Salon Hajala on Varsinais-Suomen vuoden kylä 2020!

 

Maakunnallinen kylätoiminnan kattojärjestö Varsinais-Suomen Kylät ry on valinnut alueeltaan vuoden kylän 2020, joka on Hajalan kylä Salosta. Kolmelle muulle finaaliin asti selvinneelle kylälle – Naantalin Röölälle, Kemiönsaaren Kasnäsille ja Liedon Yliskulmalle – jaettiin kunniamaininnat. 

Varsinais-Suomen vuoden kylä 2020 palkittiin Varsinais-Suomen kyläpäivässä, joka järjestettiin viime vuoden voittajakylässä Kemiönsaaren Västanfjärdissä sunnuntaina 23. elokuuta. Voittajakylä eli Hajala oli palkinnosta otettu.

On upeaa, että työmme kylän hyvinvoinnin eteen on noteerattu saadessamme vastaanottaa Vuoden kylä -tittelin, kommentoi Hajalan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Pasi Lehti tuoreeltaan. 

Vanhan Kuninkaantien varrelle sijoittuvassa Hajalan kylässä asuu noin 600 asukasta ja viime vuosina se on tullut tutuksi kyläkoulun ja päiväkodin ympärillä käydystä uutisoinnista. Molemmat lapsiperheiden keskeiset palvelut on onnistuttu säilyttämään kylän aktiivisen toiminnan ansiosta.

Valinnat teki Varsinais-Suomen Kylät ry:n kokoama seitsenhenkinen raati, jossa Varsinais-Suomen Kylät ry:tä edustivat pj. Sami Tantarimäki sekä kyläasiamies Tauno Linkoranta ja kyläaktivaattori Joonatan Stenwall. Mukana olivat myös Varsinais-Suomen liitosta Sami Heinonen, Haloo Maaseutu -hankkeesta Janica Vilen, Leader Varsin Hyvän ja Ravakan EkoTeko -hankkeesta Tiina Saaresranta ja Osuuspankista Eero Kaskela.

Teemana kokeileva kylä

Tällä kertaa vuoden kylä -kilpailu käytiin teemalla Kokeileva kylä. 

– Etsimme siis kylää, joka on kokeillut tai aloittanut jotain, mitä ei aiemmin ole kylällä tehty. Se voi olla uutta toimintaa, uusi tapahtuma, uusi yhteistyömuoto tai jotain muuta, taustoittaa Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta. 

Hajalassa onkin kokeiltu vaikka ja mitä! Kylälle tehdään parhaillaan omaa kyläkaavaa ja se on muutenkin aktiivisessa yhteistyössä kunnan kanssa. Kun kyläkoulun sulkemista pohdittiin osana kaupungin oppimisympäristöselvitystä, kyläläiset eivät asettuneet vastarintaan plagaattien kanssa, vaan lähtivät ideoimaan kylän kehittämistä ja neuvottelemaan valtuustoryhmien kanssa tulevaisuudesta. Lisäksi Hajalan kylä vaikuttaa aktiivisesti tunnin juna -projektiin. Kaksoisradan myötä Hajalaan olisi mahdollisuus saada asema takaisin, mikä varmasti virkistäisi kylää entisestään. Myös Hajalaan johtavalle moottoritien rampille on rakenteilla liityntäparkki työmatkalaisille tänä syksynä. 

Asukashankintaan panostetaan muun muassa uuden verkkosivun avulla. Tällä hetkellä Hajalaan olisi itse asiassa muuttajia enemmän kuin asuntoja on tarjolla. Tontteja on kuitenkin kaupan, ja niitä aletaan markkinoida videoiden avulla lisätyn todellisuuden kera. Tuleva kyläkaava helpottaa uusien asukkaiden rakennusprojekteja, sillä kaavan myötä lupaprosessit kevenevät. 

Uudet asukkaansa Halajan kylä ottaa vastaan lahjoittamalla kyläkassin, jossa on kahvipaketti, paikallinen Kuiron reikäleipä ja kylän esite. Tapaamisten yhteydessä on selvinnyt, että uusia asukkaita on muuttanut Hajalaan muun muassa Englannista, Italiasta ja Virosta. Kylän historiaa tuodaan esille muun muassa kyläkävelyiden avulla. 

Yhdistys lämmittää kyläläisille saunaa keskiviikkoisin Myllytyryn uimalammella ja järjestää useita vuosittaisia tapahtumia, joihin koko kylä osallistuu. Koronankaan vuoksi ei jääty pyörittelemään peukaloita, vaan kyläläiset laittoivat MLL:n tuella koulun pihapiiriin pystyyn kerhotoiminnan, jossa lapset saivat viettää kesää porukalla ohjatun toiminnan parissa vanhempien tehdessä etätöitä.

Hajalassa kylän yhteinen saunapäivä on keskiviikko. Kyläyhdistyksen ympäristötiimi on rakentanut uimarannalle myös pukukopit. MLL järjestää lammella uimakoulua joka kesä.

Uusi kylähuone tulossa!

Kylälle on valmistumassa myös yhteisöllinen tila Hajalan koulun entiseen talonmiehen asuntoon. Kylän yhteistä olohuonetta ja kokoontumistilaa tehdään talkootyönä isolla porukalla vanhaa kunnioittaen. Karvan alle 10 000 euron projektiin on saatu rahoitus Leader Ykkösakselilta. 

– Remonttia on tehty sillä ajatuksella, että ei laiteta kaikkea uusiksi, vaan korjataan vanhaa. Esimerkiksi pinkopahvit ovat seinässä ja värit ovat alkuperäiset. Hajalan kylässä on entisöijä, jonka johdolla on pidetty entisöintikurssi. Siellä ollaan korjattu vanhoja ikkunoita, Pasi Lehti kertoo projektista.

Muutenkin hankkeessa ollaan hyödynnetty mahdollisimman paljon paikallista osaamista.

– Ensimmäisissä talkoissa oli 24 henkeä. Sen jälkeen korona tappoi melkein koko homman, mutta nyt taas ollaan kokoonnuttu talkoisiin 2–7 hengen porukoissa. Muutamat maalaustalkoot pidetään vielä, kertoo Lehti, joka itsekin on aikanaan 80-luvun alussa asunut vuokralla kyseisessä asunnossa.

Tilaan on tulossa muun muassa iso kokouspöytä ja kyläkirjasto. Lapset ja nuoret saavat käyttää tilaa koulun jälkeen.

Parhaillaan rakentuvan kylähuoneen ikkunat on korjattu entisöintikurssin puitteissa.

Kilpailulla pitkä perinne

Maakunnallinen vuoden kylä -palkinto on jaettu Varsinais-Suomessa nyt jo 19 kertaa. Saloon palkinto on osunut kaksi kertaa ennenkin: vuonna 2018 Märynummeen ja vuonna 2010 Teijon alueelle. Koko Suomen vuoden kylän valitsee puolestaan Suomen Kylät ry. Valtakunnallinen voitto on tullut Varsinais-Suomeen muutaman kerran: vuonna 2011 Teijolle Saloon, vuonna 2006 Untamalan kylälle Laitilaan, vuonna 1997 Santtion kylään Pyhärantaan ja vuonna 1988 Kaivolan kylään Laitilaan. 

Tänä vuonna Varsinais-Suomen omassa kilpailussa palkittiin voittajan lisäksi kunniamaininnoilla kolme finalistikylää: Röölä, Kasnäs ja Yliskulma.

Naantalin Rymättylässä sijaitsevasta Röölän kylästä on tullut kyläkisan vakiomenestyjä. Reilun 200 asukkaan kylä on ollut paljon esillä uudelleen heränneen satama-alueen ansiosta. Tehtaalla sijaitseva Kylähuone on suosittu matalan kynnyksen kohtaamispaikka, jossa käsitellään kaikenlaisia aiheita maan ja taivaan väliltä. Dikseli-museokin on siirtynyt kylätoimikunnan suojiin. Nykyisin Röölässä on helppo järjestää tapahtumia, sillä rantaan ollaan saatu vessa ja siirrettävä esiintymislava, jonka myötä Röölässä ollaan päästy nauttimaan muun muassa teatterista ja huippuartistien konserteista. 

Tuula-Maria Kangaslampi esitteli vuoden kylä -tuomaristolle muun muassa Silliperinnemuseo Dikselin, jossa kyläyhditys opastaa museovieraita.

Vuoden kylä -kisan toinen kunniamaininta annettiin Kemiönsaaren Kasnäsin kylälle. Kylässä on vain noin 70 asukasta, mutta toimivia yhdistyksiä on lukuisia. Pienessä kylässä on vahva yhteisöllisyys, jota tuetaan monin tapahtumin ja saariston perinteitä ylläpitäen. Juhannussalko ja kylän yhteinen perunapuuroilta edustavat perinteitä, joulukuusen poltto ja ankkojen uittokilpailut ovat tuoreempaa perua. Kylällä on kolme uutta luontopolkua ja yhteistyötä tehdään Kasnäsin kylpylän kanssa. Kasnäsin kylä valitsee vuosittain Vuoden kesäasukkaan. Uutena projektina Kasnäs kerää rahaa Itämeren suojeluun kirkkovenesoudun avulla. 

Kasnäsin kyläyhdistys kierrätti tuomaristoa kauniissa perinteisessä saaristomaisemassa. Matkan varrella nähtiin muun muassa pirunpelto, kotkan pesäpuu, laiduntavat lampaat, villivadelmat ja Kasnäsin keskeiset tapahtumapaikat.

Vuoden kylä -kisan kolmas kunniamaininta menee Liedon Yliskulman kylälle. Reilun 300 asukkaan kylän elinvoiman lähde on kyläkoulu. Kylän visioissa siitä tulee moderni tulevaisuuden kyläkoulu, jossa olennainen osa on lähiruoan arvon palautuksella sekä nopealla valokuituyhteydellä, joka takaa sen, että maaseudullakin voidaan olla kehityksen eturintamassa. Nuorten ja lasten viihtyminen sekä aktiivinen kylän markkinointi ovat kylän tulevaisuuden rakennuspilarit. Kivikoulun alakertaan ollaan parhaillaan tekemässä Leader Varsin Hyvän tuella tilaa kerhoille ja harrastuksille. 

Kaisa Anttila (vas.) ja Krista Salo-Tuominen esittelivät Yliskulman kylää tuomaristolle kyläkoululla, joka on koko kylän sydän. Taustalla oleva puukoulu on otettu käyttöön 1898.

EkoTeko-hanke tutustutti ihmisiä villiyrtteihin Röölässä – katso video!

Mia Vieltojärvi

 

Naantalin saaristossa, Rymättylän Röölässä, järjestettiin keskiviikkona 17. kesäkuuta Villiyrtti-ilta, jonka aikana opittiin tunnistamaan ja keräämään villiyrttejä sekä valmistamaan niistä monenlaisia herkkuja. 

Oppaana villiyrttien maailmaan toimi luonto- ja eräopas Mia Vieltojärvi. Illan vinkkeihin ja resepteihin on mahdollista tutustua vielä jälkikäteenkin tapahtumasta tehdyn videokoosteen välityksellä.

Villiyrtti-illan järjestivät Röölän kylätoimikunta ry ja EkoTeko-hanke, joka on Leader Varsin Hyvän ja Ravakan yhteinen ponnistus ekologisemman maaseudun hyväksi. Hankkeen koordinaattori Tiina Saaresranta on kirjoittanut illasta tunnelmia EkoTeko-hankkeen blogiin. 

 

Kuvassa Mia Vieltojärvi tarjoilemassa maistiaisia kuusenkerkkäsiirapista ja voikukkahillosta.