Maastopyöräily nostaa tunteet pintaan maaseudulla

Viisi ihmistä istuu pöydän ääressä.

 

Maastopyöräily on yksi maaseudun tämän hetken trendilajeista. Erityisesti sähköavusteiset fatbiket saavat ihmisiä metsiin, mutta myös barrikadeille. Ehkä tärkein vinkki lajin uusille harrastajille olisikin se, että jokaisella polkaisulla muistaisi olevansa jonkun omistamalla maalla. 

Varsinais-Suomen maaseutuverkosto kokoontui keskiviikkona 29. syyskuuta Varsinais-Suomen 2021 Vuoden kylään – Nousiaisten Valpperiin. Päivän aikana seurattiin etäyhteydellä valtakunnallista Maaseutuparlamenttia ja keskusteltiin muun muassa maaseudun trendilajista: maastopyöräilystä.

Maastopyöräilyn ympärille rakennettuun paneelikeskusteluun osallistuivat Akselikuntien pyörämatkailun kehittämishankkeessa työskentelevä Jouko Parviainen (kuvassa vasemmalla), maanomistajia keskustelussa edustanut MTK Varsinais-Suomen aluepäällikkö Terhi Löfstedt, Fillaripäiväkirjoista tuttu pyöräilyn harrastaja Jaska Halttunen, useita retkeilyreittejä rahoittaneen ja kehittäneen Leader Varsin Hyvän toiminnanjohtaja Pia Poikonen sekä Valpperin maastopyörähankkeessa mukana ollut Reima Rantanen.

Tapahtuman osallistujat pääsivät testaamaan Valpperin uutta maastopyöräreittiä ja olivat heti myytyjä. Hulppeat maisemat ja vaihteleva maasto tarjoavat upean elämyksen – ja vauhdin hurmaan pääsee sähköavusteisella pyörällä vaikka olisi vähän heikompikin pyöräilykunto. Ei siis ihme, että laji kasvattaa suosiotaan jatkuvasti!

Maastopyöräilyn suosion lisääntymisellä on kuitenkin ollut myös varjopuolia, ainakin jos maanomistajilta kysytään. MTK:n Terhi Löfstedt kertoo, että parhaillaankin on käynnissä pari oikeudenkäyntiä, joissa maanomistajat hakevat korvauksia heidän maillaan aiheutetusta vahingosta esimerkiksi taimikoille. 

– Jokamiehenoikeudet sallivat niin patikoinnin, polkujuoksun kuin maastopyöräilynkin. Muiden mailla saa siis liikkua, mutta luontoon ei saa jättää jälkiä, eli esimerkiksi katkoa oksia tai ajella niin, että sammalet lentelee. Suurin osa luonnossa liikkujista on fiksuja, mutta yksittäiset välinpitämättömät ihmiset onnistuvat tahraamaan helposti kaikkien maineen. Aina löytyy joku, joka ei kunnioita toisen omaisuutta ja silloin kaikki joutuvat kärsimään, Löfstedt avaa hankalaa tilannetta. 

Leader Varsin Hyvän hankeneuvoja Eeva Mettala-Willberg kävi testaamassa Valpperin maastopyöräreittiä. Nousiaisten Alku vuokraa sähköavusteisia maastopyöriä Valpperin urheilutalolla.

Jokamiehen oikeuksilla saa siis liikkua, mutta merkittyjä reittejä ei voi tehdä ilman maanomistajien lupaa, eikä järjestää kilpailuja tai kaupallista toimintaa. Valpperin maastopyöräreitin tehnyt Nousiaisten Alku törmäsi tähän tosiasiaan omassa hankkeessaan. Alun perin seuran tavoitteena oli tehdä yli 20 kilometrin mittainen reitti, joka yhdistäisi Valpperin Kuhankuonon retkeilyreitistöön, mutta kaikilta maanomistajilta ei saatu hankkeeseen lupaa.

– Nyt meillä on 13 kilometrin mittainen reitti. Reitti on saanut paljon kehuja ja haastetta riittää kokeneillekin harrastajille. Kesällä maastopyöräilijät pystyvät hyödyntämään myös hiihtolatujen pohjia, mutta talveksi meidän pitää erottaa reitit selkeästi toisistaan, ettei pyöräilijät ja hiihtäjät törmää toisiinsa, Reima Rantanen kommentoi. 

Jouko Parviainen kertoo, että monissa hankkeissa maanomistajat ovat antaneet luvat reitin perustamiselle mielellään sillä ajatuksella, että jos maastopyöräilijät polkevat kaikki samaa polkua pitkin, muu metsä pysyy paremmassa kunnossa. Toisaalta opastuskaan ei ole aina johtanut toivottuun lopputulokseen, sillä seikkailun nälkäiset maastopyöräilijät ovat ahkeria poikkeamaan merkatuilta reiteiltä, kun vastaan tulee houkuttelevan näköinen maisema. 

– Sen lisäksi, että mietitään missä liikutaan, pitäisi miettiä myös milloin liikutaan. Kuivalla säällä maasto kärsii pyöräilystä vähemmän, mutta märkään metsään jäljet jää helposti, Parviainen muistuttaa. 

Valpperin maastopyöräreitti kuten moni Turun seudun luontopolkukin on saanut maaseuturahaston tukea Leader Varsin Hyvän kautta. Pia Poikosen mukaan Leader-tukea reitistöhankkeilleen voivat saada niin yleishyödylliset yhdistykset kuin maaseudun yrityksetkin.

Fillaripäiväkirja Hangosta Nuorgamiin

Mies luennoi oikeassa reunassa, valkokankaalla näkyy hänen Youtube-videonsa retkipyöräilystä.
Jaska Halttunen kertoi tapahtumassa tekemistään pyöräretkistä, joiden perusteella Suomi on seikkailijan paratiisi.

Jaska Halttunen on pyöräillyt Hangosta Nuorgamiin kolmessa viikossa ja kirjoittanut reissustaan kirjan. 

– Se retki muutti elämäni kulun, opetti kaiken retkeilystä ja paljon itsestäni, muistelee Halttunen. 

Suuri yleisö tuntee hänet Youtubessa julkaistuista Fillaripäiväkirja-videoista, joita aletaan pian esittää myös AlfaTV:ssä. Nykyisin Halttunen polkee lähinnä metsissä, joissa ei tarvitse varoa autoja. 

– Suomi on seikkailijan paratiisi ja maastopyöräily on vienyt minut aivan uudenlaisiin seikkailuihin. Viime aikoina olen testaillut pyörämatkailun rajoja ja huomannut, että huonoja kelejä pyöräilylle ei oikeastaan ole, on vain huonoja varusteita. Talvella olen vetänyt ahkiota pyörän perässä. Talvipyöräilykään ei ole mitenkään vaikeaa, vaikka se vaatiikin vähän enemmän viitseliäisyyttä.

Ympärivuotiseen retkeilyyn ja varusteisiin keskitytään paljon Halttusen seuraavassa kirjassa, joka on parhaillaan työn alla. 

Halttunen on myös itse ollut mukana kehittämässä uusia reittejä kotikuntaansa Karkkilaan. Reittejä tehdessä hän kannustaa miettimään, miten samat reitistöt pystyisivät palvelemaan mahdollisimman monenlaisia pyöräilijöitä. 

– Reittien merkkaamisessa olisi tärkeää, että seuraava merkkipaalu on koko ajan näkyvissä. Koskaan ei saisi reitin käyttäjälle tulla sellainen olo, että on eksynyt. Lisäksi reitillä olisi hyvä olla merkittynä vaikeusaste ja myös kilometriviittoja, jotta reitin varrella tietää, kuinka pitkä matka on maaliin tai vaikka seuraavalle laavulle, Halttunen neuvoo. 

Lisäksi hänen mielestään olisi tärkeää, että reitin voisi aina ladata omaan navigaattoriinsa sähköisessä muodossa, mutta paperikarttojakaan ei kannata unohtaa. 

– On aina kiva nähdä kerralla koko reitti ja kaikki sen varrella olevat palvelut. Nyt kun sähköpyöräily koko ajan yleistyy, olisi hyvä saada kartalle myös latauspaikat. Pyöräilijöillä on yleensä oma laturi mukana, joten pelkkä pistorasia riittää, Halttunen jatkaa. 

Uusi pyöräilyreitistö Akselikuntiin

Mies luennoi. Kuvassa vasemmalla näkyy retkipyörä.
Jouko Parviainen kertoi Akselikuntien pyörämatkailun kehittämishankkeesta.

Akselikuntien eli Nousiaisten, Maskun ja Mynämäen yhteisessä Leader-rahoitteisessa pyörämatkailuhankkeessa suunnitellaan uutta pyöräilyreitistöä, joka palvelisi sekä paikallisia että matkailijoita. Toiveissa olisi sellainen reitistö, joka tarjoaa sopivia päivämatkoja niin maastopyöräilijöille, retkipyöräilijöille kuin maantiepolkijoillekin. Myös reitistön varrella olevia palveluita kehitetään osana hanketta, ja tavoitteena on yhdistää Akselikuntien reitit myös Turun seudun ja koko Lounais-Suomen olemassa oleviin reitistöihin. 

– Sitä kautta olisi mahdollisuus saada myös kansainvälisiä matkailijoita, Parviainen toteaa. 

Jo useampia pyörämatkailun kehittämishankkeita vetänyt Parviainen pohtii paikallisten kanssa myös sitä, miten sesonkia voisi pidentää ja mitkä ovat niitä asioita, jotka voisivat tuoda pyörämatkailijoita juuri Akselikuntiin. 

– Suomea pidetään turvallisena matkailukohteena ja meillä on monipuolinen maasto. Täällä on jokamiehenoikeudet ja mahdollisuus saunoa. Lisäksi on hyvää lähiruokaa ja paljon pienimuotoisia, mutta suuresti ihmisiä koskettavia elämyksiä. Pyörämatkailun suosio on parhaillaan hurjassa nousussa ja se tarjoaa maaseudulle hyvän mahdollisuuden näyttää parhaat puolensa!

Frisbeegolfia ja sukupolvien välistä yhteistyötä

Nainen heittää frisbeetä metsässä.
Leader Varsin Hyvän toiminnanjohtaja Pia Poikonen Valpperin uudella frisbeegolfradalla.

Valpperilaiset Reima Rantanen ja Jukka Heinonen kertoivat tapahtumassa Valpperin kylästä ja sen historiasta aina 1500-luvulle asti. Valpperilaiset hakivat Vuoden kylä -titteliä jo vuonna 2017, kun uusi kyläkoulu valmistui, mutta silloin voitto lähti Loimaalle Virttaan kylään. Kylätekopalkinto koulun perustamisesti innosti kuitenkin hakemaan uudelleen ja nyt perusteitakin oli enemmän. Muutaman välissä kuluneen vuoden aikana Valpperissa oli ehditty muun muassa remontoida urheilutalo, rakentaa kuntoportaat ja kota sekä tehdä maastopyörä- ja frisbeegolfradat. 

– Tänä syksynä avatulla frisbeegolfradalla on heittäjiä joka arki-ilta noin 50, ja viikonloppuisin radalla saattaa käydä yli sata ihmistä päivässä, Rantanen kertoo.

Frisbeegolfista puhuttaessa Heinonen nostaa esiin myös kyläläisten talkoohengen. 

– Valpperissa on oikeastaan kaksi ihmettä. Toinen on se, että täällä on joka talvi lunta ja toinen on eri sukupolvia yhdistävä talkoohenki. Meidän kylän nuoret ja eläkeläiset tekivät frisbeegolfrataa yhdessä talkoilla koko viime kesän, hän kiittelee. 

Kaksi miestä luennoimassa liikuntasalissa.
Reima Rantanen ja Jukka Heinonen esittelivät Valpperin kylää.

Asukkaita Valpperin koulupiirissä on noin 300. Kyläkoulussa oppilaita on ollut 30–50 vuodessa ja opettajia on kolme. Ensimmäisen ja toisen luokan oppilaita opettava koulun rehtori Satu Mäkinen ja Nousiaisten kunnan sivistysjohtaja Pasi Isokangas esittelivät Maaseutuparlamentin osallistujille Valpperin kyläkoulua ja muun muassa siellä tehtävää ympäristökasvatustyötä, joka palkittiin alkuvuodesta 2021 ympäristökasvatusjärjestö FEE:n myöntämällä Vihreällä lipulla. 

Kyläläisten mukaan koko Valpperin kylähenki nousi uuden kyläkoulun myötä aivan uudelle tasolle. 

– Koulu on meidän yhdistävä voima, joka saa ihmiset liikkeelle, Heinonen summaa. 

Vuoden kylä -tittelin kunniaksi Valpperiin on tehty Vuoden kylä 2021 -kyltti ja avattu kylälle uudet verkkosivut osoitteeseen www.valpperi.fi

Valpperin koulun rehtori esitteli nykyaikaista kyläkoulua maaseutuparlamentin väelle. Pulpettien päällä olevat muovipurkit ovat oppilaiden maskeja varten.

 

Teksti ja kuvat: Janica Vilen

 

Maaseutuparlamentti on Suomen suurin ideafestivaali ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen paikka. Tapahtuma järjestettiin 28.–30.9.2021 verkossa ja monipaikkaisesti eri puolilla maata. Osana Maaseutuparlamenttia julkistettiin myös maaseutupoliittinen julkilausuma.