Suomen vanhimman tien varrelle kunnostettiin upea uimapaikka

 

Helsinginrannan uimapaikka Taivassalossa on kuin piilotettu helmi Tylpänrauman rauhallisella rannalla. Maaseuturahaston tuella talkootyönä tehty ranta kerää nykyisin ihmisiä yhteen muun muassa saunomaan tai vaikka muinaistulien yötä viettämään. 

Taivassalon Helsinginrantaan vievä tie on ollut käytössä jo 1300-luvulla. 1630-luvulla siitä tuli osa Suomen ensimmäistä virallista tietä eli Suurta Postitietä, joka kulki Turusta Tukholmaan. Turusta tuleva posti jatkoi kulkuaan meriteitse joko Taivassalosta tai Kustavista. Aikanaan Taivassalon Helsinginranta toimi myös Ruotsin matkustajaliikenteen pääte- ja lähtöpaikkana. Esimerkiksi Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa on kulkenut Suomeen Taivassalon kautta kesällä 1557.

Nykyisin Taivassalon kunnan omistama Helsinginranta Praakintien päässä on vuokrattu Helsingin kyläyhdistykselle. Kyläyhdistys rakensi rantaan saunan jo vuonna 1995, mutta pitkään käyttö oli vähäistä ja keskittyi mattojen pesuun. Vuonna 2014 yhdistys aloitti muutaman vuoden kestäneen Leader-hankkeen, jonka aikana ranta ehostettiin nykyiseen loistoonsa. 

– Pro Agrialla oli samaan aikaan Rannat kuntoon -projekti, josta saimme ison avun. Kun haimme tukea rannan kunnostamiseen Leader Varsin Hyvältä, se saattoi meidät yhteen. Ilman sitä yhteistyötä emme olisi saaneet ollenkaan näin paljon aikaan, kertoo kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kari Pohjantähti.

Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kari Pohjantähti on tuttu kasvo Helsinrannan saunalla. Toisin kuin suurin osa muusta Helsingin kylän väestä, hän asustaa alueelle ympäri vuoden.

Hankkeessa kunnostettiin ja rakennettiin virkistyskäytön kannalta keskeiset rakenteet ja palvelut: uimaranta, pukukopit, parkkipaikka, oleskelualueet, opastus ja luontopolku sekä korjattiin alueella olevan saunamökin perustukset. Ympäristöä siistittiin huomioiden alueen luonto ja kulttuurihistoria vanhana graniitin luohintapaikkana. 

Nyt alueella on viihtyisä kohtaamispaikka kyläläisille. Rannalla on nuotiopaikka ja puuliiteri, josta saa käyttää puita. Alueelta löytyy myös ulkohuussi. Lapsille on liukumäki ja ikäihmisille loivat portaat suoraan meriveteen. Aluetta pidetään kunnossa talkoovoimin.

– Joka vuosi niitetään kaislat ja tuodaan rantaan kuormallinen uutta hiekkaa korvaamaan tuulen ja sateiden aiheuttama kuluma, Pohjantähti kertoo. 

Ranta on erityisesti lapsiperheiden suosiossa, koska se on matala ja turvallinen.

Yleinen saunavuoro on aina keskiviikkoisin. Muina iltoina sauna on ihmisten vuokrattavissa: arki-iltoina 20 eurolla ja viikonloppuiltoina 50 eurolla. Suihkuja ei ole ja juomavesi täytyy jokaisen tuoda mukanaan. 

– Monilla on nykyään omat mökit, saunat ja rannat, mutta tämä on sellainen paikka, josta löytää aina seuraa. Viime kesänä, kun vietettiin yleistä saunapäivää, täällä oli lähes sata ihmistä ja muutenkin loma-aikaan väkeä riittää. Lapsille tämä on erityisen hyvä uimaranta, koska tämä on niin pitkään matala. Ja tänne pääsee myös omalla veneellä, puheenjohtaja esittelee. 

Kesäkaudella, kun mökkiläiset tulevat, Helsingin alueella asustaa noin 600 ihmistä.

Saunamökki kunnostettiin vuonna 2018 alkaneen erillisen teemahankkeen puitteissa.

Louhospolku kertoo historiasta

Kunnostushankkeen puitteissa rantaan tehtiin myös 700 metrin mittainen Louhospolku, joka esittelee alueen historiaa. Polun varrella on kylttejä, jotka kertovat kivenlouhinnasta Helsinginrannassa 1900-luvun alussa. 

– Täällä louhittiin sitä kuuluisaa Taivassalon punaista graniittia, Pohjantähti kertoo. 

Louhospolku lähtee saunan takaa ja tutustuttaa kulkijansa alueella olleen louhostoiminnan historiaan.

Taivassalon graniitti on keskirakeista ja tasalaatuista. Sen päämineraalit ovat kalimaasälpä, kvartsi, plagioklaasi ja biotiitti. Sitä on käytetty paljon julkisissa rakennuksissa, esimerkiksi Turun Hansakorttelissa. 

Polku kulkee osan matkaa vanhaa ratapohjaa, josta on kiskot poistettu jo aikoja sitten. Louhospolun varsinaiset helmet löytyvät kuitenkin virallisen reitin ulkopuolelta. Kun poikkeaa polulta, löytää esimerkiksi veden täyttämiä vanhoja louhoskuoppia, jotka louhitun kallionseinämän kanssa muodostavat upeita maisemia. 

Helsinginrannankin graniitti on syntynyt vuorijonopoimutuksessa noin 2000 miljoonaa vuotta sitten.

Myös uimarannalla näkyy alueen historia, sillä rääpekivistä on kasattu rannan molemmin puolin kivilaiturit, joiden päässä on poltettu esimerkiksi muinaistulien yön kokkoa. Lisäksi rääpekivistä on tehty rannalle pöytäryhmä.

Rääpekivistä on tehty rannalle esimerkiksi pöytäryhmä. ”Tämä on sen verran tukeva, ettei sitä ihan ensimmäinen kännikala kaada”, naurahtaa Helsinginrannan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kari Phjantähti.

Seuraavaksi kunnostetaan pururata

Helsingin vanhan kyläkoulun kupeessa kulkee 1,2 kilometrin mittainen pururata.

– Seuraava projekti on laittaa se kuntoon syyskuussa. Siihenkin on oma Leader-hanke, Pohjantähti kertoo. 

Sitä ennen vietetään rannalla vielä muinaistulien yötä 29. elokuuta. Muinaistulille löytyy hyvä tuttu paikka rannan rääpekivien päältä.

– Ohjelmassa on myös musiikkia, lettuja ja onkikilpailu, lisää Pohjantähti. 

 

HELSINGINRANNAN LEADER-HANKKEET

 

Helsinginrannan uimarannan kunnostus

Toimenpiteet: Uimaranta, pukukopit, oleskelualueet, parkkipaikka, luontopolku, opasteet sekä saunamökin perustusten korjaus

Leader-tuki: 13 302 euroa

Korvaus talkootunneista: 9 676 euroa

Oman rahoituksen osuus: 0 euroa

Kokonaiskustannus: 22 978 euroa

 

Lattiasta kattoon ja pihalta luontoon -teemahanke

Toimenpiteet: Mökin ja sen keittiön kunnostus

Leader-tuki: 1 162 euroa

Korvaus talkootunneista: 150 euroa

Oman rahoituksen osuus: 238 euroa

Kokonaiskustannus: 1 550 euroa

 

Hyvinvointi ja turvallisuus -teemahanke

Toimenpiteet: Pururadan kunnostus

Leader-tuki: 3 350 euroa

Korvaus talkootunneista: 1 436 euroa

Oman rahoituksen osuus: 0 euroa

Kokonaiskustannus: 4 786 euroa