Varsinais-Suomen paras jouluruokaresepti on valittu: Tänä vuonna joulupöydän kruunaa peurariimi!

Lihaviipaleita.

 

Mynämäellä toimivan Riistapajan peurariimiresepti on voittanut kilpailun Varsinais-Suomen parhaan jouluruokareseptin tittelistä. Lisäksi finaaliin pääsi kaksi reseptiä Salon alueelta: Birkkalan luomuspelttitilan joulupuuroresepti ja Karviaisten tilan Voima-Papu taatelikakku. Nappaa kaikki kolme reseptiä talteen jutun lopusta!

Riistapajan peurariimi on maukas, juhlava ja murea – eli täydellinen lisä tämän vuoden joulupöytään. Karpaloilla, Mimiksen köynnöskrassilla ja rosmariinilla sekä suolalla ja sokerilla maustettu riimi on helppo valmistaa ja hurmaa varmasti myös jouluvieraat. 

– Peurariimin viereen lautaselle kannattaa ottaa jotain melko mietoa ja neutraalia, kuten keitettyä perunaa. Juomaksi sen kanssa voisi sopia vaalea olut, ideoi tuomaristo, johon kuului Länsi-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntija Janita Kylänpää, Suomen Artesaaniruoka ry:ssä mukana oleva kotitalousopettaja ja ruoka-alan yrittäjä Eija Lamsijärvi sekä Leader-toiminnassa mukana oleva matkailualan ammattilainen ja lähiruuan puolestapuhuja Jouko Parviainen. 

Tuomaristoa ilahdutti peurariimissä myös reseptin muunneltavuus. Esimerkiksi Mimiksen yrteistä ei mainita reseptissä tarkkoja määriä. 

– Jos vähän vähentäisi rosmariinia ja lisäisi krassia, niin samalla reseptillä voisi tehdä kesäisemmän peurariimin juhannuspöytään, Eija Lamsijärvi toteaa. 

Peurariimireseptin yhtenä plussana on vielä se, että sen voi valmistaa hyvissä ajoin ennen tarjoilua. Lihaa maustetaan jääkaapissa mielellään vuorokausi, minkä jälkeen se pakastetaan. Näin ollen jouluaatolle jää siis pelkkä leikkaus ja kattaus – sekä tietysti herkuttelu. 

Jouluruokakilpailun tuomaristossa olivat Jouko Parviainen, Eija Lamsijärvi ja Janita Kylänpää.

Riistapajan yrittäjät Saara ja Ville Kalluinen olivat otettuja tuomariston valinnasta. He ovat tehneet peurariimiä useilla eri resepteillä, joten kilpailuun osallistunut resepti on hiottu huippuunsa kokeilemalla.

– Kun vaihdoimme yrtit Kotipellon puutarhan Mimis-yrtteihin, riimistä tuli täydellinen, kehuu Saara Kalluinen. 

Jos haluaa muokata reseptiä vielä aikuisempaan makuun, voi kokeilla lisätä mukaan konjakkia. 

Riistapajalla ei ole varsinaista myymälää, mutta lauantaina 19. joulukuuta he pitävät joulumyyntipäivän, jolloin ovet ovat auki klo 11–15 osoitteessa Yläneentie 175, Mynämäki. Sen jälkeen ostoksille pääsee erikseen sovittaessa niin pitkään kuin lihaa riittää.

Täydellinen joulupuuro!

Joulupuuro spelttihelmistä.

Finaalissa mukana ollut Birkkalan tilan luomuspelttihelmistä valmistettu joulupuuro on tuomariston mukaan puurojen aatelia: Siinä on hyvä suutuntuma ja niin paljon makua, ettei siihen tarvitse lisätä sokeria eikä kanelia – ja silti se onnistuu tuomaan joulun kielelle. Tuomaristo keitti puuron punaiseen Kiehu-maitoon, joka ei pala niin herkästi pohjaan. Sen maidon kanssa lopputulos oli niin kermainen, ettei edes voinokaretta tarvinnut lisätä.

– Mahtava kotimainen vaihtoehto riisipuurolle, tätä meillä keitetään tänä jouluna, innostuu Jouko Parviainen.

Gluteeniton ja vegaaninen versio taatelikakusta 

Taatelikakku härkäpapujauhoista.

Karviaisten tilan Voima-Papu taatelikakku ilahdutti tuomaristoa erityisesti siksi, että resepti oli samaan aikaan jouluinen, vegaani ja gluteeniton, mutta silti siinä oli lisäaineina vain sooda ja leivinjauhe, eli kohotusaineet. Plussana tuomaristo mainitsee sen, että taatelin maku tulee hyvin esiin. Härkäpapu maistuu ja tuoksuu taikinassa, mutta valmiista kakusta sitä ei enää tunnista. 

– Vähän kuitenkin lähtisin vielä leikkimään reseptillä, jotta kakusta tulisi kosteampi, toteaa Janita Kylänpää.

Kilpailun järjesti Haloo maaseutu! -hanke, joka viestii maaseudun kehittämisestä Varsinais-Suomessa. Kilpailu järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa, ja tavoitteena on tehdä kilpailusta vuosittainen jouluperinne. 

Varsinais-Suomen parhaan jouluruokareseptin tittelistä kilpailun finaalissa kisasivat Karviaisten tilan Voima-Papu taatelikakku, Birkkalan tilan joulupuuro luomuspelttihelmistä ja peurariimi Riistapajan tapaan.

 

Riimipeuraa Riistapajan tapaan 

Ainekset:

400 g peuran sisä- tai ulkofileetä 

2–3 rkl karkeaa suolaa 

1 rkl sokeria 

Mimiksen köynnöskrassia 

Mimiksen rosmariinia 

Karpaloita  

Valmistusohje:

Sekoita mausteet ja yrtit. Hiero seos hyvin lihan pintaan ja kääri liha kelmuun. Anna maustua jääkaapissa vähintään yön yli, mieluummin vuorokausi. Pakasta lihaa 4–5 tuntia ja leikkaa kohmeisesta lihasta ohuita  viipaleita.  Jos käytät isoa ulkofileetä, sen voi leikata pitkittäin puoliksi. Mausteiden määrät ovat viitteellisiä, kaikkia mausteita saa olla reilusti lihan pinnalla. 

 

Joulupuuro Birkkalan Spelttihelmistä

Ainekset:

1 l maitoa (tai vettä)

2 dl Birkkalan Spelttihelmiä

0,5 – 1 tl suolaa

Valmistusohje:

Liedellä

Kuumenna maito kiehuvaksi. Sekoita joukkoon spelttihelmet. Hauduta puuroa hiljalleen kannen alla noin 40-50 min välillä sekoittaen. Mausta puuro suolalla.

Uunissa

Voitele korkeareunainen uunivuoka hyvin. Pane Spelttihelmet vuoan pohjalle ja ripottele pinnalle suola. Kaada maito vuokaan. Peitä vuoka. Kypsennä puuroa 125 asteessa n. 3 tuntia. Puuroa on hyvä sekoittaa muutaman kerran paiston aikana. Uunipuuron paiston loppuvaiheessa voit ottaa kannen pois ja nostaa uunin lämpötilaa 150 asteeseen, näin saat uunipuuroon kauniin ruskean pinnan.

 

Voima-Papu taatelikakku (GL ja Vegan)

Keitä soseeksi:

  • 1 pkt taatelia 250 g
  • 1,0 dl sokeria
  • 3 dl vettä
  • Lisää vielä soseseen 1,5–2,0dl vettä

Sekoita kuivat aineet:

  • 3,5 dl Voima-Papu härkäpapujauhoja
  • 1 tl sooda
  • 1 tl vanilijasokeria
  • 1,5 tl leivinjauho
  • 1 rkl psylium

Öljyä kaksi pikkuvuokaa ja kuoruta korppujauho / gluteeniton jauho / sokeri tai mikä on sopiva sinulle. Paista 40–45 minuuttia, 170 astetta ilman kiertoilmaa.

Mynämäen Riistapaja helpottaa peurakannan harventamista

Ville ja Saara Kalluinen esittelevät makkarapaketteja.

 

Valkohäntäpeura tuotiin Suomeen 1930-luvulla. Nyt Lounais-Suomessa aletaan olla sen kanssa jo pulassa. Peuroja on jo pitkälti yli 100 000, mikä on johtanut siihen, että viljelykset on pitänyt aidata ja peurakolareja ajetaan jo tuhansia vuodessa. Mynämäkeläispariskunta keksi keinon kasvattaa peuran lihan menekkiä.

Jahtikausi on taas alkanut, mikä tarkoittaa Mynämäen Riistapajalla sitä, että peuroja nyljetään välillä yötä myöten. Ville ja Saara Kalluisen vuosi sitten perustama yritys on saanut asiakkaita laajalta alueelta, sillä vastaavia riistantarkastuslaitoksia ei lähialueella juurikaan ole. 

Idea on se, että metsästäjät voivat tuoda ampumansa eläimet Riistapajalle, jossa eläinlääkäri käy tarkastamassa ja leimaamassa ruhot. Esimerkiksi jalostava teollisuus, suurtalouskeittiöt ja kaupat sekä monet ravintolat ostavat nykyisin vain leimattua eli eläinlääkärin tarkastamaa riistaa.

– Kun peurakannat kasvoivat valtaviksi myös metsästyslupien määrää lisättiin, jotta kanta saataisiin kuriin. Monet metsästäjät ovat kuitenkin ampuneet vain yhden peuran kaudessa, sillä se riittää täyttämään oman pakastimen. Peurojen myynti on ollut niin hankalaa, että metsästäjillä ei ole ollut motivaatiota kaataa enempää kuin oma maha vetää, selittää metsästystä jo pitkään harrastanut Ville Kalluinen, joka on mukana myös Riistakeskuksen toiminnassa. 

Kuvassa eläinlääkärin huone ja varusteet. Leima on lukkojen takana kaapissa, jonka koodi on vain eläinlääkärin tiedossa.

Riistapaja voi toimia metsästäjän ja ostajan välikätenä, mutta paljon yritys myös ostaa riistaa ja huolehtii itse sen myynnistä. Ville nylkee eläimet ja leikkaa lihan, Saara taas vastaa markkinoinnista. 

– Viime vuonna myimme peuraa paljon ruhoina, mutta nykyään suurin osaa haluaa valmiiksi leikattua filettä. Jos myymme pelkät fileet, voimme teettää leikkolihasta makkaraa. Teemme yhteistyötä Perniön lihan ja Auran Palvituotteen kanssa. Valikoimassa on esimerkiksi makkaraa, ryynimakkaraa ja palvia, kertoo Saara Kalluinen. 

Mynämäellä on isot peurakannat, mutta eniten niitä on Loimaan seudulla. Suurin osa Riistapajaa hyödyntävistä metsästäjistä tulee Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta, mutta välillä saaliita tuodaan Pirkanmaalta ja Uudeltamaalta asti. Peuran lisäksi Riistapajalla käsitellään hirveä ja metsäkaurista. 

Pelkkää priimaa

Ville Kalluinen nylkee riistan ja tekee itse ensimmäisen tarkastuksen ennen eläinlääkärin tuloa. Kuvassa vasemman puoleisin vasa näyttää sen verran punaiselta, että eläinlääkäriltä odotetaan hylkyä. Vieressä näkyy peuroja, joiden lihaksista veri on ehtinyt valua kunnolla.

Ravintolat ovat olleet tyytyväisiä lihan laatuun. Riistapaja lähettää eteenpäin pelkkää priimaa. Jos on pienikin riski, että liha on epäkuranttia, sitä ei myydä. Esimerkiksi kolarieläimiä Riistapaja ei ota käsittelyyn ollenkaan, sillä vuosien kokemuksella he ovat huomanneet, että niiden liha on poikkeuksetta pilaantunutta. Vaikka eläin näyttäisi päältä ehjältä, sisäelimet ovat usein ehtineet rikkoutua. 

– Parasta lihaa saa, kun taidokas metsästäjä ampuu puhtaan keuhkolaukauksen, jolloin eläin kuolee nopeasti ja veri valuu lihaksista keuhkoihin, selittää Ville Kalluinen. 

Moni myös haluaa ostaa lihan riistapajalta, koska silloin kaupanteossa ei ole välikäsiä ja hinta-laatusuhde on parempi. Tähän mennessä riistaa ovat tilanneet lähikuntien ravintolat, mutta nyt näyte-eriä lähetetään myös Helsinkiin. 

Sipulivarastosta teurastamoksi

Leader Ravakka tuki Satakunnan Ely-keskuksen kautta maaseuturahastosta Riistapajan rakentamista.

Riistapaja perustettiin Kalluisten maatilan yhteyteen. Viljan viljelyn ja munituskanalan pyörittämisen lomaan riistan käsittely sopii hyvin, sillä metsästyskausi alkaa samoihin aikoihin, kun puinnit valmistuvat. 

Riistapaja tehtiin maatilan vanhaan sipulivarastoon. Leader Ravakka myönsi tukea investointikustannuksiin ja tiloista tehtiin kerralla Ruokaviraston säädösten mukaiset. 

– Rakennus valmistui lokakuussa 2019, eli vuosi alkaa nyt tulla täyteen, pariskunta kertoo. 

Peurasta voi kokata vaikka mitä

Esimerkiksi peuran lihasta tehty makkara maistui kesällä ihmisille. Kun ravintoloiden varaukset jäivät koronan vuoksi sisään, paikalliset asukkaat ostivat Riistapajn varastot tyhjiksi.

Kalluisten perheessä syötävä liha on pääosin riistaa. Siitä tehdään makaroonilaatikkoa ja pitsaa, lihakastiketta ja erilaisia pataruokia. 

– Nyt olemme opetelleet myös uusia reseptejä, esimerkiksi savustettua sisäpaistia ja riimiä. Peurariimistä tuli niin hyvää, ettei Ville meinannut edes tunnistaa syövänsä peuraa, Saara naurahtaa. 

– Olen nyt 40 vuotta syönyt pääosin hirveä ja peuraa, joten vähän tässä on jo ehtinyt kyllästyä, Ville selventää.

Peuran liha on mureaa ja se sisältää paljon kivennäis- ja hivenaineita. Se on esimerkiksi porsaan lihaa vähärasvaisempaa ja lisäksi ympäristöystävällistä. 

Peurareseptejä voi lähteä opettelemaan Wirmon Marttojen ruokakurssille 10. lokakuuta. Kurssi toteutetaan yhteistyössä Riistapajan ja Mimis Kotipellon puutarhan kanssa heidän tuotteitaan hyödyntäen. Ilmoittautuminen on auki 1. lokakuuta saakka numerossa 044 209 6555. 

Mynämäellä kasvaneet Ville ja Saara Kalluinen ryhtyivät pitämään maatilaa vuonna 2012. Metsästys on heille koko perheen harrastus. Jopa perheen lapset tunnistavat jo eläinten jäljet maastosta.

Janica Vilen