Perniön Kunnantalo käy läpi vihreän siirtymän peruskorjauksen myötä

Ilmakuva Perniön Kunnantalon aurinkopaneeleista.
Osan Kunnantalon käyttämästä sähköstä tuottavat uudet aurinkopaneelit.

 

“Kaiken kansan olohuoneena” tunnettu Perniön vanha kunnantalo on peruskorjauksen loppusuoralla. Vihreän siirtymän viimeistelevät pihalle tulevat sähköautojen latauspisteet.

Perniön vanha kunnantalo on parhaillaan peruskorjauksen alla. Viime vuonna alkaneen projektin myötä Lupajantiellä sijaitsevan talon katto on muun muassa uusittu sekä ulkoseinät korjattu ja maalattu. Myös sisällä on tapahtunut muutoksia: esimerkiksi suurin osa rakennuksen valoista on vaihdettu LED-lamppuihin.

Lisäksi Kunnantalon energiaratkaisut on päivitetty: rakennuksen katolle on asennettu aurinkopaneelit, joiden lisäksi sisältä löytyy ilmalämpöpumppuja. Kunnantalon omistavan osuuskunta Pro Perniön puheenjohtaja Timo Korpinen kertoo, että tulevaisuutta ajatellen juuri energiaratkaisut ovat olleet peruskorjauksen suurin muutos.

– Jokaisen talon katto ja ulkopinnat korjataan aina jossain vaiheessa, mutta vihreän siirtymän energiaratkaisut tuovat talon tälle vuosituhannelle, hän sanoo.

Perniön kunnantalon etupuolelta kesäpäivänä.
Perniön kunnantalo on 76-vuotias.

Pro Perniö syntyi kunnantalon säästämiseksi

Perniön kivinen Kunnantalo on rakennettu alun perin vuonna 1947. Se palveli nimensä mukaisessa tarkoituksessa vuoden 2008 loppuun asti, sillä vuoden vaihtuessa Perniö monen muun kunnan tavoin liittyi osaksi Salon kaupunkia. Kaupungilla ei ollut enää käyttöä rakennukselle, joten se laitettiin lopulta julkiseen myyntiin.

Kunnantalo ja sen tulevaisuus oli pyörinyt vuoden päivät Timo Korpisen mielessä, ja hän oli yrittänyt saada eri tahoja mukaan ostoprosessiin. Osuuskunnat olivat hänelle jo entuudestaan tuttuja, ja niistä löytyi myös ratkaisu Kunnantalon tilanteeseen: Korpinen perusti osuuskunta Pro Perniön yhdeksän muun perustajajäsenen kanssa ja se osti kunnantalon yhdessä Salon kaupungilta 4. joulukuuta 2013. Tänä päivänä osuuskunnassa on jäseniä ja osuuksien omistajia yhteensä 26.

Osuuskunnan toiminnan kulmakivenä on Korpisen mukaan alusta alkaen ollut yhteisöllisyys. Esimerkiksi kahvilassa on usein taidenäyttelyitä ja kunnantaloa kutsutaan “kaiken kansan olohuoneeksi”.

– Lisäksi vanhaa valtuustosalia, kunnanhallituksen huonetta ja saunaa voi vuokrata. Tällä hetkellä yläkerran tapahtumatilassa toimii teatteri. Lisäksi meillä on vuokralaisia, ja talo onkin noin 10 ihmisen päivittäinen työpaikka, Korpinen kertoo.

Nainen seinällä olevien taideteosten edessä.
Taiteilija Sari Nieminen on tuonut teoksiaan esille Perniön Kunnantaloon jo toista kertaa. Maalaukset ovat esillä 5.8. asti.

Monien mahdollisuuksien talo

Lähes 10 vuotta ostamisen jälkeen Kunnantalo alkoi olla peruskorjauksen tarpeessa. Osuuskunta haki Ykkösakselin kautta rahoitusta korjauksen suorittamiseen ja hyväksytyn päätöksen myötä projekti lähti käyntiin. Koko peruskorjauksen budjetti on yli 110 000 euroa, josta julkista rahoitusta on noin 50 000 euroa.

Vaikka hyvällä tahdilla edelleen hankkeen myötä Kunnantalon peruskorjaus alkaa olla loppusuoralla, niin vielä riittää tehtävää. Korpisen mukaan työlistalla on esimerkiksi sisäseinien paikkausta, yksien ulkoportaiden korjaus ja sähköautojen latauspisteen asentaminen pihalle.

– Latauspisteen kytkeminen on yksinkertaista, mutta latauksen maksamiseen on useita eri sovelluksia. Se on vielä kysymysmerkki, että mihin vaihtoehtoon päädymme. Latauspisteet kuitenkin viimeistelevät vihreän siirtymän.

Kunnantalon tulevaisuudessa Korpinen näkee niin valoa kuin haasteita. Osuuskunta tarvitsee uusia jäseniä, jotta toiminta jatkuu, mutta samaan aikaan juuri peruskorjattu talo tarjoaa mahdollisuuksia moneen.

– Olemme jaksaneet askaroida talon kanssa sen takia, että perniöläisillä olisi paikka, jossa kokoontua. Kaikkien yhteistyökumppaneidemme kautta tämä on 2000 ihmisen oma talo. Nyt kun saamme talon kuntoon, niin mikä tahansa ryhmä saa hyvät edellytykset jatkaa tästä. Aika näyttää, kuinka käy. 

Kunnanjohtaja-kyltti puisessa ovessa.
Yksityiskohdat muistuttavat ajoista, kun Kunnantalo toimi vielä virastona.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen myöntämät hankerahat on tältä vuodelta jaettu – Yritystukia voi hakea vielä lokakuun loppuun

Euroseteleitä.

 

Varsinais-Suomen ELY-keskus on 1. elokuuta tarkentanut päätöstään Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman hanke- ja yritystukien valintajaksoista vuodelle 2020. 

Elokuun alusta alkanutta yritystukien valintajaksoa on pidennetty kuukaudella. Aiemmasta poiketen kuluva valintajakso jatkuu siis lokakuun loppuun asti. 

Sen sijaan kehittämishankkeisiin ei saa ELY-keskuksen rahoituskiintiöstä myönnettävää tukea enää tänä vuonna, sillä 1.4.–31.10. väliselle ajalle sijoittuvan valintajakson rahoitus on jo käytetty. Näillä näkymin hankerahoitusta on mahdollista hakea seuraavan kerran vasta ensi vuoden puolella uuden ohjelmakauden tai mahdollisen siirtymäkauden varoista. 

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen myöntövaltuus koko ohjelmakaudella 2014–2020 on 46 miljoonaa euroa. Tavoitteena on koko ohjelmakauden aikana käyttää myöntövaltuudesta 2/3 yrityshankkeiden ja 1/3 kehittämishankkeiden rahoittamiseen.

Maaseuturahaston yritys- ja hanketukien haku on jatkuva, mutta tukihakemukset, jotka koskevat Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen rahoituskiintiöstä myönnettävää tukea, ratkaistaan valintajaksoittain. 

Maaseudun kehittämishankkeisiin voi hakea Varsinais-Suomessa tukea myös oman alueensa Leader-ryhmältä. Leader-ryhmienkin kuluva rahoituskausi päättyy tämän vuoden loppuun ja jaettavissa olevaa rahaa on jäljellä vaihtelevasti.