Paikallinen olut syntyy tunteella

Jonas Sahlberg ja Stina Meller-Sahlberg panimolla.

 

Kimito Brewing on raivannut tiensä kemiöläisten sydämiin mutkattomalla, mutta monipuolisella tuotevalikoimallaan. Panimo valmistaa olutta tunteella, mikä näkyy myös vahvasti yrityksen brändissä, ja omistaja Jonas Sahlbergille panimo onkin suoranainen persoonallisuuden jatke. Yritys on vuosien varrella kasvanut kohisten muun muassa Leader-rahoituksen avulla, mutta jatkossa panimo aikoo panostaa kasvun sijasta laatuun.

Mahdollisimman hyvää kemiöläistä laiturinnokkabisseä. Näin kiteyttää yrityksen toimitusjohtaja Jonas Sahlberg Kimito Brewingin brändin ja vision. Sahlbergin mukaan heidän tavoitteenaan ei ole maailman valloitus tai edes Suomen parhaan panimon titteli. Sen sijaan he haluavat tehdä hyvää ja konstailematonta olutta, jossa on kuitenkin särmää. Ja siinä he ovat onnistuneet. Sahlberg nimittäin kertoo, että aivan toiminnan alusta saakka yritys on tehnyt voittoa.

– Pyrimme kehittymään koko ajan ja laitamme joka vuosi noin kymmenen prosenttia liikevaihdosta takaisin yritykseen, jotta voisimme uudistaa toimintaamme, sanoo Sahlberg.

Panimon valmistuskapasiteetti on myös vihdoin tarpeeksi suuri vastaamaan lisääntyneeseen kysyntään. Kimito Brewingin tulos kasvoi 15 prosenttia vuonna 2020, ja näyttää siltä, että vuodesta 2021 on tulossa myös hyvä.  Kiirettä on siis koronasta huolimatta enemmän kuin ennen, ja panimon varasto onkin täynnä olutta odottamassa tulevaa kesää ja rajoitusten poistumista.

Kuvassa raparperi-saison -pulloja.
Kimito Brewingin myydyin tuote Alkossa on tällä hetkellä raparperi-saison eli vaalea ja hedelmäinen pintahiivaolut.

Tiivistä yhteistyötä ravintoloiden kanssa

Idea oman panimon perustamiseen syntyi, kun Sahlberg työskenteli olut- ja viinimaahantuojana. Työnantaja pyysi Sahlbergiä kokeilemaan oluen valmistusta kotona, jotta hän oppisi, miten juomien valmistusprosessi etenee. Hän teki olutta kerran, ja se riitti synnyttämään ajatuksen oman panimon perustamisesta.

Kun hän perusti panimon vuonna 2015, piti sen aluksi olla pelkkä harrastus. Nyt panimo kuitenkin työllistää hänet ja hänen vaimonsa kokopäiväisesti.

– Tällä hetkellä kaikki on laitettu peliin, mutta se ei kuitenkaan tunnu pelottavalta, kertoo Sahlberg.

Yrittäjyys mahdollistaa sen, että työtahdin saa määrätä itse ja toimintaa on mahdollisuus kehittää omien ideoiden pohjalta. Sahlberg suhtautuu oluen panemiseen intohimoisesti, minkä vuoksi esimerkiksi iltaisin tai viikonloppuisin työskenteleminen ei ole hänelle pakkopullaa.

Sahlberg on tehnyt ravintola-alan töitä koko ikänsä, mikä helpottaa yhteistyötä ravintoloiden kanssa. Kimito Brewingin tuotteita myydään Alkossa sekä S- ja K-ryhmien ruokakaupoissa, mutta ravintolayhteistyö on kuitenkin yksi panimon tärkeimmistä myyntikanavista. Ravintoloille suunnitellaan myös omia oluita heidän toiveidensa mukaisesti, ja pääsevätpä ravintoloitsijat joskus myös paikan päälle keittämään olutta. Yhteistyötä pyritään tekemään aina kun se on mahdollista, mutta Sahlberg kuitenkin mielellään keskittyy pidempiaikaisiin yhteistyökuvioihin.

– Pyrimme keskittymään lähinnä yhteistyöhön, josta itse innostun ja saan energiaa, täydentää Sahlberg.

Kimito Brewingin panimohalli ja myymälä.
Uudessa panimohallissa on tilaa myös myymälälle.

Uusia hankintoja Leader-rahoituksella

Panimo on saanut toimintansa aikana I samma båt – Samassa veneessä ry:n Leader-rahoitusta kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla rahoitusta myönnettiin noin vuosi toiminnan käynnistämisestä, jolloin kylmälaitteisto uusittiin ja panimolle hankittiin uusi pullotuskone. Pullotuskoneen hankinta paransi Sahlbergin mukaan oluen laatua ja kasvatti valmistuskapasiteettia valtavasti, sillä sitä ennen oluet pullotettiin käsin. Toisella rahoituksella panimolle hankittiin suuremmat tilat. 626-neliöinen halli on mahdollistanut muun muassa sen, että laitteisto mahdutaan pesemään kunnolla.

– Uusista tiloista saimme myös itse suunnitella toimivat, eikä meidän tarvitse enää sopeutua pieniin tiloihin, iloitsee Sahlberg.

Rahoituksella tehdyt hankinnat ovat helpottaneet toimintaa Sahlbergin mukaan paljon. He eivät olisi esimerkiksi voineet varastoida olutta myyntiä varten vanhoissa tiloissa, eikä yritystoiminnan kasvattaminen olisi myöskään ollut mahdollista.

– Molemmilla kerroilla laajennukset tehtiin vuoden sisällä rahoituksen saamisesta. Tulemme todennäköisesti hakemaan rahoitusta uudelleen, mikäli tilanne sallii, kertoo Sahlberg.

Kimito Brewingin uusi pullotuskone.
Leader-rahoituksella hankittu uusi pullotuskone kasvatti panimon kapasiteettia ja paransi oluen laatua.

Yrityksen brändissä näkyy henkilökohtaisuus ja läpinäkyvyys

Jonas Sahlberg työskentelee panimolla kahdestaan vaimonsa Stina Meller-Sahlbergin kanssa. Jonaksen tehtäviin kuuluu myynti, markkinointi ja oluen valmistus. Stina taas vastaa pullotuksesta ja tilojen siivoamisesta.

– Olemme vähän vanhanaikainen pariskunta, nauraa Sahlberg. – Minä olen pomo panimolla ja vaimo kotona, hän tarkentaa.

Myös lapset ovat saaneet osallistua yrityksen toimintaan. Sahlbergin 10-vuotias poika on jo esimerkiksi päässyt suunnittelemaan ensimmäisen oman oluensa. Myös etiketit mangon ja vadelman makuiseen milkshake-olueen hän suunnitteli yhdessä yrityksen etikettisuunnittelijan kanssa. Sahlbergin mukaan panimotoiminta kulkeekin veressä.

– Olen jo yrittänyt meidän pojalle vihjata, että olisiko hänestä joskus yritystoiminnan jatkajaksi, hän myhäilee.

Perheyrityksen brändissä yhdistyy henkilökohtaisuus ja läpinäkyvyys. Panimo on Sahlbergin mukaan pelkän yrityksen sijaan suoranainen persoonallisuutensa jatke. Viime vuonna he esimerkiksi kaatoivat tuhat litraa valmista olutta viemäriin, sillä se ei ollut hänen mielestään tarpeeksi hyvän makuista. Olut oli teknisesti laadukas, mutta hän ei vaan pitänyt siitä.

– Erä ei ollut millään tavoin pilaantunut tai kontaminoitunut. Se ei vaan ollut minun suussani niin hyvä, kuin meidän oluiden pitää olla, kertoo Sahlberg.

Myös suorapuheisuus on panimolle tärkeää, sillä Sahlbergin mukaan fanit haluavat tietää totuuden panimon kuulumisista. Hänen mielestään myös yrityksen tuloksista puhumisen pitäisi olla normaalia.

– Me kerrotaan todella avoimesti, kun panimolla menee huonosti. Se antaa myös luvan kertoa silloin, kun menee hyvin, selventää Sahlberg.

Jonas Sahlberg esittelee poikansa kanssa yhteistyössä syntynyttä olutta.
Father & Son -olut syntyi yhteistyössä Sahlbergin 10-vuotiaan pojan kanssa.

Paikallisella oluella on paikka kesäasukkaiden sydämissä

Kemiöläiset ja saaren kesäasukkaat ovat ottaneet panimon omakseen, mikä on Sahlbergin mukaan työssä kaikkein palkitsevinta. Monet kesäasukkaat tuovat myös viikoittain uusia vieraita Kemiönsaarelle, jolloin illan oluet käydään hakemassa “meidän panimosta”. Sahlberg korostaakin, että heidän oluidensa tulee toimia myös niille, jolla ei ole aiempaa kokemusta käsityöläisoluista, mutta jotka haluavat kuitenkin tukea paikallista yritystä. Koronarajoitusten alkaessa panimolla kävi jopa mökkiläisiä kysymässä, tarvitsevatko he rahallista apua vaikeina aikoina.

– Tänne tuli muutama kesäasukas sanomaan, että me voidaan ostaa osa panimosta ennen kuin kaadutte. Se kertoo aika paljon siitä, kuinka suurella sydämellä tätä työtä tehdään, kertoo Sahlberg.

Kaatuminen ei ollut Sahlbergin mukaan kuitenkaan edes lähellä, sillä koronan vuoksi saaristo oli mökkiläisten lisäksi täynnä kotimaan matkailijoita, jotka eivät päässeet ulkomaille. Parainen, johon valtaosa saariston matkailukohteista kuuluu, syrjäytti Turun myynnin ykköskaupunkina. Sahlberg kertoo, että he myös lisäsivät ruokakaupoissa myytävien oluiden osuutta valmistuksessa ja pyrkivät muodostamaan uusia kontakteja, mikä auttoi selviytymään rajoitusten keskellä.

– Olemme jo tarpeeksi tunnettuja ja ammattimaisia, joten meillä oli kapasiteettia muokata tilannetta itse, selventää Sahlberg.

Hänen mukaansa tavoitteena on kuitenkin, ettei Kimito Brewing kasva yhtään enempää. Tulevaisuudessa he aikovat panostaa kasvun sijasta laatuun, työergonomiaan ja asiakaspalveluun.

– Nyt pärjätään tässä hyvin kahdestaan, ja tahtia on ehkä hieman vielä varaa kiristääkin. Jos pystytään jatkossakin tekemään näin laadukkaita tuotteita, niin niille takuulla löytyy ostajia, päättää Sahlberg. 


Nina Maunuaho

Kemiönsaaren kesävieraita hemmotellaan paikallisilla luksustuotteilla

 

Kemiönsaarella on käynnissä Lähiruokaa yhteistyössä -niminen Leader-hanke, jonka tarkoitus on tutustuttaa muualta tulevat kesävieraat paikallisten tuottajien herkkuihin. Ostokset tilataan näppärästi verkosta ja tuotteet voi noutaa mökille mennessä Kemiön torilta. 

Kemiönsaarelta löytyy lähiruokaa moneen makuun: on mansikoita, perunoita ja muita kasviksia, hilloja, mehuja, leipiä, versotuotteita ja kaloja. Tunnelmallisten maalaisteiden varsilla on pieniä tilapuoteja ja paikallinen REKO-lähiruokarengas on kasvattanut suosiotaan vuosi vuodelta, mutta monille kesävieraille on ollut vaikea päästä käsiksi Kemiönsaaren omiin herkkuihin. Heitä varten aloitettiin oma kokeilu, jonka kautta voi hankkia lähiruokaa entistä helpommin. 

Foodhubissa pääsee valitsemaan ja maksamaan tuotteet verkossa – ja valmiin kassin voi napata mukaan Kemiön torilta. Tarjolla olevat tuotteet vaihtelevat satokauden mukaan. Toukokuun hittituote oli parsa, kesäkuun raparperi, heinäkuussa halutaan mansikkaa ja syksyn tullen myyntiin tulee muun muassa sieniä ja hunajaa. 

Kokeilu on osa Kemiönsaaren omaa Leader-hanketta, jossa pyritään kasvattamaan lähiruokamarkkinoita. Hankevetäjät Jonas Bergström ja Stella Törnroth ovat saaneet kokeiluun mukaan kourallisen tuottajia ja jonkin verran asiakkaitakin. 

– Tänä kesänä meillä on jakelu vielä elokuun ja syyskuun alussa. Sen jälkeen tulee raportointivaihe ja mietitään, voisiko homma pyöriä jatkossa ilman hanketta. Kemiön kyläyhdistyksen kanssa ollaan jo pohdittu mahdollista yhteistyötä myynnin ja kuljetusten suhteen, kertoo Stella Törnroth.

Uudellamaalla saman sivuston kautta tilatut tuotteet noudetaan itsepalveluperiaatteella Nihtisillan myyntipisteestä, johon pääsee sisälle tilauksen jälkeen puhelimeen tulevalla koodilla. Toiminta perustuu luottamukseen eikä väärinkäytöksiä ole ilmennyt. Myös Kemiönsaarella ollaan pohdittu kokonaan digitaalista vaihtoehtoa. 

Sabina ja Torsten Ekholmin hillo voitti kultaa artesaaniruuan SM-kisoissa vuonna 2017. Se on myös yksi Foodhubin tuotteista. Kuvassa Lähiruokaa yhteistyössä -hankkeen vetäjät Jonas Bergström ja Stella Törnroth.

Läpinäkyvyys tärkeää

Kokeiluun valittiin valmiiksi Uudellamaalla toiminut ekompi.net -sivusto, jossa valttina on ennen kaikkea läpinäkyvyys. Asiakas näkee tuotteita tilatessaan, mikä osuus hinnasta menee tuottajalle, mikä on verojen osuus ja minkä siivun saa myyjä, eli Foodhub. Esimerkiksi paikallisen paholaisenhillon hinta on verkkokaupassa 6 euroa. Siitä euro jää Foodhubille, 0,74 euroa menee veroihin, jolloin tuottajan osuus on 4,26 euroa. 

Erityisesti pienet tuottajat ovat todenneet Foodhubin hyväksi. Esimerkiksi JuuriHerkun leipiä tulee myyntiin kerralla vain kahdeksan, sillä tuotteet myydään tuoreina, eikä Vuokko Nuorteva ehdi niitä päivässä paistaa kahdeksaa enempää. Ne menevät yleensä kaikki. Sen sijaan viljelijä, joka kuljettaa päivittäin satoja kiloja tomaatteja myyntiin kauppoihin, ei ehkä näe hyötyä siinä, että myy Foodhubin kautta 30 kiloa. Sen vuoksi valikoimaan toivotaan paljon juuri artesaani- ja luksustuotteita. 

– Moni on mukana myös siksi, ettei heillä ole omaa myyntipistettä ja erät ovat ruokakaupoille liian pieniä. Paikallinen versotuottaja taas lähti mukaan säästääkseen markkinoinnin vaivan. Verkkokaupan tekeminen on vielä melko yksinkertaista, mutta vaikeampaa on saada sinne asiakkaita, Törnroth listaa. 

Närboden – Lähipuoti myy muun muassa satokauden kasviksia ja artesaanituotteita Turuntien varressa. Kesätöissä olevan Samuel Engblomin mukaan kaupaksi käyvät heinäkuussa ennen kaikkea mansikat ja uudet perunat. Lähipuoti on mukana myös Foodhubissa.

Kuluttajat ruokatalouden keskiössä

Lähiruokaa yhteistyössä -hanke sai Kemiönsaarella alkunsa sen jälkeen, kun kunta lähti mukaan Varsinais-Suomen yhteiseen KulTa-hankkeesseen. KulTa-hanke on tiedonvälityshanke, jonka tavoitteena on parantaa varsinaissuomalaisten elintarvikealan yritysten kilpailukykyä välittämällä uusinta tietoa ja luomalla kumppanuusverkostoja.

KulTa-hankkeessa tehtyjen kuluttajakyselyiden perusteella ihmiset ostavat lähiruokaa, koska haluavat tukea paikallista yrittäjää. Ihmiset haluaisivat ostaa lähituotteita kaupoista, mutta myös vaihtoehtoiset jakelukanavat ja esimerkiksi lähiruuan joukkorahoitus kiinnostavat. 

– KulTa-hankkeessa olemme selvittäneet muun muassa villiluonnon hyödyntämistä. Valmis ostajakunta olisi jo olemassa, mutta alkuketju puuttuu. Tänä keväänä meidän piti järjestää villiyrttien poimintaa, mutta korona sotki suunnitelmat, kertoo Törnroth. 

Kemiönsaaren omassa Lähiruokaa yhteistyössä -hankkeessa järjestetään syksyllä sienikurssi. 

– Meillä on metsät pullollaan hyvää ruokaa, jota ei vain osata hyödyntää. Moni löytää kanttarellit ja suppilovahverot, mutta metsissä kasvaa paljon muitakin sieniä, joista pystyy jatkojalostamaan vaikka mitä, hankevetäjät sanovat. 

Lähipuodin omat mansikat kasvavat tien toisella puolella.

Valtteina maku, terveys ja ympäristöystävällisyys

Vaikka ihmiset kyselyissä vastaavat arvostavansa lähiruokaa, se ei kuitenkaan kovin paljon näy ostokäyttäytymisessä. 

– Suomalaiset ovat tottuneet käymään isoissa kaupoissa, joista saa kerralla kaiken. Ja moni miettii hintaa. Jos hillopurkki maksaa kaupan hyllyllä 2 euroa ja Foodhubissa 8 euroa, on ihan luonnollista miettiä, kumman valitsee. Lähiruoka ei koskaan pysty kilpailemaan hinnalla, mutta ehdottomia valtteja ovat maku, terveellisyys ja ympäristöystävällisyys, kun tuotteita ei kuljeteta kauas, Jonas Bergström toteaa. 

– Monet lähiruokatuotteet ovat käsintehtyjä artesaanituotteita, eli luksusta – ja luksukselle oma kohderyhmänsä niin ruuassa kuin muissakin tuotteissa, lisää Törnroth. 

Foodhubissa tarjolla olevat tuotteet vaihtelevat satokauden mukaan.

 

Lähiruokaa yhteistyössä -hanke

Toimenpiteet: Uusien toimintamallien luominen lähiruokamarkkinoiden kasvattamiseksi

Leader-tuki: 32 753 euroa

Oma / yksityinen rahoitus: 21 835 euroa

Kokonaiskustannus: 54 588 euroa