luontopolku

Ekniemen luontopolku on avattu! Näköalatorni valmistuu pian

kirjoittaja
Ekniemen luontopolun varrella oleva laavu ja kaksi ihmistä kaukaa kuvattuna.

 

Kemiönsaaren eteläpuoli on tunnettu upeista luontopoluistaan, mutta kesällä 2022 myös kunnan pohjoispuolelle lähelle Sauvon rajaa avattiin uusi luontopolku. Ekniemen kallioille nouseva reitti saa kesän aikana kruunukseen 12-metrisen näköalatornin. 

Degerdalin seudun kyläyhdistys toteuttaa Kemiönsaaren Ekniemessä Leader-hanketta, jossa rakennetaan luontopolku ja näköalatorni kallion laelle. Luontopolku on nyt valmis ja näköalatornikin valmistuu vielä tämän kesän aikana. 

Alueen maanomistaja, paikallinen viljelijä Heikki Virtanen rakensi kallion laelle laavun jo vuonna 2019 kaikkien vapaaseen käyttöön. Laavulle tuli heti paljon kävijöitä ja sen myötä syntyi idea retkeilypaikan kehittämisestä yhdessä paikallisen kyläyhdistyksen kanssa. 

Maanomistajien luvalla ja avustuksella kyläyhdistys on nyt suunnitellut ja rakentanut alueelle luontopolun, josta voi valita lyhyemmän tai pidemmän reitin. Lyhyempi reitti eli Huipun kierto on 3 km pitkä ja se on merkitty keltaisella. Pidempi reitti eli Ekniemen kierto on puolestaan 5,5 km ja merkitty valkoisella. Reitit kulkevat laavulle ja näköalatornille samaa matkaa, joten oman retkensä pituuden pystyy valitsemaan vielä taukopaikalla.

Luontopolun opastekyltti.
Huipun kierto on 3 km pitkä ja se on merkitty keltaisella. Ekniemen kierto on puolestaan 5,5 km ja merkitty valkoisella. Luontopolun kyltit tehtiin aluksi vain suomeksi, mutta tavoitteena on tuottaa myös ruotsin- ja englanninkielistä materiaalia.
Luontopolun kartta.
Luontopolun sähköinen kartta löytyy osoitteista retkikartta.fi ja visitkimitoon.fi.

– Nyt toivomme, että mahdollisimman moni lähtisi kävelemään reittejä, jotta polut muotoutuvat hyvin. Lisäksi toivomme palautetta reitin merkinnöistä, kommentoi kyläyhdistyksen puheenjohtaja Liisa Yli-Yrjänäinen. 

Jyrkkien nousujen jälkeen palkintona hulppeat maisemat

Reittien lähtöpaikka löytyy osoitteesta Ekniementie 29 (N=6683580.185, E=256394.280). Maanomistaja on rakentanut lähtöpaikalle parkkipaikan muutamalle autolle ja lisää parkkitilaa löytyy Ekniemen lomakylästä noin kilometrin päästä.

Reitti alkaa pellon reunaa pitkin kulkevana hiekkatienä, joka muuttuu pian pienemmäksi traktoriuraksi ja lopulta ihan pieneksi metsäpoluksi. Kalliolle kiivetessä korkeuseroa tulee noin 60 metriä. Jyrkimpiin nousukohtiin on rakennettu avuksi portaat ja köysikaide. 

Nainen nousee rinnettä ylös sininen köysi oikella puolellaan.
Osaa nousuista on helpotettu kaiteena toimivan köyden avulla.
Mies ja nainen metsään rakennetuilla portailla.
Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Liisa Yli-Yrjänäinen ja hänen isänsä Juha Kuusto ihailevat luontopolun uusia portaita.

Kiipeäminen palkitsee sillä kallion laelta avautuu Paraisille päin upeat saaristomaisemat jo nyt. Kun näköalatorni valmistuu, huipulta näkee vieläkin kauemmas. 

– Laitamme torniin myös opasteita, joiden avulla hahmottaa paremmin, missä suunnassa on mitäkin katsottavaa, kertoo Yli-Yrjänäinen.

Laavulla voi yöpyä ja siellä on tulipaikka, jossa voi kokata retkieväitään, jos metsäpalovaroitus ei ole voimassa. Näköalatornin ja laavun läheisyyteen on hankkeen aikana saatu lahjoituksena myös huussi. 

Mies matkalla kallion laelle. Kuvan etuosassa näkyy valko-keltaiseksi maalattu kivi ja takaosassa keskeneräinen näköalatorni.
Luontopolku kulkee pitkiä pätkiä puuttomalla kallion laella ja siksi polku on merkitty maalatuilla kivillä.
Mies istuu laavulla ja nainen seisoo tekeillä olevan näköalatornin edessä.
Näköalatorni valmistuu vielä tämän kesän aikana.

Kesäasukkaat kylän kehittäjinä

Degerdalin seudun kyläyhdistys kokoaa yhteen kolmen pienen kylän asukkaat. Yhdistyksen alueelle kuuluvat Degerdal, Ekniemi ja Helgeboda. Vakituisia asukkaita kylissä on vähän, mutta kesäaikaan väkimäärä kasvaa vapaa-ajan asukkaiden ansiosta. Myös kyläyhdistyksen puheenjohtaja on mökkiläinen. 

– Isäni rakensi tänne mökin vuonna 1976. Hän on ollut kyläyhdistyksen toiminnassa mukana alusta asti ja nyt minä olen puheenjohtajana. Hallituslaisista alkaa olla jo yli puolet vapaa-ajan asukkaita, Yli-Yrjänäinen kertoo.

Nainen kalliolla.
Degerdalin seudun kyläyhdistyksen puheenjohtaja Liisa Yli-Yrjänäinen Ekniemen huipulla.

Kyläyhdistys järjestää kesäisin vuosikokouksensa yhteydessä aina rantajuhlat, joihin lähes kaikki kyläläiset kokoontuvat. Myös näköalatornin avajaisia on tarkoitus viettää yhdessä kyläläisten kesken, sillä hanke on ollut koko kylän yhteinen voimannäyte. Hankkeessa tehdään satoja tunteja talkootyötä, sillä lähes 32 000 euron hankkeen 35 prosentin omavastuuosuus katetaan kokonaan talkootyöllä. Rahoituksen on myöntänyt Leader I Samma båt – Samassa veneessä ja hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa.

Seinälle ripustetuissa muovitaskuissa suunnistuskarttoja.
Maastot ovat olleet suunnistajien suosiossa jo pitkään. Suunnistuskarttoja löytyy laavulta.

Eknäs naturstig har öppnats – snart är utsiktstornet klart!

 

Piikkiön Linnavuoren reitistöä kehitetään taas!

kirjoittaja
Maisemakuva Linnavuoren huipulta.

 

Linnavuoren reitistölle on tulossa uusia opasteita ja penkkejä sekä isompi parkkipaikka. Myös polkujen pohjia parannetaan ja muitakin kunnostustarpeita kartoitetaan tämän ja ensi vuoden aikana. 

Nykyisin Kaarinan kaupunkiin kuuluva Piikkiön Linnavuoren retkeilyalue on suosittu luontokohde, jolla on myös historiallisesti mielenkiintoinen tarina. Linnavuoren laelta on komeat näkymät esimerkiksi Piikkiönlahdelle, Kuusistoon ja Turkuun. Siksi se on rautakauden lopulla toiminut puolustuspaikkana. Keväällä ja kesällä Linnavuoren huipulla voi ihailla myös kukkivaa kallioketoa. 

Mies kiipeää solaa pitkin ylös.
74 metrin korkeuteen kohoavalle Huttalan Linnavuorelle oli aikanaan hyvä hakeutua vihollisilta turvaan, sillä sen rinteet ovat kaakkoisrinteen solaa lukuun ottamatta niin jyrkät, että kiipeäminen on käytännössä mahdotonta.
Ihmisiä Linnavuoren huipulla.
Leader Varsin Hyvän Outdoor Leader -hanke teki retken Piikkiön Linnavuorelle maanantaina 21.6.2021.

Piikkiön korkein kohta löytyy myös Linnavuoren reitistön varrelta Pohtiovuorelta, joka kohoaa 79 metrin korkeuteen maan pinnasta. Mannerjää on sulanut alueelta noin 11 000 vuotta sitten ja Pohtiovuoren vanhimmat rantamuodostumat syntyivät jo 7 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Pohtiovuorella sijaitsee myös Piikkiön suurin hiidenkiuas. 

Reitistöllä voi valita 3,5 km tai 7 km mittaisen reitin, joiden varrella pääsee ihailemaan kangasmetsää, kallioita, jyrkänteitä, muinaisrantoja ja hautaröykkiöitä. Matkan varrella on opastauluja, jotka esittelevät alueen historiaa ja kasvillisuutta. Retkeilijöitä varten reitistölle on tehty laavu ja huussi. Polku kulkee pääosin luonnonsuojelualueella ja tulenteko on sallittu vain nuotiopaikalla.

Ihmisiä laavulla Linnavuoren laella.
Laavulla tulenteko on sallittua, jos metsäpalovaroitus ei ole voimassa. Metsäpalovaroituksen antaa Ilmatieteenlaitos. Ajantasainen tilanne kannattaa tarkistaa aina retkelle lähtiessä: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset
Metallikyltti, jossa esitellään alueen kasveja.
Linnavuoren reitistön opasteet on uusittu viime vuonna talkoovoimin. Metallialusta on osoittautunut hyväksi valinnaksi. Alueella kasvaa muun muassa metsäimarretta, metsätähteä, oravanmarjaa ja käenkaalia.

Kunnostustyöt käynnissä

Kaarinan kaupungin virkistysreittien kehittämisestä vastaava ympäristösuunnittelija Kukka Hammarström kertoo, että reitistöä kehitetään yhteistyössä kaupungin, Leader Varsin Hyvän ja Piikkiön Kehityksen kanssa. 

Vuosina 2017–2020 toteutettiin Kaarinan, Paimion, Sauvon ja Liedon kuntien yhteinen Leader-hanke, jossa kartoitettiin alueen olemassa olevat patikointi-, pyöräily- ja melontareitit sekä tehtiin uusia reittejä ja yhdysreittejä reitistöjen välille. Reitit niputettiin yhdeksi isoksi Tammireitistöksi, jonka tunnistaa sini-valko-vihreistä merkinnöistä.

Sini-valko-vihreä merkki on Tammireitistön tunnus.

Samassa hankkeessa myös Linnavuoren reitistö sai uuden viitoituksen ja opaskyltit sekä uuden tulisijan. Tämän kesän aikana on tulossa uusi viitoitus Kehityksen kerhotalon parkkipaikalta polulle ja uudet penkit sekä tulisijan ympärille että Pohtiovuoren piston päässä olevalle taukopaikalle. Tänä vuonna alkaa myös polun pohjien kunnostus, joka jatkuu ensi vuoden puolelle.

– Lisäksi kartoitamme laavun ja huussin kunnon. Kaikkea ei tehdä kerralla, vaan pikkuhiljaa, sillä parannamme samaan aikaan myös Pyhän Katariinan polkuja, kertoo Hammarström.

Ympäristösuunnittelija Kukka Hammarström näyttää karttaa miehelle.
Kaarinan kaupungin virkistysreittien kehittämisestä vastaava ympäristösuunnittelija Kukka Hammarström esitteli retkiryhmälle Linnavuoren reitistön kehittämissuunnitelmia.

Parkkipaikka laajenee

Retkeilijät voivat käyttää Piikkiön Kehityksen parkkipaikkaa Lystiläntiellä. Kehitys on juuri saanut Leader Varsin Hyvältä rahoituksen parkkipaikan laajennukseen. Linnavuoren suosio on kasvanut koronan myötä huimasti ja parkkipaikka on käynyt ahtaaksi. Kun koronarajoituksia päästään purkamaan ja kerhotalon toiminta taas aktivoituu, parkkitilaa tarvitaan reilusti lisää. Hankkeen kokonaiskustannus on 5 000 euroa, josta Varsin Hyvän myöntämä tuki kattaa 75 %. 

Parkkipaikka, jossa muutamia autoja.
Parkkipaikkaa laajennetaan osana Leader Varsin Hyvän HobbyLeader-teemahanketta.
Moottoriajoneuvolla ajo kielletty -merkki.
Parkkitilan puutteen vuoksi ihmiset ovat jatkaneet autoilla kerhotalolta hiekkatietä kohti Linnavuoren reitistöä ja jättäneet autojaan yksityispihoille. Nyt liikennesäännöistä muistuttaa uusi liikennemerkki. Parkkipaikalta polun alkuun on tulossa myös opasteita tämän kesän aikana.

 

Janica Vilen

Leader-ryhmä kartoitti rengasreitin luontopolut

kirjoittaja
Henkilö kävelee luontopolulla.

 

Saariston Rengastie tunnetaan hyvin pyöräilijöiden keskuudessa, mutta reitin varrelle osuu myös upeita patikointipaikkoja. Outdoor Leader -hankkeen työntekijä Sara Söderlund kartoitti rengasreitin varrelta Paraisten ja Kustavin alueelle osuvat olemassa olevat ja tekeillä olevat luontopolut ja listasi samalla parhaat paikat uusille mahdollisille poluille.

Leader I samma båt – Samassa veneessä on juuri saanut päätökseen oman Outdoor Leader -hankkeensa, jossa tehtiin töitä paikallisella, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla. 

Paikallisella tasolla kartoitettiin Saariston Rengastien kaikki luontopolut ja taukopaikat sekä tehtiin yhdistyksille suunnatut ohjeet luontopolun tekemisestä. Alueellisella tasolla selvitettiin muiden Leader-ryhmien kanssa, miltä sähköisiltä alustoilta reittejä löytyy ja lähti markkinoimaan virkistysalueita yhteistyössä. Kansainvälinen osuus hankkeesta keskittyi opintomatkoihin, joita ehdittiin koronan vuoksi tehdä vain kaksi. 

Hankkeen paikallisista toimenpiteistä vastasi hanketyöntekijä Sara Söderlund. 

– Tällä hetkellä Saariston Rengastien varrelle osuu parikymmentä luontopolkua. Lisäksi useampi polku on parhaillaan suunnitteilla ja niiden lisäksi kartoitin vielä sellaisia paikkoja, joihin olisi hyvä saada luontopolku. Tällä hetkellä luontopolkuja on eniten Nauvossa, mutta monia hienoja kohteita löytyy myös muista saarista, kertoo Söderlund. 

Esimerkiksi Korppooseen on tulossa ympäristötaidetta esittelevän Paljasjalkapolun lisäksi pian kaksi uutta luontopolkua: Kotiseutumuseon historiallinen luontopolku sekä Biosfääripolku Verkanille. Lisäksi hyviä paikkoja uusille poluille olisi Söderlundin mielestä Markombyssä ja Korpoströmissä.

Kartoissa olemassa olevat luontopolut ja retkeilykohteet on merkitty sinisellä, tekeillä olevat tai suunnitellut kohteet punaisella ja Sara Söderlundin ehdotukset uusien polkujen paikoiksi keltaisella.

Lisää taukopaikkoja tarvitaan!

Hankkeessa kartoitettiin myös taukopaikat, joista on kova pula. 

– Iso tarve olisi sellaisille taukopaikoille, joissa olisi vaikka vessa, piknik-pöytä ja roskis. Lisäksi pulaa on telttailupaikoista. Saahan moniin metsiin mennä telttailemaan, mutta esimerkiksi ulkomaalaiset turistit eivät tiedä jokamiehen oikeuksista, Söderlund toteaa. 

Lisäksi telttailu rasittaa metsiä, sillä rengasreitillä voi Söderlundin mukaan olla saman illan aikana sata ihmistä etsimässä yösijaa. Telttailun myötä metsiin jää myös roskia, ulosteita ja nuotioita. Siksi telttailulle olisi hyvä osoittaa paikka, jossa olisi samalla myös muita palveluita.

Samalla polulla

Suurin osa saariston luontopoluista on paikallisten yhdistysten tekemiä, mutta joukkoon mahtuu myös esimerkiksi yrittäjien, kuntien ja maanomistajien tekemiä polkuja. I samma båt – Samassa veneessä Leader-ryhmän toiminnanjohtaja Minna Boström perää toimijoilta yhteistyötä.

– Maanomistajalle luontopolku voi olla hyvä sijoitus. Jos metsässä kulkee polku, suurin osa ihmisistä seuraa sitä ja jättää muun metsän rauhaan, hän huomauttaa. 

Lisäksi hyvä luontopolku voi avata mahdollisuuden yritystoiminnalle, sillä retkeilijät tarvitsevat myös palveluita. Esimerkiksi Paraisilla Sattmarkin luontopolkujen kulkijat ovat lähtöpaikalla olevan kahvilan vakiasiakkaita. 

Luontopolkujen lisäksi Saariston Rengastien varrella olevasta luonnosta löytyy paljon muutakin nähtävää, kun malttaa jäädä katsomaan. Itse Korppoossa asuva Minna Boström muistuttaa, että asiat, joita paikalliset pitävät itsestäänselvinä voivat olla turisteille vaikea löytää. 

– Turisteille voisi hyvin tehdä opasteita vaikka parhaille paikoille ihailla auringonlaskua, hän ehdottaa.

– Sekin voisi olla hauska idea listata saariston korkeimmat kohdat, joita retkeilijät voisivat lähteä huiputtamaan Alppien tyyliin, Söderlund jatkaa. 

Nauvon metsistä voi bongata mufloneita eli suurisarvisia villilampaita tai vaikka kuusipeuroja eli täpläkauriita, joiden uroksilla on suuret lapiomaiset sarvet. Iniön vesissä taas saattaa loppukesästä päästä uimaan meduusojen joukkoon ja jos suuntaa katseensa taivaalle, voi ihailla merikotkan lentoa.

Huoltotarpeita ei saa unohtaa

Kun lähtee tekemään luontopolkua, kannattaa jo suunnitteluvaiheessa miettiä myös huoltotarpeita. Esimerkiksi puutteellinen viitoitus tai rikkoutuneet pitkospuut voivat aiheuttaa retkeilijöille vaaratilanteita. 

– Luontopolkuja on tehty paljon hankkeilla ja kun hanke on loppunut, polku on jäänyt oman onnensa nojaan, Sara Söderlund selittää. 

Leader-tukea ei voi saada polun kunnostamiseen, sillä rahoitus on suunnattu kehittämiseen ja uuden luomiseen. Siksi hankkeella tehtävä polku kannattaa suunnitella mahdollisimman kestäväksi ja varmistaa, että joku sitoutuu huoltotöihin tulevina vuosina. Poikkeuksena vanhoja polkuja on voitu kunnostaa Leader-varoin, jos polkua on samalla kasvatettu tai muokattu vaikka opastetuksi teemapoluksi. 

Leader-tukea tarjolla

I samma båtin toiminnanjohtaja Minna Boström kaipaa saaristoon lisää luontopolkuja. Hyviä paikkoja poluille löytyy vaikka kuinka!

Luontopolut ovat suosittuja Leader-hankkeita. Polun voi rakentaa joko omana Leader-hankkeena tai sitten tukea voi hakea sopivan teemahankkeen kautta. Esimerkiksi nyt käynnissä olevan SMILe-hankkeen kautta myönnettiin rahoitus Kirjais- och sommaröbygdens utveckling -yhdistykselle luontopolun rakentamiseen Nauvon Kirjaisiin. 

– Leader-tukea myönnettäessä mietitään aina toimenpiteiden yleishyödyllisyyttä ja pitkäikäisyyttä. Siksi kaikille avoimet luontopolut ja grillipaikat ovat hyviä Leader-hankkeita, Boström toteaa. 

Osana Outdoor Leader- hanketta Söderlund teki myös yhdistyksille suunnatun hankeoppaan, josta saa vinkkejä luontopolun tai taukopaikan tekemiseen Leader-hankkeena. Oppaassa on listattuna muun muassa lupa-asioita, turvallisuusnäkökulmia, ohjeita polkujen merkitsemiseen, vinkkejä hankehakemuksen tekemiseen ja kriteerit esteettömälle luontopolulle. Esteettömille retkeilypaikoille on nykyisin nimittäin paljon kysyntää.

Kirjallisen version lisäksi oppaasta on tehty myös video. Oppailla pyritään madaltamaan kynnystä Leader-rahoituksen hakemiseen. Leader-varat on tarkoitettu maaseudun kehittämiseen ja ne tulevat maaseutuohjelmasta, jonka tarkoitus on luoda maaseudulle kasvua, kehitystä ja hyvinvointia. Rahoituksesta 42 % tulee EU:lta, 38  % valtiolta ja 20 % kunnilta. 

Janica Vilen