Haloo maaseutu mukana Kyvykkäät kylät -hankkeen aloitustilaisuudessa!

Mainoskuva, jossa vihreät reunat ja keskellä musta teksti: Kyvykkäät kylät 2022–2023.

 

Kyvykkäät kylät on kaikkien lietolaisten yhteinen kylähanke, jonka aloitustilaisuus pidetään torstaina 3. maaliskuuta klo 17 alkaen Liedon kunnantalon valtuustosalissa. 

Liedon kunnan tulevaisuudenkuvassa 2025 tavoitellaan unelmien turvallista pikkukaupunkia, joka muodostuu viihtyisästä ja vireästä keskustasta sekä omaleimaisista kylistä. Kyvykkäät kylät -hanke tähtää kunnan maaseutu- ja taajamakylien asumisviihtyvyyden, houkuttelevuuden ja elinvoimaisuuden lisäämiseen. Tavoitteena on muun muassa yhteistyön kehittäminen sekä kylien kesken että kylien ja viranhaltijoiden välillä sekä yritysten, yhdistysten ja muiden toimijoiden välillä.

Hankkeen aloitustilaisuus järjestetään Liedon kunnantalon valtuustosalissa 3. maaliskuuta klo 17. Tilaisuudessa kerrotaan Kyvykkäät kylät -hankkeesta ja myös laajemmin kylien ja maaseudun kehittämisestä sekä kerätään yhteen osallistujien toiveita ja ideoita. Hanketta esittelee Liedon kunnan yritysneuvoja Marja-Leena Hämäläinen. Haloo maaseutu -hankkeen viestintäkoordinaattori Janica Vilen puhuu siitä, miten kylien positiivista energiaa voidaan hyödyntää viestinnässä, Leader Varsin Hyvän hankeneuvoja Eeva Mettala-Willberg kertoo Leader-rahoituksen mahdollisuuksista ja Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta kylätoiminnan tulevaisuuden näkymistä.

Tapahtuma on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille. Ilmoittautuminen on auki Liedon kunnan verkkosivuilla. 

Leader-ryhmät tukivat kylätoimintaa Varsinais-Suomessa 6,4 miljoonalla eurolla vuosina 2014–2020

 

Leader-ryhmät ovat tukeneet maaseuturahastosta Varsinais-Suomen alueella kylien kehittämistä yhteensä 6,4 miljoonalla eurolla ohjelmakaudella 2014–2020. Kylätoimintaa kehittäviä Leader-hankkeita on toteutettu yhteensä 280. Varsinais-Suomen eläviä ja upeita kyliä juhlitaan lauantaina 12. kesäkuuta vuosittaisen Avoimet Kylät -päivän puitteissa. 

Leader-ryhmät kannustavat maaseudun asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä ja luomaan uusia työpaikkoja myöntämällä tukea maaseuturahastosta. Varsinais-Suomessa kylätoimijat ovat osanneet hyvin hyödyntää Leader-rahoituksen mahdollisuuksia. Moni kylä onkin nykyisin entistä vireämpi ja valovoimaisempi Leader-yhteistyön ansiosta.

Leader-ryhmien tuella on tehty muun muassa luontopolkuja, kunnostettu yhteisiä kokoontumistiloja, kehitetty tapahtumia ja lisätty yhteisöllisyyttä. Esimerkiksi kylätaloja on rakennettu tai kunnostettu Varsinais-Suomessa vuosina 2014–2020 Leader-tuella yhteensä huikeat 65 kappaletta.

Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta pitää Leader-rahoitusta oivallisena välineenä kylien kehittämiseen.

– Leader-tuki on siitä hyvä työkalu, että sen kanssa voi myös kehittää toimintaa. Esimerkiksi Kotiseutuliitosta voi saada korjausavustusta kylätalojen kunnostamiseen, mutta Leader-tukea voi käyttää myös tilojen varusteluun, esimerkiksi av-laitteistojen hankintaan ja toiminnan kehittämiseen. Kylillä on usein tarvetta aika myös pieniin avustuksiin, esimerkiksi harrastusvälinehankintoihin. Sellaisiin Leader-tuki on usein paras ja välillä jopa ainoa vaihtoehto, Linkoranta kommentoi.

Hän on itsekin hakenut Leader-tukea useasti, sillä Varsinais-Suomen Kylät ry on koordinoinut vuosien varrella monenlaisia Leader-hankkeita.

– Itse olen ollut mukana usein sellaisissa hankkeissa, joissa on pohdittu osallisuutta ja pyritty parantamaan lähidemokratiaa. Hankkeissa on tehty esimerkiksi kuntatason yhdistysohjelmia, Linkoranta jatkaa.

Leader-tuki kannustaa talkoisiin

Vihiniemen kylätalo Salossa on yksi esimerkki Leader-tukea saaneesta kohteesta.

Leader-toiminta kannustaa omalta osaltaan vapaaehtoistyöhön maaseudulla, sillä suurimmassa osassa hankkeista omavastuuosuuden budjetista voi korvata talkootyöllä. Kylien yhteiset hankkeet ovatkin usein juuri sellaisia, joissa tehdään paljon talkoita yhteisen hyvän eteen. Yhteensä kyliä kehittävissä Leader-hankkeissa tehtiin vuosina 2014–2020 jopa 81 850 tuntia talkootyötä. Esimerkiksi Salossa Vihiniemen kylätalon keittiön ja kammarin remonteissa Koski as. kyläyhdistys teki yhteensä 448 tuntia talkoita. Joissain hankkeissa talkootyötunteja on kertynyt tuhansia.

Leader-ryhmät laskevat talkootyön arvon niin, että ihmisen tekemästä talkootyötunnista saa 15 euroa ja koneen tekemästä talkootyötunnista 30 euroa. Kyliä kehittävissä Leader-projekteissa on tehty talkootyötä siis yli miljoonan euron edestä!

– Se, että omavastuuosuutta voi kattaa talkootyöllä, helpottaa ihan älyttömästi. Silloin hankkeeseen ei tarvitse laittaa niin paljon omaa rahaa kiinni. Ja vaikka usein sanotaan, ettei talkoisiin enää saa ihmisiä mukaan, niin yllättävän moni kuitenkin lähtee, kun talkoista tiedottaa tarpeeksi selkeästi esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Talkoissa pääseekin usein tutustumaan uusiin ihmisiin ja parhaimmillaan niissä on tosi hauskaa. Kunhan muistetaan se, ettei samojen ihmisten tarvitse käyttää kaikkea vapaa-aikaansa yhteiseksi hyväksi, Linkoranta sanoo.

Kaikki kyliä kehittävät hankkeet eivät suinkaan ole kyläyhdistysten hankkeita. Kylien toimintaa ja tiloja ovat olleet kehittämässä myös monet muut yhdistykset ja toimijat. Esimerkiksi Mynämäellä Yhteisötila Tuukin hankkeen toteuttivat Wirmon Martat. Uuden yhteisötilan eteen tehtiin yhteensä 1 431 tuntia talkoita ja nykyään siellä voi järjestää vaikka kokkauskursseja tai käydä ompelemassa.

Avoimet Kylät -päivä tulee taas 12.6.

Lemun kotiseutumuseo muuttuu Lasten museoksi! Uudessa näyttelyssä pääsee tutustumaan esimerkiksi maaseudun hajuihin.

Varsinais-Suomen monenkirjavien kylien toimintaan pääsee tutustumaan lauantaina 12. kesäkuuta, jolloin vietetään valtakunnallista Avoimet Kylät -päivää. Tapahtuma järjestetään viime vuoden tavoin koronaturvallisesti verkossa. Kaikki Avoimet Kylät -päivän tapahtumat on koottu samalle kartalle osoitteeseen: avoimetkylat.fi

Tapahtumaan ilmoittautuneet kylät ovat intoutuneet tekemään muun muassa videoita, digitarinoita, kuvagallerioita ja retkeilyreitistöjä. Päivän isompana tavoitteena on digiosaamisen vahvistaminen ja kylien yhteisen näkyvyyden hyödyntäminen.

Virtuaalitapahtumien lisäksi luvassa on muutamia tapahtumia, joihin voi lähteä paikalle. Esimerkiksi Ruskon Lavamäellä vietetään kierrätystapahtumaa ja Maskun Lemussa uuden Lasten museon avajaisia.

– Ohjelmaa on Lemun kirkon molemmin puolin. Kotiseutukeskus Mäntylässä (Monnoistentie 38) on muun muassa kirppis, puffetti, käsitöitä ja keppihevosia sekä mahdollisuus varata paikka opastetulle kierrokselle uuteen Lasten museoon kirkon toiselle puolelle, kertoo Tauno Linkoranta.

Lasten museo on tehty Kemppien tuvalle. Puolen tunnin mittaiset opastetut kierrokset vetää Janna Jokela Aboa Vetuksesta kello 12–15 välillä. Näyttelyssä on vanhoja esineitä ja työkaluja ja esimerkiksi vanha kirjoituskone, jolla lapset voivat kirjoittaa vaikka kirjeitä. Osaksi kokonaisuutta tulee Lemun nimestä inspiraation saanut hajunäyttely, jossa lapset pääsevät arvuuttelemaan erilaisia maaseudun hajuja. Lisäksi näyttelyssä kerrotaan lemulaisista merkkihenkilöistä.

Avoimet Kylät -päivän järjestävät yhteistyössä Suomen Kylät ry, maakunnalliset kyläyhdistykset ja paikalliset yhdistykset ja aktiivit.

 

LUE LISÄÄ KYLIEN LEADER-HANKKEISTA

Tuohitussa kierrätetään ja suositaan lähiruokaa

Vihiniemen kylätaloa remontoidaan maaseuturahaston ja Kotiseutuliiton tuella

Suomen vanhimman tien varrelle kunnostettiin upea uimapaikka

Mynämäen Asmandiasta kuoriutui suosittu ulkoilukohde

Lemussa panostetaan luontoliikuntaan

Vehmaan kivityöhistoria tutuksi Tummamäen luontopolulla

Kyvykkäät Kylät avuksi elinkeinoelämän kehittämiseen Liedossa, Aurassa, Marttilassa ja Paimiossa

Mietoisissa panostetaan nuorten liikkumiseen

Salon Hajala on Varsinais-Suomen vuoden kylä 2020!