Salossa luomuspelttiä viljelevä Birkkalan tila voitti Vuoden Luomuyritys -palkinnon!

 

Salon Suomusjärvellä sijaitseva Birkkalan tila voitti 3. marraskuuta Suomen Luomuliiton myöntämän Vuoden Luomuyritys -palkinnon. Tilalla käsitellään vuodessa miljoona kiloa spelttiä. Kymmenen oman spelttituotteen lisäksi myyntiin on pian tulossa Leader Ykkösakselin tuella kehitettäviä speltin kuorista valmistettuja tuotteita: spellettejä, rehua ja kuiviketta. 

Birkkalan tilalla ollaan viljelty luomuspelttiä jo 90-luvun alusta asti. Tuotantomäärien kasvaessa myös hukkaan heitettävien kuorten määrä kasvoi niin suureksi, että tilalla alettiin miettiä, miten niitä voisi hyödyntää.

Leader Ykkösakseli myönsi kuorten tuotteistamiseen 20 000 euron tuen tämän vuoden maaliskuussa. Nyt kun tämän kesän sato on puitu, tilalla keskitytään uuden kehittämiseen. 

– Kuoresta on tarkoitus jalostaa tässä talven aikana uusia tuotteita, esimerkiksi rehua, kuiviketta ja spellettejä, eli speltistä tehtyjä pellettejä, kertoo Simo Larmo, joka toimii tilan yrittäjänä yhdessä puolisonsa Riina Larmon kanssa. 

Speltin kuori sisältää paljon kuitua ja siksi Larmot uskovat sen soveltuvan hyvin rehuksi – pienen käsittelyn jälkeen. Kuorten lisäksi seoksessa on hernejauhoa nostamassa valkuaispitoisuutta. Parin kuukauden päästä on jo tarkoitus maistattaa sitä eläimillä.

– Kun tuotanto saadaan käyntiin, tilalle palkataan yksi uusi työntekijä. Eli tällä investoinnilla on myös työllistävä vaikutus, Simo Larmo sanoo.

Tällä hetkellä tilalla on yrittäjäpariskunnan lisäksi kolme työntekijää.

Kuva speltin kuorista.
Birkkalan tilan speltin kuorista jalostetaan talven aikana rehua ja kuiviketta.
Spelletti on Birkkalan tilan uusi tuote, joka soveltuu lämmitykseen puupellettien tavoin.

30 vuotta – 10 tuotetta

Birkkalan tilalla on viljelty spelttiä pian 30 vuotta, mistä on kiittäminen Simon vanhempia Jaakko ja Pirkko Larmoa. 

– He aloittivat speltin viljelyn ensimmäisten joukossa Suomessa. Muistan lapsuudesta, miten ihmiset ihmettelivät, että mitä järkeä on viljellä spelttiä, kun Suomessa on jo Sunnuntai-jauho. Nykyisinhän kauppojen hyllyillä on pitkä rivi erilaisia jauhoja, mutta silloin se oli uutta, Simo Larmo taustoittaa. 

Gluteenitonta speltti ei ole, mutta se sopii monille ihmisille, jotka saavat muista syistä vatsaoireita viljatuotteista. Speltti sisältää muita viljoja vähemmän ns. fodmap-hiilihydraatteja, jotka aiheuttavat osalla ihmisistä syömisen jälkeen vatsan turvotusta tai kipua. 

Tällä hetkellä Birkkalan tilalla on viljelyksessä 229 hehtaaria maata, mutta luomutuotannon vuoksi viljelykierto on niin pitkä, että spelttiä kasvaa vuosittain reilulla 100 hehtaarilla.

– Lisäksi ostamme raaka-ainetta sisään. Vuodessa käsittelemme spelttiä noin miljoona kiloa, kertoo Simo Larmo. 

Hänen äitinsä on kehitellyt speltistä 500 erilaista reseptiä ja nyt Riina Larmo jatkaa saman työn parissa. Birkkalassa tehdään speltistä muun muassa jauhoja, hiutaleita ja pastaa. Tällä hetkellä valikoimassa on kymmenen tuotetta, joita toimitetaan vähittäiskauppoihin, ravintoloihin, leipomoihin ja teollisuudelle. Myös vienti vetää hyvin. Birkkalasta lähtee spelttituotteita parhaillaan muun muassa Israeliin, Iso-Britanniaan, Venäjälle ja Norjaan. 

– Ulkomailla speltti on paljon suurempi juttu kuin Suomessa. Saksassa ja sen ympärillä olevissa maissa se on kaikkein suosituinta, Larmot kertovat. 

Simo ja Riina Larmo ottivat tilan haltuun kuusi vuotta sitten. Simon äidin tekemä reseptikirja on lapsiperheen keittiössä kovassa käytössä. Kirjan kannessa komeilee tilan päärakennus.

Kuudes sukupolvi kasvaa speltin voimalla

Birkkalan tila tunnetaan historian kirjoista jo 1500-luvulta asti, mutta Larmon suvun omistukseen se on tullut 1800-luvulla. Simo edustaa Birkkalan tilalla sukunsa viidettä sukupolvea ja hänen lapsensa kuudetta. Lapsiperheen ruokapöydässä speltti on mieluisa raaka-aine, sillä se sisältää paljon kuitua ja proteiinia sekä lisäksi sinkkiä, fosforia ja B1-vitamiinia. 

Spelttijauhoilla voi korvata vehnäjauhot oikeastaan kaikissa resepteissä. Ja speltistä tehty on pasta on lapsiperheiden mieleen jo senkin vuoksi, että se valmistuu 3–4 minuutissa. Spelttihelmiä taas voi käyttää riisin tapaan. 

– Moni kehuu speltin makua. Meillä vielä kivimylly tuo ihan oman maun verrattuna teollisten isojen myllyjen jauhoihin. Ja hapanjuurileipurit kehuvat aina, että meidän jauhot lähtevät hyvin käyntiin, Simo Larmo kertoo. 

Jos vaihtaa vehnäjauhon spelttiin, Riina Larmo neuvoo ostamaan sekä ydinspelttijauhoa että täysjyväistä puolikarkeaa spelttijauhoa. 

– Kun tein ensimmäisen mustikkapiirakan spelttijauhoista, pohjasta tuli ihan tiiliskivi, kun käytin pelkkää täysjyväjauhoa. Usein parhaan lopputuloksen saa sekoittamalla, hän opastaa. 

Esimerkiksi pitsataikinaan voi laittaa puolet ydinjauhoa ja puolet täysjyvää, jolloin taikinaan tulee aito maku ja hyvä sitko. 

Birkkalan tila on perustettu jo 1800-luvun puolella. Uusi kivimylly rakennettiin Leader Ykkösakselin tuella vuonna 2018 ja nyt tilalla jalostetaan uusia tuotteita speltin kuorista – niin ikään Ykkösakselin tukemana.

Janica Vilen