Varsinais-Suomen maaseudun vahvuuksina turvallisuus, monimuotoisuus, hyvä maine ja sähköiset palvelut!

Varsinais-Suomen kartta, josta näkyy, mitkä osat maakunnasta ovat kaupunkia ja mitkä maaseutua.
.
Tiesitkö, että joka neljäs varsinaissuomalainen asuu maaseudulla? Tai että maaseutumme väestö kasvaa aina heinäkuussa viralliseen tilastoon verrattuna yli 70 000 asukkaalla? Maaseudulla asuvat 20–64-vuotiaat ovat keskimäärin hieman tyytyväisempiä ihmissuhteisiinsa kuin samanikäiset kaupunkilaiset, ja työttömyysaste on maaseudulla pienempi kuin kaupunkialueilla. Tämä kaikki ja paljon muuta selviää juuri valmistuneesta Maaseutuluotaimesta.
.

Varsinais-Suomen maaseudun vahvuuksia ovat hyvä ja turvallinen asuinympäristö, monimuotoinen luonto, maaseudun hyvä maine sekä sähköisten palvelujen saatavuus. Sen sijaan parannettavaa löytyy kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuksesta, maaseudun markkinoinnista asuinpaikkana, maaseutuyritysten kansainvälistymisessä sekä Manner-Suomen maaseutuohjelman tunnettuudessa.

Varsinais-Suomen maaseudun tilannetta ovat tutkineet Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian asiantuntijat Pasi Saukkonen ja Niina Tiittanen. Maaseutuluotaimeksi nimetty tutkimus yhdistelee monipuolisesti maaseudusta saatavilla olevaa tietoa ja erilaisten maaseudun toimijoiden kokemuksia, joita kerättiin kyselyn avulla viime syksynä. 

Vastaavia tutkimuksia on tehty myös muissa maakunnissa. 

– Vaikuttaisi siltä, että maaseudun tilasta ja kehittämisestä ajatellaan Varsinais-Suomessa hieman myönteisemmin kuin aiemmissa Maaseutuluotain-kohteissamme Uudellamaalla, Hämeessä ja Kaakkois-Suomessa, kommentoi projektitutkija Pasi Saukkonen. 

Vaikka maaseudun tulevaisuuteen katsotaan alueella luottavaisin mielin, myös kehitettävää löytyy. 

– Näin alueen ulkopuolisen silmin katsottuna nostaisin tärkeinä, laajempina kehittämiskohteina esille toimijayhteistyön tiivistämisen, paikallisten mahdollisuuksien tunnistamisen, asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen sekä kaupunki-maaseutuyhteyden tiivistämisen, Saukkonen listaa. 

Maaseutuluotaimen perusteella Varsinais-Suomen maaseudun kehittämispanostuksia tulisi suunnata myös erityisesti paikkariippumattoman tietotyön edistämiseen, työvoiman saatavuuden parantamiseen, elintarvikkeiden jatkojalostukseen ja lähiruoan saatavuuteen, vesien tilan kohentamiseen, hajautetun energian tuotannon ja uusiutuvan energiaratkaisujen edistämiseen sekä maaseudun saavutettavuuden parantamiseen ja peruspalvelujen turvaamiseen.

Maaseutuluotainta hyödynnetään Varsinais-Suomessa ennen kaikkea maaseudun kehittämistyössä niin Ely-keskuksessa ja Leader-ryhmissä kuin muissakin maaseudun kehittämiseen liittyvissä organisaatioissa. 

– Saamme tästä hyvän työkalun toimintamme kehittämiseen ja uuden ohjelmakauden valmisteluun. Maaseutuluotaimen avulla pystymme paremmin arvioimaan, mihin maaseudun kehittämisvaroja kannattaa käyttää, kommentoi Leader Ykkösakselin toiminnanjohtaja Maarit Teuri. 

Maaseutuluotaimen on kehittänyt Itä-Suomen yliopiston alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia. Varsinais-Suomen maaseutua koskevan tutkimuksen on rahoittanut Keskitien säätiö.

Koko tutkimusraportti on luettavissa täällä:

Maaseutuluotaimen raportti 1.3.2021

 

Varsinais-Suomen Älykkäät maaseudut -webinaarin osallistujat haluavat maakunnan verkkoyhteydet kuntoon

 

Varsinais-Suomen Älykkäät maaseudut -webinaari järjestettiin tiistaina 16. helmikuuta. Perehdyttyään maaseutuasioihin kokonaisen aamupäivän ajan webinaariväki pääsi äänestämään siitä, mitä maaseudun kehittämisvaroilla pitäisi seuraavalla ohjelmakaudella kehittää. Eniten ääniä saivat tietoliikenneyhteydet ja etätyömahdollisuudet, toiseksi eniten monipuolinen ja kestävä maa- ja metsätalous sekä kolmanneksi eniten maaseutuyritysten uudet innovaatiot ja viennin edistäminen. 

Suomea virtuaalisesti kiertävä Älykkäät maaseudut -kiertue on tavoittanut jo yli 2 000 ihmistä. Varsinais-Suomen tilaisuudessa tehtiin yleisöennätys 150 ilmoittautuneen osallistujan voimin.

Webinaarin aluksi päästiin näkemään Varsinais-Suomen Maaseutuluotain-tutkimuksen alustavat tulokset sekä kuultiin MTK:n ajatuksia maatalouden ja maaseudun kehittämisestä. RKP:n nauvolainen kansanedustaja Sandra Bergqvist kertoi Saaristoasian neuvottelukunnan tavoitteista, saaristopolitiikasta ja omista ajatuksistaan Varsinais-Suomen saariston kehittämisestä. Luonnonvarakeskuksen puheenvuorossa pureuduttiin taas siihen, miten maaseuturahoitusta kannattaa tällä vuosikymmenellä hyödyntää Varsinais-Suomessa. EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta kertoi puolestaan Maa- ja metsätalousministeriö.

Tilaisuuden juontajana toimi Varsinais-Suomen Ely-keskuksen Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtaja Timo Metsä-Tokila, joka esitteli avauspuheenvuorossaan muun muassa maakunnan monipuolista alkutuotantoa ja elintarvikejalostusta sekä maaseuturahastosta myönnettyjä yritystukia.

Lisäksi kuultiin kokemuspuheenvuoroja sellaisilta ihmisiltä, jotka toteuttavat maaseutuohjelman tavoitteita käytännössä Varsinais-Suomen maaseudulla. Ääneen pääsivät Vuoden varsinaissuomalaiseksi kyläksi viime vuonna palkitun Hajalan kyläyhdistyksen hallituksen jäsen Pasi Lehti; vuoden 2020 luomuyritykseksi palkitun spelttiä viljelelevän ja jatkojalostavan Birkkalan tilan yrittäjä Simo Larmo; maatalousyrittäjiä kouluttavan Aikaa on -hankkeen vetäjä, ProAgrian huippuasiantuntija Anu Ellä sekä Leader Ravakan nuorisotyöryhmän jäsenet Iiris Soininen ja Vilma Taipale.

Heidän lisäkseen koko webinaariyleisö pääsi kertomaan mielipiteensä siitä, millainen Varsinais-Suomen maaseudun tulisi olla vuonna 2030. Artikkelikuvassa näkyy Menti-kyselyn avulla aiheesta muodostunut sanapilvi ja alla olevassa kuvassa äänestystulos siitä, mihin maaseudun kehittämisvaroja pitäisi tulevaisuudessa suunnata.

Webinaarin tallenne on katsottavissa kahden viikon ajan Youtubessa:

 

Myös osa esityksistä on luettavissa jälkikäteen. Klikkaa kuvaa, niin esitys aukeaa.

Palautetta tilaisuudesta pääsee antamaan tämän linkin kautta: https://e.eventos.fi/forms/maaseutu/88814aef-7058-11eb-a21a-ee6a04371b85

Maaseutuluotain laskeutuu pian havainnoimaan Varsinais-Suomea!

 

Varsinais-Suomessa käynnistyy vielä lokakuun aikana Maaseutuluotain, eli maaseudun kehittämiseen ja julkisuuskuvaan liittyvä kysely, jonka kautta rakennetaan kokonaisvaltainen näkemys Varsinais-Suomen maaseudun kehityksestä, tilanteesta ja kehittämistarpeista. 

Kysely suunnataan maaseudun kehittäjille ja toimijoille, muun muassa poliittisille päättäjille, kuntien viranhaltijoille, yrittäjille, yhdistyksille, tiedonvälittäjille, kehitysorganisaatioille ja asiantuntijoille. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään laajasti tilastotietoa. Kyselyn tulokset saadaan käyttöön vielä tämän vuoden puolella. 

Maaseutuluotaimen on kehittänyt ja testannut Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia. Spatian projektitutkija Pasi Saukkonen muistuttaa, että kyseessä ei ole ”ilmapuntari” tai ”fiilisten tulkki”, vaan kehittämisen työväline, jonka avulla luodaan maaseutubarometri, tunnistetaan maaseudun kehittämiskohteita ja lisätään maaseudun tunnettuutta ja näkyvyyttä.

 

Lisätietoja tutkimuksesta: 

Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia/Itä-Suomen yliopisto

Pasi Saukkonen,  p. 050 464 2534

pasi.saukkonen@uef.fi