Kallionkolossa viihtyy ja voi hyvin!

 

Pyhärannan Hirslahteen vuonna 2021 avattu Kallionkolo tarjoaa kahvilan palveluita, majoitusta, hierontaa ja elämyksiä merellisessä maalaismaisemassa. Leader Ravakka myönsi hankkeelle 20 prosentin investointituen.

Jenni Teräväinen ja Veeti Kallio muuttivat Pyhärantaan kesällä 2020. Kesällä 2021 he avasivat vanhaan karjasuojaan tehdyn kahvilan ja kesäksi 2022 pihapiiriin valmistui naatiskeluaitta ja vanhaan mankelhuoneeseen majoitustila kahdelle. Eikä vieläkään valmista ole. Kesäksi 2023 suunnitelmissa on rakentaa lisää majoitustilaa vanhaan kanalaan ja pitkällä tähtäimellä haaveissa on saada pihapiiriin vielä eläimiä.

– Olimme jo pitkään haaveilleet uudesta kodista, jossa olisi tilaa myös yritystoiminnalle. Etsimme sopivaa paikkaa aluksi Saariston Rengastien varrelta, mutta sitten näin tämän talon myynti-ilmoituksen. Yleinen näyttö oli lauantaina. Sunnuntaina tulimme katsomaan tätä uudelleen ja maanantaina mentiinkin jo pankkiin, Teräväinen muistelee. 

Tilan päärakennus on valmistunut alun perin muutaman kilometrin päähän Ylikylän pappilaksi ihan 1800-luvun alussa. Vuosisadan loppupuolella rakennus osoittautui kuitenkin liian pieneksi pappilan tarpeisiin, joten hirret huutokaupattiin uuden pappilarakennuksen tieltä vuonna 1886. 

– Laivuri Kustaa Aaltonen osti hirret ja pystytti talon tänne. Siksi alkuperäisissä hirsissä on edelleen nimikirjaimet K.A.

Kattoparru, jossa näkyy kirjaimet KA.
Hirsissä olevat nimikirjaimet muistuttavat historiasta.

Jenni Teräväinen on ensimmäiseltä koulutukseltaan huonekalupuuseppä ja nyt hän opiskelee restaurointia. Hänen puolisonsa Veeti Kallio on suomalaisten tuntema laulaja ja näyttelijä, mutta lisäksi hän on koulutettu hieroja ja innokas nikkaroimaan. Pariskunta kunnostaa vanhaa taloa ja sen pihapiirissä olevia rakennuksia pieteetillä – ja myös huonekaluissa kunnioitetaan ajan henkeä.

– Majoitushuoneen sängyt ovat uudet, mutta muuten oikeastaan kaikki huonekalut ovat kierrätettyjä ja itse kunnostettuja. 

Kahvia ja juurileipää!

Vasemmalla uusi aitta ja terassi, oikealla vanhoja punamultamaalissa olevia rakennuksia.
Kallionkolossa valmistaudutaan kesään 2022. Juuri valmistunut naatiskeluaitta saa myös pian kylkeensä punamultamaalin. Oikealla kuvassa näkyy punainen kahvilarakennus.

Kallionkolon kahvila on otettu avosylin vastaan. Ensimmäisenä kesänä asiakkaita riitti ja kiitoksia satoi. Kahvilan valikoimiin kuuluu muun muassa kakkuja, pullaa, piirakoita ja juurileipää. Kaikki leivotaan itse. Emännän juurileivästä tuli ensimmäisen kesän aikana niin suosittua, että hän leipoo sitä nykyisin ympäri vuoden Reko-lähiruokarenkaan jakoihin. Kahvilassa on myös anniskeluoikeudet ja ohjelmaa tasaisin väliajoin. 

– Viime kesänä Veeti oli kiinni teatterissa, joten minulla riitti kiirettä. Tänä kesänä meitä on onneksi kaksi paikalla ja muutamia esiintyjiäkin on tulossa!

Kahvila on auki keskiviikosta sunnuntaihin ja kahvilatuotteiden lisäksi myynnissä on paikallisten käsityöläisten tuotteita. 

Osaksi kyläyhteisöä

Isä, tytär ja äiti kukkaniityllä.
Veeti Kallio ja Jenni Teräväinen ovat viihtyneet Pyhärannassa hyvin 10-vuotiaan tyttärensä kanssa. Kuva: Esa Urhonen.

Kesällä 2021, kun kahvilan avajaiset alkoivat klo 11, viimeinen ruuvi saatiin paikoilleen klo 11.05. 

– Siinä oli ystävien ja naapureiden apu tarpeen, että kaikki tuli kuntoon. Täällä on hirveän kiva henki ja ihmiset ovat avuliaita, vaikka tulimme tänne ihan ulkopuolelta. Emme ole katuneet päivääkään, että muutimme tänne, Teräväinen sanoo. 

Kallionkolon remontit ovat työllistäneet jonkin verran myös muita paikallisia ja aina kun jotain palvelua tarvitaan, naapurista osataan kertoa, mihin kannattaa soittaa. 

– Nyt olen mukana myös kyläyhdistys Pleississä. Jouluna järjestimme meidän kaffelaan joulupuodin, johon osallistui 17 paikallista käsityöläistä tuoden tuotteitaan myyntiin. Asiakkaita tuli tosi paljon, ja tunnelma oli ihana!

Pariskunnan 10-vuotias tytär on löytänyt paikkansa pienestä kyläkoulusta ja perhe nauttii siitä, että meri on lähellä.

Tervetuloa matkailijat!

Ilmakuva, jossa näkyy Kallionkolo, sen vieressä kulkeva Rantatie ja takana siintävä meri.
Vanhan talon lisäksi umpipihamainen miljöö teki pariskuntaan vaikutuksen jo ensisilmäyksellä. Uutuuttaan hohtava naatiskeluaitta saa myös pian kylkeensä punamultamaalin. Parkkitilaa on juuri tehty lisää, sillä ensimmäisenä kesänä autoja oli niin paljon, että nurmikotkin täyttyivät.

Teräväinen on iloinen siitä, että paikalliset ovat ottaneet Kallionkolon omakseen. Ensimmäisenä kesänä asiakkaat kertoivat paljon tarinoita paikan historiasta sen uusille asukkaille. Mutta suurin kohderyhmä on matkailijat.

– Tästä menee ohi paljon mökkiläisiä ja kaksipyöräisiä, sillä tämä Rantatie on maisemiltaan vähän mielenkiintoisempi kuin 8-tie. Ihmiset olivat selvästi odottaneet, että tällekin reitille tulisi uusi pysähdyspaikka.

Kallionkolon vierestä kulkevaa Rantatietä pitkin menee myös Euroopan yhteinen pyöräilyreitti EuroVelo 10. Pyöräilijöille Kallionkolo tarjoaa rentouttavan ja palauttavan pysähdyspaikan, sillä majoitukseen kuuluu myös löydyt tunnelmallisessa pihasaunassa ja lisäpalveluna voi tilata vaikka lihashuoltoa koulutetulta hierojalta. 

– Täällä on tavoitteena viihtyä ja voida hyvin!

Kaksi sänkyä vierekkäin huoneessa, jonka seinissä on ruskea savirappaus.
Kahvilassa ja majoitushuoneessa on savirapatut seinät. Savi on hengittävä materiaali, joka kerää ja päästää kosteutta sään mukaan ja tarjoaa siten sisäilman, jota on aina hyvä hengittää. Elävä pinta on tunnelmallinen ja sävyä saa vaihdettua värjäämällä. Kuva: Ulla Jokela.
Nainen levittää stuccoa seiniin.
Kahvilan työtasojen kohdalla oleva stucco on päällystetty mehiläisvahalla, joka tekee seinästä vettä hylkivän.
Sauna, oikealla lauteet ja vasemmalla kiuas.
Vanha ja tunnelmallinen puusauna on myös majoittujien käytössä.

 

Kallionkolo avaa ovensa kesään 2022 lauantaina 28.5. klo 11.

Vesiensuojelussa tarvitaan pitkää pinnaa – Onneksi sitä löytyy!

Henkilö esittelee karttasuunnitelmaa.

 

Vesiensuojelu yhdisti ihmiset kahden kunnan alueelta. Nyt Puhdas Mannervesi ry laatii Uudenkaupungin Pyhämaahan yleissuunnitelmaa ja rakentaa kosteikkoja Pyhärannan Kaukkaan. Apua alkuun pääsemiseen saatiin Leader Ravakan ympäristöneuvojalta.

Ensin puuttui jää, sitten tuli tulva. Uuttakaupunkia ja Pyhärantaa yhdistävän Mannerveden suojelemiseksi perustetun Puhdas Mannervesi ry:n aktiiveilla sormet ovat syyhynneet jo pitkään. Yhdistyksellä on meneillään Leader-hanke, jonka avulla pyritään hillitsemään ravinnekuormitusta. Toukokuussa 2020 päästiin vihdoin tositoimiin.

– Mannerveden ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Veden laadun heikkenemisen voivat kaikki havaita. Sinilevä on nykyään iso ongelma alueella. Keväällä 2019 päätimme viimein perustaa yhdistyksen ja tutkia, mistä ravinteet Mannerveteen tulevat ja miten heikentyneeseen tilaan voisi puuttua, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Sinikka Pirttinokka Pyhärannasta.

Apuna suojelun ja hankkeen suunnittelussa oli Leader Ravakan ympäristöneuvoja Pekka Alho. Alhon ja sekä Valonian asiantuntijoiden vierailut yhdistysväen luona olivatkin viimeinen kipinä yhdistyksen perustamisessa. 

– Meillä oli intoa tehdä, Pekalta saimme välineitä siihen, mitä tehdään, Pirttinokka kiittelee.

Yhdistyksen pyhämaalainen varapuheenjohtaja Mirkka Ali-Laurila on paluumuuttaja. Hän kertoo muistavansa lapsuudesta kirkkaat ja puhtaat uimavedet. 

– Mannerveden tila on kymmenien vuosien tulos. Voi mennä yhtä kauan ennen kuin tila todella paranee. Tämä on pitkäjänteistä toimintaa, jonka tulokset eivät heti tule näkyväksi. Tarvitaan pitkää pinnaa, onneksi sitä löytyy! 

– Hyötyjien joukko on suuri, kaikki asukkaat ja mökkiläiset, jotka Mannerveden äärellä ovat. Jos ajatellaan rahan kautta, puhtaampi vesi nostaa varmasti myös kiinteistöjen arvoa, Ali-Laurila pohtii. 

Puhdas Mannervesi ry:n puheenjohtaja Sinikka Pirttinokka talkoissa.

Valkamanlahden kosteikoilla hillitään huuhtoumaa

Pyhärantaan on laadittu muutamia vuosia sitten yleissuunnitelma, jossa on huomioitu luonnon monimuotoisuus ja mahdolliset kosteikko- ja suojavyöhykepaikat. Hankkeen avulla Pyhämaahan tehdään vastaava yleissuunnitelma. Tätä varten on nyt tehty maastokäyntejä, joilla on kartoitettu lajistoa ja luontotyyppejä sekä käyty läpi valuma-alueet.

Pyhärantaan rakentuu ensimmäinen kahdesta kosteikosta. Valkamanlahden kosteikoilla pyritään pidättämään ravinteita ja estämään niiden huuhtoutumista Ihodenjokeen ja sitä kautta Mannerveteen. 

– Ensin kaivetaan saareke, jonka ympärille tulee kosteikko, johon vesi jää. Kaivettu maa-aines käytetään joen reunaan tulevien pengerten muotoiluun. Näin vesi ei pääse valumaan suoraan pelloilta jokeen, Sinikka Pirttinokka avaa.

Ensin Kaukkaan piti tulla vain yksi kosteikko, mutta kun tieto hankkeesta tavoitti naapurimaanomistajan, hänkin halusi osallistua. 

– Maanomistaja ehdotti itse kosteikon rakentamista. Tämä oli ilahduttava. Se kertoo, että asian tärkeys ymmärretään, Pirttinokka kiittelee. 

Kosteikkojen ennallistaminen ja rakentaminen edistävät myös luonnon monimuotoisuutta. Puhdas Mannervesi ry aikoo pystyttää kosteikolle infotauluja, joissa kerrotaan kosteikon toiminnasta. Kaukan kosteikkoihin on suunniteltu myös kalatalouden pilottihanketta liittyen hauenpoikasten viljelyyn. 

EU:n tavoitteena on saavuttaa pinta- ja pohjavesien vähintään hyvä tila koko unionin alueella. Vesienhoitoa suunnitellaan Manner-Suomen seitsemällä vesienhoitoalueella. Kuvassa Mannerveteen kuuluva Ihodenjoki Pyhärannassa.

Yhdessä tekeminen yhdistää

Ali-Laurila ja Pirttinokka kertovat, että vakituisten asukkaiden lisäksi myös Pyhärannan ja Pyhämaan kesäasukkaat ovat ottaneet toiminnan hyvin vastaan. Jäseniä on yhdistykseen tullut mukavasti. He sanovat yhteisen päämäärän yhdistäneen Pyhärannan ja Pyhämaan ihmisiä. Suunnitteilla on ollut yhteisten talkoiden ohella myös muuta yhteistä toimintaa.

– Itselle on ollut iloinen yllätys, miten mukavia ihmisiä Pyhärannan puolella onkaan. Tämä on mielekästä toimintaa, pystyy vaikuttamaan ja saa toimia rennossa hengessä kivojen ihmisten kanssa. Tarjoamme mielellämme tietoa ja otamme uusia jäseniä vastaan, Mirkka Ali-Laurila sanoo.

Pyhärannan Kaukassa Valkamanlahteen rakentuvalla kosteikolla raivaussaha soi ahkerasti kesäkuussa. Noin 1,4 hehtaarin suuruinen kosteikko pidättää ravinteita noin 23 hehtaarin valuma-alueelta.

Ravakan ympäristöneuvoja yhdistysten apuna

Paikallisten yhdistysten on mahdollista saada Leader Ravakasta maksutonta neuvontaa vesistö- ja ympäristökunnostuksiin liittyen. Enenevissä määrin ihmisiä puhuttavat ympäristön- ja vesiensuojeluun liittyvät kysymykset. Ravakan oma ympäristöneuvontahanke on vastaus alueen asukkailta tulleisiin kyselyihin. Osa-aikaisena ympäristöneuvojana työskentelee alueen hyvin tunteva asiantuntija Pekka Alho.

– Voin olla apuna siinä, mitä yhdistystasolla voi ja kannattaa tehdä. Olen voinut antaa yhdistyksille myös kontakteja eri viranomaisiin ja olla kertomassa ennakkotapauksista, mitä muualla on tehty ja miten on onnistuttu, Alho kertoo.

Esimerkiksi peltojen suojavyöhykkeet, kosteikot ja ruovikon niitto ovat toimia, joilla voidaan hillitä ravinnehuuhtoumia ja suojella vesiä myös vapaaehtoisvoimin.  

– Toisaalta taas ruoko esimerkiksi jokisuulla pidättää ravinteita. Asioita tulee pohtia alue- ja tapauskohtaisesti, Alho korostaa.

 

Teksti ja kuvat: Mimmi Virtanen