EU:n maatalouspolitiikan rahoituskausi 2023–2027 on alkanut! – Tukihaut avautuvat yksi kerrallaan

Jaa juttu somessa!

 

EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksella tuetaan maataloutta ja maaseudun kehittämistä, jotta koko Suomi voisi hyvin. Varsinais-Suomessa uuden rahoituskauden tavoitteita, mahdollisuuksia ja muutoksia on esitelty jo lukuisissa eri tilaisuuksissa.

EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen eri tukimuotojen haut avautuvat pikkuhiljaa. Maatalouden investointitukien ensimmäinen hakujakso päättyy 10. toukokuuta, peltotukien haku alkoi 8. toukokuuta ja muiden tukimuotojen hakuajoista tiedotetaan niin pian kuin mahdollista osoitteessa maaseutu.fi.

Maatalouden suoria tukia haetaan Vipu-palvelusta, maatalouden investointitukia ELY-keskuksesta Hyrrä-asiointipalvelun kautta ja maaseudun yritys- ja kehittämistukia ELY-keskuksesta tai paikallisesta Leader-ryhmästä. Rahoitukseen liittyvistä asioista saa neuvontaa myös kuntien maaseutuviranomaisilta. Varsinais-Suomen maatalous- ja maaseuturahoituksen parissa työskentelevien tahojen uusi viestintäkanava löytyy osoitteesta maaseutu.fi/varsinais-suomi.

Maatalouden investointitukien hakemusten määrä yllätti!

Maatalouden investointitukien ensimmäinen hakujakso päättyi 10. toukokuuta ja hakemuksia tuli Varsinais-Suomen ELY-keskukseen yli 200.

– Edellisen kauden viimeisillä hakukierroksilla saimme niin paljon hakemuksia, että oli yllättävää nähdä, kuinka suuri paine hakutauon aikana ehti syntyä. Tukea on haettu paljon esimerkiksi salaojituksiin ja tuotantovarastoihin. Yli kolmannes hakemuksista on energiatuotannon investointeihin, kommentoi johtava rahoitusasiantuntija Janita Leppänen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

Maatalouden investointitukea voi hakea esimerkiksi navetan, sikalan tai kasvihuoneen rakentamiskustannuksiin, salaojitukseen ja yhteisiin ojitusinvestointeihin tai korjauksiin, jotka parantavat eläinten hyvinvointia tai ympäristön tilaa. Myös maatilan energiainvestointeihin voidaan myöntää investointitukea. Tämän vuoden toinen valintajakso on 11.5.–15.8.

Maataloustukien hakuun koulutettiin maaliskuussa yli 4 000 ihmistä

Kaksi naista seisoo Varsinais-Suomen ELY-keskuksen aulassa.
MTK Varsinais-Suomen aluepäälliköt Terhi Löfstedt (vas.) ja Aino Launto-Tiuttu.

Peltotukien hakuaika on 8.5.–15.6. ja eläintukien hakuajoista tiedotetaan myöhemmin. Näistä maatalouden suorista tuista järjestettiin Varsinais-Suomessa tukikoulutuksia yhteistyössä kuntien maaseututoimien ja MTK:n Kohti tulevaa -hankkeen kanssa jo maaliskuussa. Koulutuksia oli yhteensä yli 40 ja ne tavoittivat yli 4 000 ihmistä. Koulutusten tallenteet ja esitykset on kerätty MTK Varsinais-Suomen sivuille.

Koulutuksista MTK:n puolesta vastanneet aluepäälliköt Aino Launto-Tiuttu ja Terhi Löfstedt kertovat, että keskustelua heräsi esimerkiksi viljelykierron suunnittelusta, viljavuusanalyysien tekemisestä, uusista kasvipeitteisyysvaatimuksista, fosforirajoituksista, monitoroinnista ja ekojärjestelmästä.

– Nyt kun on uusi kausi ja uudet järjestelmät, viljelijöiden pitää opetella paljon uutta, ja ennen kaikkea pitää opetella pois vanhasta. Kannattaa tarkistaa, mitä mikäkin termi tarkoittaa, eikä luottaa siihen, mitä on oppinut edellisten kausien aikana. Vaikka opeteltavaa on paljon, paljon on myös mahdollisuuksia, tiivistää Terhi Löfstedt.

– Pääsääntöisesti voisi sanoa, että jos menee minimivaatimuksilla, eurot jäävät tällä kaudella pienemmiksi. Mutta tilakohtaisia eroja on paljon ja moneen asiaan pystyy itse myös vaikuttamaan, lisää Aino Launto-Tittu.

Kohti tulevaa -hankkeen koulutukset tarjosivat kattavan perehdytyspaketin uuden kauden asioihin. Lisää tietoa on luvassa vielä kuntien omissa koulutuksissa, joita järjestetään kevään aikana. Tulossa on muun muassa paikallisia kyselytunteja ja opastusta viljelijöille tehdyn Vipu-mobiilin asennukseen ja käyttöönottoon.

Maaseuturahoituksen muutoksia esiteltiin huhtikuussa

Johanna Mattila pitää puheenvuoroa Laitilan valtuustosalissa.
Johanna Mattila esitteli maaseuturahoituksen mahdollisuuksia eri seutukunnissa. Laitilassa pidettiin tilaisuus 25.4.

Suomesta 95 % on maaseutua. Varsinais-Suomessa maaseuduksi lasketaan lähes koko maakunta. Vain Turun ja Salon seuduilla on maaseuturahoituksen ulkopuolelle jääviä alueita, joiden tarkka rajaus on nähtävillä ELY-keskuksen karttapalvelussa.

Maaseuturahoituksen muutoksista järjestettiin huhtikuussa Varsinais-Suomen yhteinen webinaari ja sen jälkeen vielä viisi keskustelutilaisuutta eri seutukunnissa. Tilaisuudet tavoittivat yhteensä yli 300 ihmistä. Kiertueella esiteltiin Varsinais-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelmaa ja paikallisen Leader-ryhmän strategiaa. Lisäksi käytiin läpi uuden rahoituskauden mukanaan tuomia muutoksia hanke- ja yritystuissa sekä maksatusasioissa.

Salossa keskustelua heräsi erityisesti uusista yritystukimuodoista. Laitilassa kiinnostuttiin laajakaistahankkeista. Turussa keskusteltiin esimerkiksi hankkeiden kustannusarvioiden tekemisestä ja prosenttiperusteisen kustannusmallin muutoksista. Koskella päästiin heti käytäntöön kiinni, kun tilaisuus alkoi Leader-tukea saaneen MTK-Koski Tl:n toteuttaman Honkamäen kunnostushankkeen esittelyllä. Paraisilla keskusteltiin saariston erityispiirteistä ja keskustelutilaisuuden jälkeen päästiin jo sparraamaan yhtä uutta yritysideaakin.

Maaseutupalvelut-yksikön kehittämispäällikkö Johanna Mattila avasi kaikki tilaisuudet esittelemällä Varsinais-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelman painopisteitä, joita ovat alkutuotanto, ruokaketju ja elintarvikkeiden jatkojalostus, maaseutu- ja saaristomatkailu, maaseudun monipuolinen yrittäjyys sekä asuminen ja hyvä elämä maaseudulla. Lisäksi suunnitelman läpileikkaavia teemoja ovat osaamisen kehittäminen, digitalisaatio sekä ympäristö- ja ilmastotoimet.

– Kaikki keskeiset asetukset ovat voimassa ja nyt odotetaan, että saamme vielä tietojärjestelmät siihen kuntoon, että hanke- ja yritystukienkin haku saadaan auki. Varsinais-Suomeen on tulossa 38 miljoonan euron rahoitus hanke- ja yritystukiin uudelle kaudelle, joten mahdollisuuksia maaseudun kehittämiseen on vaikka kuinka! Nyt voi siis alkaa ideoida, Mattila kannusti tilaisuuksien osallistujia.

Kehittämispäällikkö oli iloinen, että tilaisuudet tavoittivat ihmisiä laajasti erilaisista taustoista. Paikalla oli muun muassa yrittäjiä, yhdistysaktiiveja, kuntien ja elinkeinoyhtiöiden edustajia, oppilaitoksia ja kotiseutunsa kehittämisestä kiinnostuneita asukkaita.

– Oli ilo nähdä, että kenttä on aktivoitunut ideoimaan ja keskustelemaan. Tilaisuuksissa oli välitön ja hyvä tunnelma, hän kiittelee.

 

 

* Juttua muokattu 11.5. Päivitetty maatalouden investointitukien hakemusmäärä hakuajan umpeuduttua.

Jaa juttu somessa!