100-vuotiaassa koulutalossa sijaitseva PetriS Chocolate uudistuu jatkuvasti

Nina Sirén Ihana Puodissa.

 

Petri ja Nina Sirén uskovat kotimaiseen käsityöhön ja laadukkaimpaan mahdolliseen suklaaseen. Yritys on keväällä siirtänyt tuotantonsa Porvoosta Saloon, Halikon Design Hilliin, ja lisäksi heidän suklaakahvilansa Mathildedalin vanhassa koulurakennuksessa laajenee taas täksi kesäksi.

PetriS Chocolaten tuotteita pääsi maistamaan Mathildedalissa ensi kerran vuonna 2017, kun Nina Sirén päätti tulla kesäksi vanhaan ruukkikylään pitämään pop up -kauppaa. Sinä kesänä Mathildedalin vanha kyläkoulu oli myynnissä – ja siitä se ajatus sitten lähti. 

– Olimme asuneet pitkään Fiskarsissa ja sen jälkeen kaksi vuotta Porvoossa. Mietimme jo lasten koulunkin vuoksi, että ei kai me taas voida muuttaa, mutta sydän veti tänne, muistelee Siren. 

Lopulta perhe muutti vanhan koulurakennuksen yläkertaan ja remontoi alakertaan tilat suklaakahvilalle, Ihanalle puodille sekä bed and breakfast -toiminnalle. 

– Aluksi ajattelimme, että Petri voi hyvin ajaa Porvooseen töihin, mutta käytännössä idea osoittautui mahdottomaksi. Viime vuoden heinäkuussa Petri ei ehtinyt kertaakaan käydä kotona ja sen jälkeen päätimme siirtää tuotannon tänne. Avasimme kuitenkin sattumalta suumme oikeassa paikassa oikeaan aikaan, Sirén muistelee. 

Se oikea paikka oli Halikossa moottorien varrella sijaitseva Design Hill, jonka yrittäjä Tony Pelander oli juuri laajentamassa tiloja ja tarjosi heille paikkaa uudistuvasta Design Hillistä.

– Ajoimme kotiin ja mietimme asiaa matkan ajan. Tästä kotipihasta sitten jo soitimme, että tartumme tarjoukseen. 

Nyt Design Hillissä on upea 70-neliöinen suklaastudio ja myymälä. Yrityksen koko tuotanto siirrettiin sinne kevään 2021 aikana, joten nyt koti ja tuotantotilat ovat saman kunnan sisällä, mutta Mathildedalissa oleva talo sai jäädä ennalleen. 

– Ratkaisu oli hyvä jo senkin vuoksi, että ei tämä vanha rakennus olisi pidemmän päälle kestänyt sellaista tilojen käyttöä.

Design Hillin uuteen toimipisteeseen palkattiin kolme uutta kondiittoria ja yksi muutti yrityksen mukana Porvoosta. Porvoon vanhaan kaupunkiin jäi suklaakauppa ja Ihana Puoti. 

Design Hillin suklaastudiossa toteutuu myös yrityksen pitkäaikainen haave: nyt asiakkaat näkevät lasin läpi, miten suklaata valmistetaan käsityönä. Näytöstilojen rakentamiseen on haettu tukea maaseuturahastosta. 

Maitosuklaata, valkosuklaata, rubiinisuklaata… Jokaiselle oman maun mukaan!

Uudistukset jatkuvat

Koronavuosi on tuonut mukanaan mahdollisuuden tarkastella yritystoiminnan suuntaa. Jo seitsemän vuotta toiminnassa ollut verkkokauppa on koronan myötä saanut kunnolla ilmaa siipiensä alle ja Mathildedalinkin toimipistettä kehitetään.

– Päätimme lopettaa bed and breakfast -toiminnan ja laajentaa Ihanaa Puotia ja suklaakahvilaa entisiin majoitushuoneisiin. Tällä tavoin voimme olla auki ympäri vuoden ja minulle jää paremmin aikaa päätuotteemme markkinointiin, kertoo Sirén. 

Talviaikaan ovet ovat auki perjantaista sunnuntaihin ja ainakin viime talvi oli Mathildedalissa vilkas, sillä hyvä lumitilanne toi paljon laskettelijoita naapuriin Meri-Teijolle. Monet vanhemmat jättivät perheen nuoret rinteeseen ja tulivat itse siksi aikaa tutustumaan Mathildedaliin. 

Ensi kesänä suklaakahvilassa on sisällä jo 40 asiakaspaikkaa ja puutarhassa vähintään saman verran. Suklaaherkkujen lisäksi kahvilasta saa lounasaikaan keittoja, salaatteja ja  leipiä.

– Etsimme myös koko ajan uusia jälleenmyyjiä. Tässä ajassa ei enää haluta laittaa kaikkia munia yhteen koriin, Sirén toteaa. 

Ihana Puotiin Nina Sirén tuo itse ulkomailta esimerkiksi saippuoita ja lisäksi myynnissä on muun muassa kotimaista käsityötä.

Praliinit, kakut ja keksit kärkenä

PetriS Chocolate on tunnettu ennen kaikkea praliineistaan: pienistä pyöreistä suklaakonvehdeista, joissa on ohut kuori ja paljon täytettä. Suomalaisten asiakkaiden suosikkimaku on paahdettu valkosuklaa, jota taas ei muualla Euroopassa syödä juuri lainkaan. Nina Sirén itse valitsee praliininsa mauksi mieluiten vadelmaa, veriappelsiinia tai sitruunaa. 

– Niissä on ihana hapokkuus ja aromikkuus. Meidän suklaat eivät muutenkaan ole ollenkaan niin makeita kuin vaikka belgialaiset. 

Yhden praliinin hinta on 1,60 euroa ja työvaiheita sen valmistukseen saattaa olla seitsemän: suklaan valaminen, täyttäminen, jähmettyminen, sulkeminen ja mahdollisen värin suihkutus kolmeen kertaan. Tällä hetkellä värit ovat vallalla suklaatrendeissä. Kirkkaat värit yhdistettynä luonnonmukaiseen tuotantoon tarkoittaa sitä, että työvaiheita tulee lisää, kun värit pitää suihkuttaa moneen kertaan. 

Praliinien lisäksi valikoimassa on suklaakakkuja, -keksejä ja esimerkiksi suklaalla päällystettyjä pähkinöitä. Valikoimassa pysyviä tuotteita on jo yli sata ja lisäksi kymmeniä kunkin sesongin mukaisia kausituotteita. Joulu on suklaan suurin sesonki, sen jälkeen tulee pääsiäinen.

– Petri tekee parhaillaan uutta reseptiikka, jonka avulla meidän kaikki tuotteemme ovat pian gluteenittomia. Suurin osa on jo nyt, mutta kekseihin vaihdetaan vielä salolainen härkäpapujauho!

Kaikki tuotteet on suunniteltu eettisyys, paras mahdollinen laatu, käsityöläisyys ja luonnonmukaisuus edellä. Kaakaopapuja ei Suomessa kasva, mutta muuten yritys pyrkii hyödyntämään mahdollisimman paljon kotimaisia ja lähellä tuotettuja raaka-aineita. Suklaata tulee useammasta maasta – aina grand cru -laatua. Madagaskarilta tulee marjaisimmat maut ja Venetsuelasta pehmeimmät. Alkuperämaan sijaan makuun vaikuttavat kuitenkin enemmän kasvuolosuhteet ja käsittely. 

Suomalaisuus tulee esiin muun muassa marjojen käytössä, mutta muuten PetriS Chocolate luottaa ranskalaiseen suklaaperinteeseen. Koneistukset taas on ostettu Italiasta. 

– Euroopassa suklaapuodit kaatuvat nyt koronan vuoksi saappaat jalassa, mutta täällä tilanne on onneksi parempi. Suklaata ollaan saatu koko ajan normaalisti, mutta esimerkiksi pakkauksia ei meinattu syksyllä löytää, Sirén sanoo. 

Kuvassa praliineja ja Mendiants-suklaakiekko, johon on lisätty kuivattuja hedelmiä, pähkinää, marjoja ja suolaa. Mendiants on ranskaa ja tarkoittaa kerjäläisiä – tuote vastaa samaan tarpeeseen kuin Suomessa köyhät ritarit.

100-vuotias koulutalo kiinnostaa

Sirénien kotitalo valmistui Mathildedalin koulutaloksi vuonna 1921. Syksyllä on luvassa siis talon 100-vuotisjuhlat. 

– Haaveilen isoista puutarhajuhlista, mutta emme ole vielä suunnitelleet oikeastaan mitään, kun emme tiedä tulevan kesän koronarajoituksista. Juhlien suunnitteluun voisi pyytää myös kyläläisiä mukaan. Täällä on paljon asukkaita, jotka ovat aikanaan käyneet koulua tässä talossa, Sirén kertoo. 

Koulutoiminta loppui talossa 60-luvulla. Sen jälkeen talossa on pidetty vanhainkotia ja sen jälkeen pyöritetty majoitus- ja kahvilatoimintaa. 

Ilmakuva rakennuksesta.
Sirénien kotitalo valmistui Mathildedalin koulutaloksi vuonna 1921.

Janica Vilen

 

LUE MYÖS:

Mathildedalin Keskuspuisto. Kuvassa vasemmalla Adventure Golf, keskellä kioskirakennus ja oikealla padel- ja tenniskentät.

Mathildedalin Keskuspuisto otettiin ilolla vastaan!

Adventure Golfin, kahden tenniskentän, yhden padel-kentän ja palvelurakennuksen muodostama kokonaisuus keskellä kylää ilahduttaa sekä asukkaita että matkailijoita.

Prittanan Puodin kesäkausi avataan 23.–25. huhtikuuta räsymattomarkkinoilla ja rompetorilla

 

Prittanan Puodin avajaisia vietetään 23.–25. huhtikuuta pihalle pystytettyjen räsymattomarkkinoiden ja rompetorin merkeissä. Kahvila avataan koronarajoitukset huomioiden ja sisällä puodissa on tuttuun tapaan myynnissä paikallisia käsitöitä ja luonnonvaratuotteita. 

Prittanan Puoti on pieni ja idyllinen puoti maaseudun rauhassa maisemareittien varrella Salon Perttelissä. Puodista löytyy paikallisia käsitöitä ja luonnonvaratuotteita, muun muassa palashampoota, saippuaa, makusiirappeja ja sienisuolaa. Kahviossa tarjoillaan yrittäjä Sari Kalevon loihtimia herkkuja.

Prittanan Puodin kesäkausi polkaistaan käyntiin huhtikuun viimeisenä viikonloppuna 23.–25. huhtikuuta. Pihalle pystytetään kunnon räsymattomarkkinat. Myös yrittäjän puoliso Tero Kalevo kantaa kortensa kekoon – eli romppeensa ulos autotallista. Rompetorilla myydään muun muassa vanhojen autojen osia ja monenlaista muuta vanhaa tavaraa, jota Tero on keräillyt vuosien varrella.

Avajaistapahtuman jälkeen Prittanan Puoti palvelee toukokuun ajan torstaista lauantaihin ja kesäkuusta alkaen torstaista sunnuntaihin. Rompetoreja on luvassa kesäaikaan aina lauantaisin. Lisäksi puodilla järjestetään myös monenlaisia kursseja, esimerkiksi kasvi- ja sienivärjäyksestä sekä kompostoinnista.

Prittanan Puoti avattiin joulun alla 2020 Leader Ykkösakselin tuella.

60-luvun Messerschmitt on edelleen ajokunnossa ja liikennekäytössä. Pariskunta käy sen kanssa toisinaan esimerkiksi Salon iltatorilla. Tero Kalevon rompetorilla myydään muun muassa vanhojen autojen osia.

Leader-ryhmät jakavat Varsinais-Suomen maaseudun kehittämiseen 3,7 miljoonaa euroa vuosina 2021–2022

 

Varsinais-Suomen Leader-ryhmät tarjoavat rahoitusta maaseudun kehittämiseen, esimerkiksi yritysten investointeihin ja yhdistysten yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin. Vuosina 2021–2022 jaettavissa on yhteensä 3,7 miljoonaa euroa. Haku on auki, ja päätöksiä aletaan tehdä huhtikuussa. 

Varsinais-Suomessa on viisi Leader-ryhmää: Turun seudulla toimiva Varsin Hyvä, Salon seudulla toimiva Ykkösakseli, saaristossa toimiva I samma båt – Samassa veneessä, Vakka-Suomessa toimiva Ravakka ja Loimaan seudulla toimiva Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit. Ryhmät rahoittavat monipuolisesti elinkeinojen, palvelujen ja kylien kehittämistä omilla maaseutualueillaan. Vuosina 2021–2022 ne tulevat jakamaan maaseudun kehittämiseen Varsinais-Suomessa yhteensä 3,7 miljoonaa euroa. 

Leader-toiminta perustuu siihen, että paikalliset ihmiset tietävät itse parhaiten, miten omaa kotiseutua tulisi kehittää. Siksi myös rahoituspäätökset tehdään paikallisesti Leader-ryhmien hallituksissa, joissa on edustajia kunkin alueen julkisesta sektorista, yhdistyksistä ja asukkaista. 

Suomessa toimii kaikkiaan 54 Leader-ryhmää. Ryhmillä on yhteensä jaettavissa 69,4 miljoonaa euroa vuosina 2021–2022. Rahoituskehyksestä EU:n maaseuturahaston osuus on 42 %, valtion osuus 38 % ja kuntien osuus 20 %. Maaseuturahaston ja valtion osuuden myöntää maa- ja metsätalousministeriö. Ryhmillä on lisäksi erikseen toimintaraha, jonka turvin muun muassa tarjotaan neuvontaa ja apua hakemusten tekemiseen. 

Leader-ryhmien rahoittamat hankkeet ja yritystuet keräävät myös merkittävän määrän yksityistä rahoitusta ja talkootyötä, esimerkiksi ohjelmakaudella 2014–2020 Varsinais-Suomessa tehtiin eri Leader-hankkeissa yhteensä yli 100 000 tuntia talkootyötä. 

Tulevan EU:n rahoituskauden valmistelu vuosille 2023–2027 on parhaillaan käynnissä. Vuosina 2021–2022 jatketaan kuitenkin vielä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 toimeenpanoa olemassa olevilla säännöillä ja strategioilla, mutta uusilla siirtymäkauden varoilla. 

Leader-tukea voi hakea jatkuvasti. Siirtymäkauden 2021–2022 hankkeista aletaan tehdä päätöksiä huhtikuussa. Siirtymäkaudella myönnettyjen hankkeiden tulee valmistua vuoden 2024 loppuun mennessä.

Leader-ryhmien lisäksi myös Ely-keskukset myöntävät tukea maaseudun kehittämiseen. Sekä Ely-keskusten että Leader-ryhmien myöntämiä maaseuturahaston hanke- ja yritystukia haetaan sähköisesti HYRRÄ-palvelun kautta. Tukea ei myönnetä yrityksen tai yhdistyksen toiminnan ylläpitämiseen, vaan ennen kaikkea uuden toiminnan kehittämiseen, esimerkiksi investointeihin, joilla on kerrannaisvaikutuksia koko alueen hyödyksi.

Varsinais-Suomen maaseudulle suuntautuva Leader-ryhmien rahoituskehys vuosina 2021–2022:

Leader Ravakka: 1 087 000 euroa

(Laitila, Mynämäki, Pyhäranta, Uusikaupunki, Vehmaa)

Leader I samma båt – Samassa veneessä: 736 000 euroa

(Kemiönsaari, Kustavi, Parainen)

Leader Varsin Hyvä: 700 000 euroa

(Turku, Kaarina, Lieto, Masku, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Taivassalo)

Leader Ykkösakseli: 700 000 euroa

(Salo)

Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit: 490 000 euroa

(Aura, Koski TL, Loimaa, Marttila, Oripää, Pöytyä, Somero, Tarvasjoki)

Yhteensä: 3 713 000 euroa

Leader Ravakka ja Leader Ykkösakseli toimivat kumpikin kahden maakunnan alueella: Ravakka osin Satakunnan puolella ja Ykkösakseli osin Uudenmaan puolella. Ravakalla on jaettavissa yhteensä 1,67 miljoonaa ja Ykkösakselilla 1,75 miljoonaa euroa koko alueelleen. 

Yhteistyössä on voimaa! – Kolme yritystä juhlii kohta kansainvälisiä kauppoja

 

Birkkalan tila ja Karviaisten tila Salosta sekä Murtolan HamppuFarmi Marttilasta ovat aloittaneet kansainvälistymiseen tähtäävän yritysryhmähankkeen. Yritykset ovat hiljattain lähettäneet tuotteitaan myyntiin Amazonin verkkokauppaan ja nyt odotellaan ensimmäisiä tilauksia.

Spelttiä viljelevän Birkkalan tilan yrittäjä Simo Larmo, härkäpapua viljelevän Karviaisten tilan yrittäjä Katriina Klinckowström ja Murtolan HamppuFarmin yrittäjä Ville Virtanen ovat yhdistäneet voimansa saadakseen tuotteensa Amazon-verkkokaupan listoille. Viime keväänä aloitettu yritysryhmähanke on edennyt siihen pisteeseen, että ensimmäinen erä tilojen itse jalostamia ruokatuotteita on toimitettu kansainvälisille markkinoille klikkauksen päähän kuluttajista, ja nyt odotellaan ensimmäisiä tilauksia kuohuvat kylmässä. 

– Mutta ei työ suinkaan tähän lopu. Nyt vasta alkaa kunnon markkinointi, ettei homma jää siihen yhteen lavalliseen, huomauttaa Ville Virtanen. 

Birkkalan tilalta myyntiin lähti kolmea erilaista spelttijauhoa, spelttihiutaleita sekä speltistä tehtyä mysliä ja pastaa. Karviaisten tilalta Amazoniin lähti Voima-Papu -brändin alla myytäviä härkäpapujauhoja ja -muroja, kahta eri suklaapäällysteistä härkäpapua, paahdettua härkäpapurouhetta ja snäksipalloja, joita voi käyttää krutonkien tavoin vaikka sosekeitoissa ja salaateissa. HamppuFarmilta myyntiin valittiin hamppuproteiinijauhoja, hamppusnackseja, kuivan ihon hamppuöljyä, marjoilla höystettyä hamppurouhetta ja paahdettuja hampunsiemeniä. 

Yritysryhmähanke edellyttää luottamusta

Yritykset aloittivat yhteistyön jo viime keväänä kylvöjen aikaan. Syksyllä mukaan saatiin hanketta koordinoivaa ProAgria Länsi-Suomea edustava yritysasiantuntija Sari Uoti, joka hoitaa hankkeeseen liittyvän paperityön: sopimukset, laskujen maksun, raportoinnin ja maksatukset.

– Se on meille korvaamattoman tärkeä apu, että hankkeella on ulkopuolinen hallinnoija, jotta me yrittäjät voimme keskittyä oleelliseen, kiittelee Simo Larmo.  

Yritysryhmähanketta suunniteltiin alun perin isommalle joukolle, mutta lopulta mukaan jäi kolme yritystä. 

– Tällaiset hankkeet vaativat onnistuakseen yrittäjien keskinäisen luottamuksen, sillä hankkeen onnistumiseksi jokaisen pitää uskaltaa avata muille oman yrityksensä asioita. Pitää olla yhteinen tarve ja mielellään vähän samankaltaiset tuotteet, jotta pääsee nopeasti samalle aaltopituudelle. Tämän ryhmän muotoutumisessa on varmasti auttanut sekin, että kaikki kolme ovat perhetiloja, jotka jalostavat itse tuotteitaan, Uoti kommentoi. 

Tässä tapauksessa kaikilla on omista erikoiskasvista jalostettuja ruokatuotteita, jotka eivät kilpaile keskenään. Sari Uodin mukaan viennin edistämiseen tähtäävissä hankkeissa edut ovat usein niin isot, että kannattaa tarvittaessa tehdä yhteistyötä myös omien kilpailijoidensa kanssa.

Osittain ryhmän muodostumista on helpottanut myös se, että yritykset ovat olleet toisilleen tuttuja jo entuudestaan MTK:n ja Yrityssalon hankkeista. Toisaalta tutustumista on vaikeuttanut se, että koronan vuoksi kaikki tapaamiset on järjestetty etäyhteyksin. 

Birkkalan tila haluaa korostaa viennissä luomuspeltin lisäksi myös suomalaisen perhetilan brändiä. Nyt yrittäjinä toimivien Simo ja Riina Larmon lapset edustavat jo tilan kuudetta sukupolvea.

Amazon on nimensä mukaan aikamoinen viidakko

Amazon on yksi maailman ensimmäisistä verkkokauppayhtiöistä. Se perustettiin Yhdysvalloissa alun perin kirjojen myyntiin, mutta nykyisin valikoimissa on jo lähes kaikkea mitä kuvitella saattaa. Lähin Amazonin toimipaikka avattiin Ruotsiin viime vuoden lopulla. 

Sari Uoti on vaikuttunut yrittäjien tekemästä työstä.

– Amazon on valtava yhtiö, jossa on älytön määrä ohjeita ja toimintatapoja. Monella muulla olisi usko loppunut tässä hommassa kesken, hän kommentoi. 

Hankkeessa on mukana palveluntarjoaja, jolta yrittäjät ovat saaneet apua joihinkin pulmiin.

– Mutta paljon on myös asioita, joita yrittäjät ovat itse selvittäneet ja joissa on ollut hyötyä siitä, että yrittäjät ovat olleet valppaana ja osanneet kysyä asioita, Uoti jatkaa. 

Birkkalan tila yritti Amazoniin kertaalleen yksin, mutta homma kaatui jo rekisteröintiin. Tietoa ehti kuitenkin kertyä paljon, mikä on ollut nyt koko yritysryhmän hyödyksi. 

– Yhdessä meitä on enemmän selvittämässä asioita ja kaikilla on omaa osaamista, joten voimme oppia toinen toisiltamme. Ja on tässä myös rahdilliset hyödyt, kun voimme lähettää kaikkien yritysten tuotteet kerralla, Larmo listaa hankkeen etuja. 

Katriina Klinckowströmin mukaan hankkeen suurin etu on ollut muiden yrittäjien tuki ja keskinäinen sparraus. 

Kaikilla kolmella on ollut ulkomaan kauppaa jo entuudestaan, mutta pääsy Amazoniin avannee vielä lisää ovia. 

– Amazon voi toimia myös ponnahduslautana jälleenmyyjille. Uskomme, että voimme olla ulkomaisten sisäänostajien silmissä kiinnostavampi ja luotettavampi toimija, kun olemme mukana Amazonissa, Simo Larmo pohtii. 

– Aivan varmasti! Jos selviää Amazonista, se on merkki siitä, että selviää mistä vain, Uoti lisää.

Maatalousyrittäjä Ville Virtanen (vas.) viljelee ja jalostaa öljyhampusta erilaisia tuotteita Marttilassa sijaitsevalla tilallaan. Kuvassa myös tilan emäntä Virve Kettunen.

Maaseuturahasto tukena

Leader Ykkösakseli ja Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ovat myöntäneet alueiden väliselle yritysryhmähankkeelle 16 983 euron tuen. Hankkeen kustannusarvio on kokonaisuudessaan 22 644 euroa, joten kyseessä on 75 prosentin tuki. 

Yritysryhmähankkeen kriteerit täyttääkseen maatilan pitää myös jalostaa omia tuotteitaan. 

– Tämä on vielä aika uusi ja harvinainen tukimuoto. Se vaatii onnistuakseen yrittäjiltä paljon rohkeutta, mutta tarjoaa myös paljon mahdollisuuksia. Tämä on hyvä esimerkki onnistuneesta hankkeesta, Sari Uoti kehuu. 

Kaikki kolme yritystä ovat jo entuudestaan linkittyneet maaseudun kehittämisohjelmaan Ely-keskuksen ja paikallisten Leader-ryhmien myöntämien yritystukien kautta. Esimerkiksi Birkkalan tilalla on kehitetty Leader Ykkösakselin tuella ennen hukkaan menneistä speltin kuorista uusia tuotteita, kuten pellettejä, rehua ja kuiviketta. 

Salon Angelniemellä sijaitseva Voima-papu sai alkunsa vuonna 2016, kun Karviaisten tilan viljelijäpariskunta Katriina ja Martin Klinckowström kokeilivat pelloillaan härkäpapua.

Janica Vilen

Leader-ryhmät vetoavat päättäjiin: Maaseutua paikallisesti kehittävään toimintaan tarvitaan isompi tuki!

 

VETOOMUS

Suomen kaikki 55 Leader-ryhmää vetoavat, että Suomi kohdistaisi kansallisesta CAP27-strategian maaseuturahaston osuudesta 10 % Leader-toimintaan. Suomi on pitänyt aina Leader-toimintaan antamansa kansallisen rahoituksen EU-säädösten edellyttämällä minimitasolla eli 5 prosentissa. Monet muut EU-maat ovat tukeneet kansallisesti Leader-toimintaa suuremmalla osuudella tehokkaan Leader-toiminnan jatkuvuuden takaamiseksi. 

Leader-ryhmät myöntävät rahoitusta yrittäjien ja yhdistysten hankkeisiin. Toiminta kehittää suomalaisen maaseudun elinvoimaisuutta aitojen tarpeiden pohjalta. Leader-ryhmät aktivoivat, innostavat, tiedottavat, kouluttavat sekä toimivat hankkeiden toteuttajien apuna antaen heille ilmaista neuvontaa. Ryhmät toteuttavat myös omia hankkeita toimien näin itsekin merkittävinä aluekehittäjinä ruohonjuuritasolla.

Suomessa on toteutettu Leader-toimintamallia menestyksekkäästi jo 25 vuoden ajan. Toiminnasta on vuosien varrella karttunut hyviä kokemuksia sekä paljon kiitosta kentältä. Leader-tuilla on muun muassa kunnostettu kylätaloja, hankittu harrastusvälineitä lapsille ja nuorille, tuettu ikäihmisten palveluita, autettu yrityksiä investoimaan ja siten luomaan uusia työpaikkoja sekä luotu infraa esimerkiksi matkailua varten. 

Vuosina 2014–2020 Suomen Leader-ryhmien käytössä oli 300 miljoonaa euroa julkista rahaa maaseudun kehittämiseen. Siitä maaseuturahaston osuus on 42 % eli 126 miljoonaa. Loppu rahoitus tulee valtiolta (38 %) ja kunnilta (20 %). 

Varsinais-Suomessa toimii viisi Leader-ryhmää, joiden rahoituskehyksistä suuntautui  vuosina 2014–2020 Varsinais-Suomeen yhteensä noin 19,5 miljoonaa euroa: Varsin Hyvä 4,5 milj. euroa; Ravakka 3,5 milj. euroa; Jokivarsikumppanit 4,9 milj. euroa; I samma båt – Samassa veneessä 3,7 milj. euroa ja Ykkösakseli 2,9 milj. euroa. Maaseuturahaston osuus (42 %) koko Varsinais-Suomen potista on ollut siis noin 8,2 miljoonaa euroa. 

Varsinais-Suomen Leader-ryhmät ovat viimeisen seitsemän vuoden aikana rahoittaneet yli 500 maaseutua kehittävää hanketta, joissa ollaan tehty yhteensä yli 100 000 tuntia talkootyötä.

Leader-tuet kohdistuvat suoraan ruohonjuuritasolle aitoihin, paikallisiin kehittämistarpeisiin. Kyseessä on siis todellinen alhaalta ylöspäin -kehittämistyökalu. Tuet, joita myönnetään esimerkiksi paikallisille yrittäjille, yhdistyksille, kunnille ja oppilaitoksille, saadaan moninkertaisesti takaisin hyvinvoinnin ja lisääntyneen elinvoiman muodossa. 

Maaseutu elää tällä hetkellä globaalin pandemian myötä uutta mahdollisuuksien aikakautta, jolloin on tärkeää edelleen jatkaa maaseudun kehittämistä ja maaseudulla asuvien ihmisten monipuolista tukemista.

Suomi tulee saamaan tulevalla ohjelmakaudella maatalouden ja maaseudun kehittämisen EU-rahoitusta enemmän kuin aiemmin, joten on perusteltua nostaa myös Leader-toimintaan annettavaa rahoitusta. Leader-ryhmille avautuu uudella CAP-kaudella uusia tehtäviä, kuten Älykkäät kylät, pienimuotoinen maatalous ja koronapandemia- elvytys. Suomen 55 Leader-ryhmää vetoavat, että Suomi kohdistaisi kansallisesta CAP27-strategian maaseuturahaston osuudesta 10 % Leader-toimintaan, jotta Leader-ryhmät voivat jatkossakin toimia koko Suomen kehittämisen tukena. Myös Maaseutupolitiikan neuvosto on esittänyt 10 %:n rahoitusosuuden käyttöönottoa.

 

Varsinais-Suomen Leader-ryhmät

 

Leader Varsin Hyvä (Turun seutu): Pia Poikonen, p. 050 3383867

Leader Ravakka (Vakka-Suomi): Ulla Kallio, p. 044 0344345

Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit (Loimaan seutu ja Somero): Taina Sainio p. 044 0674434

Leader Ykkösakseli (Salo): Maarit Teuri, p. 0400 982236

I samma båt – Samassa veneessä (Turunmaan seutu ja Kustavi): Minna Boström, p. 0400 718913

 

Leader Ykkösakseli järjestää kaikille avoimen webinaarin hyvän hankehakemuksen tekemisestä!

 

Millainen on hyvä hankehakemus? Miten laatia hyvä hankesuunnitelma? Ykkösakselin Yhdistyslaturihanke järjestää tiistaina 16. helmikuuta webinaarin, jossa opastetaan hyvän hankehakemuksen kirjoittamiseen.

Hankesuunnitelma ja hankehakemus ovat Leader-rahoituksen hakemisen ensimmäinen askel. Ja hakipa rahoitusta mistä tahansa, hyvä hakemus sisältää tiettyjä perusasioita, joista kerrotaan lisää webinaarissa. Asiantuntijana webinaarissa on kehitysjohtaja Janne Jalava Mielenterveyden keskusliitosta. Hän on kehittänyt pitkään järjestöjen toimintaa ja työskennellyt aikaisemmin muun muassa Raha-automaattiyhdistyksessä avustusten seurantapäällikkönä. Leader Ykkösakselin toiminnanjohtaja Maarit Teuri kertoo puolestaan Leader-rahoituksen tilanteesta tänä vuonna. Webinaarissa saa tietoa myös siitä, mihin Leader-rahoitusta voi hakea ja mistä muualta rahoitusta voisi etsiä.

Webinaari on tarkoitettu yhdistyksille ja muille toimijoille, jotka harkitsevat rahoituksen hakemista omaan projektiinsa. Rahoitus voi olla Leader-rahoitusta tai jotain muuta rahoitusta, joka vaatii projektin tarkempaa suunnittelua jo hakuvaiheessa. Rahoituksen saamisen mahdollisuudet nousevat, kun hakemus ja suunnitelma ovat hyvin pohdittuja ja muotoiltuja.

Webinaarin järjestävän Yhdistyslaturihankkeen tavoitteena on yhdistysten osaamisen vahvistaminen. Hankkeiden ja rahoituksen hakeminen on yksi tapa kehittää yhdistyksen omaa toimintaa. Hankkeet ja niihin saatu rahoitus motivoivat ja nostavat toiminnan laatua ja tuloksia. Hyvä hanke on mahdollisuus oppia uutta.

Webinaari järjestetään Teams-kokouksena. Webinaariin ilmoittautuneet saavat osallistumislinkin sähköpostilla maanantaina 15.2.2021. Osallistuminen ei edellytä Teams-sovelluksen lataamista omalle koneelle.

OHJELMA

17.45 Teams-kokous avautuu
18.00 Webinaari alkaa – tervetuloa
18.00 Hyvä hankehakemus ja hankesuunnitelma, kehitysjohtaja Janne Jalava, Mielenterveyden keskusliitto
19.00 Kysymyksiä ja keskustelua
19.15 Leader-rahoituksen tilanne, toiminnanjohtaja Maarit Teuri, Leader Ykkösakseli
19.30 Mihin yhdistys voi hakea Leader-rahoitusta, hankeneuvoja Anu Pekanniemi, Leader Ykkösakseli
19.45 Vinkkejä muihin rahoituslähteisiin, hankeneuvoja Jaana Joutsen, Leader Ykkösakseli
20.00 Kysymyksiä ja keskustelua
20.15 Webinaari päättyy

Ilmoittaudu webinaariin viimeistään perjantaina 12.2.2021 tämän ilmoittautumislomakkeen kautta!

Leader Ykkösakselin hallituksen pj. Johannes Alaranta: Tämä raha sataa alueelle moninkertaisesti takaisin!

Johannes Alaranta.

 

Johannes Alaranta on valittu jatkokaudelle Ykkösakselin puheenjohtajaksi. Hän kokee Leader-rahoituksen maaseudun elinvoiman kannalta todella merkitykselliseksi sekä tukea saavien yritysten ja yhdistysten että koko alueen ja ennen kaikkea tuettujen toimenpiteiden kautta työllistyneiden yksilöiden näkökulmasta.

Perniön aluekappalaisena työskentelevä Johannes Alaranta on toiminut pian kuusi vuotta Leader Ykkösakselin hallituksessa ja neljä vuotta sen puheenjohtajana.

– Parasta tässä on se, kun näkee, mietin paljon avustuksilla voi saada aikaan. Jos myönnämme vaikka 20 000 euron avustuksen jonkun pienen yrityksen investointiin, niin eihän se ole missään suhteessa siihen hyödyn määrään. Tämä raha sataa alueelle moninkertaisesti takaisin lähes poikkeuksetta. Puhumattakaan siitä, mikä arvo siitä on niille ihmisille, jotka työllistyvät investoinnin ansiosta, Alaranta kuvaa Leader-toimintaa.

Hyviä esimerkkejä yritysrahoituksen toimivuudesta Salon alueella ovat Alarannan mukaan esimerkiksi Kirakan kalkkunatila Perniössä, Cafe Vinssi Förbyssä ja Petun Kartanon kahvila Särkisalossa. Cafe Vinssi työllisti tänä kesänä jo kuusi ihmistä.

– Olen yleensä kesällä prätkän kanssa kiertänyt katsomassa niitä kohteita, joita olemme rahoittaneet. Se on hieno tunne, kun näkee konkreettisesti, mitä rahalla on saatu aikaan, Alaranta sanoo.

Vuosina 2021–2022 yritysten perustamistukea voi hakea Ely-keskuksen lisäksi myös Ykkösakselista. 

– Ne ovat pieniä rahoja, joiden myöntämistä me osaamme täällä paikallisesti paremmin arvioida. Ja yrittäjienkin on helpompi lähteä hakemaan tukea meiltä kuin Elyltä, Alaranta kertoo päätöksen taustoista. 

Aktiiviset ihmiset luovat elinvoimaa maaseudulle

Yrityshankkeiden lisäksi Leader-ryhmät myöntävät rahaa muun muassa yhdistysten investointeihin ja kehittämishankkeisiin. 

– Esimerkiksi Perniön rukoushuoneet olisivat homehtuneet paikoilleen ilman Leader-tukea. Ne ovat kyläyhdistysten käytössä ja esimerkiksi kattojen korjaus on niin älyttömän kallista, etteivät yhdistykset olisi mitenkään voineet lähteä korjaamaan niitä omin varoin. Lisäksi täällä on tehty luontopolku talkoilla. Siihen riitti pieni investointi, kun kaikki työ tehtiin talkoilla. Sitten täällä on laitettu Leader-rahalla kuntoon esimerkiksi Perniön ja Särkisalon urheilukentät, Alaranta listaa. 

– Itselleni kaikkein merkityksellisimpiä hankkeita ovat pienten yleishyödyllisten yhdistysten tekemät projektit, jotka vaikuttavat maaseudulla monien elämään. Moni yhdistystoimija tekee talkoita melkein kuin työkseen. 

Yhteensä Ykkösakselin alueella ollaan kuluvalla ohjelmakaudella 2014–2020 tehty jo 58 884 tuntia talkoita. Ja osa talkoista on vielä raportoimatta.

Leader-varat tulevat maaseutuohjelmasta, jonka tarkoitus on luoda maaseudulle kasvua, kehitystä ja hyvinvointia. Rahoituksesta 42 % tulee EU:lta, 38  % valtiolta ja 20 % kunnilta. 

Suomalaiset natkuttavat usein, että EU vie meidän kaikki rahat. Mutta tätä kautta me voimme saada sitä rahaa takaisin, jos olemme itse aktiivisia. Ja niitä rahoja voidaan käyttää yhteiseen hyvään. 

Ongelma on kuitenkin ollut se, etteivät tavalliset yhdistystoimijat välttämättä tiedä maaseudun kehittämisrahojen olemassaolosta. Tai sitten niiden hakemista jännitetään EU-kytköksen vuoksi. 

– Monella on ollut se käsitys, että hakuprosessi on niin byrokraattinen, ettei siitä tavallinen ihminen selviä. Mutta meillä on toimistossa huippuammattilaiset, jotka auttavat hakemusten tekemisessä. 

Hallituksissakin tehdään vapaaehtoistyötä

Leader-toiminta perustuu siihen, että paikalliset ihmiset tietävät itse parhaiten, miten omaa kotiseutua tulisi kehittää. Siksi rahoituspäätöksetkin tehdään paikallisten kesken. Leader-ryhmien hallitusten valinnassa noudatetaan kolmikantaperiaatetta, jonka mukaan kolmasosa hallituslaisista on maaseudun asukkaiden edustajia, kolmasosa yhdistysten ja yritysten edustajia ja kolmasosa julkisen sektorin edustajia.

– Tämä on hyvä ja avoin systeemi, johon ei sotketa politiikkaa!

Varsinaisista kokouksista hallituslaiset saavat pienen palkkion, mutta suurin osa työstä tehdään hallituksessakin talkoilla. 

– Suurin työ on hankehakemuksiin tutustumisessa ja niiden pisteyttämisessä. Nyt hakemuksia on ollut paljon ja rahoitus alkaa olla tältä ohjelmakaudelta käytetty, joten ensimmäistä kertaa ollaan minun aikanani sellaisessa tilanteessa, että meillä on hyviä hakemuksia jonossa odottamassa rahoitusta.

Leader Ykkösakseli toimii kahden maakunnan alueella: Salossa, Lohjalla, Karkkilassa ja Vihdissä. Tällä ohjelmakaudella hankehakemuksia on tullut eniten juuri Salosta. 

Elämän edellytykset kuntoon

Johannes Alaranta on kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta. Ennen kuin heidän perheensä muutti Perniöön, hän ehti asua muun muassa Brysselissä työskennellessään parlamentin virkamiehenä. 

– Mitä isommissa kaupungeissa olen asunut, sitä varmemmaksi olen tullut siitä, että haluan asua maaseudulla. Ja sitten päästäänkin siihen, että maaseudulla pitää olla sille elämiselle edellytykset. Kun muutimme Perniöön kymmenen vuotta sitten, täällä oli vielä oma poliisi, Kela ja kaikki muutkin palvelut. Kuntaliitoksen myötä syrjäalueet ovat alkaneet kurjistua. Esimerkiksi Särkisalosta alkoi väki muuttaa pois heti, kun kauppa lähti. Kunnolliset kaupat, koulut ja terveyspalvelut pitää olla, jotta maaseutu pysyy asuttuna, hän linjaa. 

On Salon seudulla kuitenkin myös positiivisia esimerkkejä maaseudun vetovoimasta. 

– Matildaan on muuttanut paljon taiteilijoita. Heti kun siellä tulee talo kaupaksi, niin joku hippi sen Helsingistä ostaa. Tänä kesänä Matildaan saatiin paikallisbussiyhteys Salon keskustasta ja lisäksi sinne ollaan suunniteltu vesibussikyytejä, mutta tällaisia buumeja pitäisi hyödyntää vielä paljon paremmin. 

Matilda (Mathildedal) on Perniössä Teijon kansallispuiston kupeessa Matildanjärven rannalla sijaitseva ruukkikylä, joka nousi suureen suosioon pari vuotta sitten. 

 

Ykkösakselin hallituksessa on yhteensä 12 varsinaista jäsentä ja 12 henkilökohtaista varajäsentä. Hallituksen varsinaisia jäseniä ensi vuonna ovat maaseudun asukkaina Taina Lehtisalo (uusi), Minna Leppäaro, Kai Nousiainen ja Heidi Saukkola. Yhdistyksiä edustavat Jyrki Hakkarainen, Riitta Luhtala, Anu Nilsson (uusi) ja Outi Rönn. Julkisen sektorin edustajia ovat puheenjohtaja Johannes Alaranta, Katja Etolin, Marjaana Mänkäri ja Antti Seppä. Varajäseniä ovat Ari Aalto (uusi), Birgit Aittakumpu (uusi), Juha Hillebrandt, Anja Jackobson, Mika Kalliaisenaho, Janne Kettunen, Markku Koskinen, Säde Lassila, Soile Petrell (uusi), Simo Vesa (uusi) ja Kaj Westberg. Yhden varajäsenen paikka jäi avoimeksi. Varajäsenet voivat osallistua kokouksiin ja toimintaan varsinaisten jäsenten lisäksi.

 

Janica Vilen

Varsinais-Suomen Leader-hankkeissa ollaan tehty tällä kaudella jo yli 100 000 tuntia vapaaehtoistyötä

 

Lauantaina 5. joulukuuta vietetään kansainvälistä vapaaehtoistoiminnan teemapäivää. Leader-toiminta kannustaa omalta osaltaan vapaaehtoistyöhön maaseudulla, sillä suurimmassa osassa hankkeista omavastuuosuuden hankkeen budjetista voi korvata talkootyöllä. 

Varsinais-Suomen alueella on tehty erilaisten Leader-hankkeiden sisällä vuosina 2014–2020 yhteensä jo 104 236,5 tuntia talkootyötä. Leader-ryhmän rahoittaman hankkeen omavastuuosuuden voi hankkeesta riippuen korvata joko osittain tai kokonaan talkootyöllä. Leader-ryhmät laskevat talkootyön arvon niin, että ihmisen tekemästä talkootyötunnista saa 15 euroa ja koneen tekemästä talkootyötunnista 30 euroa. Leader-projekteissa ahkeroineiden vapaaehtoisten työpanos on tuonut Varsinais-Suomeen siis yhteensä 1,56 miljoonaa euroa. 

Osa kuluvan ohjelmakauden talkootyötunneista on vielä raportoimatta ja lisäksi hankkeissa tehdään usein paljon myös sellaisia talkootöitä, joita ei raportoida Leader-ryhmille, joten todellisuudessa tuntimäärä on vielä virallisen tilaston lukua suurempi.

Esimerkiksi tämän vuoden kesäkuussa valmistuneen Liedon Parmaharjun urheilutalon remontin eteen tehtiin yli 5 000 tuntia talkoita ja Halikossa Salakallion leirintäalueen uuden kerhotalon eteen 4 700 tuntia.

Lisäksi vapaaehtoistyötä tehdään paljon myös Leader-ryhmien hallituksissa.

Wirmon Marttojen kautta paljon vapaaehtoistyötä Leader-projekteissakin tehnyt mynämäkeläinen Maija-Lotta Vauramo on parhaillaan ehdolla Vuoden vapaaehtoiseksi. Hänen mukaansa vapaaehtoistyössä tärkeintä on kiittäminen.

– Kyllähän sen oman työnsä tuloksen aina näkee, mutta se konkreettinen kiitos on tosi tärkeä. Sen avulla jaksaa taas tarttua seuraavaan projektiin, Vauramo kiteyttää.

Leader-ryhmistä Ykkösakseli toimii myös Uudenmaan puolella ja Ravakka Satakunnan puolella. Tässä tilastossa on mukana vain Varsinais-Suomen puolella tehdyt talkoot.

Paikallista kehittämistä

Leader-toiminta perustuu siihen, että paikalliset ihmiset tietävät itse parhaiten, miten omaa kotiseutua tulisi kehittää. Leader-ryhmät myöntävät rahoitusta yrittäjien, yhdistysten ja muiden yhteisöjen hankkeille. Tarkoituksena on hyödyntää paikallista asiantuntemusta ja osaamista oman alueen parhaaksi.

Valtakunnallisesti Leader-ryhmien käytössä on ollut julkista rahoitusta Suomen maaseutuohjelman kautta ohjelmakaudella 2014–2020 yhteensä 300 miljoonaa euroa. Rahoituksesta 42 % tulee EU:lta, 38  % valtiolta ja 20 % kunnilta.

Päätökset rahoitettavista kohteista tekevät Leader-ryhmien hallitukset, jotka koostuvat paikallisista ihmisistä: julkisen tahon edustajista, yhdistystoimijoista ja maaseudun asukkaista.

Siirtymäkausi alkaa tammikuussa

Erilaisille maaseutua kehittäville hankkeille voi hakea rahoitusta oman alueensa Leader-ryhmästä tai Varsinais-Suomen Ely-keskuksesta nykyiseen tapaan myös vuosina 2021–2022.

Euroopan Unioinin maaseuturahaston ohjelmakausi 2014–2020 päättyy pian, mutta rahoitus jatkuu entiseen malliin. Uusi ohjelmakausi alkaa vuonna 2023, ja sen valmistelu on parhaillaan käynnissä. Ohjelmakausien väliin tulee kahden vuoden mittainen siirtymäkausi, jonka aikana käytetään uuden rahastokauden varoja, mutta rahoituspäätöksissä noudatetaan nykyisen kauden sääntöjä ja tavoitteita.

Myös maaseudun yritysten toimintaa rahoitetaan nykyisillä toimenpiteillä vuoteen 2022 asti.

Teksti: Janica Vilen

Artikkelikuvat: ©maaseutuverkosto

Salossa luomuspelttiä viljelevä Birkkalan tila voitti Vuoden Luomuyritys -palkinnon!

Birkkalan tilan omistajat poseeraavat reseptikirjan kanssa.

 

Salon Suomusjärvellä sijaitseva Birkkalan tila voitti 3. marraskuuta Suomen Luomuliiton myöntämän Vuoden Luomuyritys -palkinnon. Tilalla käsitellään vuodessa miljoona kiloa spelttiä. Kymmenen oman spelttituotteen lisäksi myyntiin on pian tulossa Leader Ykkösakselin tuella kehitettäviä speltin kuorista valmistettuja tuotteita: spellettejä, rehua ja kuiviketta. 

Birkkalan tilalla ollaan viljelty luomuspelttiä jo 90-luvun alusta asti. Tuotantomäärien kasvaessa myös hukkaan heitettävien kuorten määrä kasvoi niin suureksi, että tilalla alettiin miettiä, miten niitä voisi hyödyntää.

Leader Ykkösakseli myönsi kuorten tuotteistamiseen 20 000 euron tuen tämän vuoden maaliskuussa. Nyt kun tämän kesän sato on puitu, tilalla keskitytään uuden kehittämiseen. 

– Kuoresta on tarkoitus jalostaa tässä talven aikana uusia tuotteita, esimerkiksi rehua, kuiviketta ja spellettejä, eli speltistä tehtyjä pellettejä, kertoo Simo Larmo, joka toimii tilan yrittäjänä yhdessä puolisonsa Riina Larmon kanssa. 

Speltin kuori sisältää paljon kuitua ja siksi Larmot uskovat sen soveltuvan hyvin rehuksi – pienen käsittelyn jälkeen. Kuorten lisäksi seoksessa on hernejauhoa nostamassa valkuaispitoisuutta. Parin kuukauden päästä on jo tarkoitus maistattaa sitä eläimillä.

– Kun tuotanto saadaan käyntiin, tilalle palkataan yksi uusi työntekijä. Eli tällä investoinnilla on myös työllistävä vaikutus, Simo Larmo sanoo.

Tällä hetkellä tilalla on yrittäjäpariskunnan lisäksi kolme työntekijää.

Kuva speltin kuorista.
Birkkalan tilan speltin kuorista jalostetaan talven aikana rehua ja kuiviketta.
Spelletti on Birkkalan tilan uusi tuote, joka soveltuu lämmitykseen puupellettien tavoin.

30 vuotta – 10 tuotetta

Birkkalan tilalla on viljelty spelttiä pian 30 vuotta, mistä on kiittäminen Simon vanhempia Jaakko ja Pirkko Larmoa. 

– He aloittivat speltin viljelyn ensimmäisten joukossa Suomessa. Muistan lapsuudesta, miten ihmiset ihmettelivät, että mitä järkeä on viljellä spelttiä, kun Suomessa on jo Sunnuntai-jauho. Nykyisinhän kauppojen hyllyillä on pitkä rivi erilaisia jauhoja, mutta silloin se oli uutta, Simo Larmo taustoittaa. 

Gluteenitonta speltti ei ole, mutta se sopii monille ihmisille, jotka saavat muista syistä vatsaoireita viljatuotteista. Speltti sisältää muita viljoja vähemmän ns. fodmap-hiilihydraatteja, jotka aiheuttavat osalla ihmisistä syömisen jälkeen vatsan turvotusta tai kipua. 

Tällä hetkellä Birkkalan tilalla on viljelyksessä 229 hehtaaria maata, mutta luomutuotannon vuoksi viljelykierto on niin pitkä, että spelttiä kasvaa vuosittain reilulla 100 hehtaarilla.

– Lisäksi ostamme raaka-ainetta sisään. Vuodessa käsittelemme spelttiä noin miljoona kiloa, kertoo Simo Larmo. 

Hänen äitinsä on kehitellyt speltistä 500 erilaista reseptiä ja nyt Riina Larmo jatkaa saman työn parissa. Birkkalassa tehdään speltistä muun muassa jauhoja, hiutaleita ja pastaa. Tällä hetkellä valikoimassa on kymmenen tuotetta, joita toimitetaan vähittäiskauppoihin, ravintoloihin, leipomoihin ja teollisuudelle. Myös vienti vetää hyvin. Birkkalasta lähtee spelttituotteita parhaillaan muun muassa Israeliin, Iso-Britanniaan, Venäjälle ja Norjaan. 

– Ulkomailla speltti on paljon suurempi juttu kuin Suomessa. Saksassa ja sen ympärillä olevissa maissa se on kaikkein suosituinta, Larmot kertovat. 

Simo ja Riina Larmo ottivat tilan haltuun kuusi vuotta sitten. Simon äidin tekemä reseptikirja on lapsiperheen keittiössä kovassa käytössä. Kirjan kannessa komeilee tilan päärakennus.

Kuudes sukupolvi kasvaa speltin voimalla

Birkkalan tila tunnetaan historian kirjoista jo 1500-luvulta asti, mutta Larmon suvun omistukseen se on tullut 1800-luvulla. Simo edustaa Birkkalan tilalla sukunsa viidettä sukupolvea ja hänen lapsensa kuudetta. Lapsiperheen ruokapöydässä speltti on mieluisa raaka-aine, sillä se sisältää paljon kuitua ja proteiinia sekä lisäksi sinkkiä, fosforia ja B1-vitamiinia. 

Spelttijauhoilla voi korvata vehnäjauhot oikeastaan kaikissa resepteissä. Ja speltistä tehty on pasta on lapsiperheiden mieleen jo senkin vuoksi, että se valmistuu 3–4 minuutissa. Spelttihelmiä taas voi käyttää riisin tapaan. 

– Moni kehuu speltin makua. Meillä vielä kivimylly tuo ihan oman maun verrattuna teollisten isojen myllyjen jauhoihin. Ja hapanjuurileipurit kehuvat aina, että meidän jauhot lähtevät hyvin käyntiin, Simo Larmo kertoo. 

Jos vaihtaa vehnäjauhon spelttiin, Riina Larmo neuvoo ostamaan sekä ydinspelttijauhoa että täysjyväistä puolikarkeaa spelttijauhoa. 

– Kun tein ensimmäisen mustikkapiirakan spelttijauhoista, pohjasta tuli ihan tiiliskivi, kun käytin pelkkää täysjyväjauhoa. Usein parhaan lopputuloksen saa sekoittamalla, hän opastaa. 

Esimerkiksi pitsataikinaan voi laittaa puolet ydinjauhoa ja puolet täysjyvää, jolloin taikinaan tulee aito maku ja hyvä sitko. 

Birkkalan tila on perustettu jo 1800-luvun puolella. Uusi kivimylly rakennettiin Leader Ykkösakselin tuella vuonna 2018 ja nyt tilalla jalostetaan uusia tuotteita speltin kuorista – niin ikään Ykkösakselin tukemana.

Janica Vilen

KeKe tulee kylään 5.11. – Ilmoittaudu mukaan kaikille avoimeen kestävän kehityksen webinaariin!

 

Torstaina 5. marraskuuta kannattaa olla linjoilla kello 17.30–20.00. Silloin lähtee eetteriin täysi laidallinen asiaa kestävästä kehityksestä. Luvassa on esimerkkejä kylien toteuttamista kestävän kehityksen projekteista sekä pikavinkkejä liittyen ruokaan ja tekstiileihin. Lisäksi illan aikana kuullaan asiantuntijapuheenvuoroja muun muassa rakennusten kestävästä kunnossapidosta sekä luontoreittien kestävästä käytöstä. 

Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Varsinais-Suomen Kylät ry:n Leader-hanke Kylän kestävyyspolku ja Leader Ykkösakselin Outdoor Leader -hanke. 

– Kylän kestävyyspolku -hanke alkoi syyskuussa 2019 isolla Tulevaisuus tulee kylään -seminaarilla ja nyt se huipentuu tähän KeKe tulee kylään -webinaariin, kertoo Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta. 

Hankkeessa on mukana seitsemän salolaista kylää. Torstai-illan sisältöä on suunniteltu ensisijaisesti kylätoimijoiden näkökulmasta, mutta webinaari on avoin ja maksuton kaikille muillekin kestävästä kehityksestä kiinnostuneille. 

– Johtotähtenä tässä on ollut se ajatus, että riisutaan myyttejä kestävän kehityksen ympäriltä tuomalla esiin käytännön esimerkkejä. Lopulta kestävä kehitys on ihan tavallisia arkisia juttuja eikä mitään rakettitiedettä, muistuttaa Linkoranta. 

Kylän kestävyyspolku -hankkeessakin kestävän kehityksen monet kasvot ovat tulleet hyvin esiin. Yhdessä kylässä ollaan panostettu kylän kestävyyteen ajamalla kyläkoulun asiaa, toisessa markkinoimalla tontteja, kolmannessa tuomalla esiin omassa kylässä tuotettua ruokaa. 

– Jokaisen kylän kanssa ollaan hankkeen aikana pohdittu kestävyyttä ja tulevaisuuteen varautumista kylän omasta näkökulmasta käsin. Aluksi mekin oletimme, että kylät lähtevät tekemään perinteisiä asioita ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi, mutta valinnat keskittyivätkin todella paljon asukaspohjan kestävyyteen, Linkoranta kertoo. 

Konkreettisia esimerkkejä saadaan kuulla torstain webinaarissa. Tilaisuuteen tulee ilmoittautua tämän linkin kautta viimeistään 4. marraskuuta.