Orisuon PVY kunnostaa Kerhotupansa pihaa ja rakentaa luontopolkua Leppijärven rantaan

Talkoolaiset pystyttämässä kotaa.

 

Loimaan Orisuolla kuten monissa muissakin Jokivarsikumppaneiden alueen kylissä talkoillaan parhaillaan maaseudun virkistysmahdollisuuksien parantamiseksi. Leader-ryhmän hallinnoiman teemahankkeen kautta myönnettiin maaseuturahastosta tukea eri yhdistyksille yhteensä 142 500 euroa. Orisuolla hankkeen aikana tehdään luontopolku Leppijärven rantaan ja kunnostetaan Kerhotuvan pihaa, johon on tulossa muun muassa kota, uusi hiekkakenttä ja kukkaketo! 

Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden virkistysteemahankkeen tulokset alkavat näkyä eri puolilla Leader-ryhmän toiminta-aluetta, johon kuuluu Aura, Koski TL, Loimaa, Marttila, Oripää, Pöytyä, Somero ja Tarvasjoki. Virkistysteemahankkeeseen hyväksyttiin yhteensä 25 toimenpidettä, joita toteutetaan nyt paikallisten yhdistysten voimin. 

Esimerkiksi Marttilassa kunnostetaan eräreitistöä ja Koski Tl:ssä tehdään kuntoportaita. Oripäässä tehdään Juvankoskelle kotaa, uimapaikkaa, laituria ja lintujen katselukoppia. Pöytyällä hankitaan välineitä perhepesiksen aloittamiseksi ja Someron Kultelassa tehdään pohjia lentopallokentälle. Tarvasjoella ehostetaan Suurilan Puistoa ja Kertun tuvan pihapiiriin kuuluvaa ulkorakennusta. 

Loimaan Orisuolla paikallinen Pienviljelijäin yhdistys toteuttaa kahta virkistyshankkeen toimenpidettä: rakentaa luontopolkua ja kehittää Kerhotuvan piha-aluetta. Molemmissa hankkeissa on lähes 10 000 euron budjetti. 

Yhdistyksen aktiivit Liisa Mäkelä, Tarja Kiviniemi ja Ilkka Mäkelä ovat iloisia siitä, että rahoitusta ja talkoolaisia on löytynyt. 

– Yhdistyksen toiminta ehti välillä hiipua niin, että yhdessä kokoonnuttiin lähinnä joulujuhliin, mutta nyt toiminta on taas aktiivista. Tänä kesänä järjestettiin esimerkiksi kirppistapahtuma ja kaksi suosittua kyläkävelyä, kertoo Kiviniemi. 

Virkistyspaikkojen kunnostus lisännee aktiivisuutta ja yhteisöllisyyttä entisestään – varsinkin, kun niitä tehdään kyläläisten yhteisvoimin talkoilla.

Luontopolkua pitkin uimaan

Kaksi naista seisoo polulla.
Leppijärveltä lähtee kylää kohti jo pieni polku, jota ei kuitenkaan pitkälle riitä. Kuvassa vasemmalla Tarja Kiviniemi ja oikealla Liisa Mäkelä.

Luontopolku Orisuon kylältä Leppijärven rantaan tulee todelliseen tarpeeseen. Tällä hetkellä reitti kylältä rantaan kulkee Valtatie 2:n kautta, joten uimaretkelle on käytännössä aina lähdettävä autolla, vaikka matkaa on useimmista torpista vain reilu kilometri. Kakkostien viertä kulkeminen on raskaan liikenteen ja tien vaarallisuuden vuoksi kylän lapsilta kielletty, eikä se turvallista ole aikuisillekaan. 

– Luontopolku lähtee Saarenmaantieltä ja tulee metsän läpi Jalasjoentielle, mistä se jatkuu pikatien reunaa pitkin Leppijärven rantaan. Matkaa tulee yhteensä reilut kaksi kilometriä. Polku tulee Leppisuon Natura-alueelle, josta ei voi kaataa puita, joten reitti on suunniteltu niin, että se kiertää puut, kertoo Ilkka Mäkelä.

Luvat luontopolun rakentamiseksi laitettiin hakuun jo lokakuussa 2020, mutta päätökset saatiin vasta elokuussa 2021. Alueelle osuu useampi maanomistaja ja lisäksi luvat piti hakea Ely-keskukselta ja Väylävirastolta. Fyysiset työt päästään siis nyt vasta aloittamaan, mutta valmista pitäisi olla kuitenkin jo lokakuun loppuun mennessä. Sen jälkeen rannalle kulkee turvallinen reitti kävelijöille ja pyöräilijöille.

Leppijärven yleinen uimapaikka oli kovassa käytössä erityisesti tänä kesänä, kun helteitä riitti. Rannalla on laituri ja pukukopit, mutta ei muita palveluita. Aikaisemmin vieressä palveli Motelli Valtatie 2 ja sen parkkipaikka on edelleen uimareiden käytettävissä. Jos mennään vielä kauemmas historiassa, rannalla on ollut myös katettu Orisuon PVY:n rakentama tanssilava, joka oli 50-luvulla niin suosittu, että yhdistys keräsi tansseja järjestämällä vuodessa miljoona markkaa. Tanssilava jouduttiin kuitenkin purkamaan, kun kakkostie rakennettiin Leppijärvien väliin. Korvauksena saaduilla varoilla yhdistys osti kylältä tontin, jolle rakennettiin talkoilla myöhemmin Kerhotuvaksi nimetty uusi kokoontumistila. 

Etualalla pieni Leppijärvi ja sen takana iso Leppijärvi, väliin jää Valtatie 2.
Kun Valtatie 2 rakennettiin Leppijärvien välissä olevan harjun päälle, Orisuon kylältä ei enää ollut turvallista kävelyreittiä yleiselle uimarannalle. Kuvassa oikealla näkyvä Motelli Valtatie 2 oli aikanaan suosittu tauko- ja tanssipaikka. Järvillä asustava majava on muokannut rantaviivan mieleisekseen.

Kerhotuvan virkistyskäyttöä kehitetään

Pienviljelijäin yhdistyksen toisessa alahankkeessa kunnostetaan Kerhotuvan julkisivua ja piha-aluetta. Vanhan jääkiekkokaukalon paikalta on nyt raivattu muutaman metrin korkuinen pajukko, jonka tilalle tulee harrastamista varten hiekkakenttä. Kaukalon ylle aikanaan laitetut valot ovat edelleen toiminnassa, joten uudella kentällä on valaistus valmiina. 

Kentän viereen on juuri pystytetty kota, joka on jatkossa kaikkien vapaassa käytössä. Kodan ja Kerhotuvan väliin jääneet puut kaadettiin ja pilkottiin kodalle polttopuiksi. Katos polttopuille saadaan nykyisesti roskakatoksesta, kun kylän yhteinen kierrätyspiste uusitaan. 

Kodan ja Kerhotuvan väliin on tulossa pieni kukkaketo ja muutenkin piha-alueesta tehdään viihtyisämpi istutusten avulla. Kerhotupa saa uutta maalia pintaan ja pihaan saadaan lisää parkkitilaa. 

– Talkoisiin on ollut helppo saada väkeä paikalle, sillä Kerhotupa on kylän yhteinen olohuone. Siellä on kyläkirjasto, kuntosali, tilaa vaikka pienille juhlille ja mikä parasta: kaikilla tiloja käyttävillä on sinne oma avain!

Hankkeiden valmistumista tullaan juhlistamaan heti tänä syksynä ja sen jälkeen katse siirtyykin seuraavaan projektiin. Orisuon Pienviljelijäin yhdistys perustettiin vuonna 1923, eli pian vietetään 100-vuotisjuhlia. Niitä varten kyläaktiivit keräävät kylän historiaa kansien väliin. Asutus Orisuolla alkoi 1700-luvulla, kun isojen tilojen takamaiden niittyjä viljeltiin. 1800–1900-lukujen taitteessa torpat itsenäistyivät ja soita raivattiin viljelykäyttön. Tällä hetkellä kylässä on noin 50 savua. Koska kylä sijaitsee useamman kunnan rajalla, ei sen historiaa ole kukaan tähän mennessä kirjoittanut. 

– Tähän mennessä olemme selvittäneet lähinnä talojen historiaa ja esimerkiksi vanhojen tuulimyllyjen paikkoja. Niitä on löytynyt jo 12, kertoo Liisa Mäkelä.

Punainen Kerhotupa ulkoa päin.
Orisuon PVY:n Kerhotupaa ja sen pihaa ehostetaan parhaillaan Jokivarsikumppaneiden virkistysteemahankkeessa. Kerhotupaa käytetään kylän kokoontumisiin ja tapahtumiin. Tuvalla on myös kuntosali, joka sekin on aikanaan tehty Leader-rahoituksella.

Virkistysmahdollisuuksia parannetaan 190 000 eurolla

Jokivarsikumppaneiden virkistysteemahankkeeseen hyväksyttiin yhteensä 25 toimenpidettä, joiden yhteenlasketut kustannusarviot ovat yhteensä noin 190 000 euroa. Leader-tuen osuus on kaikissa hankkeissa 75 %, eli yhteensä noin 142 500 euroa. Yhdistysten oman rahoituksen osuus on 25 %, ja sen voi kattaa joko osittain tai kokonaan talkootyöllä. Virkistysteemahankkeen tavoitteena on tuottaa uusia virkistysmahdollisuuksia maaseudun kyliin. 

Hankehakemusten määrä ja toimenpiteiden monipuolisuus yllätti Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry:n toiminnanjohtaja Taina Sainion.

– Oli todella ilahduttavaa huomata, kuinka paljon yhdistyksillä on halua panostaa oman alueensa virkistystoimintaan tällaisena haastavana aikanakin, hän kommentoi.

 

Artikkelikuva: Liisa Mäkelä 

Teksti ja muut kuvat: Janica Vilen

 

Hankkeen kaikki toimenpiteet

  • Auranmaan Latu ja Polku: Marttilan eräreitistön kunnostaminen Eläkeliiton Koski Tl:n ry Minigolfradan rakentaminen
  • Eläkeliiton Someron yhdistys: Siirrettävien äänentoisto- ja karaokelaitteiden hankinta
  • Jankko lentopallo: Tapahtumateltat ja niiden säilytykseen ja kuljetukseen tarkoitettu peräkärry
  • Juvankosken PVY: Kota, rannan kunnostus, laiturin ja uimapaikan teko, tien, parkkipaikan ja piha-alueen teko, lintujen katselu- ja kuvauskoppi
  • Kojonkulman Seudun Metsästysseura: Ampumaradalle tehdään paremmat toimitilat kilpailutapahtumiin, uusitaan radan tulosnäyttölaitteet ja parannetaan parkkipaikkoja.
  • Kosken kaiku: Kuntoportaat
  • Kotiseutuyhdistys Tarvaiset: Kertun tuvan pihapiirissä olevan ulkorakennuksen kunnostaminen kokoontumistilan toimintaa tukevaksi tilaksi
  • Kultelan Kyläyhdistys: Leikkivälineiden uusiminen ja kunnostus, lentopallokentän pohjan perustaminen
  • Loukonkulman Lukko: Taitettavat pöydät PoP-areenalle
  • Marttilan Nuorisoseura: Langattomien mikrofonien hankinta
  • Mellilän kyläyhdistys: Aurinkotuolit Mellilänjärven uimarannalle
  • Metsämaan kyläyhdistys: Koijoen rantaan rakennetaan virkistyspaikka, joka sisältää laavun ja nuotipaikan penkkeineen.
  • Oripään-Myllykylän Kyläyhdistys: Jätevesijärjestelmän rakentaminen
  • Oripään-Myllykylän Kyläyhdistys: WC:n rakentaminen, tupakeittiön uusiminen, lämminvesivaraajan ja saunanoven hankkiminen
  • Orisuon pienviljelijäin yhdistys: Kerhotuvan pihan osittainen raivaaminen ja istutusten tekeminen; grillikodan hankkiminen kyläläisten yhteiseen käyttöön; piha-alueen eri toimintoihin varattujen tilojen parempi sijoittelu; ulkovalaistuksen parantaminen; Kerhotuvan puuosien ja ikkunoiden kunnostus ja maalaus, ulko-oven uusinta.
  • Orisuon pienviljelijäin yhdistys: Luontopolun toteuttaminen Leppijärven rannalle
  • Paimionjoki-yhdistys: Marttilassa Kumpulanrannan jokipolun levähdyspaikalle uusi laituri. Karinaisiin uusi jokipolku.
  • Peltoisten alueen kyläyhdistys: Peltoisten alueen uimarannan laiturin ja grillikatoksen uusiminen
  • Petäjoen PVY: Rakennetaan esteetön reitti laavulle, esteetön puucee sekä varasto polttopuille
  • Pöytyän Urheilijat: Pesäpallomailat, -räpylät, -kypärät ja -pallot perhepesiksen aloittamiseen
  • Someron Palomieskerho: Laiturilautojen ja laiturin runkopuiden uusinta
  • Suurilan kyläyhdistys: Hankitaan Suurilan Puistoon grilli, penkit ja pöytä. Hankitaan karuselli tai muu vastaava leikkiväline, pävitetään vauvakeinu. Hankitaan Data-projektori, teltta ja esiintymislava erilaisia tilaisuuksia varten.
  • Tourulan-Keihäskosken kyläyhdistys: Hankitaan Paimenenmäkeen suuri näyttö sekä äänentoistolaitteisto. Uusitaan Paimenenmäen salien ja eteistilan valaistus.
  • Virttaan Seudun Kyläyhdistys: Grillikodan ja äänentoistolaitteiden ja hankinta

Tee se Suomessa -sivustolla mukana myös Jokivarsikumppaneiden tukemia kohteita!

 

Vaikka koulut jo alkoi, vielä on kauniita kesäviikonloppuja edessä. Osa maaseudun matkailukohteista vain paranee syksyn tullen, esimerkiksi Kurjerahkan kansallispuistossa tai Harjureitillä kannattaa poiketa nimenomaan ruskan aikaan. 

Valtakunnallinen matkailusivusto Tee se Suomessa on listannut matkailuvinkkejä maaseudulta. Varsinais-Suomen sivulla esitellään kolmisenkymmentä kohdetta, joista kuusi on Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden alueella: Kurjenrahkan kansallispuisto, Aurajoentie, Harjureitistö, Someron kivimeijeri, Kuralan kartanotila ja Kaidanojan kartano. Kaikkia näitä kohteita on kehitetty Leader-tuella.

Kurjenrahkan kansallispuisto kutsuu patikoimaan ja nauttimaan luonnosta

Kuvassa opastetaulu, josta näkyy reittien nimiä, esim. Savojärven kierros.
Kurjenrahkassa riittää patikoitavaa.

Kurjenrahkan kansallispuisto on Varsinais-Suomen suurin suojeltu, luonnontilainen suoalue. Nimensä mukaisesti Kurjenrahka on kurkien kotisuo, joten lintujen bongailu onnistuu mainiosti lintutorneilla. Kohde sopii kaikenikäisille ympäri vuoden ja Kurjenpesän luontotuvan piha soveltuu myös liikuntaesteisille. Kansallispuiston merkityt reitit liittyvät Kuhankuonon retkeilyreitistöön ja muodostavat yhteensä yli 300 kilometrin pituisen reittikokonaisuuden. Kurjenpesältä lähtevä 1,7 kilometrin pituinen Karpalopolku on kokonaan esteetön, kun maa on sula. Keväällä puistossa pääsee todistamaan pöllöjen keväthuumaa ja luonnon puhkeamista kukkaan, kesällä puistoon on helppo tehdä pidempiäkin retkiä, kun laavuilla tarkenee yöpyä, syksyllä reitistöltä voi poimia puolukoita ja karpaloita sekä ihailla ruskan värejä, talvella kansallispuistoon tehdään 9 kilometrin mittainen retkilatu, jos lunta vain on tarpeeksi.

Aurajoentie johdattaa kansallismaisemiin 

Kuvassa Aurajoentie oikealla ja vasemmassa reunassa näkyy vanhoja punaisia aittoja.
Aurajoentie kulkee Turusta Oripäähän.

Aurajoentie on Suomen uusin matkailutie, joka kutsuu tutustumaan Aurajokilaakson upeisiin maisemiin kävellen, pyörällä, autolla, moottoripyörällä, kajakilla tai vaikka sup-laudalla. Vuonna 2021 virallisen matkailutien statuksen saanut Aurajoentie kulkee Turusta Oripäähän Liedon ja Pöytyän kautta – lähes koko matkan liitossa Aurajoen kanssa. Tien varrella on upeita kartanoita, vanhoja maatiloja, uniikkeja museoita ja kutsuvia luontopolkuja. Muihin matkailuteihin verrattuna erityisen siitä tekee se, että se kulkee yhtäjaksoisesti jopa kuutisenkymmentä kilometriä avoimessa peltomaisemassa. Palveluita ja tapahtumia on reitin varrella jo yllin kyllin ja lisää kehitetään koko ajan. Aurajoentien lisäksi Suomessa on kymmenen muutakin matkailutietä, joista kolme kulkee Varsinais-Suomessa: Saariston rengastie, Kuninkaantie ja Hämeen Härkätie. Kaikki Varsinais-Suomen reitit kohtaavat Turussa, joten niitä on helppo myös yhdistää samaan matkasuunnitelmaan.

Sähköpyörällä Varsinais-Suomen Pikku-Lappiin!

Maastopyöräily on tällä hetkellä kovassa nosteessa. Loimaalainen Virttaa-Bikes vuokraa sähköavusteisia maastopyöriä aivan Harjureitistön kupeessa Varsinais-Suomen ja Satakunnan rajalla niin sanotun ”Pikku-Lapin” maisemissa. Sähköavusteisella Fatbike-maastopyörällä nautit ja koet vauhdin hurmaa helposti ja hauskasti. Avustusten tehoja on kolme: Eco, Trail ja Boost, mutta jos kuntoa riittää, voit hyvin polkea koko reissun myös ilman avustusta. Lisäksi voit vuokrata pyörään kiinnitettävän ”peräkärryn” lapselle. Harjureitin kokonaispituus on noin 28 kilometriä, mutta valita voi myös lyhyempiä reittejä. Maasto on kaunista ja kuivaa kangasmetsää – ja korkeuseroja löytyy. Porsaanharjun, Huovinrinteen ja Virttaankankaan välisellä maastolla sijaitseva ulkoilureitistö on ihanteellinen maastopyöräilyyn. Harjualueen korkein kohta Porsaanharju näköalalaavuineen tarjoaa unohtumattoman paikan evästauolle.

Someron kivimeijeri tarjoaa toimintaa taiteen nälkään!

Kivimeijerin rakennus.
Someron Kivimeijerissä alkoi vuonna 2010 Pitkäjärven taide ja kulttuuri ry:n toiminta.

Someron Kivimeijeri on näyttely-, työskentely-, kurssi- ja residenssikeskus, joka on perustettu vuonna 2010. Kesän 2021 TAVOITTELEMME KIILTÄVÄÄ KOHTALOA -näyttely on päättynyt 8. elokuuta, mutta erilaisia kursseja, aina maalauksesta keramiikkaan, järjestetään Someron kivimeijerissä edelleen. Esimerikiksi lauantaina 21. elokuuta järjestetään tunnelmalliset täydenkuun rakupoltot, joissa pääsee lasittamaan ja polttamaan omia raakapoltettuja esineitään.

Kuralan kartanotila – juhlapaikka ja lomakohde Pöytyän Yläneellä

Kuralan kartanotilan päärakennus.
Kuralan kartanotilan romanttiset maalaismaisemat tarjoavat otolliset puitteet vaikka hääjuhliin!

Kuralan kartanotila on koko perheen lomakohde, joka tarjoaa majoitusta, juhlatiloja ja elämyksiä ympäri vuoden. Kartanotila käsittää päärakennuksen lisäksi kolme vuokramökkiä, savusaunan, tanssiladon ja koirahallin. Päärakennuksen tilat sopivat kokous- ja koulutuskäyttöön, sekä juhlatiloiksi enintään 75 hengen tilaisuuksiin. Romanttiset maalaismaisemat tarjoavat otolliset puitteet vaikka hääjuhliin! Kuralan kartanotilalla on mahdollisuudet niin aktiiviseen lomailuun kuin rentoutumiseen ja luonnosta nauttimiseenkin. Läheiset Kuhankuonon retkeilyreitistön, Kurjenrahkan kansallispuiston ja Vaskijärven luonnonpuiston maastot sopivat mainiosti luonnossa liikkujille.

Kaidanojan kartano – viihtyisää majoitusta Pöytyällä

Majoitusrakennus.
Kaidanojan kartano tarjoaa majoituspalveluita maaseudulla.

Pöytyän Uudenkartanon kauniissa polveilevassa maalaismaisemassa sijaitseva Kaidanojan Kartano on monipuolisen palvelun kokonaisuus, jossa on tarjolla hotelli- ja leirimajoitustiloja, kaksi kalustettua rivitalokaksiota, karavaanari- ja telttapaikkoja ja korkeuseroiltaan huikea laaja piha-alue. Majoittujien käytössä on yhteiskeittiö ja sisätiloista löytyy perheen pienimmille myös leikkihuone. Lisäksi kartanolla on kaksi saunaa sekä juhla- ja kokoustiloja. Kartanon valloittava maaseutuympäristö tuo lähelle luonnon, eläimet ja mielenkiintoiset vierailukohteet. Kauniissa pihapiirissä on mahdollisuus rentoutua pihapelien ja grillauksen parissa tai hiljaisuuden merkeissä luonnonläheisellä Sahlbergien sukuhautausmaalla. Kartanolla voit nauttia myös Kulhuan Paakarin valmistamista ruuista ja leivonnaisista. Kartanon Facebook-sivuilla kerrotaan avoimista lounaista ja tapahtumista. Kartanon Kamu toivottaa myös koirakaverit tervetulleiksi!

Yli 300 kohdetta kutsuu lomailemaan maaseudulle

Maa- ja metsätalousministeriön luotsaamalle Tee se Suomessa -sivustolle on koottu Suomesta yhteensä yli 300 kohdetta, joissa matkailu on paitsi turvallista ja vastuullista, myös elämyksellistä ja hauskaa! Sivustolla on tarjolla useita ulkoilmakohteita, joissa voi vaikkapa patikoida, pyöräillä tai pysähtyä nauttimaan hetkestä luonnon ääreen. Erilaiset majoituskohteet, kahvilat ja ravintolaelämykset innostavat nauttimaan Suomen kesästä.

EU-osarahoitteisesta maaseutuohjelmasta rahoitetaan matkailua monella tapaa. Ohjelmasta on vuosina 2014–2020 myönnetty 81 miljoonan euron rahoitus matkailuun. Erilaisiin yritysinvestointeihin on myönnetty 47 miljoonaa euroa ja hankkeisiin 34 miljoonaa. Matkailuyrityksissä käytetty raha on saanut liikkeelle myös yksityistä rahaa: 47 miljoonan euron tuella on saatu aikaan 180 miljoonan euron investoinnit. Lisäksi suorien matkailuun kohdistuvien rahoituksien lisäksi on rahoitettu tuhansia erilaisia kaikkien käytössä olevia investointeja kuten laavuja, reitistöjä, uimarantoja ja leikkipaikkoja.

Aurajoentien Kulttuurirallissa mukana yli 20 kohdetta!

Ilmakuva Aurajoentiestä ja vasemmalla vieressä kulkevasta Aurajoesta.

 

Kulttuurirallin aikaan 28.–29. elokuuta Aurajoentie tarjoaa upeiden kansallismaisemien lisäksi paljon muutakin nähtävää ja koettavaa. Liedossa pääsee ihastelemaan muun muassa Nautelan kartanoa, Aurassa Mattilan Tilan vanhaa päärakennusta ja Pöytyällä Yli-Raatikaisten kotiseutumuseota. Oripään alueella voi yöpyä ja ruokailla Wanhassa Kanalassa sekä ihastella Maarit Ailion ja Viljo Syrjämän taideteoksia.

Elokuun viimeisenä viikonloppuna järjestetään Aurajoentien Kulttuuriralli, jolloin suuri osa tien varren kulttuurikohteista on auki. Myös yksityiset henkilöt ja yhdistykset avaavat kotiensa tai maatilojensa ovet konsertteineen, pop up -ravintoloineen ja näyttelyineen. Yhteensä kohteita on yli 20 Liedosta Oripäähän.

Tällä kertaa Kulttuurirallissa mukana on toinenkin tapahtuma, Aurajoentien Yö, jonka tarkoituksena on innostaa yöpymään matkailutien varren majoituskohteissa tai vaikkapa omalla kotipihallaan luonnon helmassa. Kulttuuritallin kohteiden joukossa on ainakin kolme yöpymiskohdetta.

Yleisön pyynnöstä tapahtuma järjestetään kaksipäiväisenä lauantaista sunnuntaihin. Kohteet ovat auki klo 11–16 ja sijaitsevat Aurajoentien matkailutien varrella (tie 222, 2255) tai lähistöllä. Tapahtuman kartat ilmestyvät jakoon hieman ennen tapahtumaa.

Aurajoentien Kulttuurirallin järjestävät yhdessä Ars Auranmaa ry ja Leader-rahoitteinen Aurajoentie herää eloon- hanke.

– Mukana on tälläkin kertaa yksityisiä koteja ja maatiloja sekä tien varressa sijaitsevia yhdistyksiä ja yrityksiä. Jokainen kävijä löytää varmasti itselleen mieluisia vierailukohteita. Eikä autottomien tarvitse tänä vuonna suinkaan jäädä pelkästään omalle kylälle, tapahtumassa on mahdollisuus kulkea kylien ja kohteiden välillä myös linja-autolla, sanoo Ars Auranmaan puheenjohtaja Susanna Joki.

Järjestäjät seuraavat tarkasti vallitsevaa pandemiatilannetta ja painottavat, että tapahtumaan saa osallistua ainoastaan terveenä. Moni kohteista on ulkoilmakohde ja vieraiden toivotaan jakautuvan tasaisesti eri kohteisiin niin, ettei ruuhkia pääse syntymään ja hygieniasta huolehditaan. Turvallisuusasiat huomioiden he kannustavat kaikkia mukaan matalan kynnyksen ja hyvän mielen kulttuuritapahtumaan.

– Elokuun viimeistä viikonloppua voisi kutsua superviikonlopuksi, sillä samanaikaisesti toteutuu Kulttuuriralli & Yö, valtakunnallinen Nuku Yö Ulkona -tapahtuma ja Pöytyän Elopäivät. Lauantaina juhlistetaan Suomen luonnon päivää ja sunnuntaina Varsinais-Suomen Museopäivää. Jo viime vuonna kohteita oli mukana niin runsaasti, että tälle vuodelle tapahtumaa ryhdyttiin suunnittelemaan kaksipäiväiseksi, jotta ehtisi vierailemaan useammassa kohteessa. Uutuutena ovat nyt yöpymismahdollisuus sekä bussikuljetus, avaa Aurajoentie herää eloon -hankkeen projektikoordinaattori Susanna Ansio.

Aurajoentie on listattu koko pituudeltaan valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY) ja Aurajokilaakso on yksi Suomen Kansallismaisemista.

Nautelankosken kartano puiden varjossa.
Tapahtumassa on mukana viime vuodelta tuttuja kohteita, mutta myös uusia helmiä tutustuttavaksi. Nautelankosken historiallinen kartanomiljöö on avoinna sunnuntaina klo 11-16 osoitteessa Nautelantie 50, Lieto. Kuva: Susanna Ansio.

Lue lisää:  www.aurajoentie.fi/ajankohtaista

 

Aurajoentien matkailutien kehittämisen taustalla on Aurajoentie herää eloon-hanke 1.1.2021–31.12.2022. Hanketta rahoitetaan EU:n maaseuturahastosta Leader-toimintaryhmien Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit ry:n ja Varsin Hyvä ry:n kautta. Hanketta hallinnoi Auran kunta. Aura, Lieto, Pöytyä ja Oripään kunnat osallistuvat kehittämiseen omarahoituksen myötä.

Arboretum Magnolia Lohjalla kutsuu rakastumaan luontoon

Ilmakuva puutarhasta.

 

Lohjanjärven luomassa pienilmastossa on otollinen paikka luonnon ihmeille. Järven rannalle rakennettu Arboretum Magnolia esittelee harvinaisia puita, pensaita ja perennoja, avaa upeita tila- ja luontokokemuksia ja pysäyttää rentoutumaan kauniisiin maisemiin. Leader Ykkösakselin tukemassa investointihankkeessa puistoa kehitetään parhaillaan entistäkin paremmaksi paikaksi rentoutua ja eheytyä. 

Lohjanjärven rannalla sijaitseva Arboretum Magnolia on puulajipuisto, jonka tavoitteena on lisätä ihmisten hyvinvointia ja luontoyhteyttä. Kolmen hehtaarin alueella kulkee noin kilometrin mittainen polku, jonka varrella pääsee näkemään muun muassa 1 000 istutettua puuvartista, 350 erilaista perennaa ja valtavan määrän pörriäisiä.

Stenroosin perheen omistama arboretum on avattu yleisölle vuonna 2015, mutta sen rakentaminen on alkanut jo vuonna 2003. 

– Kaikki alkoi meidän puutarhaharrastuksesta, jonka aloitimme vastapainoksi työuralle eläinlääketieteen parissa. Jäimme eläkkeelle vuonna 2013. Seuraavana vuonna osallistuimme puutarhapäivään, jonka jälkeen ihmiset pyysivät, että pääsisivät vierailulle uudestaan. Ja niin meistä tuli puutarhamatkailukohde, kertovat maisema-arkkitehti Suvi Pohjola-Stenroos ja hänen puolisonsa Esa Stenroos. 

– Hyvin nopeasti asiakkaat alkoivat puhua siitä, miten hyvä täällä on olla, miten mieli virkistyy ja arki unohtuu. Kiinnostuin siitä, mikä täällä tuottaa hyvinvointia ja aloin selvittää asiaa. Opiskellessani maisema-arkkitehdiksi tein päättötyön, jossa testasin 70 ihmisellä puiston erilaisia hyvinvointia tuottavia aspekteja; sitä mitkä ominaisuudet ja mitkä alueet erityisesti tuottavat hyvinvointia. Ja tutkimuksen pohjalta teimme hyvinvointipolun, Pohjola-Stenroos jatkaa tarinaa. 

Suvi Pohjola-Stenroos puutarhassaan.
Suvi Pohjola-Stenroos on opiskellut maisema-arkkitehdiksi Tartossa englantilaisen professorin opissa. Sitä kautta englantilainen puutarhaperinne näkyy myös Arboretum Magnoliassa.

Nykyisin puistossa saattaa käydä 70 asiakasta päivässä. Moni lähiseudun vakioasiakkaista on ostanut kausikortin ja tulee puistoon aina uudestaan ja uudestaan katsomaan esimerkiksi jonkun tietyn kasvin kukintaa.

– Täällä kokoontuu myös kirjallisuuspiiri, maalauskursseja on pidetty, samoin synttäreitä, ja korona-aikana järjestettiin esimerkiksi kastejuhla, kertoo Pohjola-Stenroos. 

Mikä puiston salaisuus sitten on? Mikä siinä viehättää?

– Jotkut saavat hyvän olon estetiikasta, jotkut moniaistisista kokemuksista; osa nauttii luonnonläheisyydestä, osa tilakokemuksesta ja osa liikkumisesta. Täällä voi istua itsekseen ja kerätä voimia tai tulla ystävien kanssa piknikille. Ihmiset kaipaavat luontoon, mutta kaikki eivät uskalla tai voi lähteä metsään. Täällä pystyy kulkemaan helposti ja turvallisesti polkua pitkin. Kun tullaan aukeille paikoille, ihmiset tyypillisesti tiputtavat mielestään taakkoja. Vaikka kiinnitämme paljon huomiota yksityiskohtiin, harmoninen kokonaisuus on kuitenkin tärkein. Maisemarakentaminen on ollut lähtökohta kaikelle tekemiselle, vastaa Pohjola-Stenroos.

Etualalla kasvillisuutta ja takana pilkottaa puiden välistä järvi.
Puropolulla tilan tuntu ja lajirikkaus luovat vaikuttavuutta. Puutarhassa on vaihtuvia värejä ja erilaisia muotoja – kaikki sopusoinnussa keskenään.
Ilmakuva puutarhan alueesta Lohjanjärveltä päin.
Arboretum Magnolia on harmoninen kokonaisuus, jossa rakennuksetkin on suunniteltu osaksi maisemaa luontoa kunnioittaen. Ennen kuin Stenroosit ostivat tontin vuonna 2003, siellä oli Rautakirjan loma-alue: tiheä kuusikko ja viisi purkukuntoista mökkiä.

Kantopuutarhassa ja rantaterassilla rentoudutaan

Pohjola-Stenroosin tekemän tutkimuksen perusteella tiedetään, että parhaat stressin poiston paikat Arboretum Magnoliassa ovat kantopuutarha ja rantaterassi. 

Kantopuutarhojen syntyjuuret ovat Englannissa 1850-luvulla. Stenroosit saivat idean englantilaisesta puutarhalehdestä vuonna 2016. Rakennusaineena käytettiin lohjalaisten omakotitalojen tieltä kaivettuja kantoja, jotka on putsattu ja sitten sijoitettu puutarhaan juuret kohti taivasta. 

– Tämä on suuri hyönteishotelli, jossa voidaan tukea lahottajia sekä perhosten ja kimalaisten toukkavaiheita. Ne saavat talvikodin täällä. Samalla tämä on seesteinen paikka, jossa voi miettiä syntyjä syviä, kun juuretkin on upside down. Elämässä ei aina kaikki ole niin helppoa, mutta asenne ratkaisee ja kantopuutarha muistuttaa siitä, että kaikki on kiinni näkökulmasta, Pohjola-Stenroos selittää.

Pariskunta istuu puutarhatuoleilla katselemassa kohti Lohjanjärveä. Heidän vieressään näkyy kantoja ja polun varrella kuuliljoja.
Kantopuutarha on oiva paikka rentoutua. Vaikka katse hakeutuu helposti järvelle, kannattaa kiinnittää huomiota myös yksityiskohtiin. Kantojen lisäksi alueella on 14 erilaista saniaista ja useita erilaisia kuuliljoja.

Myös pariskunta itse hakeutuu usein kantopuutarhan tuoleille miettimään. Kun antaa katseen levähtää kohti Lohjanjärveä, voi nauttia samaan aikaan avoimesta maisemasta ja metsäisen kantopuutarhan suojasta. Paikka, jossa yhdistyy avoin maisema ja suoja, on useimmille ihmisille sellainen, jossa pystyy parhaiten rentoutumaan ja löytämään olennaisen. 

Rantaterassilla ollaan saman kokemuksen äärellä. Terassin tuoleille tai räsymatoille voi asettua istumaan tai makoilemaan: nauttimaan Etelä-Suomen suurimman järven maisemista ja samaan aikaan ympärillä olevan japanilaisen puutarhan kauneudesta. 

Omatoimiretkelle mobiiliopastuksen avulla

Puhelin, jonka ruudulla on auki Glopas-sovellus.
Glopas on maksuton mobiilisovellus, josta löytyy Arboretum Magnolian lisäksi muitakin reittejä, esim. opastettu kävelykierros Lohjan keskustassa.

Arboretum Magnoliaan voi varata opastetun kierroksen, mutta nyt tarjolla on myös mobiiliopastusta. Lataamalla Glopas-nimisen maksuttoman sovelluksen, pääsee kierroksen aikana kuulemaan lyhyen opastuksen puiston 15 eri teemasta. Ääniopastus alkaa automaattisesti, kun kävelee puistossa uuden teeman äärelle. 

Opastettu kierros esittelee lyhyesti teorian biofiliasta, jolla tarkoitetaan rakkautta luontoa kohtaan ja ymmärrystä siitä, että olemme osa luontoa. Jos kulkee koko polun ja kuuntelee kaikki opastukset, aikaa kuluu noin kaksi tuntia. Mutta puistoon voi jäädä eheytymään, pidemmäksikin aikaa. 

Arboretum avataan yleensä toukokuun toisella viikolla, kun puistossa kukkii 11 eri magnolia-lajiketta. Magnolioiden jälkeen aukeavat kirsikankukat, sitten kukkivat atsaleat ja alppiruusut. Koko kauden ajan puistossa on vaihtelevasti nähtävää, sillä istutukset on mietitty niin, että puisto kukkii koko kesän. Kauneimmillaan se on pariskunnan omasta mielestä lokakuun ensimmäisellä viikolla, kun ruskan värit ovat parhaimmillaan. Tänä vuonna puisto suljetaan 10. lokakuuta. Siihen asti puistossa voi vierailla joka viikko tiistaista sunnuntaihin.

Puisto on täynnä perhosia, kimalaisia ja muita pörriäisiä. Kuvassa näkyvä perhonen on keisarinviitta, joka on yksi puiston yleisimmistä perhosista. Silkkiyrtti on erityisesti perhosten suosiossa.
Koreankolmiokan oksa.
Koreankolmioka kertoo, milloin sataa. Se nimittäin sulkee lehdykkänsä aina sadetta edeltävänä päivänä.
Lehtikuusen oksa, jossa on sekä tuoreita vihreitä käpyjä että vanhoja ruskeita käpyjä.
Japanilaisessa puutarhassa voi ihailla esimerkiksi japaninlehtikuusen kauniita yksityiskohtia.
Keskellä kuvaa kreikanakantin violetinsävyinen kukinto.
Kreikanakantti on kukka, jonka ei pitäisi pärjätä näin pohjoisessa, mutta Lohjanjärven luomassa lämpimässä pienilmastossa sekin kukkii kuin Kreikassa konsanaan.
Suvi esittelee neidonhiuspuun oksaa.
Arboretum Magnolia on puulajiharrastjien mekka! Esimerkiksi neidonhiuspuu on uhanalainen harvinaisuus, josta on kirjoitettu paljon runoja ja jota käytetään muun muassa lääkekasvina.

Puisto kehittyy maaseuturahaston tuella

Arboretum Magnoliassa toteutetaan parhaillaan investointihanketta, johon Leader Ykkösakseli on myöntänyt maaseuturahastosta tukea. Hankkeessa alueelle on hankittu uusi biomurskain, komposti, kastelujärjestelmä, vierasvenelaituri, rantaterassi ja kasvihuone asiakaskäyttöön. Lisäksi tulossa on vielä penkkejä ja uusi työskentelytila. 

Biomurskain on pariskunnan mukaan heidän paras hankintansa. Sen avulla kitkentä- ja karsintajätettä ei tarvitse enää kuljettaa mihinkään, mikä säästää aikaa, rahaa ja ennen kaikkea ympäristöä. Puistossa syntyy viherjätettä joka päivä monta kottikärryllistä. Nyt se kaikki murskataan pieneksi omalla biomurskaimella, minkä jälkeen aurinko kuivattaa jätteen ja se maatuu nopeasti. 

Pyöritettävä kompostori edistää myös osaltaan puutarhan ekologisuutta. Siinä kompostoidaan esimerkiksi yleisövessan jätökset. 

– Prosessi on todella tehokas, kun kompostiin pääsee koko ajan ilmaa ja massa sekoittuu pyörittämällä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että komposti syö kaiken, mutta kyllä sinne jossain vaiheessa alkaa kertyä multaa, jota voimme sitten levittää istutusalustoihin, esittelee Esa Stenroos. 

Uusi kastelujärjestelmä tuli puutarhaan juuri oikeaan aikaan. Kun helle-ennätyksiä on rikottu, on kasteluvedellekin ollut entistä suurempi. Vesi tulee järvestä nyt runkoputkia pitkin eri alueille, ja kastella voi helposti kahdessa paikassa samaan aikaan. 

– Koska korkeuserot ovat niin suuria, pumpun pitää olla todella järeä. Aikaisemmin pystyimme kastelemaan vain yhtä aluetta kerrallaan ja pumppuja hajosi jatkuvasti. Nyt uuden pumpun eteen laitettiin myös takaiskuventtiili, jonka ansiosta takaisin valuva vesi ei pääse rikkomaan pumppua, pariskunta selittää. 

Uudessa kasvihuonessa voidaan järjestää Green Care -toimintaa. Asiakkaat pääsevät kasvihuoneeseen hoitamaan kasveja ja saavat toiminnasta paitsi hoitamansa kasvin myös onnistumisen kokemuksia ja yhteyden luontoon. 

Uuden laiturin myötä puistoon pääsee nyt myös veneellä ja rantaterassi sai hankkeen aikana alleen uuden tukilaudoituksen. Uusien penkkien paikkoja mietitään parhaillaan ja tämän kauden ponnistelujen jälkeen aletaan suunnitella uutta työtilaa, joka on Leader-hankkeen viimeinen ja samalla suurin palikka. 

Suvi ja Esa oranssin biomurskaimen vieressä.
Biomurskaimen avulla kitkentä- ja karsintajätettä ei tarvitse enää kuljettaa mihinkään.
Terassi, jolle on levitetty räsymattoja.
Rantaterassi sai hankkeessa uuden tukilaudoituksen.
Laituri keskellä kuvaa.
Hankkeessa valmistunut uusi laituri.
Kasvihuone, jossa oikealla istutuspöytiä.
Uudessa kasvihuoneessa voidaan järjestää Green Care -toimintaa, joka luo hyvinvointia luonnosta. Jotkut saavat yhteyden luontoon eläinten kautta, toiset kulkemalla paljain jaloin. Monelle käsillä tekeminen on hyvinvointia luova tekijä.

 

Teksti ja kuvat: Janica Vilen

ProAgria kutsuu lapsia ja nuoria onkikisaan Saloon tiistaina 24.8.

Lapsi istuu selin laiturilla ja kalastaa.

 

Valtakunnallista kalastuspäivää vietetään keskiviikkona 25. elokuuta, mutta Salossa Kuusjoen Nummijärvellä etkoillaan jo tiistaina 24. elokuuta lasten ja nuorten leikkimielisen onkikisan merkeissä!

Pakkaa mukaasi onkivälineet ja tule ongelle Nummijärven niemenkärkeen. Tapahtuma alkaa uimarannan parkkialueelta (Järvitie 91, 25340 Kanunki) klo 17 infolla, jonka jälkeen suuntaamme kohti onkipaikkaa. Jokainen kisaaja huolehtii itse paikalle omat kalastusvälineensä. Aikaa onkia on klo 18:45 asti, jolloin suoritetaan kalojen punnitseminen parkkialueella.

Kisan voittajaksi kruunataan se onkija, joka onnistuu kalastamaan isoimman kalan ja tunnistaa sen itsenäisesti.

Tilaisuuden järjestelyissä otetaan huomioon alueelliset kokoontumisrajoitukset. Onkikisa toteutuu, jos ilmoittautuneita on vähintään 7. Tapahtumaan on ennakkoilmoittautuminen ja ilmoittautua voi Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten verkkosivulla, johon pääsee tästä linkistä! Viimeinen ilmoittautumispäivä on 22.8. Tapahtuma on maksuton.

 

Lisätiedot:
Janita Kylänpää
Matkailu- ja ruoka-asiantuntija
Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset
ProAgria Länsi-Suomi
050 66471
janita.kylanpaa@maajakotitalousnaiset.fi

 

Länsi-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset toteuttavat Ravintoa Rantakalasta projektia, joka on saanut avustusta kalastonhoitomaksuvaroista Varsinais-Suomen ELY-keskukselta. Hankkeen tarkoituksena on parantaa lasten ja nuorten kalan käsittelytaitoja sekä kannustaa perheitä ja nuoria vapaa-ajankalastus harrastuksen pariin käytännön toimenpiteiden sekä viestinnän avulla. Luonto- ja kalatalousharrastus nostaa yksilön ja perheen hyvinvointia ja tukee tasapainoista elämää.

Tuottajat hoi: Lähiruokapäivää vietetään 11.9. – Vielä ehtii ilmoittautua mukaan!

Nainen rapsuttaa lampaita laitumella, kuvan päällä Lähiruokapäivän logo.

 

Lähiruokapäivänä kampanjoidaan tilojen ja kotimaisen ruuantuotannon puolesta! Lähiruokapäivän tapahtumien järjestäjät tarjoavat vierailijoille mahdollisuuden päästä tutustumaan paitsi lähiruokatuotteisiin myös lähiruuan ammattilaisiin ja maaseudun yrittäjiin pintaa syvemmältä. 

Mistä ruoka tulee? Mitä lehmät syövät? Haiseeko sika pahalle tai miltä tuntuu hevosen turpa kämmentä vasten? Muun muassa näihin kysymyksiin voi saada vastauksen osallistumalla valtakunnallisen Lähiruokapäivän tapahtumiin 11.9.2021.

Varsinais-Suomesta mukaan on ilmoittautunut jo yhdeksän kohdetta!

Tilavierailuille ottavat vastaan omien tuotteiden ja ohjelman kera Wanha Kanala Loimaalla, puutarha-alan perheyritys Terra Vinealis Salossa, Murtolan HamppuFarmi Oy Marttilassa, Voima-Papu tuotteista tuttu Karviaisten tila Salossa ja Highlandeja kasvattava Nummenpään tila Marttilassa.

Lisäksi Lähiruokapäivän kohteiden joukossa on September Open -tapahtuma Taalintehtaalla sekä kolme useamman tuottajan yhteistä myyntitapahtumaa: Raision Taitokeskus / Friisilän verstaat, Salon Taitokeskus / Sininen talo ja Lähiruokakioski Pikantti Katiskanmäellä Salossa.

Mukaan mahtuu edelleen! Ilmoittautuminen on auki 15.8. asti osoitteessa www.lähiruokapäivä.fi

Lähiruokapäivä tunnettiin aikaisemmin nimellä Osta tilalta -päivä. Nimi muutettiin siksi, että järjestäjien joukkoon voisi liittyä mahdollisimman moninainen joukko lähiruuan ystäviä ja ammattilaisia. Mukaan toivotaan ruoantuottajia ja myyjiä, tiloja, elintarvikkeiden jatkojalostajia, matkailu- ja elämysalan ammattilaisia sekä yhdistyskentän koko kirjoa, martoista metsästysseuroihin.

 

Lisätietoja tapahtumasta:

Heidi Kohtala, Maaseutuverkostopalvelut

heidi.kohtala@ruokavirasto.fi

+358 29 520 4309

Maaseutu täyttyy padel-kentistä – Ugissa vietettiin avajaisia kesäkuussa

Ilmakuva padelkentästä, joka takana kioski ja kaupunginlahti.

 

Maaseuturahaston tuella on rakennettu Suomeen jo ainakin 17 padel-kenttää ja uusia hakemuksia valmistellaan edelleen. Kesäkuussa Uuteenkaupunkiin valmistui kaksi full panorama -kenttää paraatipaikalle kaupunginlahden rannalle.

Uudestakaupungista kotoisin olevat Georg Sura, Mikael Herbert ja Aleksi Vuola innostuivat padelista todenteolla pari vuotta sitten. Pääkaupunkiseudulle opiskelemaan lähteneet nuoret ovat viihtyneet itse lajin parissa neljä tai viisi kertaa viikossa. Kun he kesällä 2020 tulivat Uuteenkaupunkiin mökkeilemään, he havahtuivat siihen, ettei heidän kotikaupungissaan ole yhtään kenttää, vaikka Helsingissä niitä on ollut jo pidemmän aikaa kymmeniä.

– Soitimme heti mökkireissun jälkeisenä maanantaina kaupunginarkkitehdille ja siitä se sitten lähti, kertoo Sura. 

Kaupunki lähti yhteistyöhön mukaan innolla ja lisäksi Leader Ravakka myönsi hankkeelle 20 prosentin tuen maaseuturahastosta. Kesäkuun alussa 2021 kaupunginlahden rannalle Crusell-puistoon avattiin kaksi kilpatason full panorama -kenttää. 

– Tämä oli se paikka, jota kaupungille ehdotimme, eikä muita paikkoja edes mietitty! Kaupunki avusti meitä maanrakennuksessa, mistä oli tosi iso apu, sillä padel-kentissä ylivoimaisesti suurin työ on pohjien tekemisessä, Sura sanoo. 

Uudestakaupungista katsottuna lähimmät kentät ovat tällä hetkellä Kustavissa, Raumalla ja Raisiossa, joten pelaajia on riittänyt ukilaisten lisäksi paljon myös naapurikunnista. Uudenkaupungin padel-kenttien erikoisuutena on oma venepaikka, ja moni porukka onkin tullut pelaamaan veneellä esimerkiksi läheisiltä mökeiltä – ja on uutta kenttää tultu katsomaan satojenkin kilometrien päästä.

Mailat saa vuokrattua paikan päältä ja alkuun riittää ihan tavalliset urheiluvaatteet ja lenkkarit. Varsinaisissa padel-kengissä on kuitenkin parempi sivuttaistuki, joka vähentää nilkkavammojen riskiä. Välineitä myydään kentän laidalla olevalla kioskilla, mutta vuokrahinnat on pidetty kohtuullisina siksi, että kynnys kokeilla uutta lajia olisi mahdollisimman matala. Padel-mailat ovat sen verran kevyitä, että monet alle kouluikäisetkin ovat innostuneet pelistä.

Ilmakuva padel-kentistä, joiden oikealla puolella on kioski.
Padel Uusikaupunki Oy pitää kenttien laidalla myös kioskia, jossa on myynnissä lajiin sopivia varusteita ja virvokkeita.

Alkeiskursseja ja turnauksia

Yrittäjien mukaan Uudenkaupungin padel-kentillä on riittänyt mukavasti väkeä alusta asti ja kesän edetessä suosio on vain kasvanut. Toki säätkin ovat hellineet! Välillä heinäkuiset iltapäivät ovat olleet jopa liian kuumia pelaamiseen, sillä lasiseinien kehystämillä kentillä ei ole vilvoittavasta merituulesta juuri apua. 

Ensimmäiset pelaajat tulevat yleensä aamukymmeneltä ja viimeiset lähtevät iltakymmeneltä. Vuoron voi varata Playtomic-sovelluksella ja tarjolla on myös vakiovuoroja. Pelaamaan pääsee myös varsinaisten aukioloaikojen ulkopuolella, sillä kioskin edessä on laatikko, josta saa koodin avulla mailat ja pallot, jos yrittäjät eivät itse ole paikalla. 

Tämän kesän aikana Padelliiton kouluttamat valmentajat ovat pitäneet Uudessakaupungissa alkeiskursseja pari kertaa viikossa, ja ensimmäiset turnauksetkin on jo järjestetty.

– Alkeiskurssit jatkuvat syksyyn asti ja eiköhän turnauksiakin tule vielä lisää. Varsinaista sarjatoimintaa olemme suunnitelleet ensi kesäksi, kun laji alkaa olla tuttu, kertoo Sura.

Padel on kuitenkin sen verran helppo peli, että kokeilemaan voi lähteä ilman kurssiakin. Nelinpelinä pelattava padel muistuttaa paljon tennistä, mutta kenttä on pienempi ja sitä ympäröiviä seiniä pystyy hyödyntämään pelissä. Säännöt löytää esimerkiksi Padel Uudenkaupunki Oy:n kotisivulta. Ottelun voittaa paras kolmesta erästä ja jokaisessa erässä on vähintään kuusi peliä. Syöttö lähtee ristikkäiseen ruutuun ja pallo palautetaan aina vastustajan kenttään, mutta sitä voi jatkaa vielä lasin kautta tulleen pompun jälkeen. 

– Padelissa alkaa pallot pysyä pelissä nopeasti. Ennen kaikkea lajissa viehättää sosiaalisuus. Tässä ollaan neljästään samassa kopissa ja kuullaan hyvin, mitä puhutaan. Padel ei myöskään ole mikään voimalaji, sillä lasin kautta pystyy vielä jatkamaan palloa. Tenniksessä kovin lyöjä vie aika usein pisteen, kun tulee ohituslyönti. Tässä ei ohituslyöntejä ole, Sura selittää.

Jos peliporukkaa ei löydy omasta takaa, voi seuraa kysellä Padel Uudenkaupungin Whatsapp-ryhmästä, joka on ollut avuksi erityisesti mökkiläisille. Myös yrittäjät itse lähtevät välillä kentälle, jotta asiakkaat saavat pelin aikaan. Liittymislinkki ryhmään löytyy yrityksen kotisivulta. 

Mikeael ja Georg seisovat vierekkäin Pade Uusikaupunki Oy:n paidoissa padel-kenttien edessä.
Mikael Herbert (vas.) ja Georg Sura sekä Padel Uusikaupunki Oy:n kolmas yrittäjä Aleksi Vuola suunnittelevat ensi vuodeksi jo sarjatoimintaa.

Pelit jatkuvat pitkälle syksyyn

Pelejä voi jatkaa käytännössä niin kauan kuin säät suosivat. Kentät pysyvät auki vähintään syyskuun loppuun, mutta Sura itse pelasi viime vuonnakin pitkälle lokakuuhun. Syyspelejä helpottaa kenttien laadukas led-valaistus. 

– Tehoa riittää ja valot on suunnattu niin, etteivät ne osu silmiin, kun katsoo ylös palloon, Sura kertoo. 

Pelatessa pysyy kyllä lämpimänä, mutta sateet voivat muodostua ongelmaksi. Jos kenttä on märkä, pallot eivät pompi ja peliin tulee vaarallisia liukuja. 

 

Janica Vilen

Aurinkokuntareitti havainnollistaa pian aurinkokuntamme asetelmaa Tuorlassa

Ilmakuva Tuorlan alueesta.

 

Kaarinassa sijaitsevalla Tuorlan alueella juhlitaan tänä syksynä paitsi Avaruuspuiston avajaisia myös Aurinkokuntareitin valmistumista. Aurinkokuntamme kappaleita ja niiden etäisyyksiä havainnollistava reitti toteutetaan Leader Varsin Hyvän tuella.

Tuorlan tähtitieteellinen seura on tekemässä Aurinkokuntareittiä, joka havainnollistaa aurinkokuntaamme kuuluvien planeettojen kokoa ja etäisyyttä toisistaan. Reitti tulee kulkemaan Tuorlan majatalon kulmalta Väisäläntien päähän muutaman sadan metrin matkan. Reitti on suunniteltu niin, että sen voi yhdistää Tuorlan esteettömään luontopolkuun, jota pitkin majatalolle voi palata metsän kautta. 

Väisäläntien päähän Avaruuspuiston parkkipaikan ja Tuorlan luontopolun nuotiopaikan väliin jäävän lammen päälle on suunniteltu Auringon paikkaa, ja toiseen päähän majatalon kulmalle tulee Pluto. Auringon halkaisija tulee olemaan 14 metriä ja Pluton 2,4 senttiä. Väliin jäävät planeetat osuvat tälle välille, esimerkiksi Jupiter tulee olemaan halkaisijaltaan 1,4 metriä ja Maa 12 senttiä.

– Pluto ei ole virallisesti planeetta, mutta kuitenkin osa aurinkokuntaa ja kaikkien tuntema, joten halusimme ottaa sen mukaan, kertoo hankkeessa mukana oleva Peetu Sillanpää.

Aurinkokuntareitti on tarkoitettu kaikenikäisille ja se on kierrettävissä omatoimisesti koska tahansa. 

Tähtitieteellisen seuran jäsenet ovat haaveilleet reitistä jo pitkään. Nyt se saadaan toteutettua maaseuturahaston tuella osana Leader Varsin Hyvän HobbyLeader-hanketta. 

– Hankkeen puitteissa tehdään nyt planeetat ja myöhemmin sitten Aurinko. Se on niin suuri, ettei se mahtunut mukaan tähän hankkeeseen ja meidän täytyy vielä suunnitella sen toteutusta.

Tämän hetken suunnitelma on kuvata Aurinko kaaren avulla, joka voisi samalla toimia aurinkokellona. Samoin jonkinlaiset infotaulut tullaan tekemään jälkikäteen niin Auringon kuin Plutonkin kohdille. Ennen niitä lisätietoa aiheesta saa planeettojen yhteyteen laitettavien qr-koodien kautta. 

Planeetat tehdään ruostumattomasta teräksestä. 

– Taiteilija Jaana Saarikoski tulee maalaamaan ne, jotta ne saadaan oikeasti muistuttamaan esittämiään planeettoja – taiteelliset vapaudet huomioiden, kertoo Sillanpää.

– Uskon, että Aurinkokuntareitti tulee olemaan todella suosittu, koska se demonstroi niin hyvin planeettojen kokoa ja etäisyyttä toisistaan. Ja samalla se nivoutuu hyvin yhteen esteettömän luontopolun kanssa, hän jatkaa. 

Peetu Sillanpää näyttää sormillaan, kuinka pieni Pluto tulee olemaan.
Plutoa esittävä teräspallo tulee Tuorlan majatalon kulmalle. Halkaisijaltaa se tulee olemaan vain 2,4 senttiä. Kuvassa tulevaa havainnollistaa Peetu Sillanpää.
Peetu Sillanpää osoittaa auringon tulevaa paikkaa.
Aurinkokuntareitin huipennus tulee Väisäläntien päässä olevan lammen ylle. Auringon halkaisija tulee olemaan 14 metriä.

Syyskuussa vietetään Avaruuspuiston avajaisia

Tuorlan alueella toimi vuosina 1952–2019 Turun yliopiston observatorio, joka perustettiin Yrjö Väisälän aloitteesta. Väisälä oli yksi Suomen merkittävimmistä tiedemiehistä, jota on kiittäminen esimerkiksi GPS-järjestelmästä. Hän löysi Tuorlassa lukuisia pikkuplaneettoja ja hänen optiikan hiontaan liittyviä menetelmiä hyödynnetään Tuorlassa edelleen. 

Yliopiston siirryttyä muihin tiloihin observatorion perintoä vaalimaan perustettiin Avaruuspuisto Väisälä, jonka avajaisia vietetään syyskuussa 2021. Avaruuspuistossa pääsee esimerkiksi katsomaan planetaarioelokuvia sekä tutustumaan Suomen suurimpaan kaukoputkeen ja kalliotunneliin. Aurinkokuntareitti pyritään saamaan valmiiksi avajaisiin mennessä, mutta aikataulu riippuu täysin teräksen toimitusaikataulusta. 

Aurinkokuntareitin lisäksi Tuorlassa voi tutustua kahteen aikavaelluspolkuun, joista pidempi alkaa alkuräjähdyksestä ja päättyy nykyhetkeen. 

– Universumi on 13,8 miljardia vuotta vanha, ja polulla jokainen 100 metriä vastaa miljardia vuotta ajassa, esittelee Sillanpää.

Lähiaikoina observatorion mäen kaikki rakennukset tullaan kyltittämään ja aluetta siivotaan yhteistyössä Livian opiskelijoiden kanssa. 

Aikavaelluspolun opaskyltti.
Tuorlassa on jo ennestään mahdollista lähteä opastetulle aikavaellukselle.

Tuorla on mielenkiintoinen matkakohde

Museovirasto on luokitellut Piikkiönlahden merellisissä maisemissa sijaitsevan Tuorlan alueen Suomen valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen joukkoon. Tuorlan dokumentoitu historia yltää 1500-luvulle, jolloin alueen uskotaan toimineen Kuusiston piispanlinnan karjatilana. Tuorlan kartanon tiedetään seisseen paikoillaan jo keskiajalla. Ei siis ihme, että alueella vierailee vuosittain noin 45 000 ihmistä.

Tuorlassa toimii tähtitieteellisen yhdistyksen ja Avaruuspuiston lisäksi Ammattiopisto Livia ja Tuorlan majatalo, jossa pääsee nauttimaan kotiruuasta mummolatunnelmissa. Majatalossa on hostel-majoitusta sekä lähiruoka- ja lahjapuoti. Majatalon pihalla kesävieraita ilahduttavat kanat ja lampaat. Liviassa taas voi opiskella maataloutta, puutarhataloutta sekä luonto- ja ympäristöalaa. Matkailijoille Livian harjoitteluympäristö tarjoaa paljon silmiä hivelevää katseltavaa. 

Tuorlan tammien ja pähkinäpensaiden täyttämässä lehtometsässä kulkee kaksi luontopolkua, jotka ovat osa Tammireitistöä. Polut on hyvin opastettuja ja mielenkiintoista katseltavaa löytyy luonnon lisäksi lasten iloksi tuotujen tonttujen seikkailuista. Tuorlan lehto kuuluu Natura2000 -suojelualueeseen. 

Nuotiopaikka, jonka takana puuvaja.
Livia on hiljattain kunnostanut nuotiopaikan Avaruuspuiston lähelle.
Luontopolku, jonka varrella olevassa puussa näkyy Tammireitistön tunnus.
Tuorlan luontopolut ovat myös osa Tammireitistöä, jonka tunnistaa sini-valko-vihreästä merkinnästä.
Kuva päärakennuksen julkisivusta, edessä kukkapenkki.
Tuorlan alueella vierailee vuosittain noin 45 000 ihmistä. Päärakennus on valmistunut jo keskiajalla.
Tuorlan majatalon ovi.
Tuorlan majatalo tarjoaa ruokaa ja majoitusta. Saman katon alta löytyy myös lähiruoka- ja lahjapuoti.

62 800 euroa harrastustoiminnan hyväksi

HobbyLeader-teemahankkeen kautta myönnettiin tukea 24 eri toimenpiteeseen yhteensä 62 800 euroa. Tuettujen investointien tavoitteena on kehittää harrastusmahdollisuuksia kulttuurista urheiluun ja muihin aktiviteetteihin sekä edistää maaseudun asukkaiden aktiivisuutta, yhdessä tekemistä ja hyvinvointia. 

Yksittäisten toimenpiteiden kustannusarviot ovat 1 000 – 5 000 euroa. Teemahankkeen toimenpiteille myönnettävä tuki on 75 % kokonaiskustannuksista, mutta omarahoitusosuuden voi korvata kokonaisuudessaan talkootyöllä. Toimenpiteiden tulee olla valmiita lokakuuhun 2022 mennessä.

Teemahankkeen tarkoitus on rahoittaa sellaisia investointeja, jotka ovat liian pieniä itsenäisiksi Leader-hankkeiksi. Tavallisessa Leader-hankkeessa julkisen tuen osuus tulee olla vähintään 5 000 euroa, jolloin hankkeen kokonaiskustannus on aina vähintään 7 000 euroa. Yleishyödyllisten Leader-hankkeiden haku on käynnissä jatkuvasti. Turun seudulla toimivan Leader Varsin Hyvän rahoituskehys vuosina 2021–2022 on 700 000 euroa. 

Lista kaikista HobbyLeader-hankkeen tukemista toimenpiteistä:

  1. Paimion Rasti ry: Mobiilisuunnistusradat Paimion Parantolan lähimetsiin ja Rivonmäkeen.
  2. Peimarin Koirat ry, Paimio: Koirapuiston aitaus.
  3. Turun Ursa ry: Allsky-kameran, objektiivin ja kontrollerin hankinta Kevolan observatoriolle Paimioon.
  4. South West Karting Fin ry, Paimio: Kahden kartingauton ja moottorin hankinta.
  5. Paimion musiikkiopiston tuki ry: Hankitaan sähköinen kosketinsoitin tarvikkeineen, langaton äänentoistosetti ja vahvistin/kaiutin -yhdistelmä Sauvoon.
  6. Peimari United: Jalkapallon kenttävarusteiden hankinta.
  7. Sauvon Urheilijat ry: Laavun rakentaminen Suojalan ulkoilualueelle.
  8. Sauvon Elävän Kulttuurin Seura ry: Kulttuurikeskuks Vahtisten vanhan koulun valotekniikan parantaminen, mikrofonien hankinta ja näyttämön kattaminen ns. tanssimatolla.
  9. Piikkiön Kehitys ry: Piikkiön Kehityksen kerhotalon parkkipaikan laajennus.
  10. Tuorlan tähtitieteellinen seura ry, Kaarina/Piikkiö: Rakennetaan visuaalinen Aurinkokunta -reitti Tuorlan alueelle.
  11. Rusko Riding Team ry: Isojen peilien hankkiminen ratsastusmaaneesiin.
  12. Raision Rinkka ry: Vuokrattavien lumikenkien hankinta.
  13. Nousiaisten perhepäivähoidon vanhempainyhdistys ry: Kuljetettava puuhaperäkärryn hankinta perhepäivähoitajien käyttöön sekä lainattavaksi esim. lasten tapahtumiin.
  14. Nousiaisten kotiseutuyhdistys ry: Opasteiden asentaminen kunnan keskustasta Nousiaisten kotiseutumuseolle, opastaulu museoalueelle ja rakennuskohtaiset opasteet.
  15. Ruskon Pallo-67 ry: Sähköisen tulostaulun hankinta Ruskon hiekkatekonurmikentälle.
  16. Eläkeliiton Taivassalon yhdistys ry: Tietokoneen ja projektorin sekä liikuntavälineiden hankinta ryhmätoiminnan kehittämiseksi.
  17. Liedon Teatteri ry: Tietokoneen, vahvistinmikserin, säilytyskalusteiden sekä lipunmyynnin ja kahvion varusteiden hankinta.
  18. Raision seudun taideyhdistys ry: Dataprojektorin, valkokankaan ja taidetarvikkeiden hankinta.
  19. Varsinais-Suomen jousimetsästäjät ry: Jousimetsästyksen välinehankinnat.
  20. Urheiluseura Nousiaisten Alku ry: Maastopyöräreitistön raivaaminen ja merkitseminen Nousiaisten Valpperin maastoon, vanhan (10 km) ja uuden osuuden (10 km) raivaus ja siltojen tekeminen sekä laavun rakentaminen.
  21. Maarian kyläyhdistys ry, Turku: Hankitaan sähköpyörä kärryllä, sähköpiano, viisi akustista kitaraa sekä teline ja äänentoistolaite mikrofonilla.
  22. SF-Caravan Naantali ry: Hankitaan SF-Caravan Naantalin hallinnoimalle Salorannan yleiselle uimarannalle kaksi kanoottia ja sup-lautaa, sekä näille säilytyskatos.
  23. Partiolippukunta Maarian Tähkät ry: Biokäymälä ja ruokakatos lippukunnan tontille Nousiaisiin.
  24. Nutturlan Makasiiniteatteri ry: Nousiaisten työväentalon keittiön maalaus ja lattian lakkaaminen, tiskikoneen hankinta, valaistuksen ja lämpöpatterien uusiminen sekä pimentävien verhojen hankkiminen.

 

Tee se Vakka-Suomessa! Matkailuvinkkejä maaseudun ystäville

Neljä kuvaa matkailuaiheista, joiden päällä Varsinais-Suomen leima ja Tee se Suomessa -logo.

 

Vakka-Suomi on täynnä mielenkiintoisia matkailukohteita! Moni löytää tiensä Uuteenkaupunkiin Pakkahuoneen munkkeja maistelemaan, mutta onhan siellä muutakin. Vakka-Suomen maaseutu on ripoteltu täyteen matkailuhelmiä, joita esitellään juuri päivitetyllä Tee se Suomessa -sivustolla.

Valtakunnallinen matkailusivusto Tee se Suomessa on päivitetty kesään 2021. Varsinais-Suomen sivulla esitellään kolmisenkymmentä matkailuvinkkiä, joista kuusi on Vakka-Suomessa: Asmandia ja Mietoistenlahti Mynämäellä, Untamalan raittikylä Laitilassa, Velhoveden kierros ja Pyhämaan kylä Uudessakaupungissa sekä Tummamäen luontopolku Vehmaalla, joiden kaikkien kehittämistä on tukenut paikallinen Leader-ryhmä Ravakka.

Asmandia on ulkoilualue Mynämäellä, jossa voi viettää aikaa rentoutuen tai kuntoillen. Se on lähtöpaikka luontopoluille, joita pitkin pääsee esimerkiksi Rauasvuorelle, Linnavuorelle ja Kurasmäen tammimetsän lehtojensuojelualueelle. Asmankolo-laavulla pystyy valmistamaan omia eväitä. Laavulta saa myös vuokrattua kyläyhdistyksen kanootteja, jos haluaa kokea Mynämäen maalaismaisemat Mynäjoesta käsin. Alueelta löytyy myös lentopallokenttä, kuusiväyläinen frisbeegolf-rata sekä mölkky- ja petankkikenttä, joihin tarvikkeita saa lainata maksutta.

Nainen katsoo kiikareilla maisemaa ja kuvan alareunassa lukee
Rauasvuoren näköalapaikalta avautuu upeat metsäiset maalaismaisemat.

Mietoistenlahti on yksi Suomen arvokkaimmista lintuvesistä. Mietoistenlahden lintupolut tarjoavat hyvät mahdollisuudet päiväretkeilyyn niin lintuharrastajille kuin muillekin ulkoilijoille. Nappaa siis kiikarit mukaan ja lähde bongamaan tai nauti vain kävelystä luonnon ja lintujen keskellä! Alueella on kaksi lintutornia, Vasikkahaan torni ja Perhetorni, sekä Silakkarin esteetön lintulava ja maisemakalliot. Enimmillään lahdella on laskettu jopa 6 000 vesilintua.

Ihmisiä lintutornissa.
Mietoistenlahden aluetta ylläpitää Metsähallitus yhdessä Mynämäenseudun luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa.

Untamalan kylässä 2 000 vuotta vanha historia ja sen hyödyntäminen limittyvät hyvin tämän päivän maaviljelykseen, aktiiviseen kyläyhteisöön sekä matkailuun. Untamalan harjua pitkin kulkee keskiajalta peräisin oleva kyläraitti, jonka varrella on yhä vanhoilla paikoillaan olevat kantatalot, kuten Untamalan puinen kirkko ja Ventolan kylätalo. Alueella on myös museo, kesäkahvila ja 2,3 km mittainen kulttuuripolku, jonka varrella voi tutustua Untamalan vanhoihin rakennuksiin, muinaisjäänteisiin ja rautakauden jälkipuolella uhrikivinä käytettyihin kuppikiviin. Samalla alueella sijaitsee myös KasiTori, josta löytyy laaja kirjo paikallisia tuotteita aina tuorevihanneksista käsitöihin.

Keskellä kirkko, oikealla Ventolan kylätalo.
Untamalassa sijaitseva Pyhän Pietarin kirkko on puukirkko, joka on rakennettu 1785.

Velhoveden kierros Uudessakaupungissa on pyöräilyreitti, jossa voit nauttia saariston tunnelmasta ilman venettä tai huolta lautta-aikatauluista. Hurauta pyörällä koko 50 kilometrin mittainen reitti yhtä soittoa tai nautiskele saariston tunnelmasta pitkän kaavan mukaan! Pääreitti on viitoitettu myötäpäivään tienvarressa oleville pyöräilyreittimerkeillä.

Viisi pyöräilijää, joista ensimmäinen vilkuttaa.
Velhoveden luodoilla ja saarilla on asuttu yli tuhannen vuoden ajan. Rengastie on syntynyt, kun kaksi merenlahtea, Ruotsinvesi ja Velhovesi, padottiin kaupungin vedenhankintaan.

Pyhämaa taas on matkakohde meriseikkailujen, luonnon ja historian ystäville. Varsinais-Suomen ja Satakunnan rajalla sijaitseva Pyhämaa muodostuu 245 saaresta ja luodosta, joista suuri osa kuuluu Selkämeren kansallispuistoon. Pyhämaan koululta lähtee frisbeegolfrata ja Telakanrannasta löytyy matala uimaranta, lentopallokenttä, grillikatos, vesiposti, jätesäiliöt, matonpesupaikka, veneenlaskupaikka, vierasvenesatama ja infopiste Rantsali. Idyllinen ja rauhallinen paikka sopii varsinkin lapsiperheille. Telakanrannasta voi myös vuokrata kajakkeja. Pyhämaan vanha kirkko eli Pyhämaan uhrikirkko on yksi harvoista 1600-luvulta säilyneistä puukirkoista. Elinvoimainen ja omaleimainen Pyhämaa valittiin vuoden 2015 varsinaissuomalaiseksi kyläksi.

Kolme ihmistä selin frisbeegolfradalla.
Pyhämaan koululta lähtee frisbeegolfrata.

Tummamäen luontopolku kutsuu ihastumaan Vehmaan maisemiin ja kivityöhistoriaan. Vanhan kiviteollisuusalueen lomassa kulkevalla luontopolulla pääsee hämmästelemään luonnonvaraisen metsän ja ihmisen jättämien jätekivikasojen sopusointua. Alueella kaivettiin graniittia vuoteen 1973 asti. Nyt tuosta historiasta muistuttavat enää maisemaa muokkaavat rääpekivet ja jäljelle jääneet montut, jotka ovat vuosikymmenten saatossa täyttyneet kauniisti vedellä. Vajaan parin kilometrin mittainen ja helppokulkuinen luontopolku sopii hyvin lapsiperheille, mutta siellä riittää hämmästeltävää myös aikuisten kesken. Reitin varrella on näköalalava, taukokatos ja laavu nuotipaikkoineen sekä kuivakäymälä.

Laavu metsämaisemassa.
Lahdingon kylässä sijaitseva Tummamäen luontopolku yhdistää vehmaalaisen kulttuurimaiseman alueen mielenkiintoiseen historiaan.

Yli 300 kohdetta kutsuu lomailemaan maaseudulle

Maa- ja metsätalousministeriön luotsaamalle Tee se Suomessa -sivustolle on koottu Suomesta yhteensä yli 300 kohdetta, joissa matkailu on paitsi turvallista ja vastuullista, myös elämyksellistä ja hauskaa! Sivustolla on tarjolla useita ulkoilmakohteita, joissa voi vaikkapa patikoida, pyöräillä tai pysähtyä nauttimaan hetkestä luonnon ääreen. Erilaiset majoituskohteet, kahvilat ja ravintolaelämykset innostavat nauttimaan Suomen kesästä.

EU-osarahoitteisesta maaseutuohjelmasta rahoitetaan matkailua monella tapaa. Ohjelmasta on vuosina 2014–2020 myönnetty 81 miljoonan euron rahoitus matkailuun. Erilaisiin yritysinvestointeihin on myönnetty 47 miljoonaa euroa ja hankkeisiin 34 miljoonaa. Matkailuyrityksissä käytetty raha on saanut liikkeelle myös yksityistä rahaa: 47 miljoonan euron tuella on saatu aikaan 180 miljoonan euron investoinnit. Lisäksi suorien matkailuun kohdistuvien rahoituksien lisäksi on rahoitettu tuhansia erilaisia kaikkien käytössä olevia investointeja kuten laavuja, reitistöjä, uimarantoja ja leikkipaikkoja.

Saaristotoimikunnan puheenjohtaja listaa viisi asiaa, jotka Varsinais-Suomen saaristossa pitäisi saada kuntoon

Kuva yhteysalukselta merelle päin.

 

Kun kunnanvaltuustot syksyllä vaihtuvat, vaihtuu myös Varsinais-Suomen liiton saaristotoimikunnan kokoonpano. Nyt on aika katsoa, mitä tällä kaudella on saatu aikaan! Saaristotoimikunnan puheenjohtaja Heidi Loukiainen listaa viisi tärkeintä asiaa, joihin on yritetty vaikuttaa. 

Pian päättyvällä valtuustokaudella Varsinais-Suomen saaristotoimikunnan puheenjohtajana on toiminut Kemiönsaarella asuva Heidi Loukiainen. Toimikunnan tehtävä on huolehtia siitä, että saariston etu huomioidaan päätöksenteossa. Tavoitteena on näin parantaa saariston elinvoimaisuutta – asumisen ja yrittämisen mahdollisuuksia sekä ympäristön kestävyyttä.

Puheenjohtajan mukaan toimikunnan agendalla on kuluvalla kaudella ollut ennen kaikkea viisi asiaa: liikkumisen helpottaminen, tietoliikenneyhteyksien parantaminen, saaristossa asumisen ja sinne muuttamisen helpottaminen, kyläkoulujen puolesta puhuminen ja yrittäjyyden edistäminen. 

LIIKENNEYHTEYDET on selkeä ykköskysymys. 

– Olemme ottaneet kantaa liikenneyhteyksien parantamisen puolesta, esimerkiksi laituriasiat ja lauttaliikenne on ollut tapetilla. Kaikissa asutuissa saarissa täytyy olla liikennöinnissä tietty taso, jotta asukkaat pystyvät käymään töissä ja muilla asioilla, Loukiainen linjaa. 

Hän toivoisi saaristoon lauttaliikenneyhteyksien lisäksi myös kevyempiä vaihtoehtoja, kuten toimivia taksiveneratkaisuja. Sellaisia varten on jo olemassa verkkoalustoja, mutta yrittäjiä kaivataan!

TIETOLIIKENNEYHTEYKSIEN puutteitakin on nostettu koronan myötä entistä enemmän esiin, kun ihmiset ovat alkaneet tehdä etätöitä loma-asunnoilta käsin.

– Onneksi niihin on nyt mahdollista hakea rahoitusta, Loukiainen toteaa viitaten maaseudun elpymisvaroihin, joista Suomi on varannut 16 miljoonaa laajakaistahankkeiden tukemiseen. 

ASUMISEN MAHDOLLISUUDET Loukiainen nostaa esiin kolmantena. Varsinais-Suomen saaristoon kaivataan nyt kipeästi vuokra-asuntoja. 

– Vuokratarjontaa tarvitaan ylipäätään lisää, mutta erityisesti saaristokuntien kannattaisi satsata pieniin vuokrataloihin, joissa on oma piha. Sellaisia saaristosta etsitään koko ajan! Moni haluaisi kokeilla asumista saaristossa, mutta ei uskalla ostaa taloa ennen kuin on saanut kokeilla, miten elämä saaristossa sujuu. Ja oman kodin rakentaminenkin on helpompaa, jos voi asua vuokralla rakentamisen ajan. Aina kun saaristoon on saatu vuokra-asuntoja, ne ovat heti täyttyneet, Loukiainen avaa. 

Saariston asumispolitiikkaan liittyy vahvasti myös vapaa-ajan asukkaat, jotka ovat yksi saariston elinvoimaisuuden tukipilareista. Saaristokunnissa on vaihtelevia käytäntöjä sen suhteen, voiko vapaa-ajan asuntoja muuttaa vakituisiksi asunnoiksi ja millaisin perustein. Lisäksi keskustelussa on ollut kaksoiskuntalaisuuden kysymykset. 

– Kaksoiskuntalaisuus on aika monitahoinen kysymys, johon liittyy verovarojen jakaminen kahden kunnan välillä, mutta myös se, että asukkailla tulisi olla vaikutusmahdollisuus molemmissa kunnissa. En kuitenkaan näe asiassa mitään ongelmaa. Sitä kannattaisi testata jollain mallilla, jotta saadaan lisää tietoa aiheesta, Loukiainen kommentoi.

KOULUT ovat yksi saaristossa asumisen edellytys. Saaristossa jokainen koulu kamppailee sen kanssa, miten lapset riittävät. Paljon kouluja on lakkautettu, mikä on hankaloittanut saaristoon muuttamista entisestään. Tällä hetkellä monien saariston lasten koulumatka-ajat hipovat lähellä kahta tuntia. 

– Jos liikenneyhteydet olisivat kunnossa, koulukyydit pystyttäisiin järjestämään järkevästi, summaa Loukiainen. 

Hän toivoisi, että saaristossa selvitettäisi paremmin myös etäopetuksen mahdollisuuksia. 

– Korona tarjosi kouluille pakollisen ihmiskokeen, josta saatiin paljon dataa ja infoa siitä, mihin meidän koululaitos oikeasti taipuu. Etäopetuksen mahdollisuuksia kannattaisi hyödyntää saaristossa myös jatkossa. Tähänkin kannattaisi tehdä kokeilu, jotta saisimme tietää enemmän etäopetuksen vaikutuksista, Loukiainen ehdottaa. 

Loukiainen uskoo, että kaksikielisyys voisi olla pienten saaristokoulujen pelastava tekijä. Kaksikielinen koulu voi olla monelle perheelle ratkaiseva tekijä vakituista asuinpaikkaa etsiessä.

– Kaksikielisyys on valtava rikkaus, jota saaristossa kannattaisi paremmin hyödyntää ja markkinoida, muistuttaa Loukiainen.

YRITTÄJYYDEN suhteen suurimmat haasteet ovat ne samat tutut: puutteet liikenneyhteyksissä ja tietoliikenteessä. Saaristossa yrittäminen on suurimmaksi osaksi sesonkiluonteista. Esimerkiksi Saariston rengastien lauttayhteydet jäävät syksyn tullen tauolle, mikä vaikuttaa paljon matkailuun.

– Nykyään ihmisten mökit ovat hyvin pitkälti sellaisia, joissa voi asua ympäri vuoden, joten suurin este on liikkuminen. Sesongin pidentämiseksi on tehty saaristossa töitä pitkään, Loukiainen kertoo.

Heidi Loukiainen nojaa porraskaiteeseen toimistoympäristössä.
Heidi Loukiainen. Kuva: Johanna Hento, Mainossatama.

Työ näkyväksi!

Saaristotoimikunta on tällä kaudella panostanut myös oman työnsä näkyväksi tekemiseen, jotta ihmiset saaristossa osaavat tarvittaessa pyytää toimikunnan apua. 

– Saariston asukkaat voivat olla yhteydessä Varsinais-Suomen liiton saaristo- ja maaseutuasiamies Sami Heinoseen, joka tuo asiat saaristotoimikunnan käsittelyyn. Vastaavasti me olemme kutsuneet säännöllisesti saariston asukkaita briiffaamaan saaristotoimikuntaa, jotta olemme saaneet asukkaiden näkökulman esiin kannanotoissa, Loukiainen kertoo toimikunnan työskentelystä.

Saaristotoimikunnan työn näkyvyyttä on parannettu muun muassa järjestämällä webinaareja saariston ajankohtaisista asioista. 

Paikalliset ja kansalliset tavoitteet

Saaristotoimikunnan tehtävänä on käsitellä Varsinais-Suomen maakuntaohjelmaa täydentävän erillisen saaristo-ohjelman mukaisesti asioita, jotka koskevat toimialueen tulevaisuusstrategiaa, tulevaisuuden kehittämistoimenpiteiden linjauksia ja painotuksia ja kehittämisen voimavaroja, sekä toimia Varsinais-Suomen saaristoalueen edunvalvojana ja yhteistyön koordinoijana.

Saaristotoimikunta edistää siis paikallisen saariston asioita, mutta tekee myös tiivistä yhteistyötä valtakunnallisen saaristoasiain neuvottelukunnan (SANK) kanssa. SANK toteuttaa kansallista saaristo-ohjelmaa, johon kuuluu Saaristomeren alueen lisäksi esimerkiksi Saimaan saaristo. SANK seuraa myös saaristolain toteutumista. 

Heidi Loukiaisen oma työ saaristotoimikunnassa päättyy tähän vuoteen. 

– Tämä on ollut mielenkiintoinen näköalapaikka saariston asioihin. Kiinnostukseni saariston kehittämistä kohtaan alkoi 20 vuotta sitten, kun muutin Kemiönsaarelle. Nyt olen kuitenkin muuttamassa pois, sillä minut valittiin keväällä Etelä-Savon Yrittäjien aluejohtajaksi, Loukiainen kertoo. 

Hän on ehtinyt Varsinais-Suomessa asuessaan toimia muun muassa Kemiönsaaren Yrittäjien puheenjohtajana sekä Varsinais-Suomen Yrittäjien ja Suomen Yrittäjien luottamustehtävissä. Työuralla hän on keskittynyt elinvoimakysymyksiin.

Neuvottelut uuden saaristotoimikunnan kokoonpanosta ovat parhaillaan käynnissä.

 

Janica Vilen