Kolmen vuoden talkoot pelastivat Oripään Myllylähteen

Ilmakuva kahdesta lammesta ja punaisista rakennuksista.

 

Aikanaan Pohjoismaiden suurimmaksi luonnonlähteeksi mitattu Oripään Myllylähde oli kolmen hehtaarin vesialue, jonka virtaama oli 6 000 kuutiometriä vuorokaudessa. Pahimmillaan virtaamaa ei ollut ollenkaan ja näytti jo siltä, että lähde muuttuu suoksi. Myllykylän kyläyhdistys ja Oripään kunta päättivät kuitenkin puuttua peliin.

Viimeiset kolme vuotta Myllykylän kyläyhdistys on tehnyt talkoita Myllylähteen parissa. Nyt lähteen pohja on ruopattu, ranta niitetty, vesikasvustoja poistettu ja puita kaadettu. Veden virtaama alkoi heti parantua ja nyt lähde tuottaa jo 3 000 kuutiometriä vuorokaudessa. Alueen vanhat kasvit ja eläimet ovat palanneet ja uusiakin on tullut. 

– Tänä vuonna lähteellä ollaan nähty muun muassa harmaahaikara ja kurki. Joutsenella on täällä pesäkumpu, mutta lopulta se päätyi pesimään Hanhijokeen. Liito-oravatkin tulivat takaisin. Punakämmekkä ja maariankämmekkä kukkivat täällä koko heinäkuun ja mesimarjojakin löydettiin ensimmäisen kerran, Jukka Tähkiö listaa. 

Talvisin alueella voi seurata sorsien elämää ja hyvällä tuurilla pääsee katsomaan saukonkin leikkejä. 

– Vielä minulla olisi haaveena saada Myllykylään kattohaikara ja jokitaimen. Tammukkakanta kuoli Myllylähteeltä 20 vuotta sitten, ja nyt odotan sitä kaunista päivää, kun ne nousevat tänne takaisin, hän jatkaa.  

Myllylähdettä kiertävät pitkospuut on tehty alueelta kaadetuista puista. Reitti on lyhyt ja pitkospuut sen verran leveät, että niille uskaltaa hyvin lähteä lastenkin kanssa. Suoalue on kostea, joten pitkospuilta ei kannata poiketa.

Talkoisiin aktiivisesti osallistunut Tähkiö uskoo, että lähde meni huonoon kuntoon sen vuoksi, että Virttaanharjulta alettiin pumpata vettä Turkuun. 

– Silloin Myllylähteen virtaus romahti. Ja kun kylmän veden virtaus pieneni, veden lämpötila nousi, mikä alkoi aiheuttaa rehevöitymistä. Ja sitten tuli leväongelma, Tähkiö tiivistää.

– Muutamia vuosia sitten vedenotto Turkuun oli niin voimakasta, että lähteeseen tuli happikato, joka tappoi kalat, hän jatkaa. 

Talkoissa alueelta poistettiin satoja kuutiometrejä puita ja risukkoa. Tästä lähtien vesakot aiotaan poistaa joka vuosi, ettei lähde pääse rehevöitymään uudelleen. 

Lähteen veden pintaa pystyy nostamaan tai laskemaan rimojen avulla. Kuvassa Jukka Tähkiö. Tällä paikalla oli aikanaan Oripään suosittu mattojenpesupaikka.

Luonnon vuoksi

Myllylähteen ennallistaminen tehtiin Leader-hankkeena, jonka rahoitti Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit. Osana hanketta lähteen ympärille tehtiin pieni luontopolku, joka kulkee pitkospuita pitkin suoalueella. Siitä tuli hetkessä suosittu virkistysalue, jossa ihmiset ovat käyneet ihailemassa maisemia sekä uhanalaisia kasveja ja eläimiä. Tällä hetkellä alue on täynnä makoisia karpaloita ja suon tuoksu on valloittava. 

Kesällä kävijöitä ihastuttivat myös lampaat, jotka tuotiin alueelle syömään, eli jatkamaan ihmisten aloittamaa työtä alueen kunnostamiseksi. Lisäksi kirkas vesi houkutteli ihmisiä uimaan. 

Talkoiden mahdollistama virkistyskäyttö on kuitenkin vain kirsikka kakun päällä. Syy siihen, miksi kymmenet ihmiset jaksoivat tehdä satoja tunteja talkoita kolmen vuoden ajan, oli luonto. 

– Me olemme täällä nähneet läheltä, miten lähde on mennyt vuosi vuodelta huonompaan kuntoon ja olisi lopulta tuhoutunut, Tähkiö sanoo. 

– Onneksi hankkeen alkuun osui kaksi sellaista talvea, että pakkasta oli paljon ja lunta vähän. Alue oli niin hyvin jäätynyt, että pääsimme sinne traktoreilla ja mönkkäreillä. Jos kaikki olisi pitänyt tehdä käsin, kantaisimme risuja vieläkin, hän jatkaa. 

Tällä hetkellä Myllylähteen alue on täynnä karpaloita. Keväällä sama alue loistaa valkoisena valkovuokoista.

Lähes 50 000 euron hanke toteutettiin Jokivarsikumppaneiden myöntämällä maaseuturahaston tuella, mutta myös Oripään kunta oli hankkeessa isossa roolissa. 

– Saimme Virve Kosken hankkeen projektipäälliköksi hoitamaan rahoitukseen ja lupa-asioihin liittyviä töitä. Myllylähde on Natura-aluetta ja siksi lupaprosessi oli todella tarkka. Jos kaikki paperityö olisi ollut yhdistyksen vastuulla, niin koko homma olisi jäänyt hoitamatta, Tähkiö uskoo. 

Vaikka talkoita tehtiin paljon, ruoppaus kasvatti budjetin niin suureksi, että ilman Leader-tukea projekti olisi ollut mahdoton. Hyvästä yhteistyöstä saatiin loistavia tuloksia. Hankkeesta oli lähteen alueelle selkeä apu ja lisäksi veden virtaaman kasvu on tuonut lisää vettä myös Hanhijokeen, johon Myllylähteen vesi laskee. 

Oma lampi ja kylän yhteinen sauna

Henna Anttila (vas.), Tiia Virtanen ja Katri Lähde yllättyivät luontopolun vieraskirjan täyttymisestä. Myllylähteestä on kasvanut hetkessä varsin suosittu lähivirkistysalue.

Myllykylän kyläyhdistys on on aktiivinen porukka, jolla on koko ajan monta rautaa tulessa. Hallituksen puheenjohtaja Katri Lähde sekä hallituksen jäsenet Tiia Virtanen ja Henna Anttila kertovat, että Myllylähteen ennallistamisen lisäksi tekeillä on koko ajan paljon muutakin. 

Yhdistys rakensi itselleen saunarakennuksen alueelle vuonna 2000 ja kaivoi myöhemmin sen eteen lammen. 

– Lähteen vesi on niin kylmää, että halusimme uimista varten erillisen lammen. Se on yhdistetty putkella lähteeseen, eli vesi on kyllä lähteen vettä, mutta se pysyy aina muutaman asteen lämpimämpänä. Täällä saunotaan joka torstai ympäri vuoden. Ja viime vuonna valettiin betonista uudet rappuset, joiden alla kulkee lämpöputket. Niiden avulla reitti laiturille pysyy sulana koko talven, he kertovat. 

Kyläyhdistyksen tekemällä lammella lämpiää sauna joka torstai. Uimareita saattaa tulla jopa 30 illan aikana. Lampi tyhjennetään vuosittain ja pohja puhdistetaan kertyneestä lietteestä ja roskasta.

Kun yhdistyksellä ei ole omaa toimintaa, Lähteentupaa voidaan vuokrata. Kesällä varauksia oli lähes joka päivälle. 

Tämän syksyn vetonaula oli rosvopaisti-ilta, joka keräsi yhteen lähes koko kylän. 

– Ja lapset saavat olla kaikessa mukana. Talkoissakin nimi on laitettu listaan, vaikka olisi kantanut kolme risua ja syönyt neljä makkaraa. Niin lapset kasvavat osaksi yhteisöä ja oppivat arvostamaan sitä, mitä ollaan yhdessä tehty, he kertovat. 

Seuraavaksi yhdistys lähtee rakentamaan rakennukseensa vesivessaa ja uutta jätevesijärjestelmää, niin ikään Leader-hankkeena Jokivarsikumppaneiden tuella. Hanke parantaa tilojen käyttömukavuutta, mutta samalla sekin on ympäristöteko. Pohjavesialueella ajanmukainen jätevesijärjestelmä on ensiarvoisen tärkeä.

Myllylähteen virtaus on tällä hetkellä noin 3 000 kuutiometriä vuorokaudessa. Kuvassa Tiia Virtanen ja Jukka Tähkiö.

 

 

Janica Vilen