Aika on rahaa – ja paljon muutakin. ProAgria Länsi-Suomen vetämä Aikaa on -hanke on auttanut maatilayrittäjiä kehittämään toimintaansa niin, että aikaa jää muuhunkin kuin työntekoon.
Moni maatilayrittäjä tekee 100-tuntisia työviikkoja. Kun tekee töitä välillä kellon ympäri, on vaikea nähdä metsää puilta. ProAgria Länsi-Suomen Aikaa on -hanke on auttanut jo kymmeniä yrittäjiä tehostamaan tilansa tuottavuutta.
– Esimerkiksi nurmituotannossa satotaso on tuplaantunut. Monella tilalla työn laatu on parantunut ja samalla työtuntien määrä on laskenut, kertoo ProAgrian huippuasiantuntija Anu Ellä, joka toimii Aikaa on -hankkeen vetäjänä yhdessä Riikka Mäkilän kanssa.
Hankkeen aikana yrittäjille on tarjottu tietoa ja koulutusta, mutta parhaat tulokset ovat syntyneet pienryhmätoiminnan ansiosta. Alle kymmenen hengen pienryhmiä ollaan perustettu hankkeen alle parikymmentä, esimerkiksi nurmiryhmä, siipikarjaryhmä ja marjaryhmä. Tuotantosuunnan lisäksi ryhmäläisten yhteinen nimittäjä voi olla myös jokin muu. Esimerkiksi nuorten yrittäjien ryhmässä ollaan keskitytty johtamistaitojen kehittämiseen.
– Pienryhmätoiminta perustuu luottamukseen ja avoimuuteen. Sitä kautta päästään tekemään nopeasti positiivisia muutoksia. Pienryhmissä mukana olevat yrittäjät kertovat, että heidän ongelmanratkaisutaidot ovat parantuneet, he osaavat tehdä paremmin havaintoja ja analysoida tuloksia paremmin. Moni yrittäjistä kokee, että yritystoiminnan kannattavuus on parantunut, Ellä listaa yrittäjien kertomia esimerkkejä.
Käytännössä parhaat oivallukset ovat syntyneet, kun saman alan ammattilaisista koostuva pienryhmä on tullut tilalle vierailulle, seurannut työpäivän kulkua ja kertonut sitten tuorein silmin tekemänsä havainnot. Esimerkiksi yhdellä tilalla vaihdettiin ape-prosessiin isompi kauha. Pienellä muutoksella saatiin työpäivään 10 minuutin säästö. Viikossa säästö on jo 50 minuuttia ja kuukaudessa yli kolme tuntia.
Hankkeen johtamisryhmissä mukana olevat yrittäjät tekevät talvikaudella keskimäärin 70-tuntista työviikkoa ja sesongin aikana työtunteja tulee viikkoon helposti yli 100.
– Hankkeen alussa tehtiin tarkka lista siitä, mihin kaikkeen työaika kuluu. Sitten luetteloitiin kaikki hukkatyypit. Jollain kului aikaa odottamiseen, jollain tavaroiden etsimiseen. Kun työaikaseuranta analysoitiin, huomattiin, että sadasta tunnista saattoi mennä jopa 20 tuntia turhaan sähläämiseen, selventää Ellä.
– Hankkeen tavoitteena on parantaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan maatilojen kannattavuutta välttämällä turhia töitä, hän tiivistää.
Ajankäytön seurannan lisäksi kaikille yrittäjille on tehty persoonallisuusanalyysit ja mietitty, miten oma persoonatyyppi vaikuttaa omaan yrittäjyyteen.
Mallia muista maista
Moni on sanonut myös kielitaidon parantuneen, sillä hankkeesta neljännes on kansainvälistä toimintaa. Opintoretkiä on tehty ulkomaille muutaman kerran vuodessa, kunnes koronan vuoksi matkustaminen loppui. Moni ehti saada ulkomailta hyviä vinkkejä omaan toimintaansa, muun muassa kuivuuden kestävyyteen, tilusrakenteeseen ja laidunnuskäytäntöihin.
Samalla muut ovat hyötyneet suomalaisista käytännöistä.
– Tätä pienryhmämallia käytetään usein esimerkkinä onnistuneesta toiminnasta kansainvälisissä yhteyksissä. Sitä ollaan esitelty muun muassa Norjassa ja Iso-Britanniassa, Anu Ellä kertoo.
Hankkeen kansainvälisessä osuudessa jokainen yrittäjä teki omasta tilastaan englanninkielisen tilakortin, joka auttoi samalla yrittäjiä ymmärtämään paremmin omaa tilakokonaisuuttaan. Nyt jokaisella tilalla on termit hallussa kansainvälistä liiketoimintaa ajatellen. Riittää kun jatkossa päivittää tilakorttiinsa tuoreet luvut.
Koronankin aikana kansainvälisiin hankekumppaneihin ollaan pystytty pitämään yhteyttä etänä. Myös kotimainen pienryhmätoiminta pyörii nyt luontevasti virtuaalisena. Ryhmien sisäinen keskustelu on Whatsapp-ryhmissä lähes päivittäistä.
Vertaistuki arvokkainta
Aikaa on -hankkeella on 800 000 euron budjetti ja sen mukaiset tavoitteet. Hanketta on jäljellä vielä vuoden verran ja sinä aikana kerätään tuloksia.
– Nyt näyttää siltä, että parasta hankkeessa on ollut kokemusten jakaminen ja yhteisöllisyys sekä ryhmän sisällä että kansainvälisten kollegojen kanssa. Toisten tapaaminen on arvioitu jopa tärkeämmäksi kuin tieteellisen tiedon saaminen. Eniten hankkeen aikana on lisääntynyt ammatillinen osaaminen, tilan kokonaisuuden hallinta sekä innostus omaa työtä kohtaan, Ellä listaa tuloksia.
Tiloilla ollaan päästy eroon turhasta työstä, opittu havainnoimaan ja analysoimaan omaa toimintaa, tehty muutoksia esimerkiksi kalustoon, siemenseoksiin ja viljelykäytäntöihin sekä ennen kaikkea kyseenalaistettu omaa toimintaa ja sitä kautta kasvatettu itsetuntemusta ja -luottamusta.
Tulokset ovat olleet samantyyppisiä riippumatta yrittäjien koulutustaustasta tai siitä, pyöriikö tila yrittäjäpariskunnan omin voimin vai lukuisten työntekijöiden avulla.
Vertaistuen merkityksestä kertoo sekin, että pienryhmiin tulleet tuotantosuunnan vaihtajat ovat päässeet nopeasti hyviin tuloksiin, kun ovat saaneet heti alan parhaat vinkit käyttöönsä.
– Jokaisella hankkeen pienryhmällä on kaksi ohjaajaa, ja ohjaajilla on vielä keskenään oma tsemppiryhmä, jossa voidaan ideoida ja vaihtaa hyviä kokemuksia, Ellä kertoo.
Teksti: Janica Vilen
Kuvat: Aikaa on -hanke
