Varsin Hyvän nuorisotyöryhmä perustetaan joulukuussa!

Joona Silvola toimistossaan.

 

Oletko kiinnostunut oman asuinalueesi kehittämisestä ja nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä? Kiinnostaako alueellinen ja kansainvälinen yhteistyö? Turun seudun 13–25-vuotiailla on nyt ainutlaatuinen tilaisuus liittyä mukaan Leader Varsin Hyvän nuorisotyöryhmään!

Leader Varsin Hyvän projektikoordinaattori Joona Silvola kiertää parhaillaan Turun seudun kunnissa kertomassa nuorille maaseudun kehittämisestä. Varsin Hyvään ollaan perustamassa nuorisotyöryhmää, johon pyritään saamaan edustus kaikista Leader-ryhmän toiminta-alueen kunnista: Kaarinasta, Liedosta, Maskusta, Naantalista, Nousiaisista, Paimiosta, Raisiosta, Ruskolta, Sauvosta, Taivassalosta ja Turusta. 

– Useampi nuori on jo löytynyt! Vielä seuraavat pari viikkoa kierrän kunnissa, ja joulukuussa olisi sitten tarkoitus järjestäytyä, kertoo Silvola. 

Nuorisotyöryhmässä pääsee vaikuttamaan siihen, miten maaseutua kehitetään Turun seudulla ja millaisiin asioihin EU:n maaseuturahaston tukivaroja suunnataan. Nuorisotyöryhmä saa käsittelyynsä nuorten omia hankehakemuksia ja pääsee lisäksi osallistumaan monenlaisiin työpajoihin ja opintomatkoihin. 

– Lisäksi toiminnalla on paljon välillisiä hyötyjä. Nuorisotoiminnasta voi olla hyötyä esimerkiksi työnhaussa. Nuorisoyhteistyön kautta voi saada myös uusia kavereita ja sellaisia verkostoja, joista on hyötyä aikuisiällä. 

25-vuotias Silvola on itse toiminut useamman vuoden Uudenkaupungin nuorisovaltuustossa.

– Siitä on ollut ihan selkeää hyötyä. Tuskin olisin tätäkään työpaikkaa saanut ilman sitä kokemusta, Silvola pohtii. 

Tukea yrittäjyyteen ja kestävään kehitykseen

Tuleva nuorisotyöryhmä pääsee käsittelemään Nuoriso-Leaderin hakemuksia. Varsin Hyvä tarjoaa Nuoriso-Leaderin kautta rahoitusta tällä hetkellä nuorten yrittäjyyden edistämiseen ja kestävää kehitystä tukevaan toimintaan. 

Jos maaseudulla asuva nuori haluaa työllistää itsensä, toiminnan käynnistämisestä aiheutuviin kuluihin tai tarvittaviin investointeihin voi saada korkeintaan 500 euron tuen.

Kestävää kehitystä tukeva rahoitus on myös korkeintaan 500 euroa. Sitä voi saada esimerkiksi teeman mukaisen tapahtuman järjestämisestä syntyviin kuluihin, kurssitoimintaan, yhteiskäyttöön tulevien harrastusvälineiden hankintaan, opintoretkien kuljetuksiin, tilavuokriin tai esiintyjäpalkkioihin. Hakijana voi toimia vähintään kolmen 12–25-vuotiaan nuoren ryhmä, alueella toimiva yhdistys tai kunnan nuorisotoimi.

Kansainvälisiä mahdollisuuksia

Leader Varsin Hyvän nuorisotoimintaa kehitetään osana Opportunities for Young People -hanketta. Hankkeen aikana perustetaan Varsin Hyvälle oma nuorisotyöryhmä ja kehitetään omaa nuorisotoimintaa, mutta tehdään myös yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Yhtenä hankekumppanina Varsin Hyvällä on Vakka-Suomessa toimiva Leader Ravakka ja toisena Pohjois-Italiassa toimiva Leader-ryhmä.

– Tarkoitus on lähteä ensi keväänä käymään Italiassa ja italialaiset tulevat sitten vastavierailulle Suomeen kesän aikana. Yhteistyön kautta nuoret saavat kansainvälisiä verkostoja ja kokemusta kansainvälisessä ympäristössä toimimisesta, Silvola kertoo. 

Tähän mennessä italialaisten kanssa on pidetty vasta yksi palaveri, mutta jo sen perusteella Silvola uskoo, että yhteistyöstä tulee hedelmällistä.

– Siellä ollaan vasta käynnistämässä nuorisovaltuustoja. Suomessa työ on jo pitkällä, joten pystymme kertomaan heille täällä saaduista kokemuksista. 

Leader-toiminta tähtää maaseudun kehittämiseen omalla kotiseudulla, mutta yhteistyössä laajan eurooppalaisen verkoston kanssa. Nuorisotyöryhmän kautta pääsee siis vaikuttamaan siihen, mihin suuntaan omia kotikulmia kehitetään ja samalla tutustumaan kansainväliseen maaseutupolitiikkaan.

Työpajoja ja aktivointia

Leader Varsin Hyvän nuorisotoiminnassa korostuu monenlaiset työpajat. Ensimmäinen niistä järjestetään heti joulukuussa Sauvossa yhteistyössä Paimion–Sauvon 4H-yhdistyksen kanssa. Työpajan teemana on nuorten kesäyrittäjyys.

Tulossa on myös yhteisiä työpajoja Leader Ravakan nuorisotyöryhmän kanssa. 

– Siellä on toiminut nuorisotyöryhmä jo jonkin aikaa, joten voimme oppia heiltä paljon, Silvola sanoo. 

Lisäksi nuorisotyöryhmän jäsenten toivotaan vievän omiin kotikuntiinsa viestiä NuorisoLeaderin mahdollisuuksista. Tällä hetkellä tukimuoto on vielä melko tuntematon. 

Vaikka mahdollisuuksia on paljon, toiminnan on kuitenkin tarkoitus olla harrastusmaista. Kokouksia järjestetään vuoden aikana 4–6 ja niistä maksetaan kokouspalkkio matkakuluineen. 

– Nuorilla on elämässään niin paljon kaikkea muutakin, että tämän toiminnan ei ole tarkoitus kuormittaa ketään, Silvola päättää.

 

Kiinnostuitko?

Ilmoittaudu mukaan toimintaan Varsin Hyvän sivuilla!

 

Tervetuloa Varsinais-Suomen Älykkäät maaseudut -webinaariin! Luvassa ajankohtaista asiaa ja uusia näkökulmia maaseudun kehittämiseen

 

Millainen on Varsinais-Suomen maaseutu nyt? Entä vuonna 2030? Tule kuulolle 16. helmikuuta, kun Älykkäät maaseudut -kiertue rantautuu Varsinais-Suomeen. Tilaisuudessa saadaan nähdä myös Varsinais-Suomen Maaseutuluotaimen alustavia tuloksia!

Varsinais-Suomen Älykkäät maaseudut -webinaari järjestetään tiistaina 16. helmikuuta kello 8–12, jolloin on tavoitteena yhden aamupäivän aikana ottaa haltuun Varsinais-Suomen maaseudun tulevaisuus! Webinaarissa tullaan kuulemaan mielenkiintoisia puheenvuoroja maaseudun kehittämisen ajankohtaisista asioista sekä tulevaisuuden visioista. Ääneen pääsevät alan parhaat asiantuntijat sekä konkreettisen työn tekijät ja tietysti uusi sukupolvi. 

Tilaisuuden avaa Timo Metsä-Tokila, joka toimii Varsinais-Suomen Ely-keskuksessa elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtajana. Sen jälkeen Spatian projektitutkija Pasi Saukkonen kertoo Varsinais-Suomessa viime syksynä tehdystä Maaseutuluotain-kyselystä, jonka tuloksia analysoidaan parhaillaan. 

– Vaikuttaisi siltä, että maaseudun tilasta ja kehittämisestä ajatellaan Varsinais-Suomessa hieman myönteisemmin kuin aiemmissa Maaseutuluotain-kohteissamme Uudellamaalla, Hämeessä ja Kaakkois-Suomessa, kommentoi Pasi Saukkonen. 

MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg tekee katsauksen varsinaissuomalaisen maatalouden ja maaseudun kehitysmahdollisuuksiin ja kansanedustaja Sandra Bergqvist (RKP) kertoo maaseutupolitiikan ja saaristopolitiikan ajankohtaisista teemoista ja tavoitteista Varsinais-Suomen näkökulmasta. 

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Hilkka Vihinen puhuu puolestaan siitä, missä elinkeinotoimintaa kannattaa harjoittaa, mikä on Varsinais-Suomen rooli suomalaisessa ruuantuotannossa ja miten maaseuturahoituksella voidaan edistää elinkeinon harjoittamisen edellytyksiä Varsinais-Suomessa 2020-luvulla. 

Webinaarin päätteeksi kuullaan vielä isosta kuvasta, eli EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kansallisista tavoitteista. CAP27-strategiasuunnittelun uusimmat kuulumiset kerrotaan webinaariväelle suoraan Maa- ja metsätalousministeriöstä, kun puheenvuoron saa ministeriön ruokaosaston päällikkö Minna-Mari Kaila. 

Millainen on maaseutumme vuonna 2030?

Osana webinaaria annetaan puheenvuoro myös niille, jotka tekevät käytännön työtä maaseudun hyväksi Varsinais-Suomessa. Omien alustustensa jälkeen puhujat osallistuvat paneelikeskusteluun pohtimaan, millainen on Varsinais-Suomen maaseutu vuonna 2030. 

Hajalan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Pasi Lehti kertoo, miten heidän yhdistyksensä on tuonut Salon maaseudulle lisää elinvoimaa muun muassa uuden kyläkaavan, lisättyä todellisuutta sisältävän tonttimarkkinointivideon ja poliittisen vaikuttamisen avulla. Hajalan kylässä asuu noin 600 asukasta ja viime vuosina se on tullut tutuksi kyläkoulun ja päiväkodin ympärillä käydystä uutisoinnista. Molemmat lapsiperheiden keskeiset palvelut on onnistuttu säilyttämään aktiivisen kylätoiminnan ansiosta. Hajalan kylä valittiin viime vuonna Varsinais-Suomen vuoden kyläksi.

Salon Suomusjärvellä luomuspelttiin keskittyvää Birkkalan tilaa pyörittävä Simo Larmo kertoo webinaarissa oman yritystarinansa, jota maaseuturahasto on tukenut matkan varrella. Tilalla ollaan alkutuotannon lisäksi kehitetty speltistä muun muassa jauhoja, hiutaleita ja pastaa. Uusimpana aluevaltauksena yritys on alkanut jalostaa tuotteita myös ennen hukkaan heitetyistä speltin kuorista. Birkkalan tila palkittiin viime vuonna Vuoden Luomuyritykseksi ja Simo Larmo puolestaan on palkittu vuonna 2018 Varsinais-Suomen Vuoden nuoreksi yrittäjäksi. 

ProAgrian huippuasiantuntija Anu Ellä vetää parhaillaan Maaseuturahaston tukemaa ProAgria Länsi-Suomen Aikaa on -hanketta, joka on auttanut maatilayrittäjiä kehittämään toimintaansa niin, että aikaa jää muuhunkin kuin työntekoon. Esimerkiksi nurmituotannossa satotaso on hankkeen aikana tuplaantunut, monella tilalla työn laatu on parantunut ja samalla työtuntien määrä on laskenut. Yrittäjille on tarjottu tietoa ja koulutusta, mutta parhaat tulokset ovat syntyneet pienryhmätoiminnan ansiosta. 

Maaseutua kehitetään ennen kaikkea siksi, että se säilyisin elinkelpoisena myös tuleville sukupolville. Siksi webinaarissa kuullaan myös nuorten ajatuksia kehitysvarojen suuntaamisesta. Leader Ravakan nuoristyöryhmässä mukana olevat 17-vuotias Iiris Soininen ja 19-vuotias Vilma Taipale pääsevät päättämään Ravakan NuorisoLeader-rahoituksesta ja osallistumaan Ravakan kansainväliseen toimintaan. Webinaarissa he kertovat NuorisoLeader-toiminnasta ja ajatuksiaan siitä, mihin suuntaan Varsinais-Suomen maaseutua tulisi kehittää.

Ilmoittaudu mukaan!

Varsinais-Suomen Älykkäät maaseudut -webinaari on osa valtakunnallista ohjelmakokonaisuutta. Maaseutuverkoston luotsaama Älykkäät maaseudut -kiertue käynnistyi helmikuussa 2020. Varsinais-Suomen webinaari on kiertueen viimeinen etappi. 

Webinaari on kaikille avoin ja maksuton. Ilmoittaudu mukaan tämän linkin kautta!