita voivat käyttää muutkin yhdistykset ja yhteisöt, eikä käytöstä peritä vuokraa. Ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia katetaan yhteistötilan kummiyritysten avulla. Yhteisötilan eteen tehtiin yli 1 400 tuntia talkoita. Marttoja oli talkoissa jo 50, mutta lisäksi niihin osallistui monia muitakin vapaaehtoisia.

4. Eloisa Pohjois-Turku

Kaksi naista esittelypöydän takana.

Eloisa Pohjois-Turku -hankkeessa kehitettiin Pohjois-Turun eri asuinalueille (Moisio, Yli-Maaria, Paattinen, Jäkärlä, Tortinmäki) uutta toimintaa, vapaaehtoistyön mallia ja yhtenäistä tiedotusta. Tavoitteena oli tukea alueen asukkaiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä vauvasta vaariin muun muassa säännöllisen viikkotoiminnan, asukasiltojen sekä tapahtumien ja tempausten avulla. Toimintaa järjestettiin Pohjois-Turun kaikilla asuinalueilla. Hanketta koordinoi Fingeroosin säätiö ja se toteutettiin yhteistyössä Maarian kyläyhdistyksen kanssa. Hankkeen päätoimipaikka oli Maarian kylätalo. Hankkeella oli poikkeuksellisen laaja yhteistyöverkosto ja se edisti myös kestävää kehitystä toiminnassaan.

5. Kotitarveviljelystä enemmän tehoja Salossa

Henkilö pitelee porkkananippua kädessään.

Idea kotitarveviljely-hankkeeseen syntyi itseltään kotiviljelijöiltä. Hankkeessa jaettiin  tietoa ja kokemuksia kotitarveviljelystä sekä pidettiin aiheeseen liittyviä luentoja ja tilattiin yhdessä siemeniä. Hankkeessa tuotettiin verkkoon roimasti tietoa esimerkiksi kompostoinnista, taimikasvatuksesta ja erilaisista kasvulavoista. Lisäksi hanke järjesti juuresviikot, joiden aikana tehtiin Facebookissa live-lähetyksiä eri juuresten ympärillä. Hanke toteutettiin Salossa ja se sai suuren suosion salolaisten keskuudessa. Hankkeen Facebook-ryhmässä on yli 400 jäsentä. 

6. Hyvinvointia riistasta

Peura metsässä.

Hyvinvointia riistasta – Välmående av vit oli kaksikielinen hanke, joka toteutettiin alueiden välisenä. Varsinais-Suomen lisäksi hanke vaikutti Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä, Satakunnassa ja Päijät-Hämeessä, eli valkohäntäpeurojen levinnäisyysalueella. Valkohäntäpeurakantojen ennustetaan kasvavan voimakkaasti tulevan vuosikymmenen aikana. Hanke tarjosi molemmilla kotimaisilla kielillä välineitä metsästysseuroille ja yhdistyksille sekä metsästylupa-asioihin että riistalihan myyntikanavien kehittämiseen. Kuluttajilla on nyt selkeästi kiinnostusta riistalihaa kohtaan, joten hanke vastasi hyvin ajankohtaiseen tarpeeseen. Hankkeessa tuotettiin aiheesta myös käytännönläheisiä oppaita. Yhteistyökumppaneina olivat Riistakeskus ja Brahea-keskus. 

7. Ullman´s Villa Taalintehtaalla

Valkoinen kartano.

Kartano 2021 -hankkeessa perustettiin uusi boutique-hotelli Taalintehtaalle. Ullman’s Villa avattiin kesällä 2022 linnamaiseen, 1860-luvulla rakennettuun kartanoon, joka on toiminut aikaisemmin esimerkiksi Wärtsilän edustustilana. Hienolla paikalla mäen laella sijaitseva hotelli tarjoaa myös kahvila- ja ravintolapalveluita. Kartanon sisustus huokuu historiaa ja tarjoaa rentouttavan ympäristön sekä yöpyjille että ravintolan asiakkaille. Hotellissa on järjestetty myös tapahtumia ja hanke on toiminut hyvässä yhteistyössä muiden Taalintehtaan matkailua kehittävien hankkeiden kanssa. 

 

På svenska:

Egentliga Finlands landsbygdsgala hålls 25.3. Rösta på ditt favoritprojekt!

Egentliga Finlands landsbygdsgala hålls 25.3. Rösta på ditt favoritprojekt!

kirjoittaja

 

En ny finansieringsperiod inom EU:s jordbrukspolitik har inletts och nu är det dags att fira! Egentliga Finlands NTM-central och Leadergrupperna arrangerar landskapets egna landsbygdsgala, där de mest verkningsfulla projekten från perioden 2014–2022 premieras.

Egentliga Finlands landsbygdsgala firas lördagen den 25 mars klockan 12–16 i på Kavalto gård i Pikis i S:t Karins kommun. Under galan tillkännages de bästa landsbygdsutvecklingsprojekten för åren 2014–2022 i Egentliga Finland. Medan prisen delas ut förtärs en utsökt lunch med närmat och livemusik, som serveras av Kapteeni Vahto och Luntreijarit.

Både landsbygdsutvecklare och de som förverkligat projekten är inbjudna till landsbygdsgalan. Värd för firandet står Masku kommuns näringschef Lauri Hyttinen och Livsmedelsverkets nätverksexpert Ann-Sofie Backgren. Festtalet hålls av Antti Jaatinen, chef för NTM-centralens enhet för landsbygdsservice. Evenemanget är tvåspråkigt.

77,5 miljoner euro för Egentliga Finlands landsbygd

Finland får bidrag för att utveckla sina egna landsbygdsområden ur Europeiska Unionens fond för utveckling av lantbruket. Landsbygdsfondens stöd fördelas enligt det regionala landsbygdsprogrammet och Leadergruppernas lokala utvecklingsstrategier. Under programperioden 2014-2022 användes sammanlagt 77,5 miljoner euro på utvecklandet av landsbygden i Egentliga Finland, fördelat på företagsstöd och allmännyttiga utvecklingsprojekt.

I Egentliga Finland är det NTM-centralen och fem Leadergrupper som beviljar stöd för landsbygdsutveckling: Varsin Hyvä som fungerar i Åbotrakten, I samma båt – Samassa veneessä som fungerar i skärgården, Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit som fungerar i trakten kring Somero och Loimaa, Ravakka som fungerar i Satakunta och i Nystadstrakten och Ykkösakseli som fungerar i Nyland.

Den nya programperioden 2023–2027 har redan inletts men möjligheten att ansöka om stöd öppnas först senare. Man kan dock redan nu planera nya projekt. Projektinstruktörerna arbetar under hela ansökningspausen och hjälper till att förbereda ansökningar.

De mest verkningsfulla projekten premieras

Under landsbygdsgalan delas tio pris ut. NTM-centralen premierar det mest verkningsfulla utvecklingsprojektet och mest verkningsfulla företagsstödet. Leadergrupperna har bland de projekt de stött valt ut landskapets mest verkningsfulla miljöprojekt, motionsprojekt, kulturprojekt, ungdomsprojekt, närmatsprojekt, byaprojekt, internationella projekt samt företagsstöd.

Som socker på bottnen premieras publikens favorit i en öppen omröstning. Tiden för att rösta går ut kl 12 torsdagen den 23 mars.

Läs mer och rösta på ditt favoritprojekt!

Hundbanans motionstrappa i Pargas

Ilmakuva kuntoportaista.• Förverkligat av: Väståbolands företagare
• Stödet beviljade: Leader I samma båt – Samassa veneessä.

Frivilliga byggde en 470 trappstegs konditionstrappa upp på backen av sidosten invid kalkgruvan nära Pargas centrum. Högst upp finns en utsiktsplattform, därifrån man kan beundra kalkgruvan och skärgårdslandskapet liksom konstverket Kvinnan ur berget som rests där uppe. Konditionstrappan har fått speciellt mycket beröm såväl för sin belysning, placering, längd, bredd och den optimala steghöjden. Trappan har också blivit känd för att man alltid hälsar då man möts där. Inom projektet gjordes över 2000 timmar frivilligarbete. Dessutom samlade man in extra finansiering då priset på trävaror steg under projektets gång. Inom projektet samarbetade föreningar, företagare, kommunen och markägare på ett föredömligt sätt.

Trombilandia i Loimaa

Paljon lapsia ja pomppulinnoja liikuntasalissa.

• Förverkligat av: Jankko volleyboll
• Stödet beviljade: Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit

Volleybollföreningarna Jankko volleyboll och Hurrikaani-Loimaa arrangerar med ett par månaders mellanrum roliga motionsdagar för barn i Hirvihovi motionshall. Tummelplatsen som kallas Trombilandia har hoppslott, balansbanor, volleybollnät, trampbilar, air track-mattor med mera! Evenemangen lockar alltid människor i hundratal för att motionera, leka och träffas. Trombilandior har ordnats sedan hösten 2021. År 2022 genomförde Jankko ett Leaderprojekt för att vidareutveckla programmet. Med stöd via Leader skaffade man ett uppblåsbart volleybollnät och två nya hoppslott, som numera är riktiga dragplåster för Trombilandia.

Communityrummet Tuuki i Virmo

Yhteisötila Tuukin keittiö.

• Förverkligat av: Wirmon Martat
• Stödet beviljade: Leader Ravakka

Communityrummet Tuuki som inretts i lokaliteterna som ortens nedlagda institut för hantverk och konstindustri efterlämnade öppnades i oktober 2020. I Tuuki finns ett bra undervisningskök, där man kan ordna till exempel matlagningskurser. I lokaliteterna finns också olika slags symaskiner. I Tuuki kan man läsa tidningar och träffa andra. De gemensamma lokaliteterna och utrustningen där kan användas också av andra föreningar och samfund utan hyra. Kostnaderna för att upprätthålla lokaliteterna täcker Tuukis sponsorföretag. Det gjordes över 1400 timmar frivilligarbete för communityrummet. Av deltagarna var 50 marthor, men också många andra deltog.

Livliga Norra Åbo

Kaksi naista esittelypöydän takana.

• Förverkligat av: Fingerroos stiftelse och St Marie byaförening (Maarian kyläyhdistys)
• Stödet beviljade: Leader Varsin Hyvä

Med projektet Eloisa Pohjois-turku (”Livaktiga norra Åbo”) tog man fram ny verksamhet, nya modeller för frivilligarbete och samlad informationsmodell för bostadsområdena i norra Åbo (Moisio, Övre S:t Marie, Patis, Jäkärlä, Tortinmäki). Avsikten var att stärka känslan av delaktighet och samhörighet bland områdets invånare genom regelbundna veckoaktiviteter, invånarkvällar och olika evenemang och happenings. Verksamheten pågick i alla områdets bostadsområden och riktades till alla årdrar. Projektet koordinerades av Fingerroos-stiftelsen och det förverkligades tillsammans med St Marie byaförening. Projektets centrala plats för S:t Marie byagård (Maarian kylätalo). Projektets samarbetsnätverk var ovanligt brett och det gynnade också hållbar utveckling.

Effektivare husbehovsodling i Salo

Henkilö pitelee porkkananippua kädessään.

• Förverkligat av: ProAgria Länsi-Suomi
• Stödet beviljade: Leader Ykkösakseli

Idéen till att utveckla husbehovsodlingen kom från odlarna själva. Inom projektet spred an information och erfarenheter av husbehovsodling, höll föreläsningar som tangerade ämnet och gjorde gemensamma fröbeställningar. Inom projektet skapade man en hel del information om kompostering, plantskolning och olika växtunderlag, vilken också lades upp på nätet. Dessutom ordnade man rotfruktsveckor då man i Facebook hade livesändningar kring olika rotfrukter. Projektet genomfördes i Salo och blev mycket populärt bland kommunens invånare. Dess Facebookgrupp räknar över 400 medlemmar.

Välmående av vilt

Peura metsässä.

• Förverkligat av: Ab Yrkeshögskolan vid Åbo Akademi
• Stödet beviljade: Egentliga Finlands NTM-central

Hyvinvointia riistasta – Välmående av vilt var ett tvåspråkigt projekt som överskred landskapsgränserna. Förutom i Egentliga Finland verkade projektet i Nyland, Birkaland, Egentliga Tavastland, Satakunta och Päijänne-Tavastland, d v s inom utbredningsområdet för vitsvanshjort. Det förutspås att stammen av vitsvanshjortar kommer att kraftigt öka under de närmaste tio åren. Inom projektet erbjöd man på båda inhemska språken jaktföreningar och jaktsällskap verktyg att underlätta sökandet av jakttillstånd som till att utveckla försäljningskanaler. Konsumenterna är nu klart intresserade av viltkött, så projektet svarade mot ett aktuellt behov. Inom projektet skrev man också praktiska guider kring ämnet. Projektets samarbetsparters var (Åbo Universitets) Brahea-keskus och Finlands Viltcentral.

Ullman´s Villa i Dalsbruk

Valkoinen kartano.

• Förverkligat av: Wanha Vanilja Oy
• Stödet beviljade: Egentliga Finlands NTM-central

I projektet Kartano 2021 grundades ett nytt boutiquehotell i Dalsbruk. Ullman’s Villa som öppnades sommaren 2022 finns i en slottsliknande herrgårdsbyggnad från 1860-talet som tidigare bland annat fungerat som Wärtsiläs representationslokaler. Hotellet, som är fint beläget på ett backkrön, erbjuder också café- och restaurangtjänster. Gårdens inredning andas historia och erbjuder en avkopplande miljö såväl för nattgäster som för restaurangkunder. Det har också ordnats evenemang i hotellet och projektet har fungerat i nära samarbete med andra som utvecklar turismen i Dalsbruk.

 

På finska:

Varsinais-Suomen maaseutugaala pidetään 25.3. Äänestä suosikkihankettasi!

Nuori Yrittäjä -tukea tarjolla saariston nuorille

kirjoittaja
Nainen ja mies keltaisen maalaistalon portailla.
Enni Könönen ja Sebastian Fagerlund perustivat kesällä 2022 lahjatavarakaupan.

 

Oletko joskus haaveillut yrittäjyydestä? Leader I samma båt – Samassa veneessä tukee saariston nuorten yrittäjyyshaaveita 1 000 euron suuruisilla starttirahoilla myös kesällä 2023.

I samma båt – Samassa veneessä -Leader-ryhmä avaa taas Nuori Yrittäjä -rahoituksen haettavaksi. Tuki on 1 000 euroa ja se on tarkoitettu Paraisilla, Kemiönsaarella tai Kustavissa toimiville, korkeintaan 25-vuotiaille nuorille, jotka haluavat kokeilla kesän aikana oman yrityksen pyörittämistä. Hakuaika alkaa 3. helmikuuta ja päättyy 3. maaliskuuta. 

– Omassa yrityksessä saa olla oman itsensä pomo! Nuori Yrittäjä -rahoituksen avulla voi luoda itselleen oman kesätyön, kannustaa Nelli Salonen, Leader-ryhmän hanketyöntekijä.

Tukea on tarjolla kahdeksalle nuorelle ja etusijalla ovat uudet hakijat. 1 000 euron tukea voi hyödyntää esimerkiksi yrityksen alkuinvestointeihin, kirjanpitäjän palkkioihin tai vaikka maksupäätteen ja työvälineiden hankintoihin. 

Edellisinä vuosina Nuori Yrittäjä -tuilla on perustettu esimerkiksi kesäkahviloita, ompelimo ja vene- ja autopesupalvelu. Kesällä 2021 Leader-ryhmä toteutti yhden nuoren yrittäjän kanssa pilotin, joka onnistui niin hyvin, että seuraavana kesänä Nuori Yrittäjä -tuki avattiin haettavaksi useammalle nuorelle. 

Kesällä 2022 Nuori Yrittäjä -tuen saivat:

  • Suli-Suli Jäätelökahvila Iniössä (Julia Vihinen ja Susanne Sipinen)
  • Kauppamuseon lahjatavarakauppa Houtskarissa (Enni Könönen ja Sebastian Fagerlund)
  • Olivers Chili Korppoossa (Oliver Söderblom)
  • Gulf of Nagu Nauvossa (Elias Båge ja Hugo Pulla)
  • Jelmina Design Kemiössä (Jenny Ginlund)
  • MiVi Beauty Nauvossa (Julia Adolfsson)
  • Kaffe Knopen Rosalassa (Linnéa Lans)
  • Turboathe Paraisilla (Simon Lindström ja Artur Pahlman)

Suurin osa tukea saaneista nuorista piti todennäköisenä, että yritystoiminta jatkuu myös tulevaisuudessa jossain muodossa. Leader-ryhmän hankeneuvoja Hanna Hermansson pitää Nuori Yrittäjä -konseptia toimivana juuri saaristossa. 

– Tällä alueella yrittäjyys on tärkeä toimeentulon lähde ja on hyvä tutustua siihen aikaisessa vaiheessa, hän kommentoi.

Lue lisää ja jätä oma hakemuksesi osoitteessa: Sameboat.fi/nuoriso.

Serkukset suosittelevat kokeilemaan yrittäjyyttä

Jäätelökahvilan myyntiluukku ja hinnasto.
Suli-Suli jäätelökahvila Iniön torilla sulatti sekä paikallisten että matkailijoiden sydämet.

Serkukset Julia Vihinen ja Susanne Sipinen perustivat kesällä 2022 Iniön torille jäätelökahvilan nimeltä Suli-Suli. 

– Pidimme kahvilaa juhannuksesta elokuun puoliväliin asti ja kaikki meni todella hyvin! Olimme yllättyneitä, miten helposti kaikki järjestyi. Meidän kahvilasta tuli nopeasti sekä paikallisten että matkailijoiden kohtaamispaikka ja saimme paljon positiivista palautetta, kertoo Vihinen. 

Vihinen opiskelee viestintää ja Sipinen puolestaan valtiotieteitä. 24-vuotiaat serkukset ovat kuitenkin tehneet kesätöitä jo useampana vuonna ravintola-alalla. 

– Nyt saimme tehdä asiat juuri niin kuin itse halusimme ja yrittäjänä kesä oli taloudellisesti paljon kannattavampi kuin kesätyöntekijänä. Viime kesänä saadun kokemuksen perusteella voisimme hyvin olla vaikka ihan täysipäiväisiä yrittäjiä. Suosittelemme lämpimästi muitakin kokeilemaan, Vihinen kommentoi. 

– Nuori Yrittäjä -tuki oli meille korvaamaton apu. Tukea käytettiin kahvikoneen hankintaan ja muihin tarvittaviin alkuinvestointeihin. On kivaa, että tällaisia tukia on tarjolla, hän jatkaa. 

Serkukset tekivät kesän aikana tiivistä yhteistyötä alueen muiden yrittäjien kanssa ja osallistuivat myös paikallisiin tapahtumiin. Kokemus oli niin positiivinen, että he aikovat jatkaa toimintaa myös ensi kesänä.

 

Lisätietoja Nuori Yrittäjä-rahoituksesta:

Nelli Salonen, Nuoriso Leader -hanketyöntekijä

Hanna Hermansson, hankeneuvoja

 

Unga i skärgården kan söka Ung Företagare-bidrag

Unga i skärgården kan söka Ung Företagare -bidrag

kirjoittaja
Nainen ja mies keltaisen maalaistalon portailla.
Enni Könönen och Sebastian Fagerlund satte upp presentbutik i Houtskär.

 

Har du någonsin drömt om att bli företagare? Leader I samma båt – Samassa veneessä stöder ungas företagardrömmar i skärgården med 1 000 euro i startkapital under sommaren 2023.

Leader-gruppen I samma båt – Samassa veneessä kommer även detta år att öppna en ansökningsomgång för unga företagare. Bidraget är 1 000 euro och är avsett för ungdomar upp till 25 år som vill prova på att driva ett eget företag i Pargas, Kimitoön eller Gustavs under sommaren. Ansökningstiden börjar den 3 februari och slutar den 3 mars. 

– Du kan vara din egen chef i ditt eget företag! Med hjälp av Ung Företagare kan du skapa ditt eget sommarjobb, uppmuntrar Nelli Salonen, projektarbetare för Leader-gruppen.

Bidrag beviljas till åtta ungdomar och i förstahand till nya sökande. Bidraget på 1 000 euro kan t.ex. användas till olika startinvesteringar, bokföringskostnader, införskaffningar av exempelvis betalterminaler eller olika arbetsredskap. 

Tidigare år har Ung Företagare-bidraget använts till att starta företag som sommarcaféer, en syateljé och en båt- och biltvätt. Sommaren 2021 genomförde Leader-gruppen ett pilotprojekt med en ung företagare, vilket var så framgångsrikt att Ung Företagare -bidraget lanserades sommaren därpå. 

Sommaren 2022 beviljades Ung Företagare -bidrag till:

  • Suli-Suli glasscafé i Iniö (Julia Vihinen och Susanne Sipinen)
  • Handelsmuséets presentbutik i Houtskär (Enni Könönen och Sebastian Fagerlund)
  • Olivers Chili i Korpo (Oliver Söderblom)
  • Gulf of Nagu (Elias Båge och Hugo Pulla)
  • Jelmina Design i Kimito (Jenny Ginlund)
  • MiVi Beauty i Nagu (Julia Adolfsson)
  • Kaffe Knopen i Rosala (Linnéa Lans)
  • Turboathe i Pargas (Simon Lindström och Artur Pahlman)

De flesta av de unga som beviljades stöd ansåg att de troligtvis skulle fortsätta med företagandet i någon form i framtiden. Hanna Hermansson, projektrådgivare för Leader-gruppen, anser att Ung Företagare-konceptet fungerar bra särskilt i skärgården. 

– I den här regionen är företagandet en viktig inkomstkälla och det är bra att bekanta sig med det i ett tidigt skede, säger Hermansson. 

Läs mer och skicka in din ansökan på: Sameboat.fi/ungdoms. 

Kusinerna rekommenderar att prova på företagande 

Kusinerna Julia Vihinen och Susanne Sipinen öppnade ett glasscafé Suli-Suli på Iniö torg under sommaren 2022. 

– Vi drev caféet från midsommar till mitten av augusti och allt gick riktigt bra! Vi blev förvånade över hur lätt allt ordnade sig. Vårt café blev snabbt en mötesplats för både iniöbor och turister och vi fick mycket positiv feedback, säger Vihinen. 

Vihinen studerar kommunikation och Sipinen statsvetenskap. De 24-åriga kusinerna har dock arbetat i restaurangbranschen i flera år. 

– Den här gången kunde vi göra saker precis som vi ville och som företagare var sommaren mycket mer ekonomiskt givande än som sommarjobbare. Med utgångspunkt i vår erfarenhet från förra sommaren kan vi mycket väl bli företagare på heltid. Vi rekommenderar varmt andra att prova det, säger Vihinen. 

– Ung Företagare -bidraget var ovärderligt för oss. Vi använde stödet för att köpa en kaffemaskin och andra nödvändiga startinvesteringar. Det är trevligt att det finns såna här stöd att söka, fortsätter hon. 

Under sommaren samarbetade kusinerna tätt med andra företagare i området och deltog också i lokala evenemang. Upplevelsen var så positiv att de planerar att fortsätta med verksamheten även nästa sommar.

Ytterligare uppgifter om Ung Företagare -bidraget:

Nelli Salonen

Ungdoms Leader-projektarbetare
nelli.salonen@sameboat.fi /040 0188763

Hanna Hermansson
Projektrådgivare
hanna.hermansson@sameboat.fi /0400 260 411

Nuori Yrittäjä -tukea tarjolla saariston nuorille

Tervetuloa Canva-koulutuksiin!

kirjoittaja
Mainoskuva, jossa lukee: Tervetuloa Canva-koulutukseen!

 

Haloo maaseutu ja Pelme-hanke järjestävät yhteistyössä kolme Canva-koulutusta alkuvuoden 2023 aikana. Canva on graafisen suunnittelun verkkotyökalu, jota voi käyttää esimerkiksi mainosten, somepostausten, esitysten, julisteiden, videoiden ja logojen luomiseen.

Koulutukset ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Lähikoulutuksissa on myös kahvitarjoilu. Loimaan ja Vehmaan koulutuksiin mahtuu mukaan 20 ensimmäisenä ilmoittautunutta.

  • To 9.2. klo 9–12 Hubi Loimaa, Myllykyläntie 8, Loimaa. Ilmoittaudu mukaan tämän linkin kautta viimeistään 7.2. klo 12.
  • Ke 15.2. klo 9.30–12.30 Puuman Groupin kabinetti, Vinkkiläntie 26, Vehmaa. Ilmoittaudu mukaan tämän linkin kautta viimeistään 13.2. klo 12.
  • Ke 1.3. klo 17–19.30 Etäkoulutus Teamsin välityksellä. Ilmoittaudu mukaan tämän linkin kautta viimeistään 27.2. klo 12.

Koulutuksen vetää Haloo maaseudun viestintäasiantuntija Janica Vilen. Koulutuksissa käydään läpi Canvan käyttöä perusteista alkaen, joten aikaisempaa kokemusta ei tarvita. Kannattaa kuitenkin käydä luomassa maksuton käyttäjätili Canvaan jo ennen koulutusta, niin pääset nopeammin kokeilemaan opetettavia asioita. Koulutuksessa tehdään myös käytännön harjoituksia. Jos sinulla on jo mielessä jokin pieni projekti, jonka haluat toteuttaa, voit tehdä sen koulutuksessa opettajan avustuksella! Tutustumme hieman myös Canvan maksulliseen Pro-versioon ja käymme läpi maksuttoman ja maksullisen version suurimmat erot. 

 

Haloo maaseutu -hanke viestii maaseudun kehittämisestä Varsinais-Suomessa. PELME-hanke taas tarjoaa kehittämispalveluja matkailu- ja palveluelinkeinoille. Molempia hankkeita rahoittaa Ely-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta.

 

 

 

 

 

Loimaan Trombilandia on liikuttanut jo tuhansia lapsia

kirjoittaja
Paljon lapsia ja pomppulinnoja liikuntasalissa.

 

Kun Trombilandia on auki, Hirvihovin parketilla riittää vilskettä! Kaukalossa pelataan salibandya, lapset juoksevat kilpaa pomppulinnojen esteradoilla, osa yrittää iskeä pallotykin ampumia lentopalloja maaliin ja osa tekee näyttäviä voltteja trampoliineilta patjoille. Yläkerran ravintolassa keskitytään herkuttelemaan, askartelemaan ja vaihtamaan kuulumisia. 

Loimaalaiset lentopalloseurat Jankko lentopallo ja Hurrikaani-Loimaa järjestävät parin kuukauden välein lapsille hauskoja liikuntapäiviä Hirvihovin liikuntahallissa. Trombilandiaksi nimetyssä peuhupuistossa on pomppulinnoja, temppuratoja, lentopalloverkkoja, polkuautoja, air track -mattoja ja vaikka mitä! Neljän tunnin mittaiset tapahtumat vetävät aina paikalle satoja ihmisiä liikkumaan, leikkimään ja tapaamaan toisiaan. 

– Saimme idean Raumalta, jossa Rauman Pallo-Iirot järjestävät Iirolandiaa. Heillä on siellä iso jalkapallohalli, joten tapahtuma on aika erilainen. Meillä on täällä vähän kompaktimpi paketti, kertoo Jankko lentopallon johtokunnan puheenjohtaja Jaakko Haltia. 

Edellinen Trombilandia pidettiin loppiaisena. Silloinkin paikalla oli yli 400 ihmistä, mutta parhaimmillaan tapahtumat ovat vetäneet yli 600 kävijää. Perheitä tulee paljon myös Loimaan ulkopuolelta, ja esimerkiksi vanhat loimaalaiset ovat tuoneet lapsiaan liikkumaan kauempaakin.

– Tällaisten tapahtumien avulla jokaisessa kunnassa ei tarvita omaa HopLoppia. Tavoitteena on tarjota lapsille mahdollisuuksia matalan kynnyksen liikuntaan ja olla osa tämän seudun tapahtumien verkostoa, Haltia jatkaa. 

Lisää liikettä ja lentopalloa!

Lapsia ja aikuisia liikuntasalissa.
Trombilandiassa pääsee pelailemaan ja leikkimään Hurrikaanin pelaajien ohjauksessa!

Jankko on liikuttanut lapsia aktiivisesti myös esimerkiksi liikuntaleikkikouluissa. Heille on tärkeää tukea lasten liikuntaa, sillä nykypäivänä yhä harvempi lapsi liikkuu tarpeeksi. Leikin kautta syntyvä liike tekee hyvää ja samalla perheet pääsevät tapaamaan toisiaan. Tekemistä riittää 0–12-vuotiaille lapsille. Hirvihovin yläkerrassa on varattu oma tatami perheen pienimmille, jotta he eivät jää isompien jalkoihin alakerran parketilla. 

Hurrikaanin pelaajat ohjaavat lapsia tapahtumissa. Seuroissa onkin huomattu, että tapahtumien myötä myös Hurrikaanin peleissä on käynyt entistä enemmän lapsiperheitä.

– Emme me täällä markkinoi lentopalloa, mutta toki seurat ovat esillä ja sitä kautta uusilla lapsilla on kiinnostus herännyt myös lentopalloa kohtaan, Haltia kommentoi.

Trombilandian pääsymaksu on 5 euroa. Aikuiset ja sylivauvat pääsevät tapahtumiin maksutta. 

– Tämän ei ole tarkoitus olla meille mikään kultakaivos, mutta kulut pitää saada peitettyä, Haltia kommentoi. 

Trombilandiaa on järjestämässä aina iso joukko aikuisia. Väkeä tarvitaan paitsi pystyttämiseen ja purkamiseen, myös lipunmyyntiin, ravintolaan, kasvomaalauksiin, lasten ohjaamiseen ja järjestyksen valvontaan. 

Leader-tuella tapahtuma vietiin seuraavalle asteelle

Nainen harmaassa paidassa ja mies mustassa paidassa, taustalla lapset leikkivät pomppulinnoissa.
Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden toiminnanjohtaja Taina Sainio ja Jankko lentopallon johtokunnan puheenjohtaja Jaakko Haltia seurasivat loppiaisen Trombilandiassa mielissään lasten riemua.

Trombilandiat alkoivat syksyllä 2021. Vuonna 2022 Jankko toteutti Leader-hankkeen, jossa tapahtumia kehitettiin eteenpäin. Leader-tuella saatiin hankittua kaksi uutta pomppulinnaa ja ilmatäytteinen lentopalloverkko.

– Ensimmäisissä tapahtumissa jonot olivat ihan tolkuttomia, joten uudet toimintapisteet ovat olleet avuksi. Pomppulinnat ovat olleet todella suosittuja, eikä niitä olisi ilman Leader-tukea saatu hankittua, Haltia kiittelee. 

Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden myöntämä Leader-tuki vajaan 15 000 euron hankkeelle oli 75 %. Jokivarsikumppaneiden toiminnanjohtaja Taina Sainio on hankkeeseen todella tyytyväinen. 

– Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten pienellä tuella voi olla valtavan suuri vaikutus, hän kehuu.

Jankko lentopallo ry on hyödyntänyt Leader-tukea aikaisemminkin. Esimerkiksi Jankon keltaiset katokset on hankittu Leader-tuen avulla.

 

Seuraavat Trombilandiat Hirvihovissa (Kuusitie 1, Loimaa)

  • sunnuntaina 5. maaliskuuta
  • maanantaina 10. huhtikuuta
  • lauantaina 29. huhtikuuta. 

Ilmoittaudu Ahvenanmaan opintoretkelle viimeistään 16.2.

kirjoittaja
Ahvenanmaan lippu kuvattuna taivasta vasten.

 

BikeMenu2-hanke järjestää opintomatkan Ahvenanmaalle 20.–22. maaliskuuta 2023. Matkalla tutustutaan Ahvenanmaahan erityisesti outdoor-, pyörä- ja lähiruokamatkailukohteena.

– Matkalla vieraillaan yrityksissä, joiden tuotanto perustuu paikallisiin raaka-aineisiin ja osaamiseen. Ohjelmassa ovat esimerkiksi käynnit kuuluisissa Smakbyn ravintolassa, Stallhagenin panimossa ja käsityöläislimonaditehtaassa, Amalies Limonadfabrikissa. Lisäksi patikoimme saaren ehkä tunnetuimmalla luontokohteella, Getabergenillä, kertoo hankkeen projektipäällikkö Jouko Parviainen.

Opintomatkan pääteemoja ovat kestävä matkailu, yritysten menestystekijät, pyöräily- ja patikkareitit sekä seudullinen ja paikallinen yhteistyö.

– Bussimatkan aikana verkostoidumme ja teemme ryhmätöitä, jotka liittyvät sekä matkan teemoihin että vierailukohteiden arviointiin – ja mitä voimme hyödyntää omassa toiminnassamme ja omalla alueellamme, Parviainen jatkaa.

Matka tehdään tilausbussilla ja lauttamatkat Finnlinesilla (Naantali–Långnäs–Naantali). Opintoretken hinta on 200–250 euroa riippuen osallistujamäärästä. Hintaan sisältyvät matkat, yllä mainittu ohjelma ja majoitus kahden hengen huoneessa. Yhden hengen huoneesta lisämaksu 100 €. Ruokailuista osanottajat vastaavat itse. Matkalle mahtuu 20 osanottajaa.

Katso matkan koko ohjelma klikkaamalla tästä!
Ilmoittaudu mukaan 16. helmikuuta 2023 klo 23:59 mennessä klikkaamalla tästä!

Lisätiedot:

Jouko Parviainen, 044 729 1302
jouko.parviainen@ukipolis.fi

Juhana Aalto, 044 773 2210
juhana.aalto@ukipolis.fi

Varsin Hyvä esittelee yleishyödyllisiä Leader-tukia alueensa kunnissa!

kirjoittaja
Mainoskuva, jossa on isolla teksti: Leader Varsin Hyvän hankeinfot alkavat! Vasemmalla Eeva Mettala-Willbergin kuva.

 

Leader Varsin Hyvän hankeneuvoja Eeva Mettala-Willberg esittelee ohjelmakauden 2023–2027 yleishyödyllisiä hanketukia alkuvuoden aikana Varsin Hyvän toiminta-alueen kunnissa. Esittelykierros alkaa 31. tammikuuta Maskusta ja päättyy 4. huhtikuuta Kaarinaan. 

Leader Varsin Hyvä on maaseudun kehittämisyhdistys, joka rahoittaa yleishyödyllisiä kehittämishankkeita ja mikroyritysten toimintaa Turun seudun maaseutualueilla. Rahoitus muodostuu EU:n maaseuturahaston, valtion ja toiminta-alueen kuntien rahoitusosuuksista.

– Juuri alkaneen uuden ohjelmakauden hankehakemuksia voidaan alkaa vastaanottaa keväällä, joten nyt olisi hyvä aika aloittaa hankkeen valmistelu. Yleishyödyllisiä hanketukia voivat hakea muun muassa yhdistykset, säätiöt, kunnat ja seurakunnat, kertoo Mettala-Willberg.

Tilaisuuksien Leader-info on sama kaikissa kunnissa, mutta kussakin kunnassa esitellään juuri siellä toteutettu paikallinen hanke. Osa esimerkkihankkeista on kehittämishankkeita ja osa investointihankkeita. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia, noin tunnin mittaisia ja niiden alussa on kahvitarjoilu. Erillistä ilmoittautumista ei tarvita. 

Mahdollisimman suuri hyöty mahdollisimman monelle

Hanketoiminnalla tehdään aina jotain uutta tai parannetaan olemassa olevaa. Hankerahoitusta ei siis voi käyttää hakijan normaaliin toimintaan, vaan hankkeella tulee olla jokin uutuusarvo. Lisäksi yleishyödyllisten hankkeiden tulee hyödyttää mahdollisimman monia alueen asukkaita ja toimijoita. 

– Hankkeilla voidaan kehittää esimerkiksi harrastusmahdollisuuksia, palveluja, matkailua, nuorisotoimintaa, kulttuuritarjontaa, turvallisuutta tai esteettömyyttä. Lisäksi hankerahoituksen avulla voidaan esimerkiksi kunnostaa yhteiskäytössä olevia toimitiloja, rakentaa ulkoilureitistöjä, hankkia energiatehokkaita laitteita, parantaa maaseudun pieninfrastruktuuria tai kiertotalouteen liittyviä toimia, Mettala-Willberg listaa. 

Varsin Hyvän tukemien hankkeiden kokonaiskustannukset voivat vaihdella tuhannesta eurosta useisiin kymmeniin tuhansiin euroihin. Tarkat tukimäärät eivät ole vielä tiedossa, mutta niistä tiedotetaan heti, kun ne varmistuvat.

Viisaasti vetävä, vireä, välittävä ja vihreä maaseutu!

Tuettavien hankkeiden tulee edistää Leader Varsin Hyvän paikallisen kehittämisstrategian tavoitteita. Varsin Hyvän strategiassa Turun seutu on viisaasti vetävä, vireä, välittävä ja vihreä. Kestävä kehitys on strategian läpileikkaava teema. 

Yleishyödyllisten hankkeiden lisäksi Varsin Hyvä myöntää yritystukia alle viiden hengen mikroyrityksille ja jatkossa myös osa-aikaisille yrittäjille. Yritysten kehittämisestä ja rahoitusneuvonnasta vastaa toiminnanjohtaja Pia Poikonen.

 

Varsin Hyvän Leader-infot

Ti 31.1. klo 18: Masku, Kurittulan koulu, Koulukuja 1

Ke 8.2. klo 18 : Sauvo, Sauvon kirjasto, Vintterintie

Ti 14.2. klo 18: Nousiainen, Henrikin yhtenäiskoulun auditorio, Moisiontie 16

 Ti 28.2. klo 17.45: Lieto, Liedon Nuorisoseurantalo, Huiluntie 18, Yliskulma

To 2.3. klo 17.30: Paimio, Paimiosali, Vistantie 18

To 9.3. klo 17.30: Turku, Paattisten aluetalo, Paattistalonkatu 1

Ke 15.3. klo 18: Taivassalo, Taivassalon yhtenäiskoulu, Ihattulantie 8

Ke 22.3. klo 17.30 : Rusko, Kunnantalo, Vanhatie 5

Ke  29.3. klo 17.30 : Naantali, Naantalin museo, Mannerheiminkatu 21

Ti 4.4. klo 17.30 Kaarina, Avaruuspuisto Väisälä, Väisäläntie 20 

 

Lisätiedot:

Eeva Mettala-Willberg, 040 580 8868, eeva.mettala-willberg@varsinhyva.fi

 

Kartta, jossa Varsin Hyvän toimialue on väritetty oranssilla.
Leader Varsin Hyvän toiminta-alueeseen kuuluvat kokonaisuudessaan Lieto, Masku, Nousiainen, Paimio, Rusko, Sauvo ja Taivassalo. Kaarinasta maaseutualueeksi lasketaan Piikkiö ja Kuusisto; Naantalista Livonsaari sis. Lempisaaren alue, Luonnonmaa, Merimasku, Rymättylä, Velkua ja vanha kaupunki; Raisiosta Krookila sekä alue Palovuoresta Haunisten altaalle ja Raision joelle; Turusta Maaria, Paattinen ja Kakskerran alue.

Sanna Pitkänen aloitti ProAgria Länsi-Suomen sekä Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten johdossa

kirjoittaja
Sanna pitkänen maaseutumaisemassa.

 

ProAgria Länsi-Suomen Johtamisen ja talouden toimialapäälliköksi on nimetty liiketoiminnan moniosaaja ja pöytyäläinen maanviljelijä Sanna Pitkänen. Pitkäsen vastuulla on myös Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtajuus. Sanna Pitkänen on aloittanut tehtävässään 1.1.2023. Lähitoimistona hänellä on ProAgria Länsi-Suomen Loimaan aluetoimisto.

Pitkäsellä on pitkän linjan kokemus ja laaja-alainen ymmärrys liiketoiminnasta ja yhdistystoiminnasta. Hän on rakentanut myös vahvat yhteiskunnalliset verkostot niin yritysmaailmasta hallintoon kuin politiikasta kehittämisorganisaatioihin. Maanviljelijänä ja yrittäjänä hänellä on kädet tiukasti myös varsinaissuomalaisessa savessa.

– ProAgrian asiantuntijapalvelut ja Maa- ja kotitalousnaisten toiminta vahvistavat koko maaseutua ja siihen liittyviä elinkeinoja, ja lähden hyvin innostuneena kehittämään niitä tässä nopeasti muuttuvassa maailmantilanteessa. Toiminnan tavoitteena on vahvistaa asiakkaiden kilpailukykyä ja koko maaseudun elinvoimaisuutta, ja sitä kautta varmistaa alueellista tasa-arvoa ja maamme huoltovarmuutta myös jatkossa, Pitkänen sanoo.

 

Kuva: ProAgria

Leader Varsin Hyvän tavoitteena on luoda elinvoimaa ja työpaikkoja maaseudulle

kirjoittaja
Pia Poikonen työpöytänsä ääressä.

 

Varsin Hyvä on myöntänyt ohjelmakauden 2014–2022 aikana yhteensä 31 yritystukea. Uudella ohjelmakaudella 2023–2027 tavoitteena on myöntää tukea yhteensä 40 yritykselle, joista puolet olisi uusia yrityksiä. Ohjelmakauden vaihde tuo mukanaan monenlaisia uudistuksia, joiden myötä yrityksiä pystytään palvelemaan jatkossa entistäkin paremmin. 

Leader-ryhmien myöntämillä yritystuilla pyritään lisäämään mikroyritysten määrää maaseudulla ja auttamaan niiden kasvua ja kehitystä. Lisäksi Leader-toiminnalla halutaan tukea maatilakytkentäistä yritystoimintaa ja panostaa siihen, että paikallisia tuotteita jalostetaan mahdollisimman pitkälle.

Leader Varsin Hyvä on ohjelmakauden 2014–2022 aikana myöntänyt yhteensä 31 yritystukea. Leader-rahoituksen avulla maaseudun yritykset ovat investoineet uusiin koneisiin ja laitteisiin, kunnostaneet tuotantotilojaan ja rakentaneet uusia. Tukea on myönnetty myös yritystoiminnan käynnistämiseen ja kansainvälistymiseen. 

Varsin Hyvän paikallisessa maaseudun kehittämisstrategiassa 2014–2022 tavoiteltiin maaseudulle toimivaa ja saavutettavaa palvelurakennetta sekä uusia palvelukonsepteja. Lisäksi Leader-työn avulla haluttiin kehittää esimerkiksi pienten matkailuyritysten yhteistyötä ja edistää laadukkaan kotimaisen ruuan arvostusta, kysyntää ja saatavuutta.

Yritystuilla on suuri rooli myös vuonna 2023 alkavalla uudella ohjelmakaudella. Varsin Hyvän uudessa strategiassa tavoitellaan viisaasti vetävää, vireää, välittävää ja vihreää Turun seutua. Strategiassa linjataan, että paikallista yritystoimintaa kehitetään innovatiivisesti, resurssiviisaasti ja vastuullisesti. Tavoitteena on vanhaan malliin suunnata rahoituskehyksestä 25 % yritystukiin ja loput 75 % yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin. Yhteensä Varsin Hyvän tavoitteena on seuraavan viiden vuoden aikana myöntää tukea 40 yritykselle, joista puolet olisi uusia yrityksiä.

Uusia tukimuotoja tulossa!

Laki maaseudun kehittämisen tukemisesta valmistuu vasta vuoden 2023 puolella ja sen jälkeen on tulossa vielä valtioneuvoston asetus yritystoiminnan kehittämiseen. Tällä hetkellä toiveena on, että tukia päästään myöntämään huhtikuussa.

– Tässä vaiheessa valmistelua näyttää siltä, että moni asia säilyy ennallaan, mutta uusiakin tukimuotoja on tulossa. Yksi hyvä uudistus on se, että jatkossa myös yrittäjyyttä suunnittelevat ja osa-aikaiset yrittäjät ovat tukien piirissä. Ilman y-tunnusta voi saada tukea esimerkiksi yrittäjyyden kokeiluun tai omistajanvaihdoksen valmisteluun, kommentoi Varsin Hyvän toiminnanjohtaja Pia Poikonen, joka vastaa oman ryhmänsä yritystuista. 

Yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä madaltaa jatkossa sekin, että yrittäjyyttä voi kokeilla neljä kuukautta menettämättä työttömyyskorvausta. Yritystoiminnan kokeiluun voivat saada tukea myös opiskelijat ja 16 vuotta täyttäneet nuoret.

– Toinen mielenkiintoinen uudistus on maatalouden kokeilutuki, jota voi saada 2 000 – 7 500 euroa. Se on tarkoitettu pienimuotoisiin kokeiluihin, joilla saadaan tietoa uusista tuotteista, tuotantotavoista tai myyntikanavista. Aikaisemmin maatalouden parissa on ollut sellaisia väliinputoajia, jotka eivät ole saaneet maataloustukia, mutta eivät myöskään meidän tukia. Ensi kaudella Leader-ryhmien myöntämä maatalouden kokeilutuki tulee paikkaamaan sitä aukkoa, Poikonen jatkaa. 

Kokeilu tulee suunnitella tarkoin ja sen kesto tulee olla rajattu, mutta kokeilu saa myös epäonnistua!

Tukea erilaisille yrityspoluille 

Uuden kauden yritystukia on valmisteltu niin, että ne palvelevat entistä paremmin yrityspolun eri vaiheissa. Yrittäjyydestä haaveileva voi hakea Leader-ryhmältä esimerkiksi ensin 1 000 euron kehittämisavustuksen yritystoiminnan suunnitteluun, sen jälkeen 2 000 euron kehittämisavustuksen suunnitelmien valmisteluun ja lopuksi vielä 7 500 euron käynnistysavustuksen päätoimisen yrityksen perustamiseen tai 5 000 euron avustuksen osa-aikaisen yritystoiminnan käynnistämiseen. Ja kun yritystoiminta on käynnissä, voi vielä hakea esimerkiksi investointitukea. 

– Kehittämisavustukset on tarkoitettu ennen kaikkea asiantuntijapalveluihin, esimerkiksi liiketoimintasuunnitelman tekemiseen tai hankesuunnitelman valmisteluun, Poikonen täsmentää.

Jo toimivat yritykset voivat hyödyntää kehittämisavustuksia ja investointitukia. 

Toiveissa tiiviimpi yhteistyö yritysrahoituksessa

Leader-ryhmät myöntävät tukia korkeintaan viisi henkilöä työllistäville yrityksille sellaisiin hankkeisiin, joiden kokonaiskustannukset ovat korkeintaan 100 000 euroa. Sitä suuremmat yritykset ja hankkeet voivat saada EU:n maaseuturahaston tukea Ely-keskuksesta. 

Varsin Hyvä tekee tiivistä yhteistyötä Ely-keskuksen kanssa ja toiveissa olisi tiivistää yhteistyötä tulevalla kaudella myös muiden yritysrahoitusta ja -neuvontaa tarjoavien toimijoiden kanssa. 

– Yrityksille on paljon erilaisia tukia tarjolla myös esimerkiksi Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) sekä Business Finlandin ja TE-toimiston kautta. Olisi hyvä, jos saisimme kerättyä kaikki tarjolla olevat tuet samaan paikkaan selkeästi kuvattuina, jotta yrittäjien olisi helpompi tutustua tarjolla oleviin mahdollisuuksiin. Eri yritystuilla on myös jonkin verran samoja nimiä, mikä voi aiheuttaa hämmennystä yrittäjien keskuudessa, Poikonen avaa nykyistä tilannetta.

Lisää elinvoimaa maaseudulle!

Varsin Hyvä on Leader-ryhmä, joka tarjoaa rahoitusta ja neuvontaa maaseudun kehittämiseen pienille yrityksille, yhdistyksille ja yhteisöille. Tulevalla kaudella Leader-rahoituksesta 43 % tulee EU:n maaseuturahastosta, 37 % valtiolta ja 20 % toiminta-alueen kunnilta. Varsin Hyvän toiminta-alueeseen kuuluvat Kaarinan, Liedon, Maskun, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Sauvon, Taivassalon ja Turun maaseutualueet. 

– Meidän alue on pääosin kaupungin läheistä maaseutua, jossa etäisyydet ovat lyhyitä ja markkina-alue iso. Toisaalta myös kilpailu on täällä kovempaa ja siksi toivomme innovatiivisia yritysideoita muun muassa ympäristöteknologian alalta. Myös matkailusektori ja palveluiden turvaaminen maaseutualueilla on tärkeää, Poikonen sanoo. 

– Maaseudulla elämisen ja maaseudun elinvoiman kannalta on välttämätöntä, että työpaikkoja ja yritystoimintaa riittää. Työ on ihmisen perustarve ja se ehkäisee myös syrjäytymistä. Siksi työtä maaseudulla kannattaa tukea kaikin mahdollisin tavoin, Poikonen päättää.

Varsin Hyvän toiminta-alue kartalla.
Varsin Hyvän toiminta-alueeseen kuuluvat Kaarinan, Liedon, Maskun, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Sauvon, Taivassalon ja Turun maaseutualueet. Varsinais-Suomessa toimii Varsin Hyvän lisäksi neljä muutakin Leader-ryhmää. Salon seudulla Leader-tukia myöntää Ykkösakseli, Vakka-Suomessa Ravakka, saaristossa I samma båt – Samassa veneessä ja Loimaan seudulla Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit.

Esimerkkejä Varsin Hyvän myöntämistä yritystuista:

Vanha maatilakeskus Piikkiössä muuttui kahden taiteilijan työtilaksi ja kodiksi

Etiopialaista kahvia Kaarinassa paahdettuna!