Viikonloppuna juhlitaan Seurantaloja

 

Parhaillaan käynnissä olevat Euroopan kulttuuriympäristöpäivät huipentuvat viikonloppuna Seurantalopäiviin. Varsinais-Suomessa tapahtumia järjestetään esimerkiksi Turussa Klootin torpalla. 

Valtakunnallisia Seurantalopäiviä vietetään vuosittain syyskuun toisena viikonloppuna – tänä vuonna siis 12.–13. syyskuuta. Seurantalot ovat kylien ja kaupunginosien toimintakeskuksia, joissa harrastetaan ja järjestetään erilaisia tapahtumia. Useimmat seurantalot ovatkin täynnä elävää kulttuuriperintöä! 

Turussa Klootin torppa auki sunnuntaina

Turussa Seurantalopäiviä viettää ainakin Paattisten seura, joka avaa Klootin torpan susiovet sunnuntaina kello 13–15 osoitteessa Jokelantie 17. Tapahtumassa esitellään Klootin torpan rakennuksia ja kerrotaan Seurantalopäivistä.

– Klootin rakennusryhmä edustaa kulttuuriympäristöä parhaimmillaan. Siellä on hieno rykelmä vanhoja rakennuksia 1700-luvun lopulta alkaen. Se toimi tietynlaisena maatilana 1970-luvulle asti. Sen jälkeen se jäi tyhjilleen, kertoo Kai Kaituri Paattisten seurasta, joka nykyisin omistaa rakennukset. 

Rakennukset ovat ehtineet rapistua, mutta nyt niitä korjataan Leader Varsin Hyvän, Ely-keskuksen ja Kotiseutuliiton tuella. Kotiseutuliitto tukee päärakennuksen katon korjausta ja Leader Varsin Hyvä puolestaan sähköistystä. Lisäksi toisessa Leader-hankkeessa kunnostetaan parhaillaan Paattisten luontopolkuja. 

– Nyt pitäisi löytää vielä talkoolaisia! toteaa Kaituri. 

Klootin torppa avaa “susiovensa” sunnuntaina. Kaksiosaisten ovien nimen alkuperälle on Kai Kaiturin mukaan kaksi selitystä: Kesällä voitiin avata oven yläosa ja jättää alaosa kiinni, jotta sudet pysyivät ulkona tai sitten oven alaosa toimi aseen tukena, kun talosta ammuttiin pihalla olevia susia.

Uusseurantalot suuressa suosiossa

Perinteisesti seurantaloiksi on luettu aatteellisten yhdistysten kokoontumistiloikseen rakennuttamat talot, joita nousi Suomessa erityisesti 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Seurantaloja ovat muun muassa monet työväentalot, suojeluskuntatalot ja VPK-talot. 

Nykyisin moni kutsuu seurantaloiksi myös sellaisia taloja, joiden käyttötarkoitus on ollut alun perin aivan toinen. Esimerkkejä tällaisista ovat muun muassa kylätaloiksi remontoidut vanhat koulut.

– Minä kutsun niitä leikkisästi uusseurantaloiksi, sillä käyttötarkoitus on sama. Varsinais-Suomessakin on parisenkymmentä vanhaa koulua, jotka toimivat nyt seurantaloina, kertoo Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta, joka on kirjoittanut aiheesta tänä vuonna myös kirjan nimeltä Elävät tilat – Näkökulmia ja keinoja entisten kyläkoulujen ja muiden julkisten tilojen uusiokäyttöön yhteisöllisinä tiloina.

Valtakunnallisesti ilmiö on vielä suurempi. Etenkin maaseudulle rakennettiin uusia kouluja tiheästi 1920-luvulta 1960-luvulle asti, kun suuret ikäluokat piti saada mahtumaan koulun penkeille. Sotien jälkeen Suomessa rakennettiin muutamassa vuodessa yli 3 000 koulurakennusta. 

Nyt trendi on päinvastainen. Suomen maaseudun kyläkouluista on lakkautettu jo yli 90 prosenttia. Niistä satoja käytetään nyt uusseurantaloina paikallisten kyläyhdistysten ja muiden toimijoiden aktiivisuuden avulla. 

Tauno Linkoranta antaa Elävät tilat -kirjassaan käytännön vinkkejä siitä, miten kolmas sektori voi hyödyntää tyhjilleen jääneitä rakennuksia, mistä voi hakea tukea korjaamiseen ja ylläpitokustannuksiin ja mihin kaikkeen vanhan talon omistajan täytyy varautua. 

– Selvityksen keskeinen viesti on, että käyttö on vanhojen rakennusten parasta suojelua. Kiinteistön arvo säilyy paremmin ja toiminta kohottaa myös talon ja alueen, kunnankin, imagoa, Linkoranta toteaa kirjansa esipuheessa. 

Leinmäen kylätalo Laitilassa on yksi esimerkki uusseurantalosta, joka on rakennettu vanhasta kyläkoulusta.

 

Seurantalopäiviä vietetään osana Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä. Teemaviikon tarkoituksena on lisätä oman lähiympäristön arvostusta ja sen vaalimista. Suomessa kulttuuriympäristöpäiviä koordinoivat ympäristöministeriö, Suomen Kotiseutuliitto, Museovirasto, Opetushallitus ja Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry.

 

Artikkelikuva ©maaseutuverkosto / Jyrki Vesa

Vihiniemen kylätaloa remontoidaan maaseuturahaston ja Kotiseutuliiton tuella

 

Vihiniemen kylätalo Perniössä huokuu historiaa. Yli 100-vuotias talo on rakennettu alun perin työväentaloksi, jossa on tanssittu, näytelty, pidetty arpajaisia ja työväenliikkeen kokouksia. Nykyisin talossa majaileva kyläyhdistys on kaatanut taloa peittäneet puut ja remontoi parhaillaan rapistunutta rakennusta uuteen loistoonsa. 

Salossa entisen Perniön kunnan alueella kunnostetaan Vihiniemen kylätaloa, joka on aikanaan toiminut Perniön Työväenyhdistys Riennon työväentalona. Leader Ykkösakseli myönsi tukea keittiön ja entisen talonmiehen huoneen remontointiin. Seuraavaksi korjataan katto Suomen Kotiseutuliiton myöntämällä avustuksella ja sen jälkeen remontti jatkuu vessojen kunnostuksella. 

Tavoitteena on saada upea historiallinen talo edustuskuntoon ja aktiiviseen käyttöön. Tällä hetkellä tapahtumia on kourallinen – jotain jokaiseen vuodenaikaan. 

– Lumisina talvina lasketaan mäkeä ja vähälumisina pidetään jonkinlainen talvitapahtuma sisätiloissa. Keväällä kokoonnutaan vappupiknikille. Kesällä ja syksyllä on pidetty muun muassa tansseja, huutokauppoja ja muistelupäiviä. Adventin aikaan lauletaan joululauluja ja uudenvuoden aattona ammutaan yhdessä raketteja, kertoo Eero Kallio, Koski as. kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja. 

260-neliöisessä talossa on keittiö, ravintolasali, talonmiehen asunto, eteinen, vaatehuone ja suuri tanssisali, jossa on myös näyttämö. Remontin myötä talon toivotaan palvelevan entistä paremmin kylän yhteisiä tapahtumia, mutta myös yksityistilaisuuksia. Erityisesti tuleva vessaremontti mahdollistaa isompien tapahtumien järjestämisen, sillä tällä hetkellä käytössä on vain yksi ulkohuussi. 

Kylätalon salissa on iso näyttämö, jossa on esitetty 100-vuotisen historian aikana monenlaisia näytelmiä. Salin seinien oranssi väri on peräisin 70-luvulta, jolloin talossa tehtiin viimeinen isompi remontti. Vanhoista kuvista näkee, että ennen oransseja levyseiniä salissa oli puolipanelointi. Sellainen aiotaan taas laittaa, kunhan remontissa edetään saliin asti.

Tansseja vuodesta 1919

Vihiniemen työväentalon on suunnittelut työväentaloihin erikoistunut perniöläinen rakennusmestari ja kansanedustaja Sikstus Rönnberg (1861–1919). Rakentaminen aloitettiin vuonna 1917, ja talo otettiin käyttöön 25. toukokuuta 1919. Siitä asti talossa on tanssittu, näytelty ja järjestetty monenlaisia muita tapahtumia. Vuodelta 1928 on säilynyt valokuva, jossa talon pihalla on yli 200 ihmistä arpajaisissa.

– Arpajaiset olivat sen ajan kansan viihdettä – niin isoja tapahtumia, että niitä varten saatettiin jopa teettää uudet vaatteet. Yhtenä vuonna pääpalkintona oli lammas. Parhaina vuosina täällä myytiin tuhansia arpoja. Voittoja oli satoja, mutta suurin osa oli tietysti kampoja tai muita pikkupalkintoja. Arpajaisvoittovaroilla sitten pidettiin taloa kunnossa, Kallio selittää. 

Riennon toiminta oli aktiivista vielä 70-luvulla, mutta sen jälkeen tahti alkoi hiipua. 

– 90-luvulla täällä järjestettiin vielä kerran vuodessa tanssit, mutta 2000-luvulla toiminta loppui kokonaan. Talo alkoi rapistua ja se jäi pikkuhiljaa puiden taakse peittoon, taustoittaa Kallio. 

Koski as. kyläyhdistys perustettiin vuonna 2012 ja vuoden 2014 alussa he saivat työväentalon ostettua itselleen kylätaloksi. Kallion mukaan koko vuosi 2013 kului siihen, kun yhdistys yritti saada taloa nimiinsä. 

– Ensin etsittiin Riennon elossa olevat jäsenet, jotka pitivät kokouksen ja päättivät luovuttaa talon kyläyhdistykselle. Salon kaupungissa asia meni läpi, mutta valtion taholta tulikin päätös, että talo pitää laittaa yleiseen myyntiin. Lopulta saimme sen ostettua 1 000 eurolla. Korjaamiseen onkin sitten mennyt useita tuhansia euroja ja paljon on vielä korjattavaa järjellä. 

Salin seinälle on ripustettu vuodelta 1928 säilynyt valokuva, jossa talon pihalla on yli 200 ihmistä arpajaisissa.

Talonmiehen asunto korjattiin Leader-tuella

Talossa on ollut talonmiehen asunto, johon pääsee kulkemaan talon takaa tai ravintolasalista. Siinä asuttiin 70-luvulle asti, mutta senkin jälkeen asuntoa on vuokrattu vielä mökkeilykäyttöön. Asuntoon kuulunut keittiö ja makuuhuone on juuri saatu korjattua Leader Ykkösakselin tuella. 

– Keittiössä on jossain vaiheessa ollut iso vesivahinko. Siksi koko lattia piti poistaa. Kaikki on tehty alusta asti uusiksi, kertoo Kallio. 

Lattia korjattiin ensin Kotiseutuliiton tuella ja sen jälkeen uusi keittiö tilattiin Ikeasta Leader-hankkeena. 

– Sen kokoaminen olikin varsinainen talkootyönäyte, sillä kaikki tavara tuli ihan pieninä nippeleinä, muistelee Kallio. 

Leader Ykkösakselin tuella tehty keittiöremontti parantaa talon käyttömahdollisuuksia.

Uudessa keittiössä on paljon säilytystilaa, kaksi uunia ja hyvä liesi. 

– Nyt kelpaa laittaa tarjoiluja isompiinkin juhliin, kehuu Kallio. 

Keittiön vieressä ollut toinen huone tapetoitiin ja sinne asennettiin ilmalämpöpumppu, jotta sitä ja keittiötä voidaan jatkossa käyttää myös talvella. Remontoitu huone on tällä hetkellä yleisimmin kokouskäytössä, mutta on siellä karaokeakin laulettu.

Vanhassa talonmiehen asunnossa pidetään kokouksia ympäri vuoden.

Historian havinaa

Vuoden 2019 keväällä talossa järjestettiin isot 100-vuotisjuhlat. Niitä varten salin seinille koottiin valokuvia menneiltä vuosikymmeniltä. Nyt salin pöydillä on myös monenlaista esineistöä, jota on löydetty talon vintiltä, kun sitä alettiin siivota kattoremonttia varten. 

– Täällä on kaikenlaista pistimestä alkaen vanhoihin viinapulloihin. Yksi harjoitusasekin löytyi. Sitä on voitu käyttää harjoituksissa 1900-luvun alussa, mutta voi se olla myös teatteria varten tehty, Kallio punnitsee. 

Paljon löytyi myös vanhoja näytelmäkäsikirjoituksia ja lavasteita. Salin yhdessä kulmassa on kamina, jolla salin saa lämpimäksi ja toisessa kulmassa tanssikulttuurista muistuttava lipunmyyntikoppi. 

Koski as. kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja Eero Kallio esittelee talon vintiltä tehtyjä löytöjä.
Eteisessä on vanha tupakkateline, johon mahtuu yli 80 tupakkaa. Talon vaatehuoneeseen tuli tupakointikielto jo 1920-luvulla. Kun vei takkinsa tai kävi tanssimassa, saattoi tupakan jättää siksi aikaa telineeseen.

Kyläyhdistys pitää asukkaista huolta

Koski as. kyläyhdistys pitää huolta paitsi kylätalosta myös alueensa asukkaista. 

– Meillä on sellainen naapuriapu, johon voi ottaa yhteyttä, jos tarvitsee vaikka kissanhoitoa tai miesvoimaa kasvihuoneen siirtämiseen. Kiukaita ollaan käyty asentamassa ja korona-aikaan hoidettiin talkoilla riskiryhmäläisten ruokaostoksia, jotta kaikki pärjäävät täällä syrjäseudulla, Kallio kertoo yhdistyksen toiminnasta. 

Yhdistyksessä on yli 80 jäsentä, joista kymmenkunta toimii johtokunnassa. Omaa lehteä on tehty vuodesta 2014, ja varoja kerätään oman seinäkalenterin avulla. Vuoden 2020 kalenteri kuvitettiin Jouko Heikolan akvarellimaalauksilla, jotka kuvaavat Kosken kylän vanhoja rakennuksia. 

– Hän asui täällä jo pikkupoikana ja muistaa hyvin, miten aluetta pommitettiin paljon talvisodan aikana. Tänä vuonna hän täytti 90, kertoo Kallio. 

Ravintolasalissa on paikallisen palkitun luontokuvaajan Ana Schorin näyttely, johon on valittu Kosken asemanseudulla kuvattuja revontulia, salamointia ja tähtitaivaita.
Kun kyläyhdistys osti Vihiniemen työväentalon, se ei edes näkynyt tieltä. Nyt kun pihalta on kaadettu 70 isoa puuta, upea talo on taas ihmisten silmänilona. Vieressä solisee Varsinais-Suomen ja Uudenmaan rajaa merkkaava Kiskonjoki.

 

Vihiniemen kylätalon Leader-hankkeet

 

LIVE-teemahanke 

Toimenpiteet: keittiön remontti

Leader-tuki: 4245,24 euroa

Korvaus talkoista: 2061,30 euroa

Oma rahoitus: 2183,94 euroa

Kokonaiskustannus: 8490,47 euroa

 

LIVE 3 -teemahanke

Toimenpiteet: kammarin remontti

Leader-tuki: 4674 euroa

Korvaus talkoista: 4674 euroa

Kokonaiskustannus 9348 euroa