Janica Vilen

5 000 ihmistä pääse valokuidun päähän Varsinais-Suomessa EU:n elpymisvaroilla

kirjoittaja
Kuvituskuva, jossa vihreässä säkissä ihmisiä, EU:n lippu, verkkopiuha ja kaivinkone.

 

Ensi kesänä Varsinais-Suomessa rakennetaan uusia kyläverkkoja EU:n elpymisvarojen avulla 22 asuinalueelle. Kauan odotetut paremmat yhteydet tuovat mukanaan mahdollisuuksia etätöihin ja yritysten kehittämiseen – ja sitä kautta uutta vetovoimaa maaseudulle!

Maaseuturahasto sai vuonna 2021 Euroopan Unionin elpymisrahastosta 16 miljoonan euron lisäpotin laajakaistahankkeisiin. Hakuaika päättyi syyskuussa 2021. Alun perin Varsinais-Suomeen myönnettiin 20 laajakaistahanketta, mutta helmikuussa saatiin lisärahoitus vielä kahdelle hankkeelle. 

– Suurin osa hankkeista myönnettiin saaristoon. Paraisten Puhelin Oy on saanut rahoituksen yhteensä 18 hankkeeseen. Saaristossa olosuhteet ovat vaativammat ja siksi sinne on vaikeaa saada valokuitua markkinaehtoisesti, Varsinais-Suomen Ely-keskuksen maaseutukoordinaattori Heli Raitamäki perustelee päätöksiä.

Kuituverkon päähän pääsee Paraisten Puhelimen hankkeiden ansiosta asukkaita Ali-Kirjasta aina Korppooseen asti. Hankkeiden valmistuttua yhteysnopeudet tulevat olemaan 1 Gbit/s.

Saariston lisäksi rahoitusta on myönnetty laajakaistahankkeisiin Loimaan Virttaalle ja Korven kylään sekä Tl Kosken Iso-Sorvastoon ja Patakoskelle. 

Varsinais-suomen hankkeiden kokonaiskustannukset vaihtelevat alle 100 000 eurosta yli puoleen miljoonaan euroon alueen koon ja rakentamisen kustannusten vaihtelun mukaan. Laajakaistahankkeiden saamat tuet ovat joko 50 % tai 70 %, riippuen toimijan liikevaihdon suuruudesta. Varsinais-Suomen hankkeille on myönnetty tukea pääsääntöisesti 70 %.

– Hankkeet ovat jo käynnissä ja nyt kilpailutetaan urakoitsijoita. Rakentaminen alkaa sitten keväällä ja valmista pitää olla vuoden 2024 loppuun mennessä, Raitamäki kertoo. 

Parantuneista palveluista tulee hyötymään yhteensä noin 5 000 ihmistä.

Kuitua korpeen!

Mies istuu tietokoneella.
IT-alalla työskentelevä loimaalainen Heikki Huhtanen ja muut Loimaan Korven kylän asukkaat saavat paremmat verkkoyhteydet mahdollisesti jo tämän vuoden aikana. Kuva: Suvi-Päivi Prusi.

Rahoituspäätöksen saaneista hankkeista vain yksi on yhdistyksen hakema. Korven Kuitu ry on tekemässä kyläverkkoa Loimaalla sijaitsevaan Korven kylään. 

– Olemme kukin tahoillamme yrittäneet saada tänne parempia verkkoyhteyksiä jo pitkään. Neuvottelimme asiasta esimerkiksi viime kesänä, kun täällä tehtiin sähköjen maakaapelointia, jolloin kuidun olisi voinut saada samoilla kaivuutöillä. Vaikka olemme yrittäneet viedä asiaa eteenpäin useamman toimijan kanssa, ei homma ole onnistunut. Siksi perustimme kyläläisten kanssa Korven Kuitu ry:n ja päätimme alkaa puuhata verkkoa tänne itse, kertoo Heikki Huhtanen. 

Huhtanen vertaa nykyisin käytävää keskustelua verkkoyhteyksistä siihen keskusteluun, jota käytiin sata vuotta sitten sähköistä. Loimaalla Metsämaan kylässä sijaitseva pieni Korven kylä on niin syrjässä, että siellä on pakko pitää puoliaan. 

– Ja meille on matkaa siitä Korven kylän keskuksesta vielä 10 kilometriä, eli olemme oikeasti ihan korvessa. Tämä on se Varsinais-Suomen maakunnan viimeinen kolkka, jonka takana on Satakunnan, Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen rajat. Vaikka olemme täällä syvällä maaseudulla, alue on kuitenkin aktiivista ja kehittämisen arvoista!

Nyt Korven Kuidulla on rahoituspäätös. Tällä hetkellä tehdään kilpailutuksia ja viimeistellään sopimuksia maanomistajien kanssa. Konkreettisten töiden arvioidaan alkavan kesällä ja valmista yritetään saada vuoden loppuun mennessä.

– Liittymiä on tulossa lähes 30. Käytännössä kaikki vakituiset asukkaat ja lähes kaikki vapaa-ajan asukkaat lähtivät mukaan. Aikaisemmin kiinnostus on ollut varovaisempaa, mutta koronan tuoman etätyöskentelyn myötä verkon tarve on kasvanut, Huhtanen kertoo. 

Ennen langaton verkko riitti moneen tarpeeseen, mutta nyt kun kaikki kyläläiset tarvitsevat verkkoa samaan aikaan, ei kaista enää riitä. IT-alalla työskentelevällä Huhtasella itsellään on konttori Piikkiössä ja koska verkon nopeus ei riitä etätöiden tekemiseen kotona, hän on vuokrannut itselleen erillisen etätyötilan Forssasta.

Kotitalouksien lisäksi uudesta verkosta hyötyvät myös alueen yritykset. Kylällä on kymmenkunta maatilaa sekä useampia muita yrityksiä, muun muassa metalli- ja palvelualoilla. Huhtanen on myös yksi alueen maanviljelijöistä. 

– Esimerkiksi monet tulevat ratkaisut autonomisissa traktoreissa ja roboteissa maatiloille eivät ole mahdollisia ilman aitoa 5G-verkkoa. Ja 5G-verkko vaatii toimiakseen valokuidun rinnalleen, Huhtanen kertoo esimerkkinä.

Kun kylille rakennetaan valokuituverkkoja, voidaan samalla rakentaa yhteyksiä langattoman verkon tukiasemille tai mastoille.

– Kun saamme paremman verkon, voimme asentaa tilalle esimerkiksi kameroita, jotka lähettävät ajantasaista kuvaa pilveen, jolloin juostut kilometrit ja sellainen varmistava työ maatilalla vähenee. Myös turvakamerat vaativat kunnon verkon toimiakseen!

EU-rahalle oli kylällä siis valtava tarve.

– Olemme rahoituksesta todella iloisia omasta puolestamme ja myös siksi, että sen avulla saadaan pidettyä elävänä tämä nurkka maakunnasta. Parempien yhteyksien avulla voimme itse kehittää omaa aluettamme nyt kun pienet kunnat ovat muutenkin tiukoilla, Huhtanen päättää.

Lisää rahoitusta tulossa

Kuvituskuva, jossa neljän hengen porukka kytkee kylän laajakaistaverkkoon.
Toimiva verkkoyhteys parantaa alueen vetovoimaa sekä asumisen ja yrittämisen edellytyksiä maaseudulla. Kuva: Maaseutu.fi.

Varsinais-Suomi on ollut laajakaistahankkeiden suhteen väliinputoajan roolissa. Suurin osa ihmisistä asuu kaupungeissa tai kaupunkien läheisellä maaseudulla, mikä vuoksi on ajateltu että verkot pystytään rakentamaan markkinaehtoisesti. Toisin kuitenkin kävi. 

Elpymisvaroistakin laajakaistojen rakentamiseen oli rahoitusta tarjolla vain niukasti hakemusten määrään nähden. Vuonna 2023 alkava EU:n uusi ohjelmakausi on kuitenkin tuomassa mukanaan helpotusta tilanteeseen.

– Vielä on epävarmaa, koska haku avataan, mutta se tiedetään, että tulevalla kaudella rahoitusta on. Pieninfrastruktuuria tukemalla yhdenmukaistetaan maaseutualueita muihin alueisiin nähden, kommentoi Heli Raitamäki.

 

Lue lisää osoitteesta www.maaseutu.fi/laajakaistainfo

Laajakaistainfo tarjoaa tietoa laajakaistasta, valokuituverkoista ja verkonrakentamisen rahoitusmahdollisuuksista. Lisäksi sivuilta löytyy uutisia ja blogeja laajakaistarakentamisesta ja tilastotietoa laajakaistaliittymistä Suomessa.

Sju nya leder kartlagda på Kimitoön med Leaderstöd

kirjoittaja
Sanna-Mari Kunttu keltaisessa takissa kallion laella.

 

Kimitoön är känd för sina fina vandringsleder, det finns över tjugo stycken inom kommunen. Den fotvandringsboom som nu pågår har ökat intresset för att anlägga ännu flera. Med hjälp av ett Leaderprojekt kartlade kommunen sju nya stigar, och somliga kunde förverkligas snabbt. 

Leadergruppen I samma båt – Samassa veneessä har finansierat ett projekt som Kimitoöns kommun förverkligat, och som inneburit att man kartlagt rutter för sju nya vandringsleder i kommunen. Projektet inleddes i augusti 2021 och tar slut i juli 2022. Kartläggningen har gjorts av Sanna-Mari Kunttu som för kommunens räkning utvecklar lederna. 

– Jag började med att se på kartor och flygfoton. Sedan gick jag ut i terrängen med GPS. Flera leder kom till genom att jag följde djurens stigar. Djur vet ofta bättre än människor var det lönar sig att gå. Sedan vandrade jag längs de leder jag kartlagt och noterade var det behövs nya konstruktioner, som spångar och små broar.

Nu vet man alltså var det lönar sig att bygga nya rutter – och var  inte. 

– Det har till exempel länge talats om en vandringsled som skulle korsa hela Kimitoön, men utifrån den här kartläggningen skulle det vara svårt att göra den tillräckligt lockande, och den skulle bli så dyr att det inte lönar sig att förverkliga den.

Keltatakkinen nainen kulkee kalliolla.
Sanna-Mari Kunttu har i sin kartläggning utnyttjat både bergsklackar och stigar som djuren gjort.

Stigar till sjön Dragsfjärden och runt Björkboda träsk

Med ledning av Kunttus kartläggning kunde man dra en led från Dalsbruks centrum mellan bostadsområdena Todalen och Sabbels till sjön Dragsfjärden, och tillbaka via ett annat skogsbälte. 

– Rutten går huvudsakligen i skogarna kring Dalsbruk på kommunens mark, där man redan nu kan röra sig med stöd av allemansrätten. Den rutt som jag planerat passerar många imponerande partier med klippor och tallskog, och dessutom har man tillfälle att beundra både havs- och insjölandskap.

Planen innehåller två alternativa rutter. 

– Den ena går genom ett härligt kärrlandskap. För att förverkliga den behöver man lägga ut spångar längs cirka hundra meter. Men om man kringgår kärret kan man komma ganska billigt undan, bedömer Kunttu.

Leden kunde ha plats för paus till exempel vid Dragsfjärdens strand och uppe på en bergsklack med havsvy i Todalen. 

Ilmakuva merinäköalasta.
Från berget i Todalen har man en fin havsutsikt. Här man kunde ha paus på vandringen från Dalsbruks centrum till sjön Dragsfjärden.

En annan led som Kunttu tycker att är realistisk skulle gå runt Björkboda träsk och vara 13 kilometer lång. 

– Den platsen är en verklig pärla, men det behövs 150 000 euro redan för de  nödvändiga konstruktionerna. Det finns också många markägare längs rutten, och deras medgivande behövs för att den skall kunna etableras, berättar Kunttu.

Invid den andra rutten finns redan en färdig pausplats, för Västanfjärds byaråd byggde redan sommaren 2021 med Leaderstöd en badplats där det finns ett vindskydd, toaletter, omklädningsrum och en sittgrupp med bord. Om man, så som Kunttu planerat, startar vandringen vid Björkboda industriområde så kommer man till pausplatsen mot slutet av leden. 

Nästa steg skulle vara att ansöka om medel för att förverkliga lederna. 

Laavu, jonka edessä tulipaikka ja retkipöytä.
Vid Björkboda träsk anlades 2021 ett vindskydd, en eldstad och toaletter som också kunde användas av vandrare. En rutt som kartlagts runt sjön är 13 kilometer lång.

Föreningar tänder på kulturstigar

Två av de planerade lederna är nu på väg att förverkligas av föreningar. De natur- och kulturstigar som planerats i byarna Rosala och Kärra främjas nu av de lokala byaråden. 

– Rosalas stig kan bli färdig redan i sommar. Den kan till att börja med bli en omkring kilometerlång webbguidad vandring. Senare kan man möjligen lägga till guidetavlor i terrängen. Jag har också planerat en längre rutt för den händelse byarådet senare vill förlänga leden.

Längs Kärraleden som blir ett par kilometer lång planeras flera olika konstverk. 

– Ursprungligen hade man där planerat en led som man skulle vandra av och an längs, men vi studerade planerna tillsammans och jag hjälpte dem att göra en rutt som går i slinga. Vi utredde också vilka markägarna är, och flera av dem har redan kontaktats, berättar Kunttu om sitt samarbete med byaföreningen.

En genväg på S:t Olavs led? 

En av de planerade rutterna skulle bilda en genväg på S:t Olavs pilgrimsled som går från Ryssland till Norge. Fastlandsavsnittet av S:t Olavsleden, som kommer från Ryssland, tar nu slut i Åbo. Den fortsätter som en havsrutt genom Pargas skärgård till Åland och därifrån via Sverige till Norge. Genom att ta ”S:t Olavs genväg” över Kimitoön kunde vandrarna, om de så vill, undvika omvägen till Åbo. 

Den sjunde rutten som är med i projektet håller sig till museet Sagalunds marker. Sagalund håller på att utveckla den gamla kvarnen i Tappo till ett besöksmål, och omkring den har man planerat en knappt kilometerlång stig som fokuserar på kulturmiljön. 

Över 20 naturstigar på Kimitoön

Det finns flera goda vandringsleder på Kimitoön redan från förr. Det finns över 20 leder som upprätthålls av kommunen, Forststyrelsen eller andra aktörer. Konstsamfundet har nyligen färdigställt 18 kilometer vandringsleder i Purunpää, och för några år sedan skapades nya leder i Dalsbruk med Leaderstöd. 

– Då man planerar nya leder skall man alltid också tänka på hur de kan anslutas till det som redan finns. Vi hoppas att man kunde komma hit för att vandra hela veckoslutet, säger Kunttu.

Tack vare den pågående friluftsboomen är stigarna på Kimitoön nu hårt belastade. 

– Och det räcker inte mera med en fem kilometers stig, folk vill hela tiden ha längre leder!

Kommunen har åtminstone än så länge inte resurser att förverkliga planerna, och därför funderar Kunttu under planeringen också på vilken nytta lederna kunde ge till exempel turismföretag eller lokala föreningar. 

Det har kostat 32 000 euro att kartlägga rutterna och av det har Leaderstödet utgjort 70 procent. 

 

Vakka-Suomen Mobiililuotsi auttaa kotoutumaan ja kotiutumaan

kirjoittaja
Nainen laiturilla ja kuvan päällä puhelin, jonka ruudulla on auki mobiililuotsin etusivu.

 

Vakka-Suomessa autetaan maallemuuttajia sopeutumaan uuteen asuinympäristöön Mobiililuotsi-sovelluksen avulla. Palvelusektori- ja kuntarajoja rikkova sovellus auttaa ihmisiä valtakunnallisten, kunnallisten ja kaupallisten palveluiden pariin ja esimerkiksi uusien harrastusten äärelle. 

Tammikuussa 2022 käyttöön otettu Mobiililuotsi-sovellus auttaa kotiutumaan ja kotoutumaan Vakka-Suomeen. Sovellus on suunniteltu alun perin alueelle tulevien maahanmuuttajien tarpeisiin, mutta siitä hyötyvät myös Suomen sisältä tulevat maallemuuttajat – ja toki myös Vakka-Suomen aikaisemmat asukkaat ja matkailijat. 

Ukipoliksen toteuttaman Mobiililuotsi-hankkeen projektipäällikkö Mirva Salonen (artikkelikuvassa) kertoo, että sovelluksen on ladannut jo yli 700 käyttäjää, mutta todelliset käyttäjämäärät ovat vielä suuremmat, sillä palvelua pystyy käyttämään myös verkkoselaimen kautta osoitteessa mobiililuotsi.fi. Samasta osoitteesta saa ladattua varsinaisen sovelluksen maksutta. Sovelluskaupoista sitä ei löydy. 

– Keskimääräinen käyttöaika on lähes 4 minuuttia, joten sisällöt todella kiinnostavat, kommentoi Salonen.

Mutta mistä Mobiililuotsin sisältö sitten koostuu?

– Siellä on avointen rajapintojen kautta haettua perustietoa Suomesta ja Vakka-Suomesta sekä paikallisten yritysten ja yhdistysten dataa. Kun tiedot tulevat suoraan organisaatioiden itse päivittämistä palvelutietovarannoista, meidän ei tarvitse jatkuvasti päivittää Mobiililuotsia, vaan tiedot pysyvät automaattisesti ajan tasalla, selittää Salonen. 

Tämän toimintamallin ansiosta sovellus itsessään on kevyt, eikä vie paljoa tilaa puhelimesta. 

Varsinaisten asiakkaiden lisäksi sovelluksesta hyötyvät myös mukana olevat kunnat: Kustavi, Laitila, Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki ja Vehmaa sekä niiden yritykset ja yhdistykset.

– Esimerkiksi pienille yhdistyksille sovellus on hyvä, sillä sen kautta he saavat kerrottua toiminnastaan ilman omia verkkosivuja. Näin sovellus vastaa myös monien toimijoiden viestinnälliseen haasteeseen. 

Laajalla yhteistyöllä yhteiseen maaliin

Kolme ihmistä laiturilla.
Mirva Salonen (kuvassa etualalla) on yhteistyön ja verkostoitumisen fani. Taka-alalla kuvassa Granger T. Simmons ja Maaret Virtanen maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalveluiden kehittämishankkeesta.

Idea Mobiililuotsi-sovelluksesta heräsi jo vuonna 2017 alkaneessa Ukipoliksen toteuttamassa asukaluotsaushankkeessa, jossa etsittiin keinoja Vakka-Suomen alueen palveluiden saavutettavuuden parantamiseen.

– Autotehtaalle oli juuri rekrytoitu paljon väkeä ulkomailta ja yritimme auttaa ihmisiä asettautumaan, jotta he jäisivät Vakka-Suomen alueelle. Siinä hankkeessa tehtiin akuuttiin tarpeeseen kasvokkaista neuvontaa, mutta samassa syntyi idea myös sähköisestä neuvonta-alustasta, Salonen kertoo. 

Idea vakuutti Leader Ravakan, joka myönsi uudelle noin 60 000 euron hankkeelle 80 prosentin rahoituksen. Loput 20 prosenttia rahoituksesta tuli Keskitien Säätiöltä. Tammikuussa 2021 hanketta lähti vetämään Ukipolis ja teknistä toteutusta alkoi suunnitella turkulainen CYF Digital.

– He olivat juuri tehneet Turun alueelle yhden sovelluksen turvapaikanhakijoille yhteistyössä kaupungin kanssa ja toisen vaihto-opiskelijoille yhteistyössä yliopiston kanssa. Lisäksi he ovat luoneet nyt kunnasta kuntaan laajenevan Know Your Hoods -alustan, joten he ymmärsivät heti, mistä tässä on kyse. Minä aloin tuottaa sisältöä ja he alkoivat luoda teknistä ratkaisua ja vuoden aikana sovellus saatiin valmiiksi.

Myös Vakka-Suomen kuntien kanssa Salonen on ollut tiiviissä yhteistyössä. 

– Alusta asti oli ajatus, että tällaista sovellusta ei kannata tehdään minkään yksittäisen kunnan käyttöön, vaan seudullisessa yhteistyössä. Kuntapäättäjien sekä alueen yrittäjien ja kolmannen sektorin kanssa on toteutettu palvelumuotoilun prosessi, jossa on mietitty niitä oleellisimpia kysymyksiä, kun ihminen muuttaa uudelle alueelle. 

Lisäksi hanke sai apua seutukaupunkiverkoston asiantuntijoilta ja muilta samojen teemojen kanssa työskenteleviltä hankkeilta. 

– Olen yhteistyön ja verkostoitumisen fani!  Jos jokainen tekee omalla paikkakunnallaan omat juttunsa, niin se on voimavarojen tuhlausta. Yhdessä asiat saadaan tehokkaimmin eteenpäin. Aina, kun ihmiset saadaan yhteen, se alkaa kantaa hedelmää – ja parhaat ideat saadaan heti yhteiseen käyttöön. Tässä hankkeessa erityistä on ollut se, että kaikki työpajat on järjestetty etäyhteyksin. 

Mobiililuotsista apua Ukrainan kriisiin

Ensimmäisessä vaiheessa sovellus tehtiin suomeksi ja englanniksi. Maaliskuussa saataville tuli myös hieman riisutumpi ukrainankielinen versio, joka tehtiin nopeasti talkootyönä sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja sotapakolaisia alkoi tulla Suomeen. 

– Yrityksemme CYF Digital on aikoinaan saanut alkunsa pakolaisten kotoutumista edistävästä vapaaehtoisprojektista. Meille oli itsestään selvää, että myös nyt on aika auttaa, kommentoi  toteutuksesta vastaava CYF Digitalin Susanna Lahtinen. 

Talkoissa on ollut mukana myös Qalmari ja Suomen Ukrainalaiset ry. Lisäksi Uudenkaupungin ja Laitilan kunnat ovat luvanneet rahoitusta käännöstyön vauhdittamiseen. 

– Valtava tietopaketti on alun perin koottu juuri sitä varten, että uusi tulokas saa opastusta elämän eri osa-alueisiin mahdollisimman helposti. Kriisitilanteessa omalla kielellä saatu opastus luo turvaa ja kertoo välittämisestä, muistuttaa Mirva Salonen.

Ukrainalaisille suunnattujen kotoutumiseen liittyvien tietojen lisäksi sovellukseen on lisätty myös vakkasuomalaisille kohdennettua tietoa ukrainalaisten auttamisesta. 

Muista kieliversioista ei ole vielä varmuutta. 

– Esimerkiksi venäjän- ja ruotsinkielisiä versioita on jo toivottu, mutta uusia kieliversioita ei ainakaan tämän hankkeen puitteissa ehditä tehdä. Niiden toteutuminen on siitä kiinni, saadaanko asialle rahoitusta. 

Kehitystyö jatkuu

Nyt kun sovellus on julkaistu ja käyttäjäkokemusta saatu, sitä kehitetään entistä paremmaksi. 

– Tähän mennessä saadun palautteen perusteella sovellus näyttää hyvältä ja freesiltä ja on suhteellisen helppokäyttöinen. Tähän asti sovellusta on kehitetty ennen kaikkea työikäisen väestön tarpeisiin, mutta jatkossa on tarkoitus huomioida paremmin myös nuoriso. Tulevaisuudessa on tavoitteena saada Mobiililuotsiin myös Vakka-Suomen alueen yhteinen tapahtumakalenteri, Salonen kertoo. 

Leader-hanke on poikinut jo jatkoakin. Vakka-Suomi on päässyt mukaan Valtiovarainministeriön rahoittamaan Aurora AI -pilotointiin, jossa lähdetään sujuvoittamaan työnhakuun liittyviä palvelupolkuja digitaalisessa ympäristössä yhteistyössä Digi- ja väestöviraston kanssa. 

Nykyinen hanke jatkuu vielä vuoden 2022 elokuun loppuun. 

– Sen jälkeen sovelluksen luonut CYF Digital neuvottelee jatkosta mukana olevien kuntien ja muiden toimijoiden kanssa.

Muutkin seutukunnat mukaan?

Nyt kun Mobiililuotsi toimii Vakka-Suomessa, voisivat muutkin seutukunnat hyödyntää valmista pohjaa. Esimerkiksi suomalaisten viranomaispalveluiden esittelyt muualta muuttaneille ovat käyttökelpoisia joka puolella Suomea. 

– Tämä on nyt malliesimerkki, jota voisi hyödyntää muuallakin. Yleinen ja paikallinen sisältö on erotettu toisistaan heti alkuvaiheessa, eli jos joku muu haluaa samanlaisen sovelluksen, riittää, kun syöttää valmiiseen pohjaan paikallisen sisällön, Salonen toteaa. 

 

Teksti: Janica Vilen

Kuvat: Mirkka Pihlajamaa

Kylien lumovoiman avulla lisää asukkaita maaseudulle

kirjoittaja
Tauno Linkoranta (keskellä) Varsinais-Suomen kyläpäivillä Salon Hajalassa kesällä 2021.

 

Millaisilla tarinoilla houkutellaan maallemuuttajia ja millaisilla yrityksiä? Mistä syntyy kylien  veto-, pito- ja lumovoima ja pitäisikö kyliä brändätä? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia Lumoavat kylät -hankkeen webinaarissa!

Tiistaina 15. maaliskuuta klo 17.30 järjestetään webinaari otsikolla Seksikäs maaseutu – lumoavat kylät! Webinaarissa Vaasan yliopiston tutkija Tuomas Honkaniemi avaa paikkaseksikkään maaseudun käsitettä muun muassa yritysesimerkkien kautta.

Maaseudun lumovoimaa hyödyntävät markkinoinnissaan esimerkiksi Kyrö Distillery Company ja Myssyfarmi. 

– Samanlaista otetta voisi tuoda muuhunkin maaseudun kehittämiseen. Maaseutua voisi markkinoida paljon muunakin kuin kauniina maisemina ja luonnon rauhana, toteaa Varsinais-Suomen kyläasimies Tauno Linkoranta. 

Honkaniemen lisäksi tilaisuudessa kuullaan puheenvuorot ainakin Suomen Kylien maallemuuton asiantuntija Johanna Niilivuolta ja lohjalaiselta pitkän linjan kylätoimijalta Pirjo Sjögreniltä.

Webinaari on maksuton ja avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille. Ilmoittaudu mukaan viimeistään 14.3. klikkaamalla tästä!

Lumoavat kylät -hanke etsii osallistujia

Seksikäs maaseutu – lumoavat kylät -webinaari on samalla Leader Ykkösakselin tukeman Lumoavat kylät -hankkeen avaustilaisuus. Hanketta toteuttavat yhdessä Varsinais-Suomen Kylät ja Uudenmaan Kylät. Tavoitteena on kehittää kylätoimintaa koko Ykkösakselin toiminta-alueella: Salossa, Lohjalla, Vihdissä ja Karkkilassa. 

– Sekä Varsinais-Suomen että Uudenmaan puolella on aktiivista ja mielenkiintoista kylätoimintaa, mutta hyvät esimerkit ja kokemukset eivät kulkeudu itsestään maakuntarajan yli. Siksi halusimme kokeilla tällaista hanketta, jossa eri kuntien kylät kahden maakunnan alueella voivat hyötyä toinen toisistaan, kommentoi Leader Ykkösakselin toiminnanjohtaja Maarit Teuri. 

Kolme vuotta kestävään hankkeeseen valitaan mukaan 11 kylää, joiden kanssa lähdetään toteuttamaan hankesuunnitelmassa määriteltyjä toimenpiteitä. Mukaan voi ilmoittautua ottamalla yhteyttä kyläasiamiehiin. Luvassa on muun muassa retkiä innovatiivisiin kyliin, maallemuuton edistämistä, kyläbrändäystä, viestintäkoulutusta ja yhteistyötä muiden kylien ja kuntien kanssa. 

– Kuntien kanssa käsitellään esimerkiksi maallemuuton konkreettisia edellytyksiä, kuten asunto- ja tonttitarjontaa sekä kaavoitusta. Nyt käynnissä oleva maallemuuttobuumi kannattaa hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Jos haluaa muuttaa pääkaupunkiseudulta maalle, niin ei tarvitse lähteä kauas, sillä jo Uudenmaan sisällä on upeaa maaseutua, toteaa Uudenmaan kyläasiamies Anu Nilsson.

Esimerkiksi Salossa kunta markkinoikin jo ahkerasti kyliään potentiaalisille muuttajille. Uusien asukkaiden myötä myös kylien palvelut pystytään säilyttämään ja toisaalta maallemuutajien on helpompi kotiutua kyläyhteisöön kuin keskustaajamiin.

Veto-, pito- ja lumovoimaa!

Vasemmalla kuva kristallipallosta puanisella pöytäliinalla. Pallon edessä punaiset nopat. Vasemmalla työvaatteissa oleva mies istuu ennustajan edessä.
Hankkeessa tutkitaan kylien tulevaisuutta – mutta ei kristallipalloon katsomalla, kuten näissä kuvauksissa. Kuvat: Anu Pekanniemi.

Kylien brändäyksessä kannattaa Tauno Linkorannan mukaan lähteä liikkeelle kylän oman identiteetin löytämisestä. 

– Ensin mietitään, mitä ne veto-, pito- ja lumovoima ovat milläkin kylällä ja sitten aletaan edistää kyläkohtaisia tavoitteita. Suunnitelmissa on tehdä muun muassa kylävideoita, joiden avulla kylät voisivat markkinoida itseään, hän kertoo. 

Kyliä on kehitetty viime vuosina paljon lähimatkailukohteina, mutta tässä hankkeessa niitä tarkastellaan nimenomaan asuinpaikkoina. Kylien lumovoima halutaan esiin, jotta unelmiensa kotia etsivät ihmiset löytävät juuri sinne, missä oikeasti viihtyvät. 

– Yleensä maalle muutetaan elämäntavan vuoksi. Halutaan korjata hienoja vanhoja rakennuksia,  tilaa pitää eläimiä tai lapsille turvallinen kasvuympäristö ja pieni kyläkoulu. Nyt kun etätyön tekeminen kotona on yleistynyt, halutaan kodista niin viihtyisä kuin mahdollista, Linkoranta listaa maallemuuton yleisimpiä syitä. 

Kun polttoaineiden hintakehitystä seuraa, muuttuu etätöiden teko vain entistä houkuttelevammaksi, vaikka korona väistyisikin. Laaja etätyöskentely vaatii kuitenkin kylien infralta paljon. Tässä ajassa valokuitu on todellinen valttikortti, kun kilpaillaan uusista asukkaista. 

Varsinais-Suomen ja Uudenmaan rajalle sijoittuvissa kylissä yksi vetovoimatekijä voi tulevaisuudessa olla myös junayhteys. Kun tunnin juna Turun ja Helsingin välillä alkaa aikanaan kulkea, vanhat raiteet vapautuvat paikallisjunaliikenteelle, jolloin työmatkapendelöinti helpottuu.

Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maaseutualueita on tutkittu esimerkiksi Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian toteuttamissa Maaseutuluotain-tutkimuksissa. Niiden perusteella molempien maakuntien alueella on hyvämaineista, elinvoimaista ja turvallista maaseutua, jolla on positiiviset tulevaisuuden näkymät. Paikkariippumattoman tietotyön edistäminen, maaseudun arjen toimivuus ja ihmisten osallistaminen paikalliseen kehittämiseen ovat puolestaan asioita, joihin tulisi jatkossa panostaa enemmän. Myös väestön vanheneminen on uhkakuva, johon maaseudulla tulisi kiinnittää huomiota.

Vaikka hankkeen yksityiskohtaisia toimenpiteitä toteutetaan vain mukaan valittavien 11 kylän kanssa, on hankkeesta hyötyä laajemmallekin joukolle. Hanke järjestää kaikille avoimia yleisötilaisuuksia erilaisista kyläkehittämiseen liittyvistä teemoista jatkossa pari kertaa vuodessa. 

 

Lisätiedot:

 

Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta

p. 044 303 9990

tauno.linkoranta@vskylat.fi

 

Uudenmaan kyläasiamies Anu Nilsson

p. 050 524 9189

kylaasiamies@uudenmaankylat.fi

Leader-ryhmät perustivat uuden yhtyeen maaseuturahaston tuella!

kirjoittaja
Kymmenen ihmistä soittaa ja laulaa.

 

Suomesta 95 % on maaseutua, mutta silti suurin osa elävästä musiikista esitetään kaupungeissa. Nyt asiaan tulee muutos, sillä Varsinais-Suomen Leader-ryhmät ovat perustaneet kymmenhenkisen yhtyeen, joka tekee musiikkia maaseudusta maaseudun ihmisille – jotta voisimme hyvin! Debyyttikappaleen musiikkivideo on julkaistu tänään!

Varsinais-Suomen Ely-keskus on myöntänyt EU:n maaseuturahastosta poikkeuksellisesti 100 prosentin tuen 1,5 miljoonan euron hankkeelle, jonka avulla Varsinais-Suomen Leader-ryhmät ovat perustaneet uuden yhtyeen. Tämän bändin uskotaan tuovan veto-, pito-, elin-, vipu- ja lumovoimaa Varsinais-Suomen maaseudun lisäksi myös kaikille muillekin Suomen maaseutualueille. 

Yhtyeen perustamisella on mittavia positiivisia ympäristövaikutuksia, sillä yhtyeen kiertueet rantautuvat aina kaikkien Suomen 54 Leader-ryhmän alueille. Näin miljoonien suomalaisten ei tarvitse matkustaa uuden suosikkibändin perässä satoja kilometrejä, vaan elävän musiikin pariin voi päästä pyöräilemällä kylätalolle tai naapurin latotansseihin! 

Maaseutumaisen toimintatavan ansiosta hankkeella on myös työllistävä vaikutus halki Suomen. Yhtye tulee käyttämään kiertueillaan aina paikallisia tapahtuma-alan yrityksiä, ja hankkeen myötä tapahtuma-alan uskotaankin kurovan umpeen kaikki korona-ajan kukkaroon repimät reiät. 

Hankkeen merkittävimmät vaikutukset ovat kuitenkin hyvinvointivaikutuksia. Uudenlainen maaseutumusiikki luo ympärilleen kaikille avoimen yhteisön – fanikulttuurin, jossa kunta- tai kylärajoilla ei ole väliä, vaan ihmiset ovat yhdenvertaisia riippumatta siitä, asuvatko he Uudessakaupungissa vai Laitilassa. Maaseudun kasvua ja hyvinvointia tuetaan, jotta koko Suomi voisi hyvin!

Nimikilpailu käynnissä!

Leader-toiminta perustuu siihen, että paikalliset ihmiset tietävät itse parhaiten, miten omaa kotiseutua tulisi kehittää. Siksi paikalliset ihmiset pääsevät myös päättämään uuden bändin nimestä. Äänestys on auki Haloo maaseudun Instagram-sivulla ja vaihtoehdot ovat:

  1. CAP Girls
  2. Leader In
  3. Päättömät nakit

Vaikka Leader-toiminta on paikallista kehittämistä, sitä tehdään hyvässä kansainvälisessä yhteistyössä. EU:n alueella toimii yli 2 000 Leader-ryhmää. Leader Varsin Hyvän toiminnanjohtaja ja uuden yhtyeen laulaja Pia Poikonen uskoo, että englanninkielinen CAP Girls olisi nimi, joka auttaisi yhtyettä saamaan jalansijaa myös kansainvälisillä markkinoilla. 

Saaristossa toimiva kaksikielinen Leader-ryhmä I samma båt – Samassa veneessä on ruotsinkielisen Leader In -nimen kannalla. Ryhmän toiminnanjohtaja ja yhtyeen kitaristi Minna Boström on vakuuttunut siitä, että ruotsinkielinen nimi otetaan hyvin vastaan nyt, kun Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseutuohjelmia ollaan yhdistämässä.

Leader Ykkösakselin hankeneuvoja ja yhtyeen toinen kitaristi Anu Pekanniemi on puolestaan Päättömät nakit -nimen kannalla. Hän itse vihaa nakkien päitä ja uskoo siihen, että myös Leader-toiminnassa ääripäiden aika on ohi. Tulevaisuudessa keskitytään nakin parhaaseen osaan eli oleelliseen ja kultaiseen keskiosaan.

Paikkaseksikästä musiikkia 

Uusi yhtye hyödyntää tuotannossaan kekseliäästi myös suosittua seksikkään maaseudun käsitettä, jonka Vaasan yliopiston tutkijatohtori Niklas Lundström on tuonut ihmisten tietoisuuteen. Hänen mukaansa paikkaseksikkyyden ytimessä ovat uudenlainen visuaalisuus ja sukupolvikokemus, joihin yhtye nojaa musiikissaan ja erityisesti musiikkivideoissaan.

​​– Samanlaista otetta voisi tuoda muuhunkin maaseudun kehittämiseen. Maaseutua voisi markkinoida paljon muunakin kuin kauniina maisemina ja luonnon rauhana, toteaa bändissä feattaava Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta.

 

Yhtyeen debyyttikappaleen musiikkivideo on julkaistu Haloo maaseudun Youtube-kanavalla:

Paraislainen Lauri Mattila perusti Nuori Yrittäjä -rahoituksen avulla Venekuvaus-yrityksensä! Tämän kevään haku päättyy 1.4.

kirjoittaja
purjevene, jonka reunalla istuu ihmisiä. Taustalla useita muita purjeveneitä.

 

I samma båt – Samassa veneessä -Leader-yhdistys on lanseerannut uuden rahoituksen Paraisilla, Kemiönsaarella ja Kustavissa asuville nuorille: Nuori Yrittäjä -rahoituksen tavoitteena on rohkaista nuoria työllistämään itsensä yrittäjinä. Hakijoiden yläikäraja on 25 vuotta ja rahoitusta voi saada jopa 1 000 euroa. 

Nuori Yrittäjä -rahoitusta pilotoitiin jo kesällä 2021. Silloin paraislaiselle Lauri Mattilalle myönnettiin rahoitusta oman Venekuvaus-yrityksen perustamiseen. Hän videokuvasi yksityishenkilöiden veneitä dronella ja projekti onnistui niin hyvin, että Mattila suunnittelee jatkavansa kuvaamista myös ensi kesänä. Videolla hän kertoo yrityksensä ensimmäisestä kesästä ja suosittelee rahoituksen hakemista myös muille nuorille.

Nuorisorahoitusten hanketyöntekijä Nelli Salosen mukaan pilottiprojekti osoitti, että tällaiselle rahoitukselle on tarvetta.

– Hakeminen pitää olla helppoa ja sujuvaa, ja haluamme myös tätä kautta edistää saariston nuorten myönteistä asennetta yrittäjyyttä kohtaan, hän sanoo.

Paraisten kaupungin yritysneuvoja John Forsman painottaa, että on tärkeää saada alueen nuoret näkemään yrittämisen myös mahdollisena elinkeinona.

– Yrittäjyys tarkoittaa aktiivisuutta, oma-aloitteisuutta, itsenäisyyttä ja luo hyvää itsetuntemusta sekä uskoa itseensä, sanoo Forsman.

Nuori Yrittäjä -rahoituksen tämän kevään haku päättyy perjantaina 1.4. Rahoituspäätös tulee kahden viikon kuluessa. Hakulomake löytyy osoitteesta www.sameboat.fi/nuoriso.

Ikkunat auki Euroopan kyliin! Varsinais-Suomen Älykkäät kylät -webinaari tulossa 6.4. klo 10

kirjoittaja
Keltaisena kukkiva pelto ja kuvan päällä kasvua kuvaavat pylväät ja nuoli.

 

EU:n Smart Villages -kokonaisuus etenee parhaillaan eri puolilla Eurooppaa – myös Suomessa. Nyt on aika miettiä, miten paikallisten kylien älykästä kehittymistä tuetaan EU:n seuraavalla ohjelmakaudella Varsinais-Suomessa.

Älykkäät kylät saavat uuden oman kehittämisvälineensä tulevalla EU:n ohjelmakaudella 2023–2027. Välineen avulla voidaan tukea täsmäratkaisuja paikallisiin ruohonjuuritason haasteisiin tai rakentaa pidempikestoisia hankkeita. Varsinais-Suomen maaseutuverkoston yhteinen viestintähanke Haloo maaseutu järjestää keskiviikkona 6. huhtikuuta klo 10–11.30 webinaarin älykkäät kylät -konseptin mahdollisuuksista tulevalla rahoituskaudella.

Paljon on vielä avoimia kysymyksiä, mutta paljon jo tiedetäänkin! Tässä webinaarissa on tarkoitus saattaa Varsinais-Suomen maaseutuverkosto ajan tasalle älykkäiden kylien kehittämisen suhteen. Hankkeita voivat rahoittaa sekä Ely-keskukset että Leader-ryhmät, mutta ennakkotieto on toki tarpeellista muillekin toimijoille, esimerkiksi tuleville hanketoteuttajille: kylille, kunnille ja muille maaseutualueiden yhteisöille. 

Teemasta alustaa Maa- ja metsätalousministeriön Maaseudun kehittämisyksikön suunnittelija Sami Tantarimäki. Tantarimäki asuu Varsinais-Suomessa ja kuuluu Varsinais-Suomen Kylät ry:n hallitukseen, joten hänellä on hyvä käsitys maakunnasta ja kylistä sekä niiden niiden tulevaisuuden näkymistä. Hän on ollut mukana myös Suomen Älykkäin kylä -kilpailun tuomaristossa. Lisäksi hän on mukana teeman ympärille perustetuissa valtakunnallisissa ja kansainvälisissä työryhmissä, joten eri näkökulmia ja tuoretta tietoa riittää. 

Älykkäät kylät ovat maaseutualueiden yhteisöjä, jotka käyttävät innovatiivisia ratkaisuja parantaakseen toiminta- ja mukautumiskykyään paikallisten vahvuuksien ja mahdollisuuksien pohjalta. Kylien älykkäillä ratkaisuilla voidaan parantaa esimerkiksi digitaalisia palveluita, sosiaalista kestävyyttä tai ympäristöoloja. Älykkäisiin kyliin ei ole olemassa vakiomallia tai ratkaisua – kyse on paikallisten voimavarojen ja mahdollisuuksien kartoittamisesta ja niiden hyödyntämisestä parhaalla mahdollisella tavalla. Mikä se paras tapa on Varsinais-Suomessa? Sitä pohditaan tässä webinaarissa!

Webinaari on maksuton ja avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille. Ilmoittaudu mukaan viimeistään maanantaina 4. huhtikuuta klikkaamalla tästä!

Teams-linkki webinaariin jaetaan ilmoittautuneille sähköpostilla tiistaina 5. huhtikuuta. 

Haloo maaseutu! -viestintäfoorumista virtaa viestimiseen

kirjoittaja
Päreseinä, jonka päällä teksti "Haloo maaseutu! -viestintäfoorumi

 

Millaista on hyvä viestintä? Entä miten sen hyvän viestin saa perille asti? Haloo maaseudun viestintäfoorumissa opitaan hyödyntämään verkostoja viestinnän kulmakivinä. Tule mukaan oppimaan uutta, jakamaan omaa osaamistasi ja vaikuttamaan siihen, miltä Varsinais-Suomen maaseutuviestintä näyttää tulevaisuudessa!

Keskiviikkona 30. maaliskuuta klo 9–15 Liedon kunnantalon valtuustosalissa pureudutaan laadukkaaseen, tavoittavaan ja vaikuttavaan viestintään. Haloo maaseutu! -viestintäfoorumi järjestetään taas parin vuoden tauon jälkeen – tuttuun tapaan hybriditilaisuutena. 

Aamupäivän aikana viestintäosaamistaan jakavat maaseutuverkoston omat viestinnän asiantuntijat: Haloo maaseutu -hankkeen viestintäkoordinaattori Janica Vilen, Suomen Kylät ry:n viestintäpäällikkö Anssi Ketonen ja maaseudun verkostopalveluiden viestintäkoordinaattori Emilia Nivukoski. Iltapäivällä jakaudutaan työpajoihin, joissa kerätään yhteen ajatuksia maaseutuviestinnän tulevaisuudesta Varsinais-Suomessa. EU:n vuonna 2023 alkavalla ohjelmakaudella maaseuturahaston viestintää aletaan tehdä uudella aluemallilla, jota kehitetään parhaillaan. Siksi nyt on paras hetki vaikuttaa siihen, miten maaseudun kehittämisestä viestitään jatkossa. 

Tilaisuus on tarkoitettu koko Varsinais-Suomen maaseutuverkostolle, eli kaikille maaseudun kehittäjille ja toimijoille. Mukaan ovat tervetulleita esimerkiksi maaseudun yrittäjät, yhdistysaktiivit, kehittämisyhtiöt, kunnat, media ja oppilaitokset.

Ammattiviestijöitä palkataan nyt enemmän kuin koskaan, mutta onnistuneen viestinnän salaisuus ei piile vain yhdessä onnistuneessa rekrytoinnissa, vaan yhteistyön voiman ymmärtämisessä. Nykypäivän työ- ja yhdistyselämässä kaikki viestivät – koko ajan. Siksi jokaisen on hyvä ymmärtää viestinnän pääperiaatteet. Viestintäfoorumin tavoitteena onkin kouluttaa maaseutuverkoston jäsenistä ammattimaisen viestinnän tiimipelaajia.

Yksi laadukkaan viestinnän ydinasioista on visuaalisuus. Siksi yhtenä viestintäfoorumin ohjelmanumerona on pop up -studio! Aamukahvien ja lounaan aikana tilaisuuden osallistujat voivat käydä pop up -studiossa ammattilaisen kuvattavina. Kuvat saa tapahtumasta muistoksi omaan vapaaseen käyttöön. 

Tilaisuuden järjestää Varsinais-Suomen maaseutuverkoston yhteinen viestintähanke Haloo maaseutu. Järjestäjä tarjoaa aamukahvit sämpylän kera ja iltapäiväkahvit makean leivonnaisen kera. Lounaalla käydään omakustanteisesti. 

Ilmoittaudu mukaan viimeistään 24.3. klo 15 klikkaamalla tästä!

OHJELMA:

  • Klo 9.00 Aamukahvit ja pop up -studiokuvaus
  • Klo 9.30 Avaussanat ja Haloo maaseutu -hankkeen esittely / Janica Vilen, Haloo maaseutu
  • Klo 9.45 Vinkkejä vaikuttavaan viestintään / Janica Vilen, Haloo maaseutu
  • Klo 10.10 Verkostomaisen viestinnän mahdollisuudet / Anssi Ketonen, Suomen Kylät
  • Klo 10.30 Uusi maaseutuverkosto.fi -sivusto sidosryhmäviestinnän ja verkoston tukena / Emilia Nivukoski, Maaseutuverkostopalvelut
  • Klo 11.45–12.45 Omakustanteinen lounas ja pop up -studiokuvaus
  • Klo 12.45 Maaseutuviestinnän uusi aluemalli pähkinänkuoressa / Emilia Nivukoski, Maaseutuverkostopalvelut
  • Klo 13.15 Työpajat varsinaissuomalaisen maaseutuviestinnän tarpeista tulevaisuudessa
  • Klo 14.15 Iltapäiväkahvit
  • Klo 14.30 Loppuyhteenveto
  • Klo 15.00 Tilaisuus päättyy

 

Tiina Perho – ei ihan tavallinen emäntä!

kirjoittaja
Nainen sinisessä paidassa ja silmälaseissa ulko-oven edessä.

 

Maatalon tytöstä politiikan ammattilaiseksi ponnistanut MTK:n johdon erityisavustaja Tiina Perho on 60 vuoden aikana nähnyt sukupuolten tasa-arvon ja maaseudun kehittyvän, mutta vielä on työtä jäljellä molemmilla kentillä. 

Loimaalainen Tiina Perho syntyi vuonna 1962 maatilan melskeeseen parin kilometrin päähän nykyisestä kodistaan. Kansakoulun, oppikoulun ja lukion käytyään hän haki luokanopettajakouluun, mutta ei päässyt sisään. Niimpä hän kävi talouskoulun, meni nuorena naimisiin, ryhtyi maatilan emännäksi ja sai neljä lasta. 

Tämä tarina on Perhon elämästä kuitenkin vasta ensimmäinen luku. 16 vuotta maatilan emäntänä sai riittää. Ja sen jälkeen on ehtinyt tapahtua paljon. 

– Vuonna 1997 meidän perheessä oli muutoksen syksy, kun minä menin töihin ja pääsin opiskelemaan yliopistoon kasvatustiedettä, esikoinen aloitti lukion, kaksoset aloittivat yläkoulun ja kuopus ensimmäisen luokan, Perho muistelee.

– Myöhemmin olen ajatellut, että oli vain hyvä, etten päässyt opiskelemaan heti lukion jälkeen. Moni on varmasti kypsä jo silloin, mutta minä en ollut. Olisin ollut yliopistoon ihan liian nuori ja ihan liian pihalla. Kun olin ensin kasvattanut omat lapseni, pystyin ihan eri tavalla omaksumaan kasvatustieteen teoriaa, hän jatkaa. 

Perho sai paikan ammattistarttiopettajana jo ennen valmistumistaan. Ammattistartti valmistaa opiskelijoita peruskoulun jälkeen ammatilliseen koulutukseen ja antaa mahdollisuuden tutustua eri aloihin. 

– Sanoin aina opiskelijoille, että sillä ei ole mitään väliä, jos 16-vuotiaana on valinnut alansa väärin. Suomi on siitä mahtava maa, että täällä voi vaihtaa alaa vaikka viisi kertaa. Minunkaan polkuni ei ollut mikään ihan tavallinen! Kaikki on mahdollista ja omaa mieltään saa muuttaa!

Ja niin muutti Perhokin mieltään. Jo vuonna 2004 hänen unelmauransa opettajana sai väistyä poliittisen uran tieltä.

– Silloinen kokoomuksen puheenjohtaja Ville Itälä soitti ja pyysi minua avustajakseen eduskuntaan. Olin tehnyt politiikkaa kokoomuksessa jo 15-vuotiaasta asti, joten olin hyvin verkostoitunut, vaikka en siinä vaiheessa mitenkään haaveillut poliittisesta urasta. Mutta olen aina ollut tällainen kylmään veteen hyppääjä, joten päätin lähteä kokeilemaan. 

Eduskunnasta Perhon ura jatkui Ville Itälän avustajana Euroopan parlamenttiin. 

– Itälä valittiin parlamenttiin vuoden 2004 vaaleissa. Aluksi minun piti lähteä Brysseliin vain auttamaan hänet alkuun, mutta se keikka kesti lopulta kuusi vuotta.

Vuonna 2010 hän palasi Suomeen Itälän kotimaan avustajaksi, jotta hän pääsi viimeistelemään opintonsa ja lähemmäs ensimmäistä lastenlastaan. 15 vuoden rupeaman jälkeen hän valmistui maisteriksi 52-vuotiaana.

Kun maisterin paperit oli kädessä, politiikka kutsui taas. Tällä kertaa soittaja oli juuri maa- ja metsätalousministeriksi valittu Petteri Orpo. Hän tarvitsi ministeriöön erityisavustajan ja Perho jos kuka tunsi maatalouspolitiikan, sillä sen parissa hän oli työskennellyt Brysselissäkin. 

Tällä hetkellä Perho työskentelee MTK:n johdon erityisavustajana sekä vt. viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtajana. 

– Sekin on poliittista vaikuttamista, vaikka ei olekaan puoluepolitiikkaa. Teemme koko ajan muun muassa maatalous-, ympäristö-, metsä- ja koulutuspolitiikkaa, mutta näkökulma on eri. 

Euroopan parlamentissa sekä Maa- ja metsätalousministeriössä tutuksi tullutta maatalouspolitiikkaa hän käsittelee jatkuvasti edelleen. Nykyisessä työssään hän ei kuitenkaan puutu sisältöihin, vaan siihen, miten asioihin vaikutetaan ja miten niistä viestitään eteenpäin. Työnsä lisäksi hän toimii samojen teemojen parissa myös kokoomuksen maaseutupoliittisen verkoston toisena puheenjohtaja. 

Naistenpäivän teemat koskettavat

Nainen tekee 1000 palan palapeliä valkoisen pöydän ääressä.
Kotona Loimaalla Tiina Perho rentoutuu ulkoilemalla luonnossa ja tekemällä palapeliä kuistillaan.

Brysselin vuosina Perho kertoo juhlineensa naistenpäivää vielä enemmän, mutta edelleen se on päivä, joka pysäyttää miettimään. 

– Lapsena leikimme aina kaksoisveljeni kanssa yhdessä, mutta kun piti osallistua maatilan töihin, minä olin piikana keittiössä ja veljeni pääsi ajamaan traktoria pellolle. Silloin kismitti, mutta voihan se olla, että minäkin olisin päässyt pellolle, jos olisin osannut pyytää. Muuten meitä on kuitenkin aina tasapuolisesti kannustettu toteuttamaan unelmiamme.

Nuorena emäntänä hän hoksasi nopeasti, ettei hänen tarvitse mahtua siihen tuttuun maatilan emännän muottiin, vaan voi tehdä asiat omalla tavallaan. Emäntä-termin kanssa hän oli kuitenkin sujut, sillä maatalousyrittäjistä alettiin yleisemmin puhua vasta myöhemmin. 

– Sen kyllä muistan, että jouduin usein perustelemaan, että minunkin työni on ihan oikeaa työtä. Joku oli jopa sitä mieltä, ettemme tarvitse kotihoidon tukea, kun minä olen kerran kotona. Todellisuudessa vuodet emäntänä olivat rankkaa aikaa. Koko ajan rakennettiin, tilalla oli jatkuvasti harjoittelijoita ja töitä oli paljon juuri silloin kun lapset olivat pieniä. Mutta olin toisaalta tottunut maatilan arkeen. Ja nykyään ajattelen, että oli etuoikeus tehdä töitä kotona.

Perhon poliittinen urakin on herättänyt ihmisissä kummastusta. 

– Kun lähdin Brysselliin, muistan että opettajahuoneessa kollegat ihmettelivät, että miten minä voin lähteä ulkomaille töihin, kun minulla on perhe. Ei sellaista miesten kohdalla kauhistella. 

Lapset ovat kuitenkin itse olleet äidistään ylpeitä ja nauttineet siitä, että ovat päässeet viettämään lomia Brysselissä. 

– Kaikki ovat tiedostavia ja aktiivisia ihmisiä – jonkin verran myös puoluepolitiikassa, Perho kehuu.

Vahvan naisen mallia he ovat saaneet äitinsä lisäksi myös edellisiltä sukupolvilta. 

– Isoäitini muutti 20-luvulla uudisraivaajaksi Kanadaan miehensä kanssa ja äitini syntyi siellä. 30-luvulla isovanhempani erosivat ja mummu palasi kotitilalleen Suomeen äitini kanssa, alkoi yksin pitää maatilaa ja selvisi siitä hyvin. Oma äitini kirjoitti espanjan ylioppilaskokeen 72-vuotiaana ja itsekin olen ajatellut vielä opiskella.

Euroopan parlamentissakin on tasa-arvo edistynyt Perhon poliittisen uran aikana. Kun Perho lähti Brysseliin, naisedustajien osuus parlamentista oli 29,9 %. Nyt se on 39,3 %. Virkamieskunnan keskuudessa työyhteisö oli tasa-arvoinen, mutta meppien keskuudessa näkyi myös epäasiallista vallankäyttöä. Ja koska Perho oli vanhempi kuin suurin osa muista avustajista, häntä luultiin jopa päämiehensä Ville Itälän vaimoksi. 

– Mutta silloinkin oli jo valtavan vahvoja ja arvostettuja naismeppejä! Ja yleisesti koen, että minäkin olen saanut ääneni kuuluviin aina kun olen halunnut.

Eduskuntaan Perho on hakenut kaksi kertaa. Hänen isänsä Heikki Perho ja 14 vuotta vanhempi siskonsa Maija Perho ovat molemmat olleet kokoomuksen kansanedustajia. Pettymys vaalituloksista ei kuitenkaan ole ollut karvas, sillä Perho on keksinyt muita tapoja vaikuttaa. 

– Minut tunnetaan puolueen sisällä ja jotain olen varmasti tehnyt oikein, kun puhelin on tätä tahtia soinut. 

Palkkatasa-arvo kuntoon

Tiina Perho täyttää kesällä 60 vuotta, joten sukupuolten tasa-arvon suhteen hän on ehtinyt nähdä jo monta edistysaskelta. Yhden kauden hän on ollut mukana myös Kokoomuksen Naisten Liiton hallituksessa. Jos hän saisi muuttaa yhden asian tasa-arvon edistämiseksi, se olisi palkkatasa-arvo. Tällä hetkellä naisen euro on Suomessa 84 senttiä.

– Näissä töissä, joita minä teen, on kyllä sama palkka naisilla ja miehillä, mutta esimerkiksi hoitajien ja opettajien kohdalla epäkohta on räikeä. Jotain liikahdusta pitäisi nyt saada aikaan, varsinkin kun näillä aloilla alkaa olla työvoimapulaa. 

Monet maatilojen pariskunnat jakavat tilan tulot nykyään puoliksi, mutta Perhon vanhempien aloittaessa tilan pitoa, tulo meni vielä kokonaan miehelle.

– Sen vuoksi monilla maaseudun naisilla on nyt ihan toivottoman huonot eläkkeet, Perho selittää.

Tukikohta maaseudulla

Nainen punaisen tuvan ulko-ovella.
Tiina Perho on maatalon tyttö ja maatalouspolitiikan ammattilainen.

Paremman maaseudun eteen Perho on tehnyt paljon töitä uransa aikana. Yksi suurimmista muutoksista maaseudun kehittymisessä on ollut liittyminen Euroopan Unioniin. 

– Sitähän ei tiedä, mikä tilanne olisi nyt, jos emme olisi EU:ssa, mutta uskon, että teimme oikean ratkaisun. Liittyminen jakoi aikanaan maanviljelijöiden mielipiteitä ja meillä oli perheessäkin kiivasta väittelyä aiheesta. Mutta itse olen koko ajan ajatellut, että Suomen ei kannata jäädä yksin!

Vaikka työt ovat vieneet Perhoa kaupunkeihin, hänellä on aina ollut tukikohta maaseudulla. 

– Maaseudussa parasta on se, että saa olla luonnon keskellä. Täällä voi lähteä lenkille tai hiihtämään suoraan omalta kotiovelta. Lisäksi täällä saa olla ihan omassa rauhassaan, mutta toisaalta apuakin saa aina, kun sitä tarvitaan. 

14 vuotta sitten Perho solmi uuden avioliiton. Hänen puolisossaan Harri Syväsalmessa maaseutu herätti aluksi aikamoista hämmennystä.

– Kun ostimme tämän vanhempieni vanhan talon, teetimme remontin niin, että olimme itse kotona Brysselissä tai lomalla Nizzassa. Soittelin vanhoille koulukavereille ja he huseerasivat täällä meidän poissa ollessa. Maaseudulla on helppo luottaa siihen, että kaikki sujuu niin kuin sovitaan, kun ihmiset tuntevat toinen toisensa. Mieheni oli siitä ihan ihmeissään, mutta nykyään hänkin on jo ihan loimaalainen!

Pariskunnalla on myös kaupunkiasunto Espoossa, mutta ykköskoti on ja pysyy maalla. Maalla on tilaa myös kutsua koko perhe koolle. Perholla on neljä lasta ja hänen puolisollaan viisi, joten lapsenlapsia syntyy nyt tiuhaa tahtia.

 

Teksti ja kuvat: Janica Vilen, Haloo maaseutu!

Suomisen tilan maidosta tehdään hiilinegatiivista luomujäätelöä ensimmäisenä Suomessa

kirjoittaja

 

Ajattele, jos pystyisit vähentämään hiilidioksidia ilmakehästä syömällä jäätelöä! Vuonna 2014 markkinoille tuli Suomen ensimmäinen luomujäätelö Jymy. Vuosi sitten sama suunnannäyttäjä lanseerasi tuotesarjan, jonka hiilijalanjälki on kompensoitu miinusmerkkiseksi – ja tänä vuonna kaikki Jymy-jäätelöt muuttuvat hiilinegatiivisiksi!

Varsinaissuomalaisten Jymy-jäätelöiden joukkoon mahtuu jos jonkinlaista tuotesarjaa. Seitsemän vuotta sitten esiteltiin Suomen ensimmäiset luomujäätelöt. Sen jälkeen on lanseerattu muun muassa vegaaninen jäätelöperhe, karppisokerilla makeutetut vähäkaloriset jäätelöt ja nyt vielä hiilinegatiiviset jäätelöt. 

– Lähdimme tekemään jäätelöitä käytännössä ihan pystymetsästä. Paljon on opittu kantapään kautta, kertoo Samuli Suominen Turussa Suomisen maitotilalla, josta Jymy-jäätelöiden maito tulee.

– Tämä on äitimme kotitila, jota vanhempani jatkoivat yhdessä vuonna 1986. Silloin täällä oli 12 lehmää ja 20 hehtaaria peltoa. Kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin vuonna 1995, he päättivät siirtyä luomuun erottuakseen muista tiloista, mutta myös terveydellisistä syistä. Isälle oli tullut uran aikana kasvinsuojeluaineista terveyshaittoja. Siinä sitten kirkastui ajatus, että ehkä ne myrkyt, jotka aiheuttavat ongelmia viljelijöille, eivät kuulu ruokaankaan, Suominen taustoittaa. 

Perheen vanhemmat Jaakko ja Pirkko Suominen asuttavat edelleen maitotilaa, mutta nyt lehmiä on jo yli 140. Samuli Suominen asuu perheen toisella tilalla Liedon Tarvasjoella, jossa tuotetaan luomumunia, ja hänen veljensä Olli Suominen panostaa yhteiseen jäätelötehtaaseen Aurassa. 

– Vaikka paperilla toimimme kolmessa eri paikassa, niin kokonaisuutta hoidetaan yhdessä. Täältä saadaan viljaa kanojen rehuksi ja kanalasta saadaan siipikarjan lantaa tämän tilan pelloille. Kun maitoauto lähtee täältä joka toinen aamu Hämeenlinnan osuusmeijerille, se pysähtyy Aurassa täyttämässä jätskitehtaan maitosäiliöt.

Tuotantopäästöjä kompensoidaan istuttamalla puita

Viisi erilaista jäätelöpurkkia.
Kuvan jäätelöistä Cookie Dough on jo markkinoilla. Muut tulevat myyntiin maaliskuun aikana. Kuva: Suomisen Maito Oy.

Jymy-jäätelöitä on aina pyritty tuottamaan mahdollisimman pienillä päästöillä. Jäätelötehtaalla käytetään uusiutuvaa energiaa ja suositaan lähellä tuotettuja raaka-aineita. Hiilisäästöjä haetaan muun muassa ympäristöystävällisemmistä pakkausmateriaaleista ja logistiikasta. Kaikki lähtee kuitenkin maidosta. 

Suomisen maidon hiilijalanjälki on yli 10 % pienempi kuin kansallinen keskiarvo ja 60 % pienempi kuin kansainvälinen keskiarvo. Pienempi hiilijalanjälki on monen tekijän summa: esimerkiksi fossiilisia lannoitteita ei käytetä, pelloilla on maksimaalinen kasvipeitteisyys ja tilalla käytetään omaa aurinkovoimaa.

– Täällä nurmenviljely on suuressa osassa. Se sitoo hyvin hiiltä. Ja kun jokivarret ovat talven nurmella, niin syksyn sateissa ravinteita ei lähde vesistöön ollenkaan niin paljon kuin viljan viljelyssä, jossa huuhtoumia syntyy enemmän, Suominen sanoo. 

Päästölaskelmat on toteuttanut ulkopuolinen taho Envitecpolis Oy. Sen laskelmien mukaan yhden 360 gramman jäätelöpurkin valmistaminen pellolta purkkiin tuottaa noin kilon hiilidioksidia. Tänä vuonna kaikki Jymy-jäätelöt muuttuvat kuitenkin hiilinegatiivisiksi, sillä tuotannosta syntyvä hiilikuorma ylikompensoidaan, eli hyvitetään korkojen kera istuttamalla puita Etiopiassa. Kun istutetut puut sitovat hiiltä enemmän kuin jäätelön valmistus tuottaa, kokonaishiilimäärä jää miinuksen puolelle. 

– Etiopiassa on paljon metsiä hakattu polttopuiksi ja eroosio on päässyt jylläämään. Siksi toimet on kohdennettu sinne, Suominen selittää.

Jymyn tavoitteena on edelleen vähentää hiilidioksidipäästöjä.

– Paperitöitä, laskemista ja konkreettisia toimia se vaatii, mutta on ihan mahdollista, uskoo Suominen. 

Luomussa eläinkin voi paremmin

Mies rapsuttaa kissaa lehmän vieressä.
Suomisen maitotilalla siirryttiin luomuun 90-luvun puolivälissä. Samuli Suominen on auttanut lehmien kanssa pikkupojasta asti.

Luomuruuan suosio on jatkuvassa kasvussa. Puhtaampaa, eettisempää, maukkaampaa ja kestävämpää luomuruokaa myös tuotetaan koko ajan enemmän ja enemmän. Euroopan Unionin tavoitteena on kasvattaa luomutuotannon osuus 25 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Suomisen tilalla pellot ovat luomuviljelyssä ja lehmät saavat luomurehua, mutta myös tavanomaista parempaa kohtelua. Tilaa on jokaista lehmää kohden enemmän ja mahdollisuudet ulkoiluun ovat paremmat. Samoin kanalan puolella tilaa ja ulkoilumahdollisuuksia on luomussa enemmän. Luomukanoja saa olla neliöllä korkeintaan kuusi, kun taas esimerkiksi vapaita kanoja voi olla yhdeksän ja muita vielä enemmän.

Jymy-jäätelöä markkinoidaan Suomen ensimmäisenä luomujäätelönä. Toki joku on saattanut valmistaa luomujäätelöä ennenkin, mutta ei valtakunnalliseen levitykseen, koska silloin tarina olisi jo tullut Suomistenkin korviin. Jäätelömarkkinoilla kilpailu on kuitenkin kovaa. Suominen uskoo, että siihen on vielä paljon matkaa, että luomun osuus jäätelössä olisi yhtä suuri kuin maidossa tai kananmunissa. Siihen vaikuttaa moni asia, joista yksi on markkinointi. Heidän luomumaitoaan ja luomumuniaan myydään tunnettujen brändien alla, kun taas Jymy on joutunut raivaamaan tiensä jäätelöaltaisiin ja ihmisten tietoisuuteen omin avuin. 

Jäätelöperhe on kuitenkin tyytyväinen nykytilanteeseen.

– Jokaisessa ketjussa on ainakin jokin meidän tuote myynnissä. Toki aina toivotaan, että makuja saataisi tarjolle enemmän, mutta kilpailu on kovaa ja toisaalta on reilu peli, että mitä enemmän tuotteita ostetaan, sitä enemmän niitä saa tarjolle, Suominen toteaa. 

Vegaanisia ja vähäkalorisia jäätelöitä

Vaikka Jymy-jäätelöiden brändi perustuukin oman tilan luomumaitoon, on joukossa myös täysin maidottomia jäätelöitä.

– Maidon kulutus laskee nyt kovaa vauhtia ja me mukaudumme markkinoihin. Nyt valikoimassa on jo useampia vegaanisia jäätelöitä. Niitä on tehty kotimaisesta kaurasta ja härkäpavusta ja nyt kokeilussa on kolmaskin raaka-aine, jota emme vielä paljasta, kertoo Suominen.

Nyt Jymy-tuotteista 40 % on vegaanisia ja tavoitteena on lisätä osuutta entisestään, sillä kasviperäisiin tuotteisiin siirtyminen auttaa myös vähentämään hiilidioksidikuormaa.

Toinen mielenkiintoa herättänyt tuotesarja on vähäkaloriset, gluteenittomat ja laktoosittomat jäätelöt. Niissä on vähemmän kaloreita, koska sokeri on korvattu stevialla tai karppisokerilla eli erytritolilla, jossa on 0 kaloria. 

Läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta

Mies heittää heinää vasikoille.
Luomuruuassa ei tarvitse pelätä kasvimyrkkyjen tai kemiallisten lannoitteiden vaikutuksia. Lisäksi luomutuotannossa eläinten olosuhteet ovat paremmat.

Jymy-jäätelöitä halutaan tehdä puhtaista raaka-aineista mahdollisimman läpinäkyvästi ja vastuullisesti, mikä on vakuuttanut myös muut. Vuonna 2017 jäätelötehtaalla tehtiin joukkorahoituskampanja, jonka myötä taloon tuli yli 400 pienosakasta. 

Uskoa luomujäätelöihin on löytynyt myös maaseuturahastosta. Viljelijätukien lisäksi Suomiset ovat saaneet useamman kerran myös maaseudun kehittämistukia. Vuonna 2017  Varsinais-Suomen Ely-keskus myönsi Suomisen Maito Oy:lle tukea tuotannon monipuolistamiseen, vuonna 2018 tuotannon tehostamiseen ja vuonna 2019 tuotelaadun kehittämiseen. 

Tulevaisuuteenkin on sunnnitelmia. 

– Koko ajan pyritään tekemään asioita paremmin ja paremmin. Ja tänä vuonna tunnettuutta parannetaan kolmella kioskilla, jotka tulevat sijaitsemaan Helsingissä ja Aurassa. 

 

Teksti: Janica Vilen, Haloo maaseutu!