Maatiloilla syntyy Suomessa joka vuosi arviolta 12 000 tonnia maatalousmuovijätettä ja sen kierrätyksessä on paljon tehostamisen tarvetta. ÄLYMUOVI-hankkeella haetaan ratkaisuja maatalouden muovien kierrätyksen tehostamiseen Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueilla.
Älykkäät ratkaisut maatalousmuovien kierrätykseen eli ÄLYMUOVI-hankkeen tavoitteena on kehittää tila- ja toimialakohtaisia maatalousmuovien lajittelu-, varastointi- ja kierrätysratkaisuja maatiloille, joiden avulla maatalousmuovijätteen kierrätysastetta saataisiin nostettua.
Hanke alkoi lokakuun alussa ja jatkuu vuoden 2022 loppuun. Alussa on tarpeen selvittää paikalliset haasteet, joita maataloudessa koetaan muovinkeräyksessä sekä kerätään tietoa, mitä muovijakeiden jatkojalostajat odottavat muovijätteen laadulta. Ratkaisuja muovien tehokkaampaan kierrätykseen kehitetään maatilojen, logistiikkayritysten ja muovien jatkojalostajien kanssa yhdessä. Maatilojen joukosta valitaan pilottitiloja, joissa ratkaisuja kehitetään ja kokeillaan käytännössä.
– Käytännössä juoksutus menee niin, että lähetämme yhteistyötahojen kautta maatiloille kysleylomakkeen, jonka kautta selvitetään muovijätteen määriä ja sitä, minkä tyyppistä muovijätettä milläkin tilalla syntyy. Samalla kysellään tilojen halukkuutta osallistua pilottiin. Mukaan otetaan kaksi tai kolme tilaa per maakunta, kertoo Leena Erälinna hanketta toteuttavasta Turun yliopiston Brahea-keskuksesta.
Tällä hetkellä suurimmat haasteet maatalousmuovien kierrätyksessä liittyvät erilaatuisten muovien tunnistamiseen ja erotteluun toisistaan, muovien likaisuusasteen arviointiin sekä siihen, että ei tiedetä, mihin mitäkin muovia voisi viedä käsiteltäväksi. Lisäksi muovijätettä on kahta erilaista – tuottajavastuulain piiriin kuuluvia pakkausmuoveja ja ei-pakkausmuoveja. Kierrätykseen kelpaamattomien ei-pakkausmuovien kierrätys maatilojen täytyy hoitaa itse. Tällaisia muoveja ovat esimerkiksi maatiloilla itse pakatut paalimuovit tai puutarhatuotannossa käytettävät kateja harsomuovit. Logistiikkayritykset noutavat muovia vain suuria määriä kerrallaan ja maatiloille ison muovijätemäärän säilytys voi aiheuttaa ongelmia. Edellä mainitut tekijät haittaavat muovimateriaalin jatkokäyttöä sekä aiheuttavat tiloille päänvaivaa jätteiden käsittelyssä.
– Tässä pitää muistaa, että maatalousmuovijätteiden keräys on eri asia kuin kierrätys. Tavoitteena on saada mahdollisimman paljon muovijätettä kiertoon, jotta ne eivät päätyisi voimalaitoksiin poltettavaksi. Tässä työssä syntypaikkalajittelu on ensiarvoisen tärkeää, Leena Erälinna selventää.
ÄLYMUOVI-hankkeen toteuttajina toimivat Turun Yliopiston Brahea-keskus ja Satafood Kehittämisyhdistys ry. Rahoitus tulee Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahastosta. Yksityisen rahan maksajat ovat Clean Plastic Finland Oy, Keskitien Tukisäätiö, MTK Varsinais-Suomi ry ja Niemi-säätiö.