Suomen vanhimman tien varrelle kunnostettiin upea uimapaikka

 

Helsinginrannan uimapaikka Taivassalossa on kuin piilotettu helmi Tylpänrauman rauhallisella rannalla. Maaseuturahaston tuella talkootyönä tehty ranta kerää nykyisin ihmisiä yhteen muun muassa saunomaan tai vaikka muinaistulien yötä viettämään. 

Taivassalon Helsinginrantaan vievä tie on ollut käytössä jo 1300-luvulla. 1630-luvulla siitä tuli osa Suomen ensimmäistä virallista tietä eli Suurta Postitietä, joka kulki Turusta Tukholmaan. Turusta tuleva posti jatkoi kulkuaan meriteitse joko Taivassalosta tai Kustavista. Aikanaan Taivassalon Helsinginranta toimi myös Ruotsin matkustajaliikenteen pääte- ja lähtöpaikkana. Esimerkiksi Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa on kulkenut Suomeen Taivassalon kautta kesällä 1557.

Nykyisin Taivassalon kunnan omistama Helsinginranta Praakintien päässä on vuokrattu Helsingin kyläyhdistykselle. Kyläyhdistys rakensi rantaan saunan jo vuonna 1995, mutta pitkään käyttö oli vähäistä ja keskittyi mattojen pesuun. Vuonna 2014 yhdistys aloitti muutaman vuoden kestäneen Leader-hankkeen, jonka aikana ranta ehostettiin nykyiseen loistoonsa. 

– Pro Agrialla oli samaan aikaan Rannat kuntoon -projekti, josta saimme ison avun. Kun haimme tukea rannan kunnostamiseen Leader Varsin Hyvältä, se saattoi meidät yhteen. Ilman sitä yhteistyötä emme olisi saaneet ollenkaan näin paljon aikaan, kertoo kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kari Pohjantähti.

Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kari Pohjantähti on tuttu kasvo Helsinrannan saunalla. Toisin kuin suurin osa muusta Helsingin kylän väestä, hän asustaa alueelle ympäri vuoden.

Hankkeessa kunnostettiin ja rakennettiin virkistyskäytön kannalta keskeiset rakenteet ja palvelut: uimaranta, pukukopit, parkkipaikka, oleskelualueet, opastus ja luontopolku sekä korjattiin alueella olevan saunamökin perustukset. Ympäristöä siistittiin huomioiden alueen luonto ja kulttuurihistoria vanhana graniitin luohintapaikkana. 

Nyt alueella on viihtyisä kohtaamispaikka kyläläisille. Rannalla on nuotiopaikka ja puuliiteri, josta saa käyttää puita. Alueelta löytyy myös ulkohuussi. Lapsille on liukumäki ja ikäihmisille loivat portaat suoraan meriveteen. Aluetta pidetään kunnossa talkoovoimin.

– Joka vuosi niitetään kaislat ja tuodaan rantaan kuormallinen uutta hiekkaa korvaamaan tuulen ja sateiden aiheuttama kuluma, Pohjantähti kertoo. 

Ranta on erityisesti lapsiperheiden suosiossa, koska se on matala ja turvallinen.

Yleinen saunavuoro on aina keskiviikkoisin. Muina iltoina sauna on ihmisten vuokrattavissa: arki-iltoina 20 eurolla ja viikonloppuiltoina 50 eurolla. Suihkuja ei ole ja juomavesi täytyy jokaisen tuoda mukanaan. 

– Monilla on nykyään omat mökit, saunat ja rannat, mutta tämä on sellainen paikka, josta löytää aina seuraa. Viime kesänä, kun vietettiin yleistä saunapäivää, täällä oli lähes sata ihmistä ja muutenkin loma-aikaan väkeä riittää. Lapsille tämä on erityisen hyvä uimaranta, koska tämä on niin pitkään matala. Ja tänne pääsee myös omalla veneellä, puheenjohtaja esittelee. 

Kesäkaudella, kun mökkiläiset tulevat, Helsingin alueella asustaa noin 600 ihmistä.

Saunamökki kunnostettiin vuonna 2018 alkaneen erillisen teemahankkeen puitteissa.

Louhospolku kertoo historiasta

Kunnostushankkeen puitteissa rantaan tehtiin myös 700 metrin mittainen Louhospolku, joka esittelee alueen historiaa. Polun varrella on kylttejä, jotka kertovat kivenlouhinnasta Helsinginrannassa 1900-luvun alussa. 

– Täällä louhittiin sitä kuuluisaa Taivassalon punaista graniittia, Pohjantähti kertoo. 

Louhospolku lähtee saunan takaa ja tutustuttaa kulkijansa alueella olleen louhostoiminnan historiaan.

Taivassalon graniitti on keskirakeista ja tasalaatuista. Sen päämineraalit ovat kalimaasälpä, kvartsi, plagioklaasi ja biotiitti. Sitä on käytetty paljon julkisissa rakennuksissa, esimerkiksi Turun Hansakorttelissa. 

Polku kulkee osan matkaa vanhaa ratapohjaa, josta on kiskot poistettu jo aikoja sitten. Louhospolun varsinaiset helmet löytyvät kuitenkin virallisen reitin ulkopuolelta. Kun poikkeaa polulta, löytää esimerkiksi veden täyttämiä vanhoja louhoskuoppia, jotka louhitun kallionseinämän kanssa muodostavat upeita maisemia. 

Helsinginrannankin graniitti on syntynyt vuorijonopoimutuksessa noin 2000 miljoonaa vuotta sitten.

Myös uimarannalla näkyy alueen historia, sillä rääpekivistä on kasattu rannan molemmin puolin kivilaiturit, joiden päässä on poltettu esimerkiksi muinaistulien yön kokkoa. Lisäksi rääpekivistä on tehty rannalle pöytäryhmä.

Rääpekivistä on tehty rannalle esimerkiksi pöytäryhmä. ”Tämä on sen verran tukeva, ettei sitä ihan ensimmäinen kännikala kaadaPyydettyä käyttäjää ei ole olemassa., naurahtaa Helsinginrannan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kari Phjantähti.

Seuraavaksi kunnostetaan pururata

Helsingin vanhan kyläkoulun kupeessa kulkee 1,2 kilometrin mittainen pururata.

– Seuraava projekti on laittaa se kuntoon syyskuussa. Siihenkin on oma Leader-hanke, Pohjantähti kertoo. 

Sitä ennen vietetään rannalla vielä muinaistulien yötä 29. elokuuta. Muinaistulille löytyy hyvä tuttu paikka rannan rääpekivien päältä.

– Ohjelmassa on myös musiikkia, lettuja ja onkikilpailu, lisää Pohjantähti. 

 

HELSINGINRANNAN LEADER-HANKKEET

 

Helsinginrannan uimarannan kunnostus

Toimenpiteet: Uimaranta, pukukopit, oleskelualueet, parkkipaikka, luontopolku, opasteet sekä saunamökin perustusten korjaus

Leader-tuki: 13 302 euroa

Korvaus talkootunneista: 9 676 euroa

Oman rahoituksen osuus: 0 euroa

Kokonaiskustannus: 22 978 euroa

 

Lattiasta kattoon ja pihalta luontoon -teemahanke

Toimenpiteet: Mökin ja sen keittiön kunnostus

Leader-tuki: 1 162 euroa

Korvaus talkootunneista: 150 euroa

Oman rahoituksen osuus: 238 euroa

Kokonaiskustannus: 1 550 euroa

 

Hyvinvointi ja turvallisuus -teemahanke

Toimenpiteet: Pururadan kunnostus

Leader-tuki: 3 350 euroa

Korvaus talkootunneista: 1 436 euroa

Oman rahoituksen osuus: 0 euroa

Kokonaiskustannus: 4 786 euroa

Kustavin koirapuisto saattoi koirat ja ihmiset yhteen

 

Kustavin keskustaan tehdyssä koirapuistossa on ilo ylimmillään aina maanantaisin, keskiviikkoisin ja lauantaisin, kun Saariston Koirakamut kokoontuvat treffeille. Leader-tuen turvin tehty puisto on saattanut koiraharrastajat yhteen ja poikinut jos jonkinmoisia tempauksia. 

Vuonna 2016 Kustavi sai kuntalaisilta aloitteen koirapuiston rakentamisesta. Ideasta innostuttiin heti ja asiaa perustettiin ajamaan yhdistys, joka sai nimekseen Saariston Koirakamut. Koirapuisto valmistui vuonna 2018 talkoolaisten, yksityisten lahjoittajien ja Leader I samma båtin yhteistyöllä.

– Aikaisemmin piti ajaa joko Raisioon tai Uuteenkaupunkiin asti, jos halusi koirapuistoon. Valmistumisensa jälkeen tämä on ollut kovassa käytössä, yhdistyksen puheenjohtaja Sirpa Koskinen kertoo heinäkuisilla koiratreffeillä, joihin on saapunut paikalle koirineen myös Pia Backman, Eija Heikkilä ja Ulla Hörkkö.

– Täällä sekä koirat että omistajat saavat seuraa toinen toisistaan ja täällä on helppo sosiaalistaa pentujakin kohtaamaan muita koiria, puheenjohtaja jatkaa. 

Pia Backman, Sirpa Koskinen ja Eija Heikkilä koiratreffeillä 6. heinäkuuta.

Koirapuistossa on erikseen isojen ja pienten koirien puoli. Yleensä kaikki ovat isojen puolella, mutta jos oikein ruuhkaa tulee, niin jakaudutaan kahteen leiriin. Alueiden välissä on yhteinen eteinen, josta puistoon pääsee kulkemaan niin, etteivät koirat lähde karkuteille. Yhdistys kaatoi puiston paikalta puita ja teki pohjatyöt suurimmaksi osaksi talkoilla. Myös paikallinen kaivurikuski saatiin mukaan talkoisiin, joiden myötä puiston kustannukset saatiin putoamaan alle 20 000 euroon. 

Uusia tuttavuuksia ja tapahtumia

Ulla Hörkkö kokee, että koirapuisto on ollut hänen berninpaimenkoiralleen valtava pelastus. 

– Maikki oli aluksi tosi arka ihmisiä kohtaan, mutta täällä se pääsi tutustumaan ihmisiin omaan tahtiinsa, Hörkkö kertoo hymyillen koiralleen, joka nyt juoksee kerjäämässä rapsutuksia kaikilta koirapuiston kävijöiltä.

Berninpaimenkoira Maikki on oppinut koirapuistossa luottamaan ihmisiin. Kuvassa häntä rapsuttelee Pia Backman.

Koirapuisto on poikinut myös koiraharrastukseen liittyviä tapahtumia, esimerkiksi Rally-tokovalmennuksia. Rally-toko on kaikenlaisille koirille sopivaa aktivointia, jossa yhdistyy elementtejä tokosta, agilitysta ja koiratanssista. Lisäksi järjestetään vapaamuotoisia puistotreffejä, koirakävelyitä, luentoja, koirahierontaa, koiratarvikekirpputoreja ja ovatpa koirat osallistuneet Kustavin Pride-tapahtumaankin. 

Seuraava koiratarvikekirpputori pidetään 17. heinäkuuta, ja syksyllä on luvassa ainakin luento koirien hajutyöskentelystä.

Harrastus yhdistää

Koirapuistolla on ollut sosiaalistava vaikutus koirien lisäksi myös ihmisiin. Koirapuistossa moni loma-asukaskin on tutustunut paikallisiin. Ystävyyssuhteita on syntynyt ja sosiaalisen median kautta moni sopii tapaamisia puistoon virallisten treffiaikoijen ulkopuolellakin. 

Lisäksi koirapuistossa käy naapurikuntien harrastajia. 

– Me asumme Taivassalossa. Tämä on tosi kiva paikka. Cissi on amerikanbulldoggi eli voimakoira, jolta on normaalisti pääsy kielletty koirapuistoihin. Täällä olemme kuitenkin saaneet käydä, sillä Cissi on aina tullut hyvin toimeen muiden kanssa, kertoo Eija Heikkilä.

Amerikanbulldoggi Cissi tekee tuttavuutta emäntänsä Eija Heikkilän valvonnassa. Normaalisti voimakoirat eivät saa käydä koirapuistoissa, mutta Cissi on aina tullut niin hyvin toimeen muiden kanssa, että hänelle on avattu portti Kustavin koirapuistoon.

Toimintapuiston piristysruiske

Koirapuisto sijaitsee Kustavin keskustassa Vähämaankujan toimintapuistossa, jossa on lisäksi päiväkoti, leikkipuisto, rantalentopallokenttä, 18 väylän frisbeegolf-rata, kuntopolut, ulkokuntosali ja tenniskenttä, joka voidaan talvisin jäädyttää luistelua ja jääpelejä varten.

– Tämä on tosi hyvä paikka! On parkkitilaa, valaistus ja vesipiste, kehuu Pia Backman. 

Kun koirapuiston paikka päätettiin, alue oli vielä pitkälti ryteikköä. Nyt eri toiminnot tukevat toisiaan ja alueesta on tullut siisti ja viihtyisä.

Toimintapuistossa on koirapuiston lisäksi päiväkoti, leikkipuisto, rantalentopallokenttä, 18 väylän frisbeegolf-rata, kuntopolut, ulkokuntosali ja tenniskenttä.

Yhdistys kehittyy jatkuvasti

Saariston Koirakamuissa on noin 30 jäsentä ja koiria sitäkin enemmän, sillä monessa perheessä on useampi koira. Toiminta on virkeää ja uusia avauksia tehdään jatkuvasti.

– Seuraavaksi toivoisimme koirille omaa uimarantaa. Kustavissahan niitä rantoja riittää, mutta koiraa ei voi viedä uimaan samalle rannalle ihmisten kanssa. Koirille pitäisi olla oma ranta, joka olisi turvallinen ja hyvässä paikassa, Sirpa Koskinen sanoo. 

Ulla Hörkkö nostaa esiin myös roskikset. Kustavissa on koirille paljon mieluisia lenkkipolkuja, mutta roskiksia ei ole, joten kakkapusseja joutuu joskus kantamaan mukanaan useita kilometrejä.

Tähän asti kaikki yhdistyksen jäsenet ovat olleet koiran omistajia, mutta mikään ei estä liittymästä joukkoon ilman koiraa. Jos vaikka oma koira on kuollut, saattaa muiden koirien tapaaminen piristää mieltä. Jotkut koiranomistajat kaipaisivat mukaan myös lapsiperheitä, jotta aikuisten kanssa eläviä koiria voisi sosiaalistaa kohtaamaan pikkuihmisiä. 

Gentsu ja Emma menevät aina portille vastaan tervehtimään sekä koiria että ihmisiä.

Liedon Parma kunnosti urheilutalonsa uuteen loistoon

Viiden vuoden talkoot saatiin kesäkuun alussa päätökseen Liedon Parmaharjulla. Uusitussa urheilutalossa on nyt uudet saunaosastot, maalämpö, parempi ilmastointi ja energiatehokas valaistus. 

Parmaharjulle Saviojan uomaan rakennettiin vuonna 1969 legendaarinen hyppyrimäki ja urheilutalo, jossa on vietetty monenlaisia tapahtumia, muun muassa monet ikimuistoiset häät. Vuosikymmenten saatossa kovassa käytössä ollutta taloa alettiin remontoida Parempi Parmaharju -hankkeen myötä Leader Varsin Hyvän tuella viisi vuotta sitten. Yli 5 000 talkootyötuntia myöhemmin seuran jäsenet esittelevät sitä ylpeinä.

– Remontin myötä täällä on nyt paremmat toimintaedellytykset omalle seuralle, mutta myös enemmän edellytyksiä vuokrata tiloja ulkopuolisille, toteaa seura-aktiivi Tarja Ketola. 

– Täällä on pöytäliinat ja astiastot yli 200 hengen juhlia varten, mutta tilat on helppo muokata sopiviksi myös pienemmille juhlille. Omat hääni pidettiin täällä vuonna 1983 ja tällekin kesälle on ainakin yksi häävaraus, hän kertoo. 

Lisäksi tilat toimivat Ketolan mukaan hyvin esimerkiksi yritysten toimintapäivien järjestämiseen. 

– Liikuntasalissa voi olla jokin urheilullinen osuus. Lisäksi löytyy hyvät tilat kokoustamiseen, ruokailuun ja saunomiseen. 

Tarja Ketola ja Maarit Lempiäinen kävivät juhannuksen alla vielä viimeiset paperit läpi. Nyt on hanke saatu kunnialla päätökseen.

5 000 tuntia talkoita

Parempi Parmaharju -hankkeen aikana tehtiin yli 5 000  tuntia talkoita. Aikaan saatiin kokonaan uusitut saunaosastot. Miehille ja naisille löytyy urheilutalon alakerrasta omat pukuhuoneet, vessat, saunat ja suihkuhuoneet. Lisäksi parannettiin ilmastointia, uusittiin valaistus ja tehtiin monenlaista pintaremonttia. Jätevesi liitettiin läheiseen siirtoviemäriin ja öljylämmitys vaihtui ympäristöystävällisempään maalämpöön. Remontin myötä talon lämmityskustannukset puolittuivat. 

Parmaharjun aluetta on aina pidetty kunnossa pääosin talkoovoimin. Liedon Parman talkooporukkaa kutsutaan Huru-Ukoiksi. Suurin osa on yli 70-vuotiaita ja mukana on myös niin paljon yli 80-vuotiaita, että talkoovakuutuksen ikärajaa piti nostaa 90 vuoteen. 

– Siinä on säästynyt pitkä penni, kun olemme voineet hyödyntää oman joukon osaamista. Esimerkiksi ilmastointiremontista pyydettiin aluksi tarjouksia, mutta lopulta sen teki talkoilla kaksi Huru-Ukkoa, jotka ovat tehneet ilmastointiasennuksia työkseen, kertoo Tarmo Mäkeläinen. 

Hän ja Pekka Lehto ovat joukon nuorimmasta päästä.

– Me olemme vielä alle 70-vuotiaita, joten pystyimme tekemään talkoita kevään koronarajoitustenkin aikana, he hymyilevät.

“Nyt on siirrytty nykyaikaan!” Tarmo Mäkeläinen ja Pekka Lehto pitävät lämmitysremonttia erittäin onnistuneena muutostyönä. Öljyä kului aiemmin noin 12 000 litraa vuodessa. Nyt sähkölasku on vuosittain noin 6 000 euroa, mikä tarkoittaa, että lämmityskulut ovat puolittuneet.

Uusi saunaosasto silmäteränä

Erityisen ylpeitä parmalaiset ovat uudesta saunaosastostaan. Alun perin talossa oli vain yksi sauna. Nykyisen naisten saunaosaston paikalla oli 70-luvulla iso uima-allas, jonka päälle on myöhemmin tehty saunat, suihkut, vessat ja pukutilat. Nekin olivat jo tulleet tiensä päähän ja nyt koko alakerta remontoitiin. 

– Parman vihreää lattiaa tulee vähän ikävä, mutta toisaalta on hyvä, että nyt talossa on neutraali väritys, sillä vihreä pisti aina nuoremman polven vuokraajien silmään, naurahtaa Tarja Ketola. 

Naisten saunaosaston paikalla oli 70-luvulla uima-allas. Nyt alakerrassa on uudet saunat, suihkut, vessat ja pukuhuoneet sekä miehille että naisille.

Leader-rahalla iso merkitys

Liedon Parman puheenjohtaja Maarit Lempiäinen pitää Leader-rahoitusta erittäin tärkeänä. Ilman sitä remonttiin ei olisi ollut rahkeita. 270 000 euron hankkeesta jäi Parmalle maksettavaa lopulta 70 000 euroa. 

Tällä kertaa hanke sujui jo rutiinilla, sillä taloa on korjattu Leader-rahalla aiemminkin. 

– Ensimmäisen hankkeen suunnittelu alkoi vuonna 2006 ja se valmistui 2014. Silloin korjattiin katto ja iso sali, kertoo Lempiäinen. 

Lisäksi Parmaharjulla on tehty pienempiä Leader-hankkeita. Hiljattain saatiin valmiiksi luontopolkuhanke, joka oli rahallisesti mitattuna pieni, mutta vaikutuksiltaan suuri. 

– Kunnostimme polkuja ja laitoimme uudet kyltit ja opasteet. Polut ovat olleet valtavan kovassa käytössä koronan aikana. Pääsiäisenäkin parkkipaikka oli koko ajan täysi, Lempiäinen muistelee. 

Parmaharjulta löytyy 1,6 kilometrin, 6 kilometrin ja 9 kilometrin mittaiset luontopolut. Talvella metsään tehdään ladut, jos lunta riittää. Ja suunnistajat hyödyntävät maastoa ympäri vuoden. 

Hamppukota on heti luontopolkujen alussa, muutaman sadan metrin päässä urheilutalolta.

Polkureitistön alkupäähän on rakennettu hamppukota – sekin Leaderin tuella. Yhteistyössä olivat mukana Liedon Parma, Liedon kunta ja Turun AMK. Kota valmistui tammikuussa 2019 ja on nyt kaikkien retkeilijöiden vapaassa käytössä. 

Hankkeen tarkoituksena oli lisätä tietämystä hamppurakentamisen mahdollisuuksista Suomessa. Hamppua kasvatetaan Varsinais-Suomessa ainakin Raisiossa, Laitilassa, Koskella ja Somerolla. Hamppua on viljelty Suomessa jo rautakaudelta asti. Sillä on täällä suosiolliset kasvuolosuhteet ja hyvän sadon saa helposti ilman torjunta-aineita. Keskimääräisen omakotitalon rakentamiseen saadaan materiaali reilun hehtaarin kokoiselta alueelta. 

Hamppukota rakennettiin myös Leader-hankkeen turvin yhteistyössä Liedon kunnan ja Turun AMK:n kanssa.

Aktiivista toimintaa

Liedon Parmassa on toista tuhatta jäsentä – joskaan kaikki eivät enää urheile. Lajeja löytyy yleisurheilusta lentopalloon ja suunnistuksesta mäkihyppyyn. Liikuntasalia vuokrataan paljon myös muille seuroille. Tarjolla on muun muassa tanssitunteja, sählyä ja koripalloa. 

Useimmat tuntevat Parmaharjun kuitenkin hyppyrimäestä.

– Joka talvi ollaan varauduttu pitämään mäkikisat, mutta lumitilanne ratkaisee, toteutuuko suunnitelmat, kertoo Tarmo Mäkeläinen, joka oli aikanaan mäessä Suomen kymmenen parhaan joukossa. Suurimmat saavutukset hän teki kuitenkin suunnistajana. 70-luvulla hän oli mukana Parman joukkueessa, joka voitti Jukolan viestin. 

Pekka Lehto tuli puolestaan Parmaan yleisurheilun kautta ja omien urheiluvuosiensa jälkeen hän toimi seurassa pitkään valmentajana. Puheenjohtaja Maarit Lempiäinen oli juoksija ja Tarja Ketola taas kilpaili kaikissa lajeissa. 

– Silloin kun minä olin nuori, oli tapana osallistua lajista riippumatta kaikkiin kisoihin, hän kertoo. 

Liedon Parman aktiivit Pekka Lehto, Maarit Lempiäinen ja Tarmo Mäkeläinen ovat iloisia saadessaan taas yhden hankkeen päätökseen. Remontoitu urheilutalo palvelee entistä paremmin.

 

Alkuperäinen juttu julkaistu Turun Tienoossa 2.7.2020

 

Parempi Parmaharju -hanke

Toimenpiteet: Uimaranta, pukukopit, oleskelualueet, parkkipaikka, luontopolku, opasteet sekä saunamökin perustusten korjaus

Leader-tuki: 134 913,50 euroa

Korvaus talkootunneista: 63 300 euroa

Oman rahoituksen osuus: 71 613,50 euroa

Kokonaiskustannus: 269 827 euroa

 

 

Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit tarjoaa rahoitusta pienille virkistyshankkeille!

 

Oletteko haaveilleet yhdistyksenne kanssa ulkokuntosalista tai uudesta leikkipaikasta? Puuttuuko kylätalon karaokeilloilta kalusto tai tuleeko mieleen jokin muu investointi, jolla voisit kehittää oman asuinalueesi virkistysmahdollisuuksia? Nyt on aika toteuttaa ihmisten kokoisia ideoita!

Leader Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit on aloittanut teemahankkeen, jonka puitteissa myönnetään avustusta virkistyskohteiden kehittämiseksi Aurassa, Koski TL:ssä, Loimaalla, Marttilassa, Oripäässä, Pöytyällä, Somerolla ja Tarvasjoella. Tavoitteena on tuottaa uusia virkistysmahdollisuuksia maaseudun kyliin. Hakuaika on nyt avattu ja se jatkuu 10. elokuuta asti. 

Hankkeen kustannusarvio voi olla 1 000 – 10 000 euroa. 

– Tavallisesti Leader-toiminnassa investointihankkeen kustannusarvion tulee olla yli 8 000 euroa. Tämän teemahankkeen alla pystytään nyt myöntämään tukea pienempiinkin investointeihin, kertoo Varsinais-Suomen jokivarsikumppanien toiminnanjohtaja Taina Sainio. 

Tukea hankkeeseen myönnetään 75 % hyväksyttävistä kustannuksista. Oman rahoituksen osuus on 25 %, ja se voi koostua joko osittain tai kokonaan talkootyöstä.

Teemahankehaku on suunnattu paikallisille rekisteröidyille yhdistyksille. Taina Sainio toivoo, että teemahankkeen myötä myös uudet toimijat innostuisivat hakemaan Leader-tukea. 

– Teemahankkeessa voimme antaa kädestä pitäen tukea hakemusten tekemiseen, koska hankkeet toteutetaan meidän oman teemahankkeen alla. Se on uusille hakijoille iso etu, Sainio kommentoi.

Oman hankeidean valmistelu kannattaa aloittaa olemalla yhteydessä Jokivarsikumppanien henkilökuntaan, joka voi antaa vinkkejä hankehankemuksen laatimiseen. Hankkeen hakemisesta pitää olla hyväksytty päätös oman organisaation päättävältä elimeltä, esimerkiksi yhdistyksen hallitukselta. Hyväksytyt hankkeet tulee toteuttaa vuoden 2021 loppuun mennessä.

Hankkeet tulee toteuttaa aluksi omalla rahoituksella. Tuki maksetaan jälkikäteen toteutuneita kustannuksia vastaan. Investointi ei voi olla kuluvaa tavaraa, vaan sen tulee hyödyttää asukkaita useamman vuoden ajan. 

Varsinais-Suomen jokivarsikumppanien paikallisessa strategiassa on asetettu tavoitteeksi, että alueen asukkaat kehittävät omia elinolosuhteitaan. Leader-toiminta ylipäänsä perustuu siihen, että paikalliset ihmiset tietävät itse parhaiten, miten omaa kotiseutua tulisi kehittää. Leader-ryhmien myöntämä rahoitus tulee EU:n maaseuturahastosta, valtiolta ja omalta kunnalta.

 

Ohjeita hakemuksen tekemiseen löydät täältä!

Yksinyrittäjästä neljän hengen työnantajaksi – Nosturiautoja rakentava somerolaisyritys sai maaseuturahastosta tuulta purjeisiin

Uutta kuitulaserleikkauskonetta käyttää Matti Suutela.

 

Somerolla toimiva PE-Markkinointi Oy on hyvä esimerkki siitä, miten suuri vaikutus maaseuturahaston tuella voi olla. Kaksi kertaa laitehankintoihin investointitukea saaneessa yrityksessä työn määrä on viisinkertaistunut ja liikevaihtokin kasvanut puolesta miljoonasta jo kahden miljoonan paremmalle puolelle. 

Vuosina 2004–2017 somerolainen Petteri Pomppu rakensi nosturiautoja yksinyrittäjänä. Vuonna 2018 hän sai hankittua yritykseensä CNC-polttoleikkauskoneen maaseuturahaston tuella. Työn määrä kasvoi niin paljon, että pian Pomppu työllisti kaksi muutakin ihmistä. Liikevaihtokin kasvoi yli 60 % puolesta miljoonasta 1,3 miljoonaan euroon vuonna 2019. 

Kasvu ei suinkaan loppunut siihen. Tänä vuonna Pomppu ennustaa, että liikevaihto alkaa jo kakkosella. Maaliskuussa halliin saatiin maaseuturahaston tuella uusi kuitulaserleikkauskone, joka kasvatti taas työn määrä. Nyt yrityksessä on Pompun itsensä lisäksi jo neljä työntekijää, joista yksi on koko ajan kiinni laserleikkauskoneen käytössä. 

– Tällä voi leikata alumiinia, kuparia ja terästä. Levyistä saa leikattua laidasta laitaan juuri sellaisia tuotteita kuin asiakas haluaa, kertoo yrittäjä Petteri Pomppu. 

Koneella leikataan teräksestä osia muun muassa nosturiautoihin.

90 % leikatuista tuotteista lähtee suoraan asiakkaille, pääsääntöisesti paikallisille metallipajoille. 10 % tuotteista tehdään omiin tarpeisiin, eli nosturiautojen osiksi. Kun metalliosia ei enää tarvitse tilata muualta, myös nostureiden valmistus on jouhevoitunut. 

Vuonna 2018 hankitulla plasmakoneella voi leikata jopa 30 sentin paksuista teräslevyä. Uudella laserkoneella taas saa leikattua ohuimmillaan 0,2-millistä levyä. Nyt löytyy koneet siis monenlaisiin tarpeisiin. 

Uudelle puolen miljoonan euron koneelle myönnettiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta 55 000 euron investointituki. 

– Tukiprosentti jäi tällä kertaa pienemmäksi, koska haimme tukea alun perin halvempaan koneeseen. Se ei kuitenkaan toiminut odotusten mukaan, joten palautimme sen ja ostimme uuden. Saimme kuitenkin tuen siirrettyä uuteen koneeseen, Pomppu taustoittaa. 

Nykyisin Somerolta lähtee nosturiautoja joka puolelle Suomea.

 

Artikkelikuvassa uutta kuitulaserleikkauskonetta käyttää Matti Suutela. 

Haloo maaseutu! -viestintähanke sai uuden koordinaattorin

 

Varsinais-Suomen maaseudun ja saariston kehittämiseen ja rahoittamiseen liittyvään viestintään keskittyvä Haloo maaseutu! -hanke on saanut uuden tekijän. Jatkossa FM Janica Vilen kokoaa yhteen viestiä Varsinais-Suomessa tehdyistä maaseutua kehittävistä hankkeista ja niiden tuloksista.

Kehittämishankkeita rahoitetaan Manner-Suomen Maaseudun kehittämisaohjelman kautta. Ohjelmakausi 2014–2020 alkaa olla loppusuoralla. Viimeiset rahoituspäätökset tehdään
todennäköisesti tämän vuoden loppuun mennessä.

– On mukavaa hypätä kelkkaan juuri tässä vaiheessa ohjelmakautta, kun positiivista kerrottavaa löytyy joka puolelta maakuntaa. ELY-keskuksen ja Varsinais-Suomen Leader-ryhmien tuella on toteutettu toinen toistaan mielenkiintoisempia hankkeita, joiden tuloksista on ilo päästä kertomaan suurelle yleisölle. Varsinais-Suomen maaseudulla tuntuu riittävän ideoita ja energiaa, kommentoi tuore viestintäkoordinaattori.

Maaseutuohjelman kautta rahoitusta saaneita hankkeita on aloitettu tällä ohjelmakaudella
Varsinais-Suomessa jo yli 600. Mukana on maaseudulla toimivien yritysten kehittämiseen
liittyviä hankkeita, mutta myös paljon yleishyödyllisiä yhdistysten ja maaseudun asukkaiden
tarpeista haettuja projekteja, joiden avulla on parannettu esimerkiksi maaseudun viihtyisyyttä,
saavutettavuutta tai palveluja.

– Näiden hankkeiden kautta maaseutu on kasvattanut elinvoimaisuuttaan ja vetovoimaisuuttaan. Kertomalla näistä hankkeista, ihmiset saavat tietää, mitä maaseudulla tapahtuu ja millaisia vaikutuksia hankerahoituksella on saatu aikaan. Koen onnistuneeni viestinnässä erityisesti siinä vaiheessa, jos kerrottujen tarinoiden kautta joku uusi ihminen inspiroituu miettimään, miten juuri hän voisi kehittää maaseutua omalla toiminnallaan, Vilen sanoo.

Janica Vilen on journalismin ja viestinnän ammattilainen. Hänen työurastaan edelliset seitsemän
vuotta kului päätoimittajana ML-Mediat Oy:n palveluksessa.

– Päätoimitin neljää eri kaupunkilehteä ja yhtä asumisen teemalehteä Varsinais-Suomen alueella. Edellisen työni kautta Turun seutu, saaristo ja Vakka-Suomi ovat tulleet hyvinkin tutuiksi, mikä on varmasti hyödyksi tässä työssä. Nyt pääsen laajentamaan näkökulmaa myös Salon seutuun ja Loimaan seutuun, Vilen toteaa.

Haloo maaseutu! -hanke toteutetaan yhteistyönä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Varsinais-Suomen Leader-ryhmien kanssa. Varsinais-Suomessa toimii viisi Leader-ryhmää: I samma båt – samassa veneessä, Varsin Hyvä, Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit, Ykkösakseli sekä Ravakka. Viestintähanke jatkuu vuoden 2021 loppuun.