Varsinais-Suomen Leader-hankkeissa ollaan tehty tällä kaudella jo yli 100 000 tuntia vapaaehtoistyötä

 

Lauantaina 5. joulukuuta vietetään kansainvälistä vapaaehtoistoiminnan teemapäivää. Leader-toiminta kannustaa omalta osaltaan vapaaehtoistyöhön maaseudulla, sillä suurimmassa osassa hankkeista omavastuuosuuden hankkeen budjetista voi korvata talkootyöllä. 

Varsinais-Suomen alueella on tehty erilaisten Leader-hankkeiden sisällä vuosina 2014–2020 yhteensä jo 104 236,5 tuntia talkootyötä. Leader-ryhmän rahoittaman hankkeen omavastuuosuuden voi hankkeesta riippuen korvata joko osittain tai kokonaan talkootyöllä. Leader-ryhmät laskevat talkootyön arvon niin, että ihmisen tekemästä talkootyötunnista saa 15 euroa ja koneen tekemästä talkootyötunnista 30 euroa. Leader-projekteissa ahkeroineiden vapaaehtoisten työpanos on tuonut Varsinais-Suomeen siis yhteensä 1,56 miljoonaa euroa. 

Osa kuluvan ohjelmakauden talkootyötunneista on vielä raportoimatta ja lisäksi hankkeissa tehdään usein paljon myös sellaisia talkootöitä, joita ei raportoida Leader-ryhmille, joten todellisuudessa tuntimäärä on vielä virallisen tilaston lukua suurempi.

Esimerkiksi tämän vuoden kesäkuussa valmistuneen Liedon Parmaharjun urheilutalon remontin eteen tehtiin yli 5 000 tuntia talkoita ja Halikossa Salakallion leirintäalueen uuden kerhotalon eteen 4 700 tuntia.

Lisäksi vapaaehtoistyötä tehdään paljon myös Leader-ryhmien hallituksissa.

Wirmon Marttojen kautta paljon vapaaehtoistyötä Leader-projekteissakin tehnyt mynämäkeläinen Maija-Lotta Vauramo on parhaillaan ehdolla Vuoden vapaaehtoiseksi. Hänen mukaansa vapaaehtoistyössä tärkeintä on kiittäminen.

– Kyllähän sen oman työnsä tuloksen aina näkee, mutta se konkreettinen kiitos on tosi tärkeä. Sen avulla jaksaa taas tarttua seuraavaan projektiin, Vauramo kiteyttää.

Leader-ryhmistä Ykkösakseli toimii myös Uudenmaan puolella ja Ravakka Satakunnan puolella. Tässä tilastossa on mukana vain Varsinais-Suomen puolella tehdyt talkoot.

Paikallista kehittämistä

Leader-toiminta perustuu siihen, että paikalliset ihmiset tietävät itse parhaiten, miten omaa kotiseutua tulisi kehittää. Leader-ryhmät myöntävät rahoitusta yrittäjien, yhdistysten ja muiden yhteisöjen hankkeille. Tarkoituksena on hyödyntää paikallista asiantuntemusta ja osaamista oman alueen parhaaksi.

Valtakunnallisesti Leader-ryhmien käytössä on ollut julkista rahoitusta Suomen maaseutuohjelman kautta ohjelmakaudella 2014–2020 yhteensä 300 miljoonaa euroa. Rahoituksesta 42 % tulee EU:lta, 38  % valtiolta ja 20 % kunnilta.

Päätökset rahoitettavista kohteista tekevät Leader-ryhmien hallitukset, jotka koostuvat paikallisista ihmisistä: julkisen tahon edustajista, yhdistystoimijoista ja maaseudun asukkaista.

Siirtymäkausi alkaa tammikuussa

Erilaisille maaseutua kehittäville hankkeille voi hakea rahoitusta oman alueensa Leader-ryhmästä tai Varsinais-Suomen Ely-keskuksesta nykyiseen tapaan myös vuosina 2021–2022.

Euroopan Unioinin maaseuturahaston ohjelmakausi 2014–2020 päättyy pian, mutta rahoitus jatkuu entiseen malliin. Uusi ohjelmakausi alkaa vuonna 2023, ja sen valmistelu on parhaillaan käynnissä. Ohjelmakausien väliin tulee kahden vuoden mittainen siirtymäkausi, jonka aikana käytetään uuden rahastokauden varoja, mutta rahoituspäätöksissä noudatetaan nykyisen kauden sääntöjä ja tavoitteita.

Myös maaseudun yritysten toimintaa rahoitetaan nykyisillä toimenpiteillä vuoteen 2022 asti.

Teksti: Janica Vilen

Artikkelikuvat: ©maaseutuverkosto

Mynämäkeläinen Maija-Lotta Vauramo ehdolla vuoden vapaaehtoiseksi

 

Kansalaisareena palkitsee kansainvälisen vapaaehtoistoiminnan päivän kynnyksellä perjantaina 4. joulukuuta jo seitsemännen kerran Vuoden vapaaehtoisen. Yleisöäänten perusteella finaaliin pääsi kymmenen ehdokasta, joista yksi on Wirmon Marttojen kautta Leader-projekteissakin ahkeroinut Maija-Lotta Vauramo. 

Mynämäkeläinen Maija-Lotta Vauramo on aina tehnyt paljon vapaaehtoistyötä. Jo lapsena hän marttaili innokkaasti oman isoäitinsä kanssa, mutta varsinaisesti hän kertoo vapaaehtoistyönsä alkaneen kehitysvammaisten parista. 

– Opiskelin sosiaalialaa ja sitä kautta päädyin avustajaksi esimerkiksi sellaiselle armeijahenkiselle vammaisjärjestöjen järjestämälle leirille ja sen jälkeen tukihenkilöksi, hän muistelee nuoruuttaan.  

Parin kauden ajan Vauramo oli mukana kunnallispolitiikassa, ja lisäksi hän on toiminut vapaaehtoisena seurakunnassa.

– Tykkään ideoida uutta ja järjestää kaikenlaista. Seurakunnassa olen ollut mukana järjestämässä monenlaisia tapahtumia, hän kertoo. 

Vauramoa ollaan kiitelty seurakunnan vapaaehtoistyössä ennen kaikkea pirteästä ja avoimesta otteesta. Hänen tekemänsä matalan kynnyksen tempaukset ovat tavoittaneet myös niitä, joille, seurakunta on muuten jäänyt etäiseksi. 

Myös teatteria tuli kokeiltua naapurikunnan puolella Nutturlan Makasiiniteatterissa  ennen kuin hän löysi nykyisen harrastuksensa eli marttailun pariin. 

– Tämä on sellainen harrastus, joka vie helposti mukanaan. Meillä on niin mahtava porukka, että on kiva tehdä kaikenlaista. Marttailun nimissähän voi järjestää oikeastaan ihan mitä tahansa maan ja taivaan väliltä, jos vain itse ottaa vastuun. Ja kyllä ne muut yleensä aina innostuvat mukaan, Vauramo iloitsee. 

– Esimerkiksi tänä syksynä saattoi käydä niin, että menin omin päin lupaamaan, että Wirmon Martoilla on Mynämämäen joulutorilla Tiernapoikaesitys. Kun sitten Facebookkiin kirjoitin muille martoille, mitä on tullut luvattua, 18 ihmistä ilmoittautui vapaaehtoiseksi.

Kun joku projekti on kesken, Vauramolla saattaa kulua vapaaehtoistyön parissa enemmän tunteja kuin palkkatyössä. Välillä kotityötkin jäävät vapaaehtoistöiden jalkoihin. Silti hänen mukaansa vapaaehtoistyö antaa aina enemmän kuin ottaa. 

– Marttojen kautta olen saanut paljon uusia ystäviä – eri-ikäisiä ja muualta muuttaneita, eli sellaisia, joihin en olisi muuten ikinä törmännyt, hän toteaa. 

Kotiväki onneksi ymmärtää Vauramon harrastuneisuuden ja välillä he marttailevatkin koko perheen voimin. 

Vuoden vapaaehtoiseksi ehdolla olevaa Maija-Lotta Vauramoa kuvaillaan kilpailun esittelytekstissä aktiiviseksi ikiliikkujaksi, joka rakastaa kaikkea yhteisöllisyyttä lisäävää toimintaa. Hän ottaa toiminnassa mielellään paljon vastuuta ja hoitaa hommat kutsuen muutkin mukaan tekemään.

Leader Ravakka vapaaehtoisten apuna

Wirmon Marttojen viimeisin ponnistus, eli Yhteisötila Tuuki, syntyi Leader Ravakan avustuksella. Mynämäen käsi- ja taideteollisuus oppilaitoksen entisiin tiloihin rakennettu yhteisötila avattiin lokakuussa. 

– Kun nuorilla on nuokkari, niin meillä keski-ikäisillä on nyt keskari, Vauramo veistelee. 

– Täällä on hyvät keittiöt, joihin voi tulla kokkaamaan ja esimerkiksi ompelukoneita ja saumureita, joilla voi tulla tekemään käsitöitä. Tai sitten voi lukea lehtiä tai viettää aikaa muiden kanssa. Keittiöitä käytetään meidän ruokakursseilla, joita varten ollaan aikaisemmin vuokrattu koulun keittiötä.

Leader Ravakka myönsi hankkeelle 9 700 euron tuen. Lisäksi yhteisötilan eteen tehtiin yhteensä 1 431 tuntia talkoita, joilla katettiin hankkeen omavastuuosuus (5 500 euroa).

– Meitä marttoja oli talkoissa yli 50, mutta marttojen lisäksi oli toki paljon muitakin  vapaaehtoisia. Koko projekti pilkottiin niin pieniin palasiin, että kaikki halukkaat pääsivät osallistumaan. Yksi kävi jonain päivänä siivoamassa ja toinen seuraavana päivänä kokoamassa kalusteita. Yleensä ihmiset karttavat talkoita, kun pelkäävät, että joutuvat ottamaan vastuulleen liian ison kakun. On paljon helpompi tarttua johonkin yhteen tehtävään. 

Yhteisötilaa ja siellä olevia tarvikkeita voivat käyttää muutkin yhdistykset ja yhteisöt, eikä käytöstä peritä vuokraa. Tilassa on koko ajan pöydät ja tuolit 30 hengelle, mutta lisää saa pystytettyä tarvittaessa. Ylläpidosta ja varauskalanterista aiheutuvia kustannuksia katetaan yhteistötilan kummiyritysten avulla. 

Toinen Wirmon Marttojen Leader Ravakalta rahoitusta saanut hanke oli kansainvälinen ruokaprojekti, joka tehtiin yhteistyössä romanialaisten kanssa. Romaniasta on ollut pieni porukka Mynämäellä tutustumassa suomalaisiin perinneruokiin ja Wirmon Martat ovat puolestaan käyneet vastaavalla reissulla Romaniassa. 

– Saimme maistaa monien eri alueiden perinneruokia ja pääsimme käymään myös viinitiloilla ja ruokatapahtumissa. Hanke oli kaikin puolin todella antoisa!

Yhteisötila Tuukin sisustus on yhdistelmä uutta ja kierrätettyä sekä marttojen luovia keksintöjä. Esimerkiksi liesituulettimien tilalle LVI-alalla työskentelevä Vauramo kehitteli ilmastointikanavien osista omatekoiset huuvat.
Yhteisötila Tuukin portaikkoon ollaan koottu kuvia menneistä tapahtumista.

Vapaaehtoistyön merkitys korostuu maaseudulla

Maija-Lotta Vauramo on kasvanut Mynämäellä ja todennut, että jos maaseudulla jotain haluaa, niin sen eteen pitää itse toimia. 

– Ei tänne kukaan meille tuo tapahtumia tai kursseja. Kyllä ne pitää itse järjestää. Tärkeintä täällä maaseudulla on tehdä yhteistyötä. Marttayhdistyksiäkin on täällä kahdeksan, kun niitä on aikanaan perustettu joka kylään. Tietysti kannattaa tehdä asioita yhdessä ja kutsua avoimesti kaikki mukaan toimintaan. 

Wirmon Marttojen kaikki toiminta on avointa kaikille, mutta jäsenmaksun maksaneet saavat alennusta esimerkiksi kurssimaksuista. 

Vauramo kokee, että tärkein asia vapaaehtoistyössä on kiittäminen. 

– Kyllähän sen oman työnsä tuloksen aina näkee, mutta se konkreettinen kiitos on tosi tärkeä. Sen avulla jaksaa taas tarttua seuraavaan projektiin. 

Leader-toiminta kannustaa omalta osaltaan vapaaehtoistyöhön maaseudulla, sillä suurimmassa osassa hankkeista omavastuuosuuden hankkeen budjetista voi korvata talkootyöllä. Ravakan alueella on tehty talkoita vuonna 2014 alkaneella ohjelmakaudella yli 35 000 tuntia. 

Leader Ravakan toiminta-alueeseen kuuluu Eurajoki, Laitila, Mynämäki, Pyhäranta, Rauma, Uusikaupunki ja Vehmaa. Toimintaa ohjaa EU-rahoitteinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma. 

Viime vuonna Marttojen 100-vuotisjuhlien aikaan Wirmon Martat askartelivat SankariMartan, jonka ulkomuoto muistuttaa erehdyttävästi Maija-Lotta Vauramoa.

 

Janica Vilen

*Juttua muokattu 3.12. klo 15.30 Tuukin talkootuntimäärän osalta.