Varsinais-Suomen Ely-keskus ja Leader-ryhmät ovat nyt myöntäneet kaikki Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2022 varat. Enää ei siis oteta uusia hakemuksia vastaan, mutta muutoshakemuksia vielä käynnissä oleviin hankkeisiin pystyy jättämään normaalisti. Ohjelmakauden 2014–2022 aikana myönnetyt hankkeet pitää saada päätökseen vuoden 2024 loppuun mennessä.
Uusi maaseutuohjelmakausi 2023–2027 alkaa tammikuun alussa, mutta hankehaku aukeaa vasta myöhemmin, todennäköisesti huhtikuussa. Haun alkamisesta tiedotetaan niin pian kuin mahdollista.
– Hankeneuvojat ovat töissä myös hakutauon aikana, joten uusia hankkeita voi ja kannattaakin jo valmistella. Jos sinulla on siis idea oman kotiseutusi kehittämiseen, ole yhteydessä alueesi Leader-ryhmään tai Ely-keskukseen. Tarjolla on rahoitusta ja ratkaisuja juuri sinulle – olit sitten yrittäjä, yrittäjyyttä suunnitteleva, tilallinen tai asukas, joka haluaa tehdä kotipaikkakunnastaan entistä viihtyisämmän, kannustaa Ely-keskuksen maaseutukoordinaattori Jarmo Lamminen.
Uusi ohjelmakausi tuo mukanaan muutoksia hakuehtojen yksityiskohtiin, mutta pääperiaatteet pysyvät samoina. Maaseudun asukkaat voivat hyödyntää ohjelmaa kehittääkseen esimerkiksi alueensa viihtyisyyttä tai saavutettavuutta. Maaseudun pienet ja keskisuuret yritykset voivat saada tukea muun muassa tuotekehitykseen, markkinointiin, kokeiluihin, kansainvälistymiseen ja yhteistyöhön. Kehittäjäorganisaatiot ja kunnat taas voivat valmistella hankkeita esimerkiksi elinkeinojen, osaamisen ja palveluiden kehittämiseksi.
Leader-ryhmistä Varsin Hyvä, I samma båt – Samassa veneessä, Ravakka ja Ykkösakseli myöntävät NuorisoLeader-tukia jatkuvan haun periaatteella myös ohjelmakausien vaihteessa. Tukisummat ja hakuehdot vaihtelevat Leader-ryhmittäin.
Lisätiedot:
Ely-keskus
Maaseutukoordinaattori Jarmo Lamminen, p. 040 700 7167
Leader-ryhmien toiminnanjohtajat
Leader Ravakka: Ulla Kallio, p. 044 034 4345
Leader I samma båt – samassa veneessä: Minna Boström, p. 0400 718 913
Leader Varsin Hyvä: Pia Poikonen, p. 050 338 3867
Leader Ykkösakseli: Maarit Teuri, p. 0400 982 236
Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry: Taina Sainio, p. 044 067 4434
Tervetuloa Haloo maaseudun viestintäjoulukalenterin pariin! Tähän artikkeliin on koottu kaikki Haloo maaseudun joulukalenterin 24 viestintävinkkiä, jotka jaettiin joulukuussa 2022 Haloo maaseudun Instagram-tilillä ja Facebook-sivulla.
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty!
Nyt on hyvä aika varata kalenterista pieni hetki ensi vuoden viestinnän suunnittelulle. Jos et ole vielä koskaan tehnyt viestintäsuunnitelmaa, hahmottele ensin viestintästrategia. Viestintästrategian tulee tukea organisaation strategiaa ja edistää sen päämäärää. Viestintästrategia kertoo, mihin tähdätään isossa kuvassa ja se voi sisältää myös arvot, joihin viestintä nojaa.
Viestintästrategia tehdään yleensä useammaksi vuodeksi ja tarkempi viestintäsuunnitelma vuosittain. Viestintäsuunnitelmassa kerrotaan, miten strategiassa olevia tavoitteita toteutetaan konkreettisesti. Suunnitelmassa voidaan määritellä esimerkiksi viestinnän työnjako, budjetti, kanavat, kampanjat ja seuranta.
Joudutko joskus miettimään, miten jokin sana kirjoitetaan? Luultavasti joudumme kaikki, sillä suomen kieli on täynnä hankalia sanoja! Mikä kirjoitetaan yhteen ja mikä erikseen? Milloin käytetään pitkää ja milloin lyhyttä viivaa? Tarkista hankalien sanojen oikeinkirjoitus Kielitoimiston sanakirjasta ja tallenna se vaikka selaimesi kirjanmerkkeihin.
PS. Viestintää saavat tehdä muutkin kuin täydelliset kielitietäjät. Viesti menee kyllä eteenpäin, vaikka kirjoittaisi vahingossa eteen päin.
Tutustu maksuttomiin kuvapankkeihin!
Viestinnässä tarvitaan usein kuvituskuvia, joilla yleisön huomio saadaan kiinnitettyä. Toisten ottamia kuvia ei saa koskaan hyödyntää ilman lupaa, mutta Internetissä on useampia kuvapankkeja, joista voi ladata maksuttomia kuvituskuvia, esimerkiksi:
Teetkö töitä Teamsillä, Zoomilla, Google Meetillä tai jollain muulla etäpalaveripalvelulla? Nappaa tästä muutama vinkki seuraavaan kokoukseen:
Laita aina kamera päälle, kun puhut. Muista myös asettaa kamera kasvojesi korkeudelle ja varmista, että valaistus on riittävä!
Jos vaivaannut omasta kuvastasi, piilota se! Kokoukseen keskittyminen saattaa olla helpompaa, jos et koko ajan seuraa omia ilmeitäsi ja eleitäsi.
Lisää kuvasi tai logosi käyttäjäprofiiliisi. Pelkät nimikirjaimet eivät jää mieleen!
Äänenlaatu on vielä tärkeämpi asia kuin kuvanlaatu. Voit testata käytettävissä olevien mikrofoniesi eroja avaamalla esim. Teams-kokouksen yksin ja tallentamalla sen. Näin pystyt jälkikäteen kuuntelemaan, minkä mikrofonin kanssa ääntäsi on miellyttävintä kuunnella.
Järjestä hyvä etäkokous!
Jos olet etäkokouksen järjestäjä, murra jää heti kokouksen alussa! Kun kaikki ovat kertaalleen olleet äänessä ja näkyvissä, kynnys avata kamera uudelleen on paljon matalampi.
Kerro heti kokouksen alussa, toivotko muiden käyttävän kommentteihin ja kysymyksiin chattia vai mikrofoneja.
Tutustu kokousasetuksiin jo ennakkoon. Jos paikalle on tulossa paljon väkeä, ei kannata jättää ilmoituksia päälle siitä, kuka milloinkin liittyy joukkoon. Kokousasetuksista pystyt myös tarvittaessa sulkemaan osallistujien mikrofonit!
Jos teet esim. Power Point -esityksen, muista vaihtaa sivua tarpeeksi usein! Etänä esitettäviä dioja kannattaa visualisoida normaalia enemmän. Jos tekstiä on paljon, se kannattaa jakaa useammalle sivulle, ettei yleisö joudu tuijottamaan samaa sivua montaa minuuttia.
Kun jaat materiaalia, kannattaa jakaa aina yksittäinen ikkuna koko näytön sijaan. Jos kuva silti pätkii, kannattaa pienentää näytön tarkkuutta.
Muista tauot! Etänä kokouksiin keskittyminen on vaikeampaa kuin paikan päällä. Ihmiset keskittyvät intensiivisesti etäkokouksiin vain puolisen tuntia kerrallaan, joten taukoja kannattaa pitää vaikka 45 minuutin välein.
Huomioi teemapäivät!
EU:n maaseuturahaston tuella toteutettiin Suomessa kuluvalla ohjelmakaudella yli 7 000 hanketta, joiden kautta suomalaiseen maaseutuun investoitiin lähes 200 miljoonaa euroa. Näissä hankkeissa tehtiin yhteensä 2,6 miljoonaa tuntia talkoita, sillä sellainen Suomi on – yhteiseen hiileen puhaltava, ahkera ja innovatiivinen maa! Hyvää itsenäisyyspäivää! Tänään juhlitaan ja huomenna taas jatkuu työ paremman Suomen puolesta.
Tänään on hyvä päivä kertoa omassa viestinnässä, miksi Suomi on tärkeä juuri teille tai miten te kehitätte Suomea. Suurimpien juhlapäivien lisäksi kalenteri on nykyisin täynnä erilaisia teemapäiviä, joista voi olla apua oman viestinnän suunnittelussa. Esimerkiksi Sosten sivuilla on listattuna sekä kansallisia että valtakunnallisia teemapäiviä.
Osallistu viestintäfoorumiin!
Tänään kokoonnumme Uuteenkaupunkiin Haloo maaseudun viestintäfoorumiin. Ilmoittautuminen on jo päättynyt, mutta etäyhteydellä pääsee vielä osallistumaan.
Avaimet toimivaan mediayhteistyöhön: Ulla Kallio, Leader Ravakka ja Teija Uitto, Laitilan Sanomat ja Uudenkaupungin Sanomat
Koulutus viestinnän välineenä: Petri Puustinen, Vehmaan maaseutupalvelut
Podcastit ja tietokirjat viestinnän tukena: Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta
Kahvitauko
Tiedon visualisointi ja maaseuturahaston uusi ilme: Janica Vilen, Haloo maaseutu! -viestintähanke
Loppukeskustelu ja viestintäverkoston kehittäminen
Hyppää mukaan podcastien maailmaan!
Eilisessä Haloo maaseudun viestintäfoorumissa Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta suositteli kokeilemaan podcastien tekoa. Varsinais-Suomen Kylät on tehnyt kuusi podcast-jaksoa, jotka julkaistiin juuri silloin, kun Suomessa oli koronan vuoksi tiukat kokoontumisrajoitukset. Kylätoimijoiden kattojärjestö oppi omasta projektistaan ainakin sen, että hyvä pituus jaksolle on noin 15–20 minuuttia ja sen, että markkinointiin pitää panostaa, jos haluaa löytää kuulijoita. Jos innostuu kokeilemaan oman podcastin tekoa, kannattaa kiinnittää huomiota tilan akustiikkaan, sillä esimerkiksi toimistotilojen ilmastointilaitteiden hurina saattaa kuulua lähetyksessä yllättävän häiritsevänä. Lisäksi kannattaa varata aikaa jaksojen litterointiin tai varata rahaa budjetista siihen, että litteroinnin voi tilata ulkopuolelta. Saavutettavuuden vuoksi kaikista podcasteista on nimittäin oltava nykyisin tekstivastine.
Varsinais-Suomen kylien podcastit ovat kuunneltavissa Soundcloudissa ja ne löytyvät myös yhdistyksen omilta sivuilta.
Haloo maaseutu järjesti koulutuksen podcastien teosta helmikuussa 2021. Koulutuksen tallenne on edelleen katsottavissa Haloo maaseudun sivuilla.
Visualisoi tietoa helpommin ymmärrettävään muotoon
Tiedon visualisointi voi auttaa hahmottamaan esimerkiksi isoja kokonaisuuksia, numeraalista tietoa, monimutkaisia rakenteita, muutosta tai etäisyyttä. Se on myös keino tutkia tietoa ja viestiä siitä eteenpäin.
Kun lähdet visualisoimaan tietoa, mieti ensin, mitä haluat katsojan ymmärtävän kuvan avulla ja valitse esitystapa sen mukaan. Viivakuviolla saa esitettyä helposti trendejä. Pystypylväskuviolla on helppo kuvata määriä ja niiden vaihtelua. Piirakkakuvion avulla pystyy vertailemaan jonkin kokonaisuuden osia ja koropleettikartalla voi kuvata alueellisia ilmiöitä.
Kun olet valinnut esitystavan, yritä saada kuvasta mahdollisimman helposti ymmärrettävä ja lisää mukaan otsikko, joka tiivistää visualisoinnin tärkeimmän tiedon. Tarkoitus on saada yleisö innostumaan visualisoinnin esittämästä tiedosta eikä hienosta kuvasta. Väreihin ja kontrasteihin kannattaa kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota, jotta kuvasta saa mahdollisimman saavutettavan.
Muista myös, että visualisointi ei ole koskaan todellisuuden objektiivista esittämistä. Sen avulla on helppoa vaikuttaa mielikuviin ja esimerkiksi perinteisen viivakuvion mittasuhteita muuttamalla sama asia voidaan saada näyttämään hyvinkin erilaiselta.
Maksuttomia visualisointityökaluja löytyy netistä useampia, esimerkiksi Datawrapper, Canva ja Looker Studio. Myös esimerkiksi Power Pointilla, Excelillä ja Power BI:lla pystyy tekemään monenlaisia visualisointeja.
Panosta mediatiedotteisiin!
Sanotaan, että tiedote on yhtä hyvä kuin sen otsikko. Toimituksiin tulee paljon sähköpostia, joten hyvällä otsikolla varmistat, että toimittajat myös lukevat tiedotteesi. Mene suoraan asiaan ja ole ytimekäs. Jos tiedote mahtuu yhdelle liuskalle, sen voi kirjoittaa suoraan viestikenttään. Tiedotteeseen voi lisätä myös valmiita kommentteja. Ne säästävät toimittajien työaikaa. Muista lisätä loppuun yhteystiedot ja liitä mukaan laadukas kuva sekä kuvateksti ja kuvaajan nimi. Tiedotteet kannattaa lähettää aina toimituksen yhteiseen postiin, jotta viestisi ei jää lukematta siksi, että joku tietty toimittaja ei ole tavoitettavissa. Paras aika tiedotteen lähettämiselle vaihtelee eri medioissa. Tutustu siis oman alueesi medioihin ja kysy suoraan, milloin ja missä muodossa he toivovat tiedotteita. Jos haluat toimittajan paikalle tapahtumaasi, kannattaa olla ajoissa liikkeellä ja soitella rohkeasti perään lähempänä tilaisuutta, jos vastausta ei ole kuulunut.
Valitse kanavat kohderyhmäsi mukaan!
Laadukas viestintä koostuu suunnittelusta, sisällöntuotannosta, vuorovaikutuksesta ja onnistumisen seurannasta. Vaikka tekisit kuinka mielenkiintoista sisältöä, sillä ei ole vaikuttavuutta, jos se ei tavoita oikeaa kohdeyleisöä. Viesti siis siellä, missä kohderyhmäsi on!
Innowisen sivuilla on julkaistu Sosiaalisen median tilastot ja käyttö Suomessa: somekatsaus 07/2022, jonka mukaan yli 55-vuotiaille suomalaisille pääasiallinen uutislähde on televisio, kun taas sitä nuoremmat ikäluokat tavoittaa nykyään parhaiten verkosta ja sosiaalisesta mediasta. Tällä hetkellä nopeimmin kasvava some-palvelu on TikTok, joka on erityisesti nuorten suosiossa. Myös Instagramin käyttö on kasvussa – kaikissa ikäluokissa. Twitterin käyttö oli jo kääntynyt Suomessa tasaiseen laskuun, kunnes Ukrainan sota sai ihmiset palaamaan sen pariin.
Leiki tarroilla ja giffeillä!
Erityisesti Instagramissa tarinat heräävät eloon tarrojen ja giffien avulla. Valmiita vaihtoehtoja on kosolti, mutta lisäksi niitä voi tehdä itse! Esimerkiksi osoitteessa Giphy.com pystyy tekemään monenlaisia tarroja ja giffejä omasta logosta tai jostain muusta kuvasta tai videosta, johon on käyttöoikeus. Jotta omat luomuksensa saa ladattua Instagramiin, tulee tehdä omalle brändilleen maksuton hakemus tämän linkin kautta. Vastaus tulee yleensä vuorokauden kuluessa ja sen jälkeen pääset lataamaan luovuutesi hedelmät kaiken kansan saataville.
Ota vuosikello käyttöön!
Vuosikello on työkalu, jonka avulla voit suunnitella viestintää niin, että näet koko vuoden suunnitelmat yhdellä silmäyksellä ja vältyt päällekkäisyyksiltä. Vuosikello on helppo jakaa myös eteenpäin, jotta koko tiimi ja mahdolliset sidosryhmätkin tietävät, mitä milloinkin viestitään.
Isompia viestinnän teemoja kannattaa jakaa kampanjoiksi, joita voi toteuttaa esimerkiksi neljä vuodessa. Lisäksi vuosikelloon voi lisätä kuukausittaiset, viikottaiset ja vaikka päivittäisetkin työt.
Vuosikello voi olla yksinkertainen kuukausitaulukko, mutta sen voi myös visualisoida yksityiskohtaisemmin. Esimerkiksi Plandiscin sivuilla suunnitelmat saa kirjattua vuoden kiertoa kuvaaville renkaille. Plandiscin maksuttomassa versiossa on mahdollista lisätä kolme rengasta, joista yksi voisi kuvata vaikka sisäistä viestintää, toinen ulkoista viestintää ja kolmas vaihtuvia viestintäkampanjoita. Maksullisessa versiossa renkaita saa enemmän ja koko suunnitelman pystyy jakamaan tiimille interaktiivisena esimerkiksi Teamsin kautta.
Lähetä joulukirje!
Myöhästyitkö tarjoushintaisten joulukorttien lähettämisestä? Ei haittaa! Nyt sinulla on joulukortin sijaan mahdollisuus rustata oikein kunnon kirje! Joulukirje on hyvä tapa summata kulunutta vuotta niin sisäisen kuin ulkoisenkin viestinnän näkökulmasta. Kirje oman organisaation jäsenille voi vaikuttaa yhteisön ilmapiiriin, viihtyvyyteen, sitoutumiseen ja tehokkuuteen, sillä sisäinen viestintä lisää yhteisön jäsenten tyytyväisyyttä. Kirjeellä on henkilökohtainen sävy. Vaikka se olisi lähetetty samanlaisena kymmenille ihmisille, se huomataan varmasti paremmin kuin “sisäinen tiedote loppuvuodelle”. Kirje toimii hyvin myös ulkoisen viestinnän välineenä. Mitä haluaisit kertoa sidosryhmillesi ja yhteistyökumppaneillesi tästä vuodesta? Kerro se kirjeessä! Jouluisia kirjepohjia löytyy esimerkiksi osoitteesta Canva.com.
Hyödynnä kollegojen tukea!
Viestintäteemojen pallottelu yhdessä kollegojen kanssa on sekä inspiroivaa että hyödyllistä! Viestijöillä on oma ammattijärjestö Viesti ry, joka toimii Akavan Erityisalojen alla. Järjestöllä on paljon koulutuksia ja webinaareja viestinnän eri aiheista ja lisäksi tarjolla on tietoa viestinnän trendeistä ja esimerkiksi palkkauksesta. Osoitteessa Viesti.fi on paljon materiaalia, jota pystyy hyödyntämään, vaikka ei olisikaan Viesti ry:n jäsen. Kannattaa käydä tutustumassa!
Lisäksi Suomessa toimii valtakunnallinen yhdistys nimeltä Julkisen alan viestijät (JAT). JATin jäsenet työskentelevät viestinnän tehtävissä koko- tai osa-aikaisesti esimerkiksi valtiolla, kunnissa, ja kolmannella sektorilla. JAT toteuttaa viestinnän ala -tutkimuksia ja järjestää vierailuja julkisiin organisaatioihin. Suurin osa tapahtumista on webinaareja, joihin on helppo osallistua joka puolelta Suomea. Jos siis teet viestintää julkisella puolella, kannattaa käydä tutustumassa JATin toimintaan yhdistyksen omilla sivuilla.
Ole valmiina kriisiviestintään!
Sanotaan, että maineen rakentaminen kestää 20 vuotta, mutta sen menettäminen viisi minuuttia. Sanotaan myös, että paras kriisi on ennaltaehkäisty kriisi. Kaikkeen ei voi koskaan varautua, mutta mahdollisten kriisitilanteiden hoitamiselle kannattaa olla sovittuna valmis suunnitelma ja komentoketju. Kun on tiedossa, kuka tekee päätökset ja kuka vastaa viestinnästä kriisin tullen, ollaan jo otettu yksi askel.
Tehokas, aktiivinen ja oikea-aikainen viestintä on tärkeä osa kriisin hallintaa – mutta vain yksi osa. Parhaaseen lopputulokseen päästään hyvällä ja ripeällä sisäisellä yhteistyöllä, ja joskus voi toki turvautua ulkopuoliseenkin apuun. Viestintä kannattaa aina, vaikka vastauksia ei vielä olisikaan. Jos selvitystyö on kesken, voi viestiä siitä, että kriisi on tunnistettu ja kertoa, mitä sen ratkaisemiseksi tehdään ja millä aikataululla. Virheelliset tiedot kannattaa pyrkiä oikaisemaan heti. Jos olet mokannut, muista pyytää anteeksi! Kriisiviestinnässä tärkeää on luotettava, lämmin ja inhimillinen sävy.
Se, että viestintää tekee aktiivisesti koko ajan, auttaa myös kriisin keskellä. Kun viestintävälineet ja toimintatavat ovat hallussa, niitä pystyy hyödyntämään ripeästi myös kriisin tullen. Siksi ihan tavanomainen viestinnän suunnittelu ja siihen panostaminen auttavat myös kriisien kohtaamisessa. Varmista siis, että medialistasi on ajan tasalla ja että oikeilla henkilöillä on oikeudet ja kyky päivittää esimerkiksi verkkosivuja ja some-tilejä.
Liity mukaan Haloo maaseudun viestintäverkostoon!
Haloo maaseutu -viestintähanke järjestää neljä kertaa vuodessa Varsinais-Suomen maaseutuverkostolle suunnatun Viestintäfoorumin eri puolilla maakuntaa. Toiminnan tavoitteena on verkostoitua ja oppia viestinnästä ammattilaisilta sekä toinen toisiltamme.
Tilaisuuksien lisäksi keskustelua käydään maaseudun kehittäjien omalla verkostoalustalla osoitteessa Maaseutuverkosto.fi, jossa Haloo maaseudun viestintäverkostolla on oma keskusteluryhmä. Käy siis rekisteröitymässä maaseutuverkoston uudelle alustalle ja liity mukaan keskusteluun!
Keskusteluryhmässä voi jakaa tietoa esimerkiksi tulevista viestintäkampanjoista, joihin toivoo verkoston tukea. Ryhmässä voi kysellä muiden kokemuksia esimerkiksi viestinnän työkaluista tai pallotella ideoita tulevista tempauksista. Tervetuloa mukaan keskustelemaan!
Tiedota joulun hiljaisina välipäivinä!
Uudenkaupungin Sanomien ja Laitilan Sanomien päätoimittaja Teija Uitto oli 7.12. puhumassa Haloo maaseudun Viestintäfoorumissa mediayhteistyöstä. Päätoimittajan mukaan toimituksissa on usein hiljaista joulun välipäivinä ja heinäkuussa. Uutiskynnys vaihtelee joka päivä sen mukaan, mitä maailmalla tapahtuu ja mitä kaikkea toimitus saa tietoonsa. Siksi hiljaisina hetkinä pääsee usein läpi sellaisetkin tiedotteet, jotka arkikiireen keskellä voisivat jäädä suurempien uutisten jalkoihin. Toimituksille kannattaa tehdä myös valmiita listoja sellaisista juttuvinkeistä, joihin toimittajat voivat tarttua silloin, kun uutisrintamalla on hiljaista.
Mittaa ja analysoi!
Viestinnän tehokkuutta ja tuloksia kannattaa analysoida säännöllisesti, jotta viestintää osataan kehittää haluttuun suuntaan. Ja analysointia varten tarvitaan mittareita!
On suhteellisen helppoa mitata, kuinka moni on nähnyt julkaisun sosiaalisessa mediassa tai kuinka moni media julkaisi lähetetyn tiedotteen, mutta esimerkiksi mielikuvan muutoksen mittaaminen on jo vaikeampaa. Määrälliset mittarit kannattaakin ottaa käyttöön heti, koska ne ovat hyvää materiaalia laadulliselle mittaamiselle. Laadullista mittaamista kannattaa suunnitella omassa strategiassa olevien tavoitteiden pohjalta. Mittaa siis sitä, mitä tavoittelet – ja toisaalta määrittele tavoitteesi täsmällisesti niin, että niiden saavuttaminen on mitattavissa tietyllä ajanjaksolla.
Viestinnän mittaamiseen kannattaa hyödyntää ainakin verkkoanalytiikkaa ja mediaseurantaa sekä mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi brändi-, kohde- ja sidosryhmätutkimuksia. Verkkoanalytiikkaa tarjoaa esimerkiksi Google Analytics tai Matomo, joka säilyttää datan EU:n sisällä. Mediaseurantaa tarjoavat Suomessa muun muassa Meltwater ja Retriever. Tutkimuksia toteuttavat monet viestintätoimistot, esimerkiksi maaseutuverkoston käyttämä Kaskas. Vaikka ei olisi mahdollisuutta ostaa ulkopuolista apua, yritysten sivuilla kannattaa vierailla saadakseen ideoita omaan tekemiseen!
Osallistu Lounaistiedon Aluetietofoorumiin!
Lounaistiedon vuoden päätapahtuma Aluetietofoorumi järjestetään maaliskuussa 2023 yhteistyössä Varsinais-Suomen liiton kanssa. Aluetietofoorumi on vuosittainen kaikille avoin sidosryhmätilaisuus, jossa käsitellään paikkatietoon ja avoimeen dataan liittyviä ajankohtaisia aiheita vuosittain vaihtuvalla teemalla. Tilaisuus on suunnattu paikkatiedon tuottajille ja hyödyntäjille, dataa työssään tavalla tai toisella käyttäville ja kaikille muillekin kiinnostuneille! Lue lisää Lounaistiedon sivuilta.
Lounaistiedon sivuilla on muutenkin paljon mielenkiintoista materiaalia viestinnän näkökulmasta. Lounaistiedon karttapalvelussa pystyy tekemään karttoja vaikka omille sivuille upotettaviksi. Tilastoista löytyy paljon mielenkiintoista tietoa esimerkiksi Varsinais-Suomen väestön kehittymisestä, työllisyydestä, matkailusta ja jopa ilmastopäästöistä. Dataportaalista taas pystyy hakemaan avointa ja reaaliaikaista dataa Lounais-Suomen alueelta omilla hakusanoilla.
Lue, mitä Haloo maaseudun Viestintäfoorumissa puhuttiin!
Haloo maaseudun Viestintäfoorumi järjestettiin Uudenkaupungin etätyötila Messissä 7. joulukuuta. Haloo maaseudun sivuilla julkaistuun artikkeliin on koottu parhaita paloja päivän keskusteluista ja kaikki foorumissa nähdyt esitykset pdf-muodossa. Päivän aikana kuultiin muun muassa toimivasta mediayhteistyöstä, podcasteista ja tietokirjoista viestinnän välineenä sekä tiedon visualisoimisesta.
Ota kultainen leikkaus, valo ja tarkennus haltuun kuvatessa
Kuvien merkitys viestinnässä on valtava! Hyvä kuva voi olla monenlainen, mutta muutama perusvinkki kannattaa pitää mielessä.
Kultainen leikkaus on hyvä tapa kiinnittää katsojan huomio kuvassa oikeaan paikkaan. Kultaisessa leikkauksessa kuvan leveys jaetaan kahteen osaan sillä tavalla, että lyhyemmän osan suhde pidempään on sama kuin pidemmän osan suhde koko leveyteen. Oikean kohdan jakolinjalle löytää helpoimmin jakamalla kuvan leveyden luvulla 1,618. Kultaista leikkausta yksinkertaisempi, mutta vastaava sommittelutapa on jakaa kuva kolmeen osaan sekä pysty- että vaakasuunnassa. Kun kuvassa on yhdeksän osiota, tarkennettava kohde sijoitetaan ruudukossa leikkauskohtaan, esimerkiksi ylimmän vaakalinjan ja ensimmäisen pystylinjan leikkaukseen. Ruudukon saa näkyviin useimpien kameroiden asetuksista.
Tarkista, että kuvan horisontti on suorassa. Kannattaa myös katsoa, ettei kuvattavan pään takana ole mitään häiritsevää, esimerkiksi puuta tai lyhtypylvästä. Yleensä tiukka rajaus toimii parhaiten, mutta toisaalta tyhjä tila voi olla kuvassa tehokeino. Jos kuvaat ihmisiä, älä katkaise kuvaa nivelten kohdalta. Varsinkin sellaiset kokovartalokuvat ovat usein hullunkurisia, jotka katkeavat nilkan kohdalta.
Valo on valokuvaajan paras ystävä. Helpointa on kuvata niin, että valo osuu kuvattavaan etuviistosta. Siksi sisällä kuvaajan kannattaa asettua valon eli esimerkiksi ikkunan puolelle. Takaa tulevakin valo on kuvissa usein kaunis, mutta kuvaajalle paljon vaativampi. Suoraa auringonvaloa kannattaa välttää sillä se tekee myös varjoja ja voi polttaa kuvan puhki.
Perspektiiviä muuttamalla kuvaan saa usein mielenkiintoa. Mitä jos ottaisitkin kuvan lattian rajasta, olkapään yli tai suoraan ylhäältä päin? Myös väreihin kannattaa kiinnittää huomiota. Vastavärit tuovat kuvaan energiaa, musta dramaattisuutta ja valkoinen rauhaa. Värit myös heijastuvat kuvissa herkästi kasvoille. Esimerkiksi markkinoilla ei siis välttämättä kannata kuvata ihmistä keltaisen tai sinisen teltan alla, vaan pyytää kuvattava vaikka teltan eteen.
Nykyisin jo puhelintenkin kameroilla saa todella hyviä kuvia, joten enää onnistuminen ei ole kalustosta kiinni. Riippumatta siitä, millaisella kameralla kuvaa, kannattaa aina tarkistaa, että linssi on puhdas. Automaattitarkennus toimii usein hyvin, mutta kannattaa myös opetella, miten saat valittua tarkennuspisteen itse omalla kamerallasi.
Jos haluat ihmisen kanssa samaan kuvaan vaikka joulukuusen, ei kannata pyytää ihmistä kuusen viereen, vaan reilusti kuusen eteen, jotta saat kaiken mahtumaan samaan ruutuun.
Kun kuvaat ihmisiä, usein tilannekuva on luontevampi kuin poseeraus, mutta molemmille on aikansa ja paikkansa!
Tutustu maaseuturahaston uuteen ilmeeseen ja laadi oma graafinen ohjeistosi!
Maaseuturahaston visuaalinen ilme ohjelmakaudelle 2023–2027 on valmis ja siihen pääsee tutustumaan osoitteessa Maaseutu.fi.
Linkin takaa löytyy graafinen ohjeisto, asiakirjapohjia, uudet logot ja kuvituskuvia. Lisää materiaalia julkaistaan sitä mukaa, kun graafikot saavat sitä valmiiksi. Kannattaa kuitenkin huomioida, että tämän kauden aikana rahoituspäätöksen saaneissa hankkeissa noudatetaan vielä vanhaa graafista ohjeistusta.
Onko omalla organisaatiollasi jo graafinen ohjeisto? Brändin vahvistumisen kannalta on oleellista, että esimerkiksi värimaailma, fontit ja graafiset elementit ovat tunnistettavia ja käytössä kaikessa viestinnässä. Graafisen ohjeiston pystyy helposti lähettämään myös esimerkiksi sidosryhmille ja mainossuunnittelijoille, jotta brändisi ilme pysyy samana myös ulkopuolisten käsissä.
Muista levätä!
Viestintä on luovaa työtä, joka luonnistuu parhaiten virkeänä. Muista siis välillä hengähtää ja levätä kunnolla, niin luovuutesi pääsee valloilleen taas, kun sen aika on. Oikein levollista joulun aikaa!
Haloo maaseudun Viestintäfoorumia vietettiin Uudessakaupungissa 7. joulukuuta. Tilaisuudessa tutustuttiin tarkemmin Vakka-Suomen maaseutukehittäjiin, verkostoiduttiin Varsinais-Suomessa maaseutuviestintää tekevien ihmisten kanssa ja opittiin paljon uutta viestinnästä.
Joulukuun Haloo maaseutu! Viestintäfoorumi pidettiin Uudenkaupungin etätyötila Messissä. Messi tarjoaa sosiaalisen ja innovatiivisen työympäristön esimerkiksi yksinyrittäjille ja etätyöntekijöille. Käytössä on henkilökohtaisten työpisteiden lisäksi muun muassa kokoustiloja ja arkistotiloja. Tapahtumia varten tilaan suunnitellaan vielä pientä katsomoa. Viestintäfoorumille tiloja esitteli projektipäällikkö Jaana Suksi.
– Meidän tavoitteena on ollut pilotoida Uudenkaupungin oma etätyöpiste AKKE-rahoituksella. Hanke päättyy tämän vuoden loppuun ja nyt miellä on valmiina pysyvä toimintamalli. Tämä paikka on vanhan logistiikkakeskuksen toimisto. Sitä ennen tämä oli Seppälä ja vielä sitä ennen maalikauppa. Siksi osassa ikkunoista on kalterit. Tänä syksynä tänne on muuttanut Ukipolis ja kansainvälinen yritys Inlisol.
Iso hanke on vaatinut myös paljon viestintäosaamista. Toimivan brändin luominen oli Suksin ensimmäinen työtehtävä. Messissä toistuu Uudenkaupungin imagoon sopiva meriteema niin nimessä kuin sisustuksessakin. Ja kesällä 2022 Messi teki paljon vaikuttajamarkkinointia yhteistyössä kotimaisten ja kansainvälisten toimittajien sekä sosiaalisen median vaikuttajien kanssa.
Avaimet toimivaan mediayhteistyöhön
Teija Uitto (vas.) ja Ulla Kallio ovat tehneet hyvää yhteistyötä jo pitkään.
Leader Ravakan toiminnanjohtaja Ulla Kallio ja Uudenkaupungin Sanomien ja Laitilan Sanomien päätoimittaja Teija Uitto kertoivat Viestintäfoorumin osallistujille toimivasta mediayhteistyöstä. Ravakka on tiedottanut medialle säännöllisesti esimerkiksi hallituksensa päätöksistä ja henkilövaihdoksista. Ryhmä kutsuu alueensa toimittajat pari kertaa vuodessa keskustelemaan yhteistyöstä ja tarjoaa valmiita listoja juttuaiheista, joihin paikallislehtien toimittajat voivat tarttua. Lisäksi Ravakka on ostanut lehdistä advertoriaaleja, eli maksullista mainostilaa lehtijutun muotoon kirjoitettuna sekä järjestänyt lukijakilpailuja yhteistyössä paikallislehtien kanssa.
Päätoimittaja Teija Uitto vinkkasi, että joulun aika ja heinäkuu ovat sellaisia aikoja, jolloin tiedotteet menevät herkimmin läpi.
– Uutiskynnys vaihtelee päivittäin. Joskus tapahtuu paljon ja silloin tiedotetta on vaikea saada läpi, mutta sitten on niitä hiljaisia hetkiä, jolloin me toimituksissa mietimme, mistä kirjoittaisimme. Eli aina kannattaa tiedottaa!
Tiedotteen lähettämisen ajankohdalla ei ole suurta merkitystä. Päätoimittaja on periaatteessa aina tavoitettavissa, mutta toimistoaikaan kaikkein parhaiten. Sen vinkin Uitto kuitenkin antaa, että kannattaa aina lähettää tiedotteet toimituksen yhteiseen postilaatikkoon. Silloin ne eivät jää huomaamatta vain sen vuoksi, että joku tietty toimittaja on sairaana tai varattu.
Maaseutupäällikkö Petri Puustinen esitteli Vehmaan maaseutupalveluiden toimintaa ja viestintää.
Vehmaan maaseutupalveluiden maaseutupäällikkö Petri Puustinen esitteli oman organisaationsa ja kertoi, miten maaseutupalveluissa käytetään koulutusta viestinnän välineenä. Maaseutupalveluiden työtä on esimerkiksi asiakkaiden ohjaus oikealle luukulle, kun kyse on maataloustuista, rakennetuista, EU-hankkeista, yritystuista tai maaseudun kehittämistuista. Työ sisältää siis paljon viljelijöille kohdennettua viestintää: sähköposteja, viljelijäkirjeitä ja opastusvideoita sekä viestimistä verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa.
Koulutukset ovat hyvä tapa viestiä asioista. Maaseutupalveluiden koulutuksia järjestetään usein yhteistyössä Ely-keskuksen ja MTK:n kanssa. Lisäksi maaseutupäälliköt voivat käydä kouluttamassa tuottajayhdistysten itse järjestämissä koulutustilaisuuksissa.
– Koulutuksissa olemme todenneet toimivaksi sen, että ne pysyvät paikallistasolla. Paikallisessa koulutuksessa tuttujen ihmisten keskuudessa uskaltaa kysyä ja keskustella. Se on myös tärkeää, että kouluttaja on luotettava, rehti ja avoin, Puustinen sanoo.
Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta kertoi, miten Varsinais-Suomen Kylät ry on tehnyt viestintää perinteisten uutiskirjeiden, tiedotteiden ja sosiaalisen median lisäksi myös tietokirjoilla ja podcasteilla. Varsinais-Suomen Kylät on julkaissut neljä tietokirjaa ja viides ilmestyy vielä tämän vuoden aikana. Niiden avulla kylien asioista on voitu viestiä kattavasti ja toiveissa on, että tieto säilyy kansien välissä paremmin myös tuleville sukupolville. Tietokirjat ovat toimineet myös hyvänä lähdemateriaalina toimittajille, ja sitä kautta ne ovat edistäneet yhdistyksen viestinnällisiä tavoitteita.
Varsinais-Suomen Kylät on tehnyt myös kuusi podcast-jaksoa, jotka julkaistiin juuri silloin, kun Suomessa oli koronan vuoksi tiukat kokoontumisrajoitukset. Kylätoimijoiden kattojärjestö oppi omasta projektistaan ainakin sen, että hyvä pituus jaksolle on noin 15–20 minuuttia ja sen, että markkinointiin pitää panostaa, jos haluaa löytää kuulijoita. Jos innostuu kokeilemaan oman podcastin tekoa, kannattaa kiinnittää huomiota tilan akustiikkaan, sillä esimerkiksi toimistotilojen ilmastointilaitteiden hurina saattaa kuulua lähetyksessä yllättävän häiritsevänä. Lisäksi kannattaa varata aikaa jaksojen litterointiin tai varata rahaa budjetista siihen, että litteroinnin voi ostaa ulkopuolelta. Saavutettavuuden vuoksi kaikista podcasteista on nimittäin oltava nykyisin tekstivastine.
Varsinais-Suomen kylien podcastit ovat kuunneltavissa Soundcloudissa ja ne löytyvät myös yhdistyksen omilta sivuilta. Haloo maaseutu järjesti koulutuksen podcastien teosta helmikuussa 2021. Koulutuksen tallenne on edelleen katsottavissa Haloo maaseudun sivuilla.
Haloo maaseutu -viestintähankkeen työntekijä Janica Vilen puhui Viestintäfoorumille tiedon visualisoimisesta. Tiedon visualisointi voi auttaa hahmottamaan esimerkiksi isoja kokonaisuuksia, numeraalista tietoa, monimutkaisia rakenteita, muutosta tai etäisyyttä. Se on myös keino tutkia tietoa ja viestiä siitä eteenpäin.
– Kun lähdet visualisoimaan tietoa, mieti ensin, mitä haluat katsojan ymmärtävän kuvan avulla ja valitse esitystapa sen mukaan. Viivakuviolla saa esitettyä helposti trendejä. Pystypylväskuviolla on hyvä kuvata määriä ja niiden vaihtelua. Piirakkakuvion avulla pystyy vertailemaan jonkin kokonaisuuden osia ja koropleettikartalla voi kuvata alueellisia ilmiöitä, Vilen neuvoo.
– Kun olet valinnut esitystavan, yritä saada kuvasta mahdollisimman helposti ymmärrettävä ja lisää mukaan otsikko, joka tiivistää visualisoinnin tärkeimmän tiedon. Tarkoitus on saada yleisö innostumaan visualisoinnin esittämästä tiedosta eikä hienosta kuvasta. Väreihin ja kontrasteihin kannattaa kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota, jotta kuvasta saa mahdollisimman saavutettavan, hän jatkaa.
Visualisointi ei ole koskaan todellisuuden objektiivista esittämistä. Sen avulla on helppoa vaikuttaa mielikuviin ja esimerkiksi perinteisen viivakuvion mittasuhteita muuttamalla sama asia voidaan saada näyttämään hyvinkin erilaiselta.
Maksuttomia visualisointityökaluja löytyy Internetistä useampia, esimerkiksi Datawrapper, Canva ja Looker Studio. Myös esimerkiksi Power Pointilla, Excelillä ja Power BI:lla pystyy tekemään monenlaisia visualisointeja.
Uuden visuaalisen ilmeen kuvitusta voi ladata osoitteesta maaseutu.fi.
Janica Vilen esitteli tilaisuudessa myös maaseuturahaston uuden ohjelmakauden 2023–2027 visuaalista ilmettä. Tämän kauden aikana rahoituspäätöksen saaneissa hankkeissa noudatetaan vielä vanhaa ilmettä jo logoja, mutta uuden kauden graafiseen ohjeistoon voi jo tutustua klikkamalla tästä!
Tervetuloa mukaan viestintäverkostoon!
Varsinais-Suomen maaseutukehittäjien viestintäverkosto on avoin kaikille maaseudun kehittämisen parissa työskenteleville tai toimiville. Erityisesti verkostoon toivotaan mukaan niitä henkilöitä, jotka viestivät maaseudun asukkaille, yrittäjille, viljelijöille ja muille tahoille maaseutuohjelman mahdollisuuksista. Viestintäfoorumeita järjestetään neljä kertaa vuodessa eri puolilla Varsinais-Suomea ja ne ovat kaikille avoimia ja maksuttomia tilaisuuksia.
Viestintäverkostolla on myös oma keskusteluryhmä osoitteessa maaseutuverkosto.fi. Kirjautumisen jälkeen pääset liittymään avoimeen keskusteluryhmään, joka löytyy nimellä Haloo maaseutu! Varsinais-Suomen maaseutukehittäjien viestintäverkosto. Keskusteluryhmässä voi jakaa tietoa esimerkiksi tulevista viestintäkampanjoista, joihin toivoo verkoston tukea. Ryhmässä voi kysellä muiden kokemuksia esimerkiksi viestinnän työkaluista tai pallotella ideoita tulevista tempauksista. Tervetuloa mukaan keskustelemaan!
Såväl NTM-centralen för Egentliga Finland som alla fem Leadergrupper i landskapet har nu beviljat medlen som hörde till utvecklingsprogrammet för landsbygden på Finlands fastland 2014–2022. Nya ansökningar tas alltså inte emot, men man kan som vanligt ansöka om modifikation av pågående projekt. Projekten som fått medel under perioden 2014–2022 bör slutföras fram till slutet av 2024.
D en nya programperiod 2023–2027 inleds i början av januari, men det blir det möjligt att ansöka om stöd för projekt först senare, sannolikt i april. Vi kommer att informera om ansökningstidens början så fort som möjligt.
– Ansökningsrådgivarna arbetar också under ansökningspausen, så det är möjligt och också tillrådligt att redan nu förbereda nya projekt. Om du alltså har en utvecklingsidé för din hembygd, ta kontakt med Leadergruppen i ditt område eller med NTM-centralen. Oberoende av om du är en företagare, en gårdsägare eller en invånare som vill göra din hemtrakt ännu trivsammare så finns det finansiering och lösningar för just dig, säger NTM-centralens landsbygdskoordinator Jarmo Lamminen uppmuntrande.
Också om den nya landsbygdsprogramperioden 2023–2027 medför ändringar av detaljerna i ansökningskriterierna så förblir huvudprinciperna desamma. Landsbygdens invånare kan utnyttja programmet för att till exempel utveckla tillgängligheten eller trivseln inom sitt område. Små och medelstora företag på landsbygden kan få stöd bland annat för produktutveckling, marknadsföring, experiment, internationalisering och samarbete. Utvecklingsorganisationer och kommuner åter kan förbereda projekt för att utveckla näringar, kunnande och tjänster.
Av Leadergrupperna kommer Varsin Hyvä, I samma båt – Samassa Veneessä, Ravakka och Ykkösakseli att fortsätta ta emot och bevilja UngdomsLeader-stöd också i skarven mellan programperioderna. Leadergrupperna har varierande stödsummor och villkor.
Tilläggsuppgifter:
NTM-centralen
Landsbygdskoordinator Jarmo Lamminen, tel. 040 700 7167
Leadergruppernas verksamhetsledare
Leader Ravakka: Ulla Kallio, tel. 044 034 4345
Leader i samma båt – Samassa veneessä: Minna Boström, tel. 0400 718 913
Leader Varsin Hyvä: Pia Poikonen, tel. 050 338 3867
Hunajavillin ja Varsin Villin toiminta helpottuu parin vuoden päästä, kun uudet tuotantotilat valmistuvat. Ykkösakselilta Leader-tukeakin saanut projekti on siitä erityinen, että kaikki työvaiheet tehdään omin käsin ja rakennustarvikkeistakin suurin osa on löytynyt käytettyinä.
Salossa Perniön ja Särkisalon rajalla sijaitsevassa Ylönkylässä, pian 100-vuotiaassa talossa on käynnissä monta projektia. Viimeisimpänä luonnonvaratuottaja, puutarhuri ja rakennusartesaani Ulla Tiihonen on aloittanut uuden tuotantotilan rakentamisen pihapiiriinsä. Rakennukseen on tulossa keittiötilat ja varastotilaa luonnonkeruutuotteiden valmistamiseen. Viimeistään parin vuoden päästä tiloissa pystyy esimerkiksi linkoamaan hunajaa ja kuivaamaan villiyrttejä.
Tiihosen artesaanimaista asennetta kaikkeen tekemiseen kuvaa hyvin se, että uuden rakennuksen paikalta kaadetuista männyistä hän hyödynsi kaiken – jopa petun, josta valmistui myyntiin pettulettujauhoja.
Rakennuksen perustukset valmistuivat juuri ennen pakkasia ja kirkkaina talvipäivinä on tarkoitus saada runko pystyyn. Projekti etenee kaikessa rauhassa, sillä Tiihosen tavoitteena on tehdä lähes kaikki työvaiheet itse ja etsiä mahdollisimman suuri osa rakennustarvikkeista käytettynä.
– Keittiökalusteet, ikkunat ja ovet ovat kaikki löytyneet käytettyinä, samoin osa puutavarasta. Aluksi luulin, että tällaiseen hankkeeseen ei voi edes hakea mitään tukea, mutta Ykkösakselin avulla hakemus saatiin tehtyä, Tiihonen kiittelee.
Käytetyt koneet, laitteet ja tarvikkeet ovat olleet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa tukikelpoisia tällä ohjelmakaudella vasta muutaman vuoden ajan. Tiihonen sai reilun 30 000 euron hankkeelleen 20 prosentin investointituen.
Hunajaa keväästä syksyyn
Metsän kasvit tarjoavat mehiläisille hyvän mesilähteen. Loppukesän puolukkahunaja ja syksyinen kanervahunaja ovat molemmat hiukan punertavia. Puolukkahunaja hurmaa karamellimaisella maullaan ja kanervahunaja taas voimakkaalla, lämpimän hedelmäisellä maullaan.
Tiihosella on yhteensä 20 mehiläispesää, joista hän kerää hunajaa toukokuusta pitkälle syksyyn. Keväällä hän pääsee myymään pieniä eriä tuoretta vastalingottua hunajaa ensimmäisten joukossa ja viimeiseksi syksyllä valmistuu hänen henkilökohtainen suosikkinsa kanervahunaja.
– Monet tarhurit vihaavat sitä, kun sitä ei meinaa millään saada kennosta irti, mutta itse arvostan sitä kaikkein eniten. Kanervahunaja on tummaa, geelimäistä ja todella maukasta!
Hunajavillin logolla saa vain vastalingottua hunajaa lasipurkissa. Jos jotain jää sesongin aikana myymättä, hunaja lähtee tukkuun Tampereelle, jossa yrittäjä voi käyttää sitä maksuvälineenä muille tuotteille.
– Yritän erikoistua ja tuottaa tarjolle erilaista hunajaa eri aikoina. Hunajan maku muuttuu aina sen mukaan, mikä milloinkin kukkii. Metsäkasvit ovat hyviä mesilähteitä, esimerkiksi puolukka, mustikka ja vadelma. Keskikesällä mehiläiset hyödyntävät esimerkiksi apilaa ja voikukkaa. Horsmakin tekee hunajaan aivan ihanan maun!
Hunajan tuottaminen on Tiihosen mukaan erityinen ala siitä, että yhteistyö muiden mehiläistarhaajien kanssa toimii saumattomasti.
– Aina saa neuvoja ja yhteistyötä tehdään auliisti!
Joulukuussa hän tekee mehiläispesiin vielä punkkitorjunnan, mutta muuten hunajantuotannosta saa pitää vapaata koko talven.
Varsin Villiä!
Tiihosen artesaani tomaattikastike syntyi Tuorlassa luonnonvaratuottajan opintojen lopputyönä.
Tiihosen vuonna 2019 perustetun yrityksen virallinen nimi on Hunajavilli, mutta lisäksi hän käyttää aputoiminimeä Varsin Villi, sillä hunajan lisäksi myyntiin valmistuu monenlaista muutakin: artesaani tomaattikastiketta, saippuoita, hilloja, yrttijuomia ja mausteseoksia. Omasta puutarhastaan hän on myynyt esimerkiksi yrttejä, varhaisperunaa, valkosipulia ja erikoiskurkkuja, mutta pääosin hän jalostaa raaka-aineita aina hiukan pidemmälle.
– Teen vähän kaikkea, mutta pienimuotoisesti. Esimerkiksi kotimaista valkosipulia on aika hankala löytää. Sitäkin myyn sen verran kuin sattuu tulemaan. Ja pienistä puroista kasvaa sitten isompi virta, hän kertoo.
Lähiruokakioski Pikantti on auki joka päivä
Lähiruokakioski Pikanttikin on rakennettu itse vanhasta kontista. Kioskin nimikyltti syntyi metallistöistä ylijääneistä materiaaleista Tiihosen omissa käsissä.
Tiihosen ja muiden Ylönkylän sekä lähiseudun tuottajien herkkuja ja käsitöitä myydään vuoden ympäri aina auki olevassa Lähiruokakioski Pikantissa, joka sijaitsee Salossa osoitteessa Särkisalontie 2.
– Siellä on itsepalvelu ja korttimaksu. Tarjolla on esimerkiksi lammasta, marjoja, jäätelöä, kahvia, kynttilöitä ja leivonnaisia laidasta laitaan, Tiihonen esittelee.
Jopa kioski itsessään on kahden paikallisen tuottajan itse nikkaroima.
Tiihosen valmistama pellavasuopa sopii vaikka terassin tai ulkokalusteiden pesuun.
Veljekset Kitola palkittiin lokakuussa 2022 Nousiaisten Vuoden yritykseksi – eikä ihme. Vuonna 2007 perunatilalta alkanut yritystarina on edennyt siihen pisteeseen, että liikevaihto on 12 miljoonaa euroa ja työntekijöitä on palkattuna nelisenkymmentä. Ely-keskus on myöntänyt yritykselle maaseuturahaston tukea useamman kerran matkan varrella. Viimeisimpänä yhtiö investoi aurinkoenergiaan!
Veljekset Kitola Oy on vuonna 2007 Mynämäessä perustettu perunan ja kasvisten pakkaukseen ja tukkukauppaan erikoistunut elintarvikealan perheyritys. Toimintaa pyörittävät veljekset Ville ja Kalle Kitola, ja alussa mukana olivat myös heidän vanhempansa Vesa ja Irmeli Kitola.
Kitolan tilalla on viljelty ruokaperunaa jo vuodesta 1950.
– Se on auttanut paljon tässä työssä, että ymmärrämme myös viljelijöiden arkea. Arvostamme erityisesti paikallisten pientuottajien tuotteita, eli lähiruoka edellä mennään, mutta riskien hajauttamiseksi meillä on kyllä sopimusviljelijöitä eri puolilla Suomea. Varhaisperunan suhteen olemme täällä oikeassa kulta-aitassa, mutta talviperunaa tulee pääosin kauempaa, kertoo toimitusjohtaja Ville Kitola.
Vuonna 2010 yritys muutti Nousiaisiin parempien liikenneyhteyksien varrelle.
– Remontoimme Telesten vanhasta teollisuuskiinteistöstä Varsinais-Suomen Ely-keskuksen avulla itsellemme uuden vihannestukun ja perunapakkaamon. Liikevaihto oli silloin noin miljoonan euron luokkaa ja mukana oli oman perheen lisäksi vain pari työntekijää. Nyt meillä on 40 työntekijää ja liikevaihto on noin 12 miljoonaa, Ville Kitola jatkaa.
Veljekset Kitola työllistää noin 40 henkeä ja on ollut monille paikallisille nuorille se ensimmäinen työpaikka.
Liiketoimintaa on vuosien varrella kehitetty tuoreus ja hyvä palvelu edellä. Yritys palvelee monipuolisesti kauppoja ja keskusliikkeitä ympäri Suomen ja on tunnettu luotettavista ja nopeista toimituksista.
– Seuraava laajennus halliin tehtiin vuonna 2014. Silloin tänne valmistui vihannespakkaamo, jossa voidaan pakata myös horeca-puolelle lähteviä kasviksia vaikka tietynkokoisiksi kuutioiksi pilkottuina. Yhteensä valikoimissamme on jo 300 eri tuotetta, toimitusjohtaja kertoo.
Myös horeca-puolen palveluita on kehitetty Ely-keskuksen myöntämällä maaseuturahaston tuella.
Aurinkoenergialla tähän päivään
Ville Kitola odottaa jo mielenkiinnolla, millaisiin lukemiin aurinkoenergian tuotto nousee ensi kesänä.
Viimeisin Ely-keskuksen tuella tehty investointi valmistui syksyllä 2022, kun Kitolan tuotantotilat siirtyivät öljystä aurinkoenergiaan ja ilmavesilämpöpumppuihin.
– Aurinkovoima ja vihreät arvot ovat kiinnostaneet jo pitkään, mutta energian hinnan nousu antoi viimeisen sysäyksen investoinnille. Teimme laskelmat aurinkoenergiaan siirtymisestä jo kolme vuotta sitten. Silloin öljyn litrahinta oli 70 senttiä ja laskimme, että investointi aurinkoenergiaan olisi maksanut itsensä takaisin seitsemässä vuodessa. Nyt kun öljyn hinta tuplaantui, myös investoinnin kannattavuus parani, Kitola kertoo.
Uusi 1200-neliöinen aurinkovoimala sijaitsee tuotantotilojen vieressä, optimaalisesti etelään päin olevalla pellolla.
– Se on iso systeemi, joka tuottaa 105 kilowattia tunnissa. Meille aurinkoenergia on paras ratkaisu, sillä energian tarve on suurin nimenomaan kesällä, kun meille tuodaan paljon juuri pellolta nostettuja tuotteita jäähdytettäväksi.
Ville Kitola kiittelee Ely-keskusta hyvästä yhteistyöstä vuosien varrella.
– Meidän kokemus on ollut mahtava. Ely-keskuksessa on aina ymmärretty meitä hyvin ja heidän kanssaan on ollut helppo toimia. Rahallisen tuen lisäksi olemme saaneet varmuutta omiin ideoihimme, kun ne on arvioitu järkeviksi ja kannattaviksi myös Ely-keskuksessa, hän kommentoi.
Lisäksi he ovat Veljekset Kitolassa tyytyväisiä yhteistyöhön Nousiaisten kunnan kanssa, joka on aina palvellut lupa-asioissa ripeästi. Ja viimeisimmässä investoinnissa heillä oli hyvä paikallinen kumppani toimittamassa aurinkosähköjärjestelmää.
– Näin isossa hankkeessa on mukavaa, että toimittaja ja tuki on parin kilometrin päässä!
Aurinkoenergiaan siirtymistä ehdittiin suunnitella useampi vuosi. Lopullisen sysäyksen investoinnille antoi tänä vuonna noussut energian hinta. Kuva: Sakuvisuals Oy.
Peruna on elämisen perusta
Ville Kitola puhuu perunan puolesta aina kun mahdollista.
– Peruna on elämisen perusta. Itse pidän perunasta kaikissa muodoissa. Se on myös edullinen tuote. Vaikka raakatuotteen hinta on noussut nyt noin 30 %, parin kilon pussin saa kaupasta edelleen edullisesti.
Kitolan perunoita varastoidaan vihreässä valossa, mikä parantaa niiden säilyvyyttä. Optisella lajittelulla linjastolta saadaan automaattisesti pois vihertävät tai rupiset perunat. Infrapunakameroiden avulla pystytään lajittelemaan perunoita myös koon mukaan, jolloin yhteen pussiin menee aina samankokoisia perunoita, joiden keittoaika on sama. Optisen lajittelun jälkeen perunat pestään ja kiillotetaan vielä ennen pussittamista ja parhaat tuotteet varustetaan yhtiön omalla Premium-merkillä.
Perunat viihtyvät vihreässä valossa.
Vielä on tavoitteena laajentua
Vuonna 2019 veljekset perustivat Kitolan alle tytäryhtiö EverDeli Oy:n Mynämäen keskustaan.
– Siellä tehdään valmissalaatteja ja täytettyjä patonkeja. Tuotteissa ei käytetä suojakaasuja, vaan säilyvyys perustuu korkeaan hygieniatasoon ja siihen, että raaka-aineet ovat priimaa. Toiminta alkoi juuri ennen koronaa, joka on jonkin verran haitannut kehittämistyötä, mutta nyt olemme noin 1,3 miljoonan euron liikevaihdossa ja työllistämme kahdeksan ihmistä, Ville Kitola kertoo.
Eikä Veljekset Kitolankaan tarina valmis ole.
– Koko ajan olisi laajennuspaineita, mutta tällä hetkellä rakentamisen kustannukset ovat niin korkeat, että odottelemme vielä sopivaa hetkeä.
Veljekset Kitolan tuotteita hyödyntävä tytäryhtiö EverDeli valmistaa Mynämäessä esimerkiksi valmissalaatteja.
Turun seudun 4H-yhdistykset tutustuttavat nuoria lähialueensa ruokakulttuuriin ja ruokaperinteisiin sekä opettavat ekologista ruuanlaittoa osana kansainvälistä Leader-hanketta. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, miten jokainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa esimerkiksi hyvinvointiin ja hiilijalanjälkeen.
Leader Varsin Hyvän tukemassa Kimppakalaasit – Village feast -hankkeessa Turun seudun nuoret ovat päässeet tutustumaan ekologisiin ruokaratkaisuihin sekä omalla kotiseudullaan että kansainvälisesti.
Turun alueen 4H-yhdistysten ja itävaltalaisen LAG Südburgenland Plussan toteuttaman hankkeen tavoitteena on nuorten kansainvälinen verkostoituminen ja paikallisen ekologisen ruoan arvostuksen lisääminen. Hankkeessa kannustetaan nuoria kestäviin elämäntapoihin positiivisin ja yhteishenkeä herättävin keinoin.
– Olemme järjestäneet esimerkiksi kursseja, joiden avulla olemme tutustuneet sieniin, marjoihin, villiyrtteihin, kalastukseen ja riistaan, kertoo hanketta koordinoiva Liedon 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Taina Päätalo.
Liedon Parmaharjulla järjestetyllä sienikurssilla nuoret pääsivät ensin keräämään ja tunnistamaan sieniä oppaiden avustuksella ja lopuksi sienistä valmistettiin ruokaa Parmaharjun hamppukodalla.
– Paistoimme wokkipannulla sienipihvejä ja teimme ruisleivän päälle sienimuhennosta. Kurssilaiset pääsivät maistamaan noin 15 eri sientä. Sienikursseille on tullut yksittäisten nuorten lisäksi perheitä ja mukavasti esimerkiksi nuoria pareja, joita kiinnostaa metsässä liikkuminen ja kasvisruoka.
Taivassalossa Tipsundin leirintäalueella pidetyllä ekologisella ruokakurssilla taas kerättiin esimerkiksi marjoja ja valmistettiin niistä erilaisia herkkuja. Yhdessä kokkaamisen ja syömisen kautta innostus ja kiinnostus lähiruokaa kohtaan kasvoi nuorten keskuudessa.
Luonnon antimien lisäksi hankkeessa kiinnitetään huomiota esimerkiksi ruokahävikin vähentämiseen sekä koti- ja parvekeviljelyn mahdollisuuksiin. Hankkeessa on tehty vierailuja myös lähellä oleville luomutiloille.
– Ajatus on palata tavallaan askelia taaksepäin. Yritämme miettiä, miten vähemmällä luonnonvarojen kulutuksella voisi tehdä parempaa ruokaa. Esimerkiksi lihankulutusta voisi siirtää riistaan ja kalan kulutusta kotimaisiin särkikaloihin. Niiden valmistaminen vaatii vähän enemmän viitseliäisyyttä, mutta niistä saa kyllä oikein maukkaita ruokia, Päätalo kannustaa.
Hankkeen ruokakursseilla onkin valmistettu esimerkiksi hirvi- ja peurapaistia sekä paistettu itse kalastettujen ahventen fileitä.
– Se, että osataan tehdä ruokaa monipuolisesti, auttaa vaikuttamaan myös perheen ruokabudjettiin. Monella on sellainen käsitys, että terveellinen ruoka on kalliimpaa, mutta oikeastaan asia on juuri päin vastoin. Ruokakuluissa voi säästää seuraamalla satokausikalenteria ja valitsemalla sellaisia tuotteita, jotka ovat sillä hetkellä sesongissa.
Ekologisen lähiruuan merkitystä on saatu korostettua hankkeen aikana myös esimerkiksi maahanmuuttajataustaisille ja kaupungissa kasvaneille lapsille ja nuorille.
Hankkeen aikana nuoret ovat päässeet tutustumaan luonnon antimiin. Kuva: Nina Soini.
Syyskuinen opintoretki Itävaltaan antoi uusia näkökulmia
Syyskuussa 2022 hanke järjesti opintoretken Itävaltaan. Mukana oli viisi ihmistä, jotka pääsivät tutustumaan itävaltalaiseen ruuantuotantoon ja ruokakulttuuriin.
– Vierailimme esimerkiksi syötävässä eläintarhassa, jossa ei ollut ollenkaan villieläimiä, vaan kaikki eläimet olivat sellaisia, jotka lopulta syötiin. Ne saivat elellä alueella vapaasti laiduntaen, Päätalo kertoo.
Toisena kohteena oli itävaltalainen luontokoulu, joka sijaitsi luonnonsuojelualueen yhteydessä.
– Opiskelijat kasvattivat siellä itse kasviksia, joista sitten tehtiin paikan päällä ruokaa. Ja puutarhassa he käyttivät itse kompostoimaansa multaa. Opintoihin kuului paljon ekologisuuskasvatusta.
Lisäksi opintoretkellä tutustuttiin esimerkiksi ekolampaisiin, jotka pääsivät kulkemaan niityltä toiselle. Lopulta lampaat teurastetaan omalla tilalla ja niiden liha myydään suoramyyntinä paikan päällä.
Kansainvälisen hankkeen kokoama ryhmä kävi Itävallassa tutustumassa itävaltalaiseen ruuantuotantoon ja ruokakulttuuriin, muun muassa viinimuseo Moschendorfiin.
Hanke jatkuu vuoden 2023 loppuun
Kimppakalaasit – Village feast -hanke alkoi maaliskuussa 2020. Tähän mennessä sen tapahtumat ovat tavoittaneen jo satoja nuoria, mutta kouluissa pidettyjen infotilaisuuksien myötä hankkeesta ovat kuulleet jo tuhannet nuoret.
– Korona alkoi samaan aikaan meidän hankkeemme kanssa ja siksi emme ole saaneet toteutettua esimerkiksi suunniteltuja ulkomaan matkoja. Kansainväliset osuudet on järjestetty pitkälti Teamsin välityksellä, sillä Itävallassa koronatilanne on ollut vielä paljon pahempi kuin Suomessa, kertoo Päätalo.
Hankkeelle haetaan jatkoaikaa vielä vuodeksi 2023. Toiveissa olisi, että 4H saisi kansainvälisiä vieraita esimerkiksi kesäleirilleen. Ja hankkeen lopussa järjestetään vielä päätösjuhla, eli kunnon kimppakalaasit!
Kimppakalaasit – Village feast -hankkeessa ovat Suomesta mukana Liedon, Maskun-Ruskon-Vahdon, Naantalin, Paimion-Sauvon ja Turun 4H-yhdistykset. Hankkeen kustannusarvio on 69 336 euroa, josta Leader Varsin Hyvän myöntämän julkisen tuen osuus on 75 %.
Voimakasta Leader-toimintaa 25 vuotta -kilpailussa palkittiin sykähdyttävimpiä Satakunnan Leader-ryhmien tukemia hankkeita. Varsinais-Suomen ja Satakunnan rajalla toimivan Ravakan alueelta palkittiin KasiTori Laitilasta, Reilan kyläyhdistys Reidu Pyhärannasta, Wirmon Martat Mynämäeltä, Leinmäen kyläyhdistys Laitilasta ja Pyhärannan Myrsky.
Satakunnan Leader-ryhmät Ravakka, Pyhäjärviseutu, Pohjois-Satakunta, Karhuseutu ja Joutsenten reitti järjestivät perjantaina 4. marraskuuta Kokemäen seurantalolla Leader Festit Satakunnan 25-vuotisen Leader-historian ja pian päättyvän ohjelmakauden 2014–2022 kunniaksi. Illan aikana palkittiin ohjelmakauden parhaita Leader-hankkeita kuudessa eri kategoriassa: Elinvoima, Pitovoima, Vetovoima, Lumovoima ja Yhteistyön voimasekä yleisöäänestyksellä ratkaistu Supervoima. (Lista kaikista voittajista artikkelin lopussa.)
Satakunnan ja Varsinais-Suomen rajalla toimivan Ravakan tukemista hankkeista juhlissa palkittiin viisi. Voittoa pääsivät juhlimaan KasiTori Laitilasta, Reilan kyläyhdistys Reidu Pyhärannasta, Wirmon Martat Mynämäeltä, Leinmäen kyläyhdistys Laitilasta ja Pyhärannan Myrsky.
ELINVOIMA-KATEGORIASSA palkittiin inspiroivia maaseutuyrityksiä- ja yhteisöjä, jotka ovat tuoneet alueelle työtä ja toimeentuloa sekä parantaneet hyvän elämän edellytyksiä maaseudulla. Ravakan alueelta Elinvoima-palkinnon nappasi laitilalainen KasiTori Oy.
Jari ja Marja Seikola.
PERUSTELUT:Suuren suosion saavuttanut lähituotemyymälä tekee tunnetuksi paikallisia tuotteita tuorevihanneksista käsitöihin. KasiTori onkin oivallinen esimerkki siitä, miten voidaan parantaa paikallisesti lähiruoan saatavuutta. Ostoksilla käyvät kesäaikaan niin paikalliset, naapurikuntien asukkaat kuin ohi ajelevatkin. Kasitorin kirpputorimaiselta vintiltä voi tehdä löytöjä ja monipuoliset tapahtumat rompetoreista laskiaisriehaan tarjoavat tekemistä ja elävöittävät aluetta. KasiTorin perustaminen on elävöittänyt historiallista raittikylää ja monipuolistanut palveluita laitilalaisille – esimerkiksi lounasmahdollisuuksia lisäämällä. Vaikka tilamyymälä on auki sesongin mukaan, ympärivuotiseksi toimintaa on kehitetty mm. tapahtumien avulla.
LUMOVOIMA-KATEGORIASSA palkittiin hankkeita tai toimijoita, jotka ovat luoneet elämyksiä niin paikallisille kuin matkailijoille tai tuoneet uutta ajattelua seudulle. Ravakan tukemista hankkeista Lumovoima-palkinnon sai Reilan kyläyhdistys Reidun tekemä Hierkonpolku.
Lumovoima-palkinto lähti Pyhärannan Reilaan.
PERUSTELUT: Reilan kyläyhdistys REIDU rakensi puolustusvoimien entiselle ampuma-alueelle Pyhärannan Reilaan luontoreitin, joka kulkee aivan rannan tuntumassa tarjoten näkymät Selkämeren kansallispuistoon. Hankkeen avulla luotiin retkeilyreitti ja retkeilyrakenteita, jotta tämä varsinaissuomalainen helmi saatiin esiin. Ilman yhdistyksen panostusta ja intoa kehittää reittiä kaikkien iloksi, ei tämä jättisuosion saavuttanut reitti olisi toteutunut. Hierkonpoluksi nimetty polku on osoittautunut valtavan suosituksi ja kerää vuosittain yli 11 000 kävijää. Hanke, jolla polku luotiin on rahoitettu osana Ravakan Luontopolut ja retkeilyreitit -teemahanketta. Kokoaan suurempi hanke on osoitus siitä, että pienemmilläkin euroilla voidaan saada vaikuttavia menestystarinoita aikaan, kun alueen asukkaat haluavat laittaa aikaansa ja intoansa yhteisen asian kehittämiseen.
YHTEISTYÖN VOIMA -KATEGORIASSA palkitut toimijat ja hankkeet ovat suoranaisia aktiivisuuden perikuvia. Sitä ovat myös mynämäkeläiset Wirmon Martat, jotka ovat toteuttaneet jo useampia Leader-hankkeita. Heille Yhteistyön voima -palkinto myönnettiin Yhteisötila Tuukin rakentamisesta.
Wirmon Marttoja juhlatuulella.
PERUSTELUT: Kaikille avoin Yhteisötila Tuuki Mynämäellä on esimerkki älykkäästä toiminnasta yhteiskäyttökoneineen, varauskalentereineen ja sähkölukkoineen. Kässänurkasta löytyy ompelukoneita, joilla voi kuka tahansa käydä hurauttamassa vaikka verhojen päärmeet. Tuukin ”bistrossa” voi järjestää juhlat, ja yläkerran hyvinvointinurkkaan voi paeta esimerkiksi kotitöitä. Wirmon Marttojen vuonna 2021 luoma Tuuki on tarkoitettu kaikkien mynämäkeläisten yhdistysten käyttöön. Kun tilan ja hankkeen suunnittelu aloitettiin, alusta asti oli selvää, että tilaa tehdään kaikille. Mukaan saatiin lyhyessä ajassa 26 muuta yhdistystä. Tilan tekemiseen osallistui kaikkiaan 48 yritystä ja yhteisöä. Tuukilla on myös 12 yritystä yhteisötilakummeina, joiden tuki auttaa juoksevien kulujen kattamisessa. Wirmon Marttojen toiminta on oivallinen esimerkki uudenlaisesta yhdistystoiminnasta, joka innostaa ja mukautuu jäsenten ja alueen ihmisten tarpeeseen. Innostus ruokkii innostusta ja paikallisidentiteetti vahvistuu: Nevermind New York when there is Mynämäki!
VETOVOIMA-KATEGORIASSA palkittiin tekoja ja toimijoita, jotka ovat tukeneet uusien asukkaiden houkuttelua alueelle sekä näkyneet ja kuuluneet oman paikkakunnan ulkopuolellekin. Tässä kategoriassa palkittiin laitilailainen Leinmäen kyläyhdistys, joka on kehittänyt Leader-tuella kylätaloaan ja toimintaa siellä.
Vetovoimaa on kasvatettu erityisesti Laitilan Leinmäellä!
PERUSTELUT: Laitilan Leinmäki tunnetaan erityisesti kesäisistä kylätoreista, jotka houkuttelevat vuosittain tuhansia ihmisiä nauttimaan yhdessä olosta ruuan ja koko perheen tekemisen äärelle. Leinmäen kyläyhdistys onkin onnistunut luomaan kylätalosta koko kylän keskuksen, joka houkuttelee monipuoliseen toimintaan väkeä myös muista kylistä ja paikkakunnilta. Leinmäen kylätalo on alunperin koulu, josta kyläläiset päättivät lähteä kehittämään yhteistä paikkaa Leader-hankkeiden avulla. Monenlaista on tehty talkootyön ja Leaderin voimin. Vaikka kylätorit ja rompetorit kuuluvat kesään, toiminta ei hidastu talvellakaan: on jumppia, levyraateja, kylävisoja, saunailtoja, kankaan kudontaa ja monenlaista muuta aktiviteettia. Toiminnassa huomioidaan hienosti myös nuoret ja heidän viihtyvyytensä. Leinmäen kylällä koetaan, että hankkeet ovat olleet tärkeitä etenkin kylähengen nostattamisessa. Ilahduttavaa on Leinmäen kylän kaikenikäisten huomioiminen ja innostaminen mukaan isompiin ja pienempiin tehtäviin viemään kylää eteenpäin.
PITOVOIMA-KATEGORIAN hankkeet ovat osoitus todellisesta kotiseuturakkaudesta. Sitä riittää myös Pyhärannan Myrskyssä, joka pokkasi Ravakan alueen Pitovoima-palkinnon.
Pyhärannan Myrskyssä arvostetaan kotiseutua.
PERUSTELUT:Pyhärannan Myrsky on yhteisöstä huolta pitävä urheiluseura, joka on panostanut viime vuosina etenkin lapsiin ja nuoriin innostaen heitä mukaan myös talkootoimintaan. Myrsky edistää niin hiihto-, yleisurheilu-, kuin maastojuoksuharrastusta ja uutena aluevaltauksena on rakentanut Rohdaisiin Leader-hankkeella frisbeegolfradan. Aivan mikä tahansa frisbeegolfrata ei ole kysymyksessä, vaan alueesta on haluttu kehittää kokonaisvaltaisesti eri ikäryhmiä palveleva viihtyisiä paikka virkistäytymiseen ja luonnossa liikkumiseen. Radan ympäristöön onkin istutettu kokonainen alppiruusupuisto viihtyisyyttä lisäämään. Pyhärannan Myrsky tekee myös yhteistyötä muiden pyhärantalaisten yhdistysten kanssa ja tukee kokonaisvaltaisesti hyvää elämää alueella.
Lisäksi Ravakka on ollut mukana rahoittamassa juhlissa palkittua Turun yliopiston toteuttamaa alueiden välistä Pyhän Olavin mannerreitin luominen ja kehittäminen -hanketta. Hankkeessa luotiin Suomeen Pyhän Olavin pyhiinvaellusreitti Turusta sisämaan kautta Suomen itärajalle, josta reitti jatkuu erillishankkeena Novgorodiin asti.
Yli 30 miljoonaa euroa Leader-tukea
Satakunnassa toimivat Leader-ryhmät ovat tukeneet maaseudun kehittämistä ohjelmakauden 2014–2022 aikana yli 30 miljoonalla eurolla. Hankkeita on toteutettu yhteensä noin 1 350 kappaletta. Tekijöinä ovat olleet erilaiset yhteisöt ja mikroyritykset.
Uusi EU-ohjelmakausi on käynnistymässä jo tuota pikaa. Uuden kauden rahoitushaku aukeaa todennäköisesti keväällä 2023. Satakunnan Leader-ryhmien uusien paikallisten kehittämisohjelmien mukaisesti rahoitusta halutaan suunnata tulevaisuudessa etenkin erilaisiin veto- ja pitovoimatekijöihin, kuten lasten ja nuorten hyvinvointiin, elinvoimaiseen elinkeinoelämään, aktiivisiin yhteisöihin, biotalouden kehittämiseen sekä luonto- ja maaseutumatkailuun.
Satakunnan Leader-ryhmien työntekijät olivat juhlatunnelmissa!Satakunnan Leader-ryhmien toiminnanjohtajat lavalla.Kippis onnistuneelle ohjelmakaudelle 2014–2022!
VOIMAKASTA LEADER-TOIMINTAA 25 VUOTTA -KILPAILUN PALKITUT:
LEADER RAVAKKA
Elinvoima: KasiTori Oy & Tilamyymälän perustaminen
Lumovoima: Reilan kyläyhdistys Reidu ry & Hierkonpolun rakentaminen
Eurajoella kesällä 2022 syntynyt taideteos Sounds of Eurajoki on 29.11.–15.12. esillä Rovaniemellä Galleria Kellarissa.
Osana Rauman elokuvakerho ry:n ja Leader Ravakan teemahanketta taiteilija Timo Metsäjoki työskenteli kesän 2022 Eurajoen kunnassa, jossa hänen johdollaan taltioitiin Eurajoen aineetonta kulttuuripääomaa audion keinoin. Teos tallensi historiaa ja nyt elettävää aikaa helposti lähestyttävään muotoon osallistavin keinoin. Teoksen tekoon rohkaistiin niin nuoria kuin ikäihmisiäkin.
Yhteisötaideprojektin lopputuloksena syntyi Sounds of Eurajoki, joka kuvaa pienen merenrantakunnan ääni-identiteettiä. Sen avulla tutkijat voivat kymmenien ja satojen vuosien kuluttua kuunnella, miltä kesällä 2022 kuulosti. Lopputulos on todistusaineisto eletystä ajasta ollen samalla tieten ja taiteellisin vapauksin koottu dokumentin ja äänimaiseman hybridi, joka mahdollistaa äänimatkailun näyttelytilasta käsin. Sitä kautta näyttelyä voi pitää myös Satakunnan matkailumarkkinointina.
– Äänimaisemat ympärillämme muuttuvat jatkuvasti muun muassa kehityksen, ilmastonmuutoksen ja kulttuurinmuutoksen myötä, mutta emme niitä juuri tallenna, koska niiden arvo havaitaan monesti vasta jälkeenpäin, kun on jo liian myöhäistä. Ääni- ja yhteisötaiteen keinoin Sounds of Eurajoki teki tämän tallennuksen, kertoo Metsäjoki.
Näyttely eli esillä Blue Sea Film Festivalin aikaan elokuussa Eurajoen Lahdenperässä. Nyt teos pääsee kokemaan Rovaniemellä Galleria Kellarin hämyn, jossa se on saanut osakseen tekoälyn tekemää taidetta teoksen avainsanojen pohjalta. Näyttely koostuu ääniteoksesta, tekoälyn luomista kuvista sekä äänityspaikoilta otetuista valokuvista, jotka toimivat ikään kuin maamerkkeinä ja todistusaineistona teoksen syntypaikoilta.
Timo Metsäjoki (TaK, Restonomi) on gradua vaille valmis audiovisuaalisen mediakulttuurin taiteen maisteri Lapin yliopistosta, joka on tullut tunnetuksi audion sekä lyhytelokuvien saralla. Metsäjoki on voittanut Radiofestivaalien dokumentti- ja podcast-sarjat 2021, kuunnelmasarjan (2018, 2019), sekä RTTL:n stipendin Jouluntuoja radiodokumentista (2019). Kesänä 2021 Metsäjoki oli Suomen kulttuurirahaston kesän taiteilija. Kesän 2022 Metsäjoki työskenteli taiteilijana Eurajoella Leader Ravakan tuella. Tällä hetkellä Metsäjoki työstää pitkää radiodokumenttia.
Viisi vuotta sitten perustettu KasiTori on elävöittänyt historiallista Untamalan raittikylää ja monipuolistanut koko Laitilan palveluita tehden samalla Laitilaa ja laitilalaisia tuotteita tunnetuksi myös matkailijoiden keskuudessa.
Laitilalainen KasiTori palkittiin perjantaina 4. marraskuuta Kokemäen seurantalolla pidetyillä Leader Festeillä parhaaksi Leader Ravakan tukemaksi hankkeeksi Voimakasta Leader-toimintaa -kilpailunElinvoima-kategoriassa.
– Suuren suosion saavuttanut lähituotemyymälä tekee tunnetuksi paikallisia tuotteita tuorevihanneksista käsitöihin. KasiTori onkin oivallinen esimerkki siitä, miten voidaan parantaa paikallisesti lähiruoan saatavuutta. Ostoksilla käyvät kesäaikaan niin paikalliset, naapurikuntien asukkaat kuin ohi ajelevatkin. Kasitorin kirpputorimaiselta vintiltä voi tehdä löytöjä ja monipuoliset tapahtumat rompetoreista laskiaisriehaan tarjoavat tekemistä ja elävöittävät aluetta, Leader-raati perustelee valintaa.
KasiTorin yrittäjäpariskunta Jari ja Marja Seikola olivat otettuja palkinnosta.
– Tämän olisi pitänyt oikeastaan mennä toisin päin. Olemme saaneet Ravakalta niin paljon apua, että meidän olisi pitänyt antaa heille palkinto, Jari Seikola kiittelee.
Kun yritysidea syntyi vuonna 2017, Ravakka oli apuna jo osakeyhtiön perustamisessa ja lisäksi se myönsi investointituen KasiTorin toiminnan käynnistämiseen vanhassa kivinavetassa. Avajaisia vietettiin kesällä 2018 satoja asiakkaita palvellen, ja nyt toimintaa on takana jo viisi iloista vuotta.
– Palkinnosta on kiittäminen myös uskollisia asiakkaita ja tietysti hyviä työntekijöitämme, kommentoi Marja Seikola.
KasiTori on tehty vanhaan kivinavettaan, joka toimi 2000-luvun alkupuolella arkeologiakeskuksena. Alun perin Seikolat ostivat sen tehdäkseen vieressä sijaitsevan maatilansa työntekijöille majoitustiloja, mutta sitten he saivatkin uuden yritysidean.
Lähiruokaa paikallisille ja matkailijoille
KasiTori on avoinna kesäaikaan – yleensä toukokuun lopulta syyskuun alkupäiviin. Myynnissä on oman kylän kasviksia, kananmunia, lihaa, leipomotuotteita, käsitöitä ja kaikenlaista Laitilassa tai naapurikunnissa tuotettua. Lisäksi asiakkaita palvelee tunnelmallinen kahvila, josta saa myös lounasta.
Yrittäjäpariskunta tuottaa itsekin ruokaa aivan KasiTorin naapurissa. Heidän Seikolan tilaltaan myyntiin tulee perunaa, hernettä ja kananmunia.
– Idea oikeastaan lähtikin siitä, kun ihmiset halusivat tulla ostamaan perunaa suoraan tilalta. Nyt meillä on myyntipiste 30 metrin päässä hernepellolta. Kananmunat sen sijaan lähtevät meiltä ensin Loimaalle pakkaamoon ja tulevat sieltä leimattuina takaisin KasiTorille myyntiin, Jari Seikola kertoo.
KasiTorin sijainti Kasitien varressa on otollinen. Laitilan keskustasta on lyhyt matka kahville tai ostoksille ja kesäaikaan Kasitietä pitkin kulkee paljon matkailijoita, joiden keskuudessa KasiTori on tehnyt Laitilaa ja laitilalaisia tuotteita tunnetuksi. Sen kunniaksi KasiTori sai keväällä 2022 Laitilan matkailuoppailta tunnustukseksi Jättiläispatsaan.
Tuoreita paikallisia kasviksia sesongin mukaan!
Löytövintti ja tapahtumat täydentävät toimintaa
KasiTorin yläkerrassa toimivaa Löytövinttiä pyörittää Jari Seikolan veli vaimonsa kanssa. Löytövintillä on esillä eilisen ja tämän päivän aarteita: kirpputoritavaraa, konkurssipesiä ja jäännöseriä.
Kirpputoreja on pidetty kesäisin myös ulkona. Lisäksi KasiTorilla on järjestetty monenlaisia lasten tapahtumia ja esimerkiksi lauluiltoja ja tansseja. KasiTori on mukana Laitilan Jazz-kukko tapahtumassa ja kesäsunnuntaisin se toimii harrasteautojen kokoontumispaikkana.
Kesäkauden ulkopuolella KasiTorilla voi järjestää yksityistilaisuuksia, esimerkiksi yhdistysten vuosikokouksia. Joulun alla ovet avataan taas uudelleen.
– Silloin täällä myydään paikallisia joulukuusia, -kransseja, ja -käsitöitä. Ruokapuolella on joulukinkkuja, -limppuja ja -sinappeja sekä esimerkiksi rosolliaineksia, pariskunta listaa.
Marja Seikola saa usein kiitosta KasiTorin palveluista. Kahvilassa on kesäisin rento maalaistunnelma ja tarjolla on myös lounasta. Laitilan vaakunassakin komeileva kukko vilahtaa monissa eri tuotteissa.
Hyvää yhteistyötä paikallisten kanssa
KasiTorin menestyksen takana on hyvä yhteistyö muiden paikallisten tuottajien ja tapahtumajärjestäjien kanssa. Lisäksi tiivistä yhteistyötä tehdään esimerkiksi Untamalan kyläyhdistyksen kanssa. Vuonna 2005 Varsinais-Suomen vuoden kyläksi palkittu Untamala on kuuluisa upeasta maalaistunnelmastaan kirkkoineen ja kylätaloineen.
Aivan KasiTorin vierestä lähtee parin kilometrin mittainen kulttuuripolku, jonka varrella pääsee ihailemaan Untamalan vanhoja rakennuksia ja kasvillisuutta, muinaisjäänteitä ja rautakautisia kuppikiviä.
– Reitin varrella on myös lampaita, jotka ovat lapsiperheiden suosikkeja. Meiltä voi hakea mukaan myyntipäivän ohittaneita leipiä, jos haluaa syöttää niitä, Seikolat vinkkaavat.
Niin ikään Leader-tukea saanut Kulttuuripolku lähtee aivan KasiTorin vierestä.
Palkintoja monessa kategoriassa
Voimakasta Leader-toimintaa -kilpailu järjestettiin Satakunnan Leader-ryhmien 25-vuotisjuhlien ja maaseutuohjelmakauden 2014–2022 päättymisen kunniaksi. Kilpailussa jaettiin palkintoja yhteensä viidessä kategoriassa. Lisäksi kilpailussa oli yleisöäänestys, jossa valittiin Satakunnan sykähdyttävin Leader-hanke. Äänestyksen voitti Terveruoka-messut. Messut järjestettiin Merikarvialla 2.–3.4.2022 osana MTK-Merikarvian toteuttamaa Leader-hanketta. Erinomaisesti onnistuneilla messuilla lisättiin tietoisuutta satakuntalaisesta lähiruuasta ja ne järjestetään uudelleen vuonna 2023.
Ravakan alueelta palkitut hankkeet
Elinvoima – kasvua ja kehitystä: KasiTori Oy; Tilamyymälä
Pitovoima – Kotiseuturakkaus: Pyhärannan Myrsky ry; Urheilu- ja virkistysalueen kehittäminen, Frisbeegolfradan laajennus ja alppiruusupuisto
Vetovoima – Syy muuttaa paikkakunnalle:Leinmäen Kyläyhdistys ry; Palvelut paranee Leinmäellä
Yhteistyön voima – Innostutaan yhdessä:Wirmon Martat ry; Aboa Wirmo – hyvä arki kuuluu kaikille, Tuuki yhteisötilanperustaminen
Leader Ravakka on seitsemän kunnan alueella Varsinais-Suomen ja Satakunnan rajalla toimiva maaseudun kehittämisyhdistys. Ravakka rahoittaa yhdistysten ja yritysten hankkeita ja tarjoaa monenlaista maksutonta neuvontaa ja asiantuntija-apua maaseudun kehittämiseksi.
