5 000 ihmistä pääse valokuidun päähän Varsinais-Suomessa EU:n elpymisvaroilla

Jaa juttu somessa!

 

Ensi kesänä Varsinais-Suomessa rakennetaan uusia kyläverkkoja EU:n elpymisvarojen avulla 22 asuinalueelle. Kauan odotetut paremmat yhteydet tuovat mukanaan mahdollisuuksia etätöihin ja yritysten kehittämiseen – ja sitä kautta uutta vetovoimaa maaseudulle!

Maaseuturahasto sai vuonna 2021 Euroopan Unionin elpymisrahastosta 16 miljoonan euron lisäpotin laajakaistahankkeisiin. Hakuaika päättyi syyskuussa 2021. Alun perin Varsinais-Suomeen myönnettiin 20 laajakaistahanketta, mutta helmikuussa saatiin lisärahoitus vielä kahdelle hankkeelle. 

– Suurin osa hankkeista myönnettiin saaristoon. Paraisten Puhelin Oy on saanut rahoituksen yhteensä 18 hankkeeseen. Saaristossa olosuhteet ovat vaativammat ja siksi sinne on vaikeaa saada valokuitua markkinaehtoisesti, Varsinais-Suomen Ely-keskuksen maaseutukoordinaattori Heli Raitamäki perustelee päätöksiä.

Kuituverkon päähän pääsee Paraisten Puhelimen hankkeiden ansiosta asukkaita Ali-Kirjasta aina Korppooseen asti. Hankkeiden valmistuttua yhteysnopeudet tulevat olemaan 1 Gbit/s.

Saariston lisäksi rahoitusta on myönnetty laajakaistahankkeisiin Loimaan Virttaalle ja Korven kylään sekä Tl Kosken Iso-Sorvastoon ja Patakoskelle. 

Varsinais-suomen hankkeiden kokonaiskustannukset vaihtelevat alle 100 000 eurosta yli puoleen miljoonaan euroon alueen koon ja rakentamisen kustannusten vaihtelun mukaan. Laajakaistahankkeiden saamat tuet ovat joko 50 % tai 70 %, riippuen toimijan liikevaihdon suuruudesta. Varsinais-Suomen hankkeille on myönnetty tukea pääsääntöisesti 70 %.

Hankkeet ovat jo käynnissä ja nyt kilpailutetaan urakoitsijoita. Rakentaminen alkaa sitten keväällä ja valmista pitää olla vuoden 2024 loppuun mennessä, Raitamäki kertoo. 

Parantuneista palveluista tulee hyötymään yhteensä noin 5 000 ihmistä.

Kuitua korpeen!

Mies istuu tietokoneella.
IT-alalla työskentelevä loimaalainen Heikki Huhtanen ja muut Loimaan Korven kylän asukkaat saavat paremmat verkkoyhteydet mahdollisesti jo tämän vuoden aikana. Kuva: Suvi-Päivi Prusi.

Rahoituspäätöksen saaneista hankkeista vain yksi on yhdistyksen hakema. Korven Kuitu ry on tekemässä kyläverkkoa Loimaalla sijaitsevaan Korven kylään. 

– Olemme kukin tahoillamme yrittäneet saada tänne parempia verkkoyhteyksiä jo pitkään. Neuvottelimme asiasta esimerkiksi viime kesänä, kun täällä tehtiin sähköjen maakaapelointia, jolloin kuidun olisi voinut saada samoilla kaivuutöillä. Vaikka olemme yrittäneet viedä asiaa eteenpäin useamman toimijan kanssa, ei homma ole onnistunut. Siksi perustimme kyläläisten kanssa Korven Kuitu ry:n ja päätimme alkaa puuhata verkkoa tänne itse, kertoo Heikki Huhtanen. 

Huhtanen vertaa nykyisin käytävää keskustelua verkkoyhteyksistä siihen keskusteluun, jota käytiin sata vuotta sitten sähköistä. Loimaalla Metsämaan kylässä sijaitseva pieni Korven kylä on niin syrjässä, että siellä on pakko pitää puoliaan. 

– Ja meille on matkaa siitä Korven kylän keskuksesta vielä 10 kilometriä, eli olemme oikeasti ihan korvessa. Tämä on se Varsinais-Suomen maakunnan viimeinen kolkka, jonka takana on Satakunnan, Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen rajat. Vaikka olemme täällä syvällä maaseudulla, alue on kuitenkin aktiivista ja kehittämisen arvoista!

Nyt Korven Kuidulla on rahoituspäätös. Tällä hetkellä tehdään kilpailutuksia ja viimeistellään sopimuksia maanomistajien kanssa. Konkreettisten töiden arvioidaan alkavan kesällä ja valmista yritetään saada vuoden loppuun mennessä.

– Liittymiä on tulossa lähes 30. Käytännössä kaikki vakituiset asukkaat ja lähes kaikki vapaa-ajan asukkaat lähtivät mukaan. Aikaisemmin kiinnostus on ollut varovaisempaa, mutta koronan tuoman etätyöskentelyn myötä verkon tarve on kasvanut, Huhtanen kertoo. 

Ennen langaton verkko riitti moneen tarpeeseen, mutta nyt kun kaikki kyläläiset tarvitsevat verkkoa samaan aikaan, ei kaista enää riitä. IT-alalla työskentelevällä Huhtasella itsellään on konttori Piikkiössä ja koska verkon nopeus ei riitä etätöiden tekemiseen kotona, hän on vuokrannut itselleen erillisen etätyötilan Forssasta.

Kotitalouksien lisäksi uudesta verkosta hyötyvät myös alueen yritykset. Kylällä on kymmenkunta maatilaa sekä useampia muita yrityksiä, muun muassa metalli- ja palvelualoilla. Huhtanen on myös yksi alueen maanviljelijöistä. 

– Esimerkiksi monet tulevat ratkaisut autonomisissa traktoreissa ja roboteissa maatiloille eivät ole mahdollisia ilman aitoa 5G-verkkoa. Ja 5G-verkko vaatii toimiakseen valokuidun rinnalleen, Huhtanen kertoo esimerkkinä.

Kun kylille rakennetaan valokuituverkkoja, voidaan samalla rakentaa yhteyksiä langattoman verkon tukiasemille tai mastoille.

– Kun saamme paremman verkon, voimme asentaa tilalle esimerkiksi kameroita, jotka lähettävät ajantasaista kuvaa pilveen, jolloin juostut kilometrit ja sellainen varmistava työ maatilalla vähenee. Myös turvakamerat vaativat kunnon verkon toimiakseen!

EU-rahalle oli kylällä siis valtava tarve.

– Olemme rahoituksesta todella iloisia omasta puolestamme ja myös siksi, että sen avulla saadaan pidettyä elävänä tämä nurkka maakunnasta. Parempien yhteyksien avulla voimme itse kehittää omaa aluettamme nyt kun pienet kunnat ovat muutenkin tiukoilla, Huhtanen päättää.

Lisää rahoitusta tulossa

Kuvituskuva, jossa neljän hengen porukka kytkee kylän laajakaistaverkkoon.
Toimiva verkkoyhteys parantaa alueen vetovoimaa sekä asumisen ja yrittämisen edellytyksiä maaseudulla. Kuva: Maaseutu.fi.

Varsinais-Suomi on ollut laajakaistahankkeiden suhteen väliinputoajan roolissa. Suurin osa ihmisistä asuu kaupungeissa tai kaupunkien läheisellä maaseudulla, mikä vuoksi on ajateltu että verkot pystytään rakentamaan markkinaehtoisesti. Toisin kuitenkin kävi. 

Elpymisvaroistakin laajakaistojen rakentamiseen oli rahoitusta tarjolla vain niukasti hakemusten määrään nähden. Vuonna 2023 alkava EU:n uusi ohjelmakausi on kuitenkin tuomassa mukanaan helpotusta tilanteeseen.

– Vielä on epävarmaa, koska haku avataan, mutta se tiedetään, että tulevalla kaudella rahoitusta on. Pieninfrastruktuuria tukemalla yhdenmukaistetaan maaseutualueita muihin alueisiin nähden, kommentoi Heli Raitamäki.

 

Lue lisää osoitteesta www.maaseutu.fi/laajakaistainfo

Laajakaistainfo tarjoaa tietoa laajakaistasta, valokuituverkoista ja verkonrakentamisen rahoitusmahdollisuuksista. Lisäksi sivuilta löytyy uutisia ja blogeja laajakaistarakentamisesta ja tilastotietoa laajakaistaliittymistä Suomessa.

Jaa juttu somessa!