Saaristo hurmaa myös sesongin ulkopuolella

Henkilö katsoo lautan kannelta merelle päin.
Saarihyppelyä Saaristomerellä -reitti on parhaimmillaan keväisin. Kuva: Sanna-Mari Kunttu.

 

Maaliskuussa julkaistut Lounaisrannikon uudet teemareitit houkuttelevat kävijöitä saaristoon myös viileinä vuodenaikoina. Syksyyn, talveen ja kevääseen painottuvat reitit on suunniteltu yhdessä alueen yrittäjien kanssa, ja ne pyrkivät vastaamaan mahdollisimman monen kohderyhmän tarpeisiin. Coastal Bootcamp -hankkeessa toteutetut reitit sijoittuvat Salon, Kemiönsaaren ja Paraisten kuntien alueelle ja Teijon sekä Saaristomeren kansallispuistoihin.

Lounaisrannikon suosituimmat kohteet kuhisevat turisteja eritoten kesäisin, mutta rannikolla riittää nähtävää myös kesäsesongin ulkopuolella. Metsähallituksen, Kemiönsaaren, Paraisten ja Salon yhteisessä Coastal Bootcamp -hankkeessa tuotettiin rannikolle viisi uutta teemareittiä, joilla turisteja pyritään houkuttelemaan saaristoon myös keväällä, syksyllä ja talvella.

–  Reittien on tarkoitus toimia inspiraation lähteenä matkailijoille. Olen huomannut, että monet ovat reittien myötä innostuneet suunnittelemaan matkoja saaristoon myös kesän ulkopuolella, kertoo Sanna-Mari Kunttu, joka on ollut vastuussa Kemiönsaaren kunnan alueella sijaitsevien reittien suunnittelusta.

Hankkeella on pyritty tukemaan erityisesti pienten matkailualan yritysten kasvua, lisäämään alueen kuntien ja kansallispuistojen elämyspotentiaalia ja edistämään matkailualan kestävää kehitystä. Sanna-Mari Kuntun mukaan yrittäjät haluttiin saada hankkeeseen mukaan alusta saakka.

– Pidimme kolme työpajaa, joissa saimme yrittäjiltä ideoita reittien suunnitteluun. Reunaehdoiksi kerroimme, että reittien tulee olla suurimmaksi osaksi epäkaupallisia ja niiden pitäisi keskittyä viileisiin vuodenaikoihin. Kaikki hankkeessa mukana olevat kunnat tuli myös huomioida reittien suunnittelussa, kertoo Kunttu.

Yrittäjille on myös pidetty kursseja ja järjestetty opintomatkoja eri kohteisiin. Yrityksiä on lisäksi kehotettu panostamaan kestävään matkailuun muun muassa hankkimalla kestävän matkailun sertifikaatteja. Teemareitit hyödyttävätkin ensisijaisesti matkailu- ja ravintolapalveluiden tarjoajia, sillä ne tuovat alueelle paljon uusia kävijöitä.

– Yrittäjiä on nostettu paljon reiteissä esiin, ja he voivat myös puolestaan hyödyntää reittejä omassa markkinoinnissaan. Tarkoituksena olisi vielä kehittää toimintaa siten, että palveluita tuotteistettaisiin entistä enemmän reittien ympärille, kertoo Kunttu.

Hanke on Euroopan unionin maaseuturahaston rahoittama yhteistyö- ja kehittämisprojekti, jota hallinnoi Yrityssalo, ja jonka osatoteuttajina ovat Metsähallitus, Kemiönsaaren kunta ja Paraisten kaupunki.

Sanna-Mari Kunttu
Eräoppaaksi opiskeleva Sanna-Mari Kunttu on ollut mukana useassa saariston luontopolkuhankkeessa.

Reittejä kaikille kohderyhmille

Elämysreittejä on yhteensä viisi, ja ne on suunniteltu erilaisiksi eri kohderyhmiä silmällä pitäen. Osaa reiteistä voi kulkea vesitse, osaa taas maata pitkin. Osa niistä painottuu luontomatkailuun, osa taas saariston kulttuurikohteisiin. Jokaista reittiä kuitenkin yhdistää yksi tietty teema.

– Ideoita tuli palavereissa vaikka millä mitalla, ja niitä jouduttiin yhdistelemään paljon. Lopulta päädyimme viiteen eri teemareittiin, kertoo Sanna-Mari Kunttu.

Talviaikaan painottuvalla Hiljaisuuden tähtipaikat -reitillä kävijät pääsevät nauttimaan saariston ainutlaatuisesta hiljaisuudesta ja pimeydestä. Rannikolla ollaan suurimmaksi osaksi valosaasteen ulottumattomissa, joten reitillä on oivat mahdollisuudet myös tähtien katseluun. Upeisiin saaristomaisemiin taas pääsee Saarihyppelyt Saaristomerellä -reitillä. Reitin voi suunnitella itselleen sopivaksi, sillä valita voi kymmenistä saarista, joiden välillä pääsee kulkemaan kätevästi yhteysaluksilla. Reitillä voi matkailla vuoden ympäri, mutta Kuntun mukaan matkaan kannattaa lähteä erityisesti keväällä.

–  Saarihyppelyt Saaristomerellä -reitti on parhaimmillaan keväällä, kun luonto alkaa heräilemään saaristossa, tarkentaa Kunttu.

Rannikon uniikit kylät -kierros puolestaan sukeltaa rannikon kahdeksaan kylään, jossa kävijä pääsee nauttimaan niiden monipuolisesta historiasta ja elävästä kyläkulttuurista. Reittiin kuuluu sekä ruukkikyliä että kalastajakyliä, joissa voi käydä niin ikään vuoden ympäri. Vesillä liikkujille suunnattu Merikotkan kierros taas keskittyy pääosin lämpimämpiin vuodenaikoihin. Se kulkee Suomen suurimman mereisen saaren, Kemiönsaaren kunnan pääsaaren, ympäri.

– Merikotkan kierroksen voi tehdä valintansa mukaan moottori- tai purjeveneellä, kajakilla tai sup-laudalla meloen tai vaikka soutaen. Reitti on yhteensä 150 kilometriä pitkä, mutta matkan varrelta löytyy yöpymispaikkoja ja pieniä kyliä, joissa voi piipahtaa, kertoo Sanna-Mari Kunttu.

Syksyyn keskittyvällä Väriterapiaa-reitillä pääsee ihailemaan ruskan hehkuvia värejä sekä kansallispuistoissa että saariston uniikeissa kulttuurimiljöissä. Muun muassa Dragsfjärdissä sijaitseva Söderlångvikin kartano on osa Väriterapiaa-reittiä.

– Saariston ruska ei ole vielä valitettavasti suomalaisten keskuudessa kovin tunnettu. Rannikkoseudun kulttuuriympäristöissä on kuitenkin runsaasti jaloja lehtipuita, jotka puhkeavat väriloistoon lokakuun alussa, mikä on näkemisen arvoista, kertoo Kunttu.

Historiallisia tehdasrakennuksia Taalintehtaalla ruska-aikaan.
Syksyn upeasta väriloistosta pääsee nauttimaan muun muassa Taalintehtaan historiallisessa tehdasmiljöössä. Kuva: Visit Kemiönsaari.

Reitteihin voi tutustua virtuaalisesti netissä

Jokaisesta viidestä elämysreitistä on tehty kuvaa ja videota yhdistelevät virtuaaliset tarinakartat, joiden avulla kävijät pääsevät tutustumaan reitteihin etukäteen. Oppaista on saatavilla myös PDF-versiot, jotka matkailija voi halutessaan tulostaa matkalle mukaan. Kaikki oppaat on kirjoitettu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, jotta reitit olisivat mahdollisimman monen kohderyhmän saavutettavissa.

– Reitit eivät seuraa teitä tai polkuja, vaan niihin on pikemminkin koottu yhteen erilaisia käymisen arvoisia paikkoja. Siksi halusimme tehdä verkkoon visuaaliset oppaat reiteistä, tarkentaa Kunttu.

Vaikka reitit julkaistiin vasta kevään alussa, ovat jo esimerkiksi alueen sup-lautailijat innostuneet Merikotkan kierroksesta. Kunttu toteaakin, että kohderyhmien on helpompi löytää saariston matkailukohteet, jos ne niputetaan yksittäisten teemojen alle.

– Reittien varrella on hienoja paikkoja, jotka eivät välttämättä nouse esiin yksittäisinä kohteina. Kun useita kohteita liitetään osaksi teemareittiä, tulee reitistä itsestään suosittu matkakohde. Kokonaisuus on siis yksittäisiä kohteita houkuttelevampi, päättää Kunttu.

Purjeveneitä parkissa lahdenpoukamassa.
Merikotkan kierros vie kävijän saaristomeren monipuolisiin luontokohteisiin. Sen voi kiertää valintansa mukaan vaikka purjeveneellä tai SUP-laudalla. Kuva: Sanna-Mari Kunttu.
Laavu talvimaisemassa.
Söderlångvikin kartanon lähistöllä sijaitseva laavu on yksi reitteihin kuuluvista hiljaisuuden tähtipaikoista. Kohde on parhaimmillaan talvella. Kuva: Sanna-Mari Kunttu.
Ilmakuva Söderlångvikin kartanosta.
Söderlångvikin kartanolla kasvaa paljon vaahteroita, joten se toimii syksyllä mainiona väriterapiakohteena. Se on myös Merikotkan kierroksen varrella, joten sinne voi poiketa vaikka kahville omalla kajakilla.





Teksti: Nina Maunuaho
Kuvat: Nina Maunuaho, Sanna-Mari Kunttu, Visit Kemiönsaari

 

Natureffect tarjoaa ympäristövastuullisia luontomatkailupalveluita Saaristomerellä – yöpyä voi vaikka leijuvassa teltassa

Leijuva Tentsile-teltta ja henkilö avaamassa teltan alapinnassa sijaitsevaa ovea.

 

Kemiönsaarelainen matkailuyritys Natureffect tarjoaa elämyksellistä luontomajoitusta ja matkailupalveluita Saaristomeren alueella. Asiakkailla on muun muassa mahdollisuus yöpyä puihin kiinnitettävissä teltoissa ja osallistua opastetuille retkille. Yrityksen perusarvona on elämyksellisyyden lisäksi myös ympäristövastuullisuus, mikä näkyy vahvasti sen toiminnassa.

 

Saaristomerellä päivät voi viettää luontopoluilla seikkaillen tai merellä meloen, mutta yöt nukutaan tukevasti pari metriä maanpinnan yläpuolella. Ville Laitisen vuonna 2018 perustama yritys Natureffect tarjoaa asiakkailleen majoitusta leijuvissa Tentsile-teltoissa ja matkailupalveluita laidasta laitaan.

Yritys sijaitsee Taalintehtaalla, jonne alun perin Vaasasta kotoisin oleva Laitinen muutti muutama vuosi sitten asuttuaan jonkin aikaa sekä Helsingissä että Turussa. Hän kokee, että kaupungista saaristoon muuttanut perhe otettiin paikallisten avarakatseisuuden vuoksi hyvin vastaan.

– Täällä on totuttu aina ottamaan tulijoita vastaan, koska rautaruukille on saapunut työntekijöitä muualta. Siksi meidätkin otettiin lämmöllä vastaan, kun aikanaan tänne muutimme, kertoo Laitinen.

Koulutukseltaan Laitinen on luonto-opas ja luonnontieteiden kandidaatti, joten myös oman luontomatkailuyrityksen perustaminen tuntui luontevalta. Hänellä on tällä hetkellä kädet täynnä töitä, sillä yrityksen lisäksi hän työskentelee toiminnanjohtajana Norpas ry:ssä, joka järjestää Taalintehtaalla muun muassa samannimistä festivaalia.

– Yrityksen toiminta on viime vuosien aikana kasvanut eli sen parissa riittäisi työtä enemmän kuin ehdin tekemään. Haluaisinkin tulevaisuudessa työllistää esimerkiksi paikallisia nuoria luontomatkailun ja ympäristökasvatuksen pariin, kertoo Laitinen.

Yritys sai ensimmäisenä toimintavuotenaan I samma båt – Samassa veneessä ry:n Leader-tukea, jolla yrityksen alkuhankintoja tehtiin. Lisäksi Laitinen ja muut alueen yrittäjät saavat hyödyntää Leader-tuella tehtyjä matkailumateriaaleja ja useita alueella sijaitsevia luontopolkuja.

Ville Laitinen osoittaa Pienelle Masuunijärvelle päin.
Laitinen osoittaa Pientä Masuunijärveä, joka oli Suuren Masuunijärven kanssa ratkaisevassa roolissa siinä, että Taalintehtaalle ylipäätään tuli tehdas aikoinaan. Järvestä saatiin vesivoimaa teräksen tuotantoon.

Päätuotteena leijuva teltta

Taalintehdas on yksi Natureffectin neljästä telttamajoituskohteesta. Kymmenen minuutin kävelymatkan päässä Taalintehtaan keskustasta sijaitsevan Suuren Masuunijärven rannalle Laitinen pystyttää kesäisin yleensä kolmesta viiteen telttaa.

– Maisemat ovat tosi hienot, sillä valitsemani telttapaikat yleensä sijaisevat vesistön äärellä. Täällä Taalintehtaalla teltat pystytetään järven rannalle, kun taas Kasnäsissa ja Rosalassa teltat sijaisevat meren rannalla. Kansallispuiston alueella sijaitsevaa Högsåran telttapaikkaa käytetään vain erityistilanteissa, kertoo Laitinen.

Teltat kiinnitetään halutulle korkeudelle kolmeen puuhun, jotka sijaitsevat vähintään neljän metrin etäisyydellä toisistaan. Lisäksi Laitinen kiinnittää teltan alapuolelle toisen tason oleskelutilaksi. Sen päältä pääsee myös kiipeämään sisälle telttaan, jonka pohjassa oviaukko sijaitsee. Teltat ovat myös täysin vedenpitäviä eli majoittua voi säällä kuin säällä.

– Kovissakaan ukkosmyrskyissä ei ole teltasta vesi tullut läpi, kertoo Laitinen.

Joskus teltta voidaan myös kiinnittää istumakorkeudelle sellaisia asiakkaita varten, jotka eivät pysty kiipeämään korkealle. Tällöin leijuva teltta voi olla jopa parempi vaihtoehto kuin tavallinen maahan kiinnitettävä teltta, sillä sinne on usein helpompi päästä sisään. Leijuvan teltan voi myös pystyttää sellaiseen paikkaan, mihin tavallista telttaa ei voi laittaa, sillä maaston ei tarvitse olla tasaista. 

Kuvassa Tentsile-teltta ja alakerros puuhun kiinnitettyinä.
Leijuvaan telttaan kuuluu myös alakerros, jonka päältä pääsee kiipeämään sisälle telttaan. Kuva: Teemu Saloriutta.

Pyörämatkailutrendi näkyy myös saaristossa

Majoituksen yhteydessä asiakkaat usein myös vuokraavat Laitiselta polkupyöriä. Tällä hetkellä saatavilla on vain perinteisiä pyöriä, mutta tulevaisuudessa Laitinen haluaisi kehittää toimintaa hankkimalla vuokrattavaksi myös sähköpyöriä.

– Pyörämatkailu on tällä hetkellä nosteessa, ja Keski-Euroopan pyörävillitys näkyy jo Suomessakin. Sähköpyöriä kysytään usein, mutta tällä hetkellä niitä ei ole valitettavasti varaa hankkia, kertoo Laitinen.

Natureffectin palveluihin kuuluu pyörä- ja välinevuokrauksen lisäksi myös erilaiset opastukset ja retket. Suosituin kohteista on Saaristomeren kansallispuistoon kuuluva puolustusvoimien linnakesaari Örö.

– Örölle järjestämme päiväretkiä ja pyöräopastuksia. Asiakkaiden on mahdollista vuokrata  siellä halutessaan kanootteja tai kajakkeja yhteistyöyrittäjien kautta. Tällöin myös melontaretket onnistuvat opastettuna, kertoo Laitinen.

Natureffect järjestää toimintaa tarvittaessa myös työporukoille. Laitisen tarjoamaan pakettiin kuuluu majoitus leijuvissa teltoissa, ruokailut sekä erilaisia aktiviteetteja, kuten kiipeilyä tai vaellusta.

Ilmakuva saaristosta.
Natureffect tarjoaa majoitusta neljässä saariston kohteessa: Taalintehtaalla, Rosalassa, Högsårassa ja Kasnäsissä.

Arvoina elämyksellisyys ja ympäristöystävällisyys

Matkailupalveluiden lisäksi Natureffect tekee ympäristöasioihin liittyvää konsultointia. Laitisen palkkaamat työntekijät antavat kiertotalous- ja jäteneuvontaa muun muassa kouluissa, ja sen lisäksi yritys tarjoaa ympäristöneuvontaa myös yrityksille ja kunnille.

Ympäristöystävällisyys näkyy vahvasti myös Natureffectin tarjoamissa palveluissa. Teltat ja kaikki muut majoittumisessa käytettävät materiaalit hankitaan mahdollisimman kestävinä ja hyvälaatuisina.

– Yritämme mennä kaikissa materiaalihankinnoissa ja palveluissa vastuullisuus edellä. Kertakäyttötavaraa emme missään nimessä hanki, korostaa Laitinen.

Retkeilijää muistutetaan aina myös hänen omasta vastuustaan, joka on erittäin tärkeä osa kestävää luonnossa majoittumista. Asiakkaita varten on telttapaikoille laitettu esimerkiksi jäteastiat, jotta he pystyvät itse kierrättämään jätteensä.

Ympäristövastuullisuuden lisäksi yritykselle tärkeää on elämyksellisyys. Yrityksen yhtenä päätarkoituksena onkin ollut alusta asti, että ympäristövastuullisuutta tuodaan ihmisten tietoisuuteen juuri elämysten kautta. Kun ihminen viettää aikaa ja majoittuu luonnossa, hän usein havahtuu siihen, että luontoa pitää suojella.

– Kun luontosuhde syvenee, ihminen alkaa yleensä käyttäytymään ympäristövastuullisemmin, kertoo Laitinen.

Leijuvat teltat tarjoavat uusia elämyksiä myös ulkoilmaelämään tottuneille. Vaikka ulkona yöpyminen olisi jo asiakkaille tuttua, ei heillä välttämättä ole kokemusta korkealla puussa nukkumisesta. Myös kohteet, joissa telttapaikat sijaitsevat ovat Laitisen mukaan hienoja ja säväyttäviä.

– Saaristoluonto on hyvin monimuotoinen ja maisemat vaihtuvat pienelläkin alueella tiuhaan, kertoo Laitinen.

 

Kuvassa henkilö istuu puuhun kiinnitetyssä Tentsile-teltassa.
Leijuvassa teltassa majoittuminen tarjoaa uusia elämyksiä myös niille, joille perinteinen telttamajoitus on jo tuttua. Kuva: Ville Laitinen.

Kestävyyttä myös tulevaisuuden luontomatkailuun

Tulevaisuudessa Laitinen haluaisi kehittää palveluistaan paketteja, joihin kuuluu majoituksen lisäksi myös opastukset ja ruokailut. Kemiönsaaren kunnalta vuokraamalleen maa-alueelle hän on lisäksi suunnitellut rakentavansa laavun ja tulentekopaikan, mikäli kunta antaa siihen luvan. Sille on tarvetta, sillä monet asiakkaista ovat kyselleet nimenomaan tulentekomahdollisuuden perään.

Laitisen mukaan luontomatkailu ammattimaistuu saaristossa koko ajan. Tähän on vaikuttanut Suomen viimeisen alkuperäisen ruukin lopettaminen Taalintehtaalla vuonna 2012, minkä jälkeen matkailun arvo alueen elinkeinona ymmärrettiin ja siihen alettiin panostaa.

Jo muutama vuosi sitten Laitisen ja muiden alueen luontomatkailutoimijoiden visiona olikin brändätä Saaristomeren alueesta Suomen kestävän luontomatkailun ykköskohde. Ehdotus ei saanut tuolloin vielä laajempaa kannatusta, vaan useimmat alueen matkailutoimijoista halusivat panostaa erityisesti ulkomaalaisten ryhmämatkoihin. Laitinen itse ei kuitenkaan ole halunnut markkinoida palveluitaan ulkomaille, sillä saariston kestävä luontomatkailu on vihdoin saanut ansaitsemaansa nostetta myös Suomen rajojen sisäpuolella. Syynä on myös toive siitä, ettei Suomeen matkustettaisi lentäen. 

– Onhan se toki hienoa, jos myös ulkomaalaiset löytävät tänne. Markkinointia voisi kuitenkin alkaa tehdä sillä näkökulmalla, että kannustetaan vierailijoita tulemaan tänne nimenomaan maateitse, pohtii Laitinen lopuksi.



Teksti: Nina Maunuaho
Kuvat: Nina Maunuaho, Teemu Saloriutta ja Ville Laitinen

Outdoor Leader -hanke järjestää kaksi webinaaria luontomatkailusta ja reitistöistä 18.3. ja 15.4.

Paimion luontopolku.

 

Mitä pitää tietää reittien suunnittelusta, kunnostuksesta ja muusta ylläpidosta? Miten varmistetaan reittien turvallisuus ja siisteys? Entä miten voisi huomioida erityisryhmät luontokohteissa? Tule Outdoor Leader -webinaariin kuulemaan asiantuntijoiden vinkit ja keskustelemaan alan toimijoiden kanssa. 

Kansainvälisessä Outdoor Leader- hankkeessa mukana olevat suomalaiset Leader-ryhmät järjestävät kevään aikana kaksi kaikille avointa ja maksutonta webinaaria luonto- ja reitistöteemoista. Torstaina 18. maaliskuuta klo 17.30 – 19.30 aiheena on reitistöjen suunnittelu, ylläpito, turvallisuus ja esteettömyys. Torstaina 15. huhtikuuta klo 17–19 taas puhutaan muun muassa digitaalisista karttapalveluista ja opastetuista luontoretkistä.

– Webinaarit on tarkoitettu ennen kaikkea pienille retkeilyreittien toimijoille, kuten yhdistyksille ja yrityksille. Helmikuun kansainvälinen webinaari sai paljon kehuja, mutta lisäksi toivottiin kokonaan suomenkielistä tilasuutta, jossa olisi mahdollisuus myös vertaistukeen toimijoiden kesken, kertoo webinaareja valmisteleva Taina Simola Varsinais-Suomen jokivarskikumppanit ry:stä.

Maaliskuun webinaarin ilmoittautuminen on auki osoitteessa: http://bit.ly/2MBNwRu 

Linkki webinaariin lähetetään ilmoittautuneille ennen tilaisuutta.

Huhtikuun webinaarin ilmoittautuminen alkaa myöhemmin.

OHJELMA 18.3. webinaarissa

klo 17.30 Outdoor Leader-hankkeiden yhteistyön esittely ja webinaarin teemat

Taina Simola, Leader Jokivarsikumppanit & Outdoor Leader-hankkeet 

klo 17.40–18.00  Reittien, polkujen ja ulkoilualueiden suunnittelu ja toteutus  

Jouko Parviainen, Leader Varsin Hyvä ja Ravakka 

Tapio Hartikainen, BikeMenu-hanke 

klo 18.00–18.20 Retkeilyreittien turvallisuus ja palvelurakenteet 

Minna Boström, Leader I samma båt – Samassa veneessä  

klo 18.20–18.40 Miten voimme paremmin ottaa huomioon esteettömyyden? 

Laura Lehtonen, Metsähallitus  

Case: uusi esteetön Karpalopolku (2 km) valmistuu keväällä 2021 Kurjenrahkan kansallispuistoon 

klo 18.40–19.00 Reitistön ylläpito 

Rauma Latu ry / Terhi Lindfors 

Case: Rauman Ladun Nasulampi 

klo 19.00–19.20 Miten onnistuu vanhan Kirkkopolun ylläpito? 

Tourulan-Keihäskosken kyläyhdistys / pj Seppo Mattila 

Case: Paimenenmäeltä Kirkkopolkua pitkin Yläneen kirkolle 

klo 19.20–19.30 Keskustelua, kysymyksiä ja kommentteja 

 

Huhtikuussa asiaa karttapalveluista, opastuksista ja geologiasta matkailutuotteena

Huhtikuun webinaarin ohjelma julkistetaan kokonaisuudessaa myöhemmin keväällä. Luvassa on asiaa muun muassa digitaalisista karttapalveluista ja siitä, miten erilaisilla opastuksilla saa lisää sisältöä patikointiin. Esittelyssä on muun muassa Digisaapas-hanke ja Luontokapinetin tarjonta. Helmikuun kansainvälisessä And Out We Go! -webinaarissa geologiasta matkailutuotteena puhunut geologi Teemu Öhman on puhujana myös huhtikuun webinaarissa – tällä kertaa suomen kielellä.

 

 

Lisätietoja webinaareista:

Taina Simola, p. 044 0251521

taina.simola@jokivarsi.fi