Suomenruotsalainen maaseutuparlamentti perehtyi maaseudun nuorten asioihin

Jaa juttu somessa!

 

Kemiönsaaren Kasnäsissä pidettiin suomenruotsalainen maaseutuparlamentti (Landsbygdsriksdagen) 26.–27. lokakuuta. Tapahtumaan saapui yli 70 maaseudun kehittäjää keskustelemaan maaseudun ja saariston tulevaisuudesta erityisesti nuorten näkökulmasta ja ruotsin kielellä. Vuosi 2022 on Euroopan Unionissa nuorisoteemavuosi, ja siksi nuoret valittiin myös suomenruotsalaisen maaseutuparlamentin teemaksi.

Tilaisuuden tuli avaamaan kansanedustaja ja saaristoasiainneuvottelukunnan puheenjohtaja Sandra Bergqvist. Hänen ja muiden keskiviikon aamupäivän puhujien esitykset ovat katsottavissa Youtubessa olevalta tallenteelta:

Kahden päivän aikana kuultiin lukuisia puheenvuoroja maaseudun kestävän ja mielekkään tulevaisuuden puolesta. Esimerkiksi Julia Hemgård Bildningsalliansen-kattojärjestöstä puhui siitä, miten työllisyys vaikuttaa nuorten ajatuksiin maaseudun houkuttelevuudesta.

– Nuorten keskuudessa ajatellaan usein, että maaseudulla ei ole työtä. Nuoret viihtyvät maalla, mutta eivät ole varmoja siitä, voivatko he jäädä sinne asumaan, hän kertoo.

Nainen puhuu mikrofoniin.
Julia Hemgård.

Maaseutuparlamentin osanottajille esiteltiin myös maaseudun nuorten kanssa aiemmin käytyjen keskustelujen tuloksia. Esimerkiksi Nuorisobarometri Kestävää tekoa osoittaa, että nuoret luottavat tieteeseen ja tutkimukseen, mutta haluavat myös enemmän osallisuutta ja mahdollisuuksia vaikuttaa tulevaisuuteen eri tavoin. 

Saaristomeren UNESCO-biosfäärialueen hankekoordinaattori Erika Silventoinen kertoi tutkimuksesta, jossa nuorilta kysyttiin tulevaisuuden huolista. 

– Nuoria huolestuttavat tärkeysjärjestyksessä tulevaisuus, koulu ja arvosanat, ilmastonmuutos, keho ja ulkonäkö, koronavirus, ystävyyssuhteet, rakkaussuhteet ja perhesuhteet, hän listaa. 

Joustavaa asumista, innovatiivisia koulutusratkaisuja ja toimivia peruspalveluita

Parlamentissa oli myös paneelikeskustelu, jossa maaseudun suomenruotsalaiset nuoret keskustelivat siitä, mitä kestävä tulevaisuus heille tarkoittaa. Keskustelua johti Nora Backlund ruotsinkielisten maaseutukeskusten liitosta (SLF) ja paneeliin osallistuivat Isabell Flemming Maalahden nuorisoseurasta, yrittäjä Linnea Strand Närpiöstä, Johan Santalahti Kemiönsaaren nuorisoparlamentista ja maanviljelijä Joel Rappe Raaseporista. 

Viisi ihmistä istuu rivissä.
Nora Backlundin (vas.) juontamassa paneelikeskustelussa olivat mukana Isabell Flemming, Linnea Strand, Johan Santalahti ja Joel Rappo.

Paneelikeskustelu osoitti, että maaseudun nuoret kaipaavat muun muassa mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon sekä kestävän kehityksen toimiin. He haluavat myös joustavampia vaihtoehtoja koulutukseen ja asumiseen. Nuorten ehdotuksia koottiin myös suomenruotsalaisen maaseutuparlamentin yhteiseen julkilausumaan, joka hyväksyttiin parlamentin päätteeksi. Paneelikeskustelu on katsottavissa myös jälkikäteen Youtubessa:

Torstaina keskustelussa oli erityisesti kolme aihetta: nuorten kotiseutuidentiteetin vahvistaminen, paikallisen osaamisen hyödyntäminen kehitystyössä ja monipaikkaisuus. Tallenteen lopussa on myös parlamentin päätöskeskustelu ja pieni kurkistus seuraavaan suomenruotsalaiseen maaseutuparlamenttiin, joka järjestetään Pohjanmaalla lokakuussa 2024:

Ajankohtaista asiaa maaseudun ja saariston kehittämisestä

Suomenruotsalainen maaseutuparlamentti on kaikille maaseudun ja saariston kehittämisestä kiinnostuneille avoin foorumi, joka kokoontuu joka toinen vuosi. Vuoden 2022 tapahtuman järjesti Leader-ryhmä I samma båt – Samassa veneessä, yhteistyössä Varsinais-Suomen Kylien ja Kemiönsaaren kunnan kanssa. Lisäksi mukana järjestelyissä oli suuri joukko muitakin yhteistyötahoja. 

Kaksi hymyilevää naista.
I samma båt – Samassa veneessä -Leader-ryhmän toiminnanjohtaja Minna Boström (vas.) ja suomenruotsalaisen maaseutuparlamentin projektikoordinaattori Tiina Saaresranta.
Jaa juttu somessa!