Pohjois-Turkuun luodaan eloisuutta Leader-hankkeen avulla

Saila Äyräntö Maarian kylätalon infopisteellä.

 

Koko Turun pohjoisen kärjen kattavalla Maaria-Paattisten suuralueella toteutetaan parhaillaan Leader-hanketta, jonka avulla kehitetään asukastoimintaa ja luodaan hyvinvointia. Luvassa on vaikka mitä, pysy siis kuulolla!

Leader Varsin Hyvän rahoittamassa Eloisa Pohjois-Turku -hankkeessa kehitetään Pohjois-Turun eri asuinalueille uutta toimintaa, vapaaehtoistyön mallia ja yhtenäistä tiedotusta. Tavoitteena on tukea alueen asukkaiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä muun muassa säännöllisen viikkotoiminnan, asukasiltojen sekä yksittäisten tapahtumien ja tempausten avulla.

Hanketta koordinoi Fingerroosin säätiö yhteistyössä Maarian Kyläyhdistyksen ja Turun kaupungin kanssa. Toimintaa tullaan järjestämään Pohjois-Turun kaikilla asuinalueilla, mutta hankkeen päätoimipaikka on Maarian kylätalo, joka toimii Maarian vanhalla kunnantalolla Arkeologinkadulla. Saman rakennuksen toisessa päässä toimii Turun kaupungin ylläpitämä Maarian nuorisotila.

– Kylätalon toiminta käynnistettiin Turun kaupungin asukasbudjetin turvin vuoden 2021 alussa ja nyt toimintaa kehitetään Leader-hankkeen avulla, kertoo hankkeessa työskentelevä yhteisötyön kehittäjä Saila Äyräntö.

Kylätalolla on yhteisöllinen kirjojen tuonti ja vienti -hylly ja kuukausittain vaihtuva taidenäyttely. Kesäisin siellä pidetään kahvilaa, ja joka tiistai on tarjolla lounasta klo 11–13. Talo toimii alueen yhteisenä kohtaamispaikkana, johon on nyt tavoitteena löytää lisää vapaaehtoisia ja yhteistyökumppaneita, jotta toimintaa saadaan monipuolistettua ja lisättyä.

Ilmakuva Maarian kylätalosta. Vieressä vanha kirjastorakennus ja takana urheilukenttä.
Maarian kylätalon rakennus (kuvassa etualalla oleva punakattoinen rakennus) on aikoinaan ollut Maarian kunnantalo. Vuosien saatossa siellä on toiminut myös ainakin koulu ja kerhokeskus.

Uusi verkkosivu avuksi tiedotukseen

Maaliskuussa 2022 alkaneessa hankkeessa tehdään Pohjois-Turulle oma verkkosivu, joka aukeaa syksyn aikana osoitteeseen www.pohjoisturku.fi.

– Sivulle tulee tapahtumakalenteri ja kaikkien alueella toimivien yhdistysten tiedot. Tällä alueella on paljon aktiivisia yhdistyksiä ja tavoitteenamme on koota toimijoista yhtenäinen verkosto, jotta kaikki tietäisivät paremmin, mitä kukakin tekee. Alueelle ei välttämättä edes tarvita niin paljon uutta toimintaa, jos vain ihmiset tietäisivät, mitä kaikkea täällä on tarjolla jo nyt!

Verkkosivun lisäksi Äyräntö lähettää alueen toimijoille säännöllisesti uutiskirjettä ja lisäksi alueella on paljon aktiivisia Facebook-ryhmiä.

Kaksi naista esittelypöydän takana.
Lattelehmä eli liikkuva kahvipöytä on ollut apuna tiedottamisessa. Sen kanssa työntekijät ovat jalkautuneet kertomaan Pohjois-Turun tapahtumista ja toiminnasta esimerkiksi paikallisten kauppojen edustoille. Kuvassa Saila Äyräntö (vas.) ja Päivi Suominen. Kuva: Maarian kylätalo.

Asukasilloissa naapurit tutuiksi

Hankkeen puitteissa aletaan järjestää myös asukasiltoja, joissa pääsee tutustumaan naapureihin ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Ensimmäisenä vuorossa on Yli-Maarian ja Moision asukasilta 21. syyskuuta Yli-Maarian seurakuntatalolla.

– Kaupunki järjestää vastaavia iltoja asukasfoorumin nimellä suuralueittain. Mutta tämä on niin iso alue, että halusimme järjestää lisäksi myös pienempiä tilaisuuksia kaupunginosittain. Täältä kylätalolta on esimerkiksi Tortinmäkeen vielä 15 minuutin ajomatka, Äyräntö taustoittaa.

Pohjois-Turkuun eli Maaria-Paattisten suuralueeseen kuuluu Haaga, Jäkärlä, Koskennurmi, Lentokenttä, Metsämäki, Moisio, Paattinen, Paimala, Saramäki, Tasto, Urusvuori ja Yli-Maaria. Maaria ja Paattinen ovat aikoinaan olleet itsenäisiä kuntia, ja historian vuoksi alueilla on edelleen vahva paikallisidentiteetti.

Pohjois-Turun yhteinen huolenaihe liittyy palveluiden karkaamiseen.

– Pyrimme yhdessä vaikuttamaan siihen, että loput jäljellä olevat palvelut saadaan säilytettyä. Lisäksi tavoitteena on saada alueelle lisää mielekästä tekemistä ja sitä kautta hyvinvointia.

Tuoleja ja pöytiä puiden katveessa.
Kylätalon suosittu kahvila on toiminut nyt kahtena kesänä nuorten kesätyöntekijöiden ja vapaaehtoisten pyörittämänä. Kuva: Saila Äyräntö.

Kaupunginosaviikot tulossa 20.–29.8.

Maarian kaupunginosaviikkoja vietetään tänä vuonna 20.–29. elokuuta, jolloin luvassa on monenlaisia kerhoja, käsityöpajoja ja tapahtumia.

Esimerkiksi tiistaina 23. elokuuta klo 12–17 järjestetään Hyvää mieltä Jäkärlässä -tapahtuma Jäkärlän toriaukiolla. Tapahtumassa esitellään paikallisten yhdistysten toimintaa ja lisäksi luvassa on koko perheen teatteriesitys Hattujahti, jota esitetään klo 13 ja klo 15.

Perjantaina 26. elokuuta Maarian kylätalolla vietetään iltamat 50–60-lukujen tyyliin. Luvassa on lavaohjelmaa ja pientä visailua sekä levytanssit ja kahvit. Osallistujia pyydetään pukeutumaan teeman mukaisesti.

Eloisa Pohjois-Turku -hanke jatkuu helmikuun 2023 loppuun asti. Hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa.

 

Maarian kaupunginosaviikkojen ohjelma:

La 20.8.

  • Klo 18.00 Maarian kirkon kattomaalausesitteen julkistaminen. Mukana esitetyöryhmän jäseniä.
  • Klo 19.00 Gregoriaanisen kirkkolaulun konsertti, Sibelius-Akatemian ja avoimen yliopiston mestarikurssi konsertoi kattomaalausesitteen julkistuksen jälkeen.
  • Klo 20.30 Vesper, Maarian kirkko, Maunu Tavastinkatu 2, 20380 Turku.

Su 21.8

  • Klo 13-15.30 Luomuspajalla: Nahkakorut-kurssi (35€) Ilmoittautuminen ja lisätiedot www.luomuspaja.fi

Ti 23.8.

  • Klo 9.30–11.30 Perhekerho. Lapsiperheille suunnatussa kerhossa luvassa rentoa yhdessäoloa, jutustelua, leikkiä ja hartaus- tai ohjelmahetki.
  • Klo 10.00–13.00 Myötätuulen kirpparikahvila auki. SPR Maaria-Paattisten osasto, Jäkärlän Puistokatu 18, 20450 Turku.
  • Klo 12–17 Hyvää mieltä Jäkärlässä -tapahtuma toriaukiolla (Jäkärlän Puistokatu 20). Luvassa yhdistysten toiminnan esittelyä ja monipuolista ohjelmaa kaikenikäisille ja koko perheen Hattujahti teatteriesitykset klo 13 ja 15.
  • Klo 13.00–14.30 Vauvakerho, luvassa rentoa yhdessäoloa, loruleikkejä ja ohjattu hartaushetki. Yli-Maarian seurakuntatalo, Mittumaarintie 73, 20400 Turku.

Ke 24.8.

  • Klo 17.30–19.00 Metsäperhekerho. Lapsiperheille suunnatussa kerhossa luvassa rentoa yhdessäoloa, jutustelua ja ohjelmahetki. Yli-Maarian seurakuntatalon läheisyydessä.
  • Klo 18.00 Intialaisen Musiikin Ilta, 15 €. Govinda Mandala -yhtye soittaa ja tulkitsee bhajaneita sanskriitin ja bengalin kielillä, myös kaksi suomenkielistä laulua. Laulut liittyvät bhakti-yogaa ja Veeda-filosofiaa edustavaan traditioon. Ks. ruusuporttiin.fi/tapahtumat, Myllyoja, Paimalantie 374, 20460 Turku, Föli 22A, PT3 Puutorilta.

To 25.8.

  • Klo 9.30–11.30 Perhekerho. Lapsiperheille suunnatussa kerhossa luvassa rentoa yhdessäoloa, jutustelua, leikkiä ja hartaus- tai ohjelmahetki. Yli-Maarian seurakuntatalo, Mittumaarintie 73, 20400 Turku.
  • Klo 16.00–19.00 Myötätuulen kirpparikahvila auki SPR Maaria-Paattisten osasto, Jäkärlän Puistokatu 18.
  • Klo 17–19 Käsityökerho kokoontuu Maarian Kylätalolla, tervetuloa tekemään käsitöitä yhdessä! Lapset tervetulleita mukaan vanhemman seurassa.
  • Klo 17.30–18.45 Luomuspajalla Lasten touhutorstai (15€) Ilmoittautumien ja lisätiedot: www.luomuspaja.fi.

Pe 26.8.

  • Klo 9.30–12.00 Perhekerho. Lapsiperheille suunnatussa kerhossa luvassa rentoa yhdessäoloa, jutustelua, leikkiä ja hartaus- tai ohjelmahetki. Kotimäen seurakuntatalo, Arkeologinkatu 1, 20460 Turku.
  • Klo 18.00–21.00 Iltamat 50–60-lukujen tyyliin – Maarian Kylätalolla (Arkeologinkatu 4). Luvassa musiikkiesityksiä, runonlausuntaa, teemaohjelmaa, myynnissä arpoja ja kahvit. Lopuksi levytanssit ja tanssilattia kutsuu! Pukeudu teemaan Tilaisuus on kaikille avoin ja ilmainen.

Pe 26.8. – la 27.8.

  • Klo 11.00–16.00 Wanhat Kupit, maan suurin valikoima Arabian astioita – Maariassa. Tämän entisen Paimalan Wanhan Koulun luokkahuoneissa on Arabian vanhaa esineistöä sekä seinällä autenttisia, tässä talossakuvattuja luokkakuvia. Paimalantie 369. 20450 Turku.

La 27.8.

  • Klo 18.00 Konsertti Myllyojalla, 30€ sis. tarjoilun, artistit alttoviulisti, säveltäjä Oleg Larionov; pianisti Maria Kamchilina-Larionova; viulisti, säveltäjä, pianisti Maxim Larionov 16v; pianisti, säveltäjä Leon Oz 9v sekä pianisti Timofei Larionov 7v. Myllyoja, Paimalantie 374, 20460 Turku, Föli 22A, PT3 Puutorilta. Ks. Ruusuporttiin.fi/tapahtumat.

Su 28.8.

  • Klo 17.00 Johannesmessu yhteistyössä Katulähetyksen kanssa. Saarna Ilkka Räisänen, liturgia Inkeri Puputti, seurakuntalaisen puhe, musiikki Esa-Pekka Kanniainen, Taina Laurén, Leila Männistö. Kirkkokahvit Pappilassa messun jälkeen. Maarian kirkko, Maunu Tavastinkatu 2, 20380 Turku.

Ma 29.8.

  • Klo 17.30–19.30 Luomuspajalla Hartsikorut kesäkukista (37€ ) Ilmoittautuminen ja lisätiedot: www.luomuspaja.fi.

Tunne Poni -hanke tutustuttaa lapsia hevosharrastukseen

Noin 7–8-vuotias poika istuu naisen taluttaman poninponin selässä.

 

Leader Varsin Hyvän tukemassa Tunne poni -hankkeessa esitellään hevosharrastusta lapsille ja nuorille. Hevosharrastus on koululaiskyselyissä vuosittain toivotuimpien harrastusten joukossa, ja innostus on näkynyt myös hankkeen järjestämissä tapahtumissa. 

Suomen Ratsastajainliiton toteuttama Tunne Poni -hanke on tarjonnut jo 500 koululaiselle mahdollisuuden tutustua poneihin ja ponitalleihin. Tallivierailuja on järjestetty keväällä 2022 muun muassa Kaarinassa ja Maskussa. 

Maanantaina 30. toukokuuta piikkiöläisen Niemenkulman koulun oppilaat pääsivät tutustumaan Makarlan talliin. Tallin yrittäjä Linda Langh otti vastaan ensimmäisen ja toisen luokan oppilaiden ryhmän, jossa olikin innokasta väkeä.

– Voidaanko lapioida lantaa? Saadaanko ratsastaa? Voinko ottaa yhden hepan kotiin? kuuluivat koululaisten kysymykset, kun Langh kysyi, millaisia toiveita lapsilla on vierailun suhteen. 

Keskellä valkoinen miniatyyrihevonen ja sen ympärillä iso joukko lapsia.
Niemenkulman koulun oppilaat pääsivät tutustumaan Makarlan tallille.

Tallin ja hevosten esittelyn jälkeen osa lapsista jäi ratsastusjonoon ja osa sai talikon käteensä. Lapset siivosivat tarhaa ja harjasivat hevosia innolla. Lisäksi he saivat kuulla tarinoita tallin arjesta ja hevosten ominaisuuksista. 

– On hyvä, että lapset näkevät, mitä kaikkea hevosten kanssa tehdään. Pidämme täällä ponikerhoa, jossa käy viikon aikana noin 70 lasta. Siellä opitaan hevosmiestaitoja, huolellisuutta ja vastuun kantamista. Lisäksi lapsille tekee hyvää päästä heppojen kanssa ulkoilmaan ja altistumaan vähän heinän pölylle, Langh toteaa.

Keskellä kottikärryt ja ympärillä lapsia talikot käsissään.
Lapset siivosivat tarhaa innolla.
Poni kottikärryjen luona.
Violet-ponit tuli ihmettelemään touhua lähietäisyydeltä.

Parinkymmenen vuoden talliyrittäjän kokemuksella Langh ajattelee, että ensin kannattaa tutustua siihen, miten hevosia ruokitaan ja hoidetaan. Kun ymmärtää hevosen tarpeita ja liikekieltä, on helpompi aloittaa ratsastustunnit. Makarlan tallin ponikerhoissakin on aina jokin toiminnallinen osuus, mutta ratsastuksen lisäksi se voi olla vaikka kärryttelyä tai ponin juoksuttamista. Heppakerhon ja ratsatustuntien lisäksi tallilla järjestetään muun muassa ponisynttäreitä. 

Hänen mukaansa hevosharrastus on hyvä myös sen vuoksi, että se on niin monipuolinen. Yksi rakastaa kouluratsastusta, toinen voi nauttia pitkistä maastolenkeistä. Jos harrastaa hevosten rinnalla voimistelua, voisi innostua vaikka vikellyksestä ja joku voi tähdätä raviradoille.

Lapset tervehtivät hevosta aidan takaa.
Osa lapsista pääsi tutustumaan hevosiin ensimmäistä kertaa, osa oli jo vanhoja konkareita.
Nainen osoittaa kohti hevostarhaa.
Linda Langh esittelee tallin hevosia lapsille.
Hevosia ja poneja ulkotarhassa.
Makarlan tallilla asustaa miniatyyrihevoset Donna ja Violet, puoliveriset ratsut Oky ja Tyyne sekä Gotlanninrussi Danny ja Jyllanninhevonen Danita.
Tyttö hevosen selässä.
Monelle päivän kohokohta oli ratsastaminen.
Kaksi ratsukkoa.
Kaikki halukkaat ehtivät ponin selkään.
Poni, jolla on vaalea vartalo ja tumma pää.
Pieni Donna-poni valloitti lasten sydämet!
Ihmisjoukko menossa sisälle talliin.
Vierailun aikana kurkistettiin myös sisälle talliin ja tutustuttiin tallin sääntöihin.
Jyllanninhevonen Danita juoma-automaatilla.
Jyllanninhevonen Danita juoma-automaatilla.

Vuoden päätapahtuma Paimiossa 27.8.

Tunne Poni -hankkeen päätapahtuma järjestetään lauantaina 27. elokuuta Paimiossa Livian toimipisteellä (Taatilantie 110). Ponit Paimiossa -perhetapahtumaan tavoitellaan kunnianhimoisesti jopa 1 500 kävijää. 

– Ratsastuskentällä tullaan näkemään muun muassa ponien juonnettu naamiaiskilpailu, jota tuomaroi Paimion nuorisovaltuusto. Lisäksi Paimion kuntapäättäjiä tullaan haastamaan poniagilityyn, jossa on tarkoitus taluttaa poni agilityradan läpi, kertoo hanketta koordinoiva Riikka Mustonen. 

Keppihevosille on luvassa oma match show ja lisäksi tapahtumassa pääsee kokeilemaan keppareille tehtävää esterataa. Ohjelmassa on myös askartelua, talutusratsastusta ja kärryajelua. 

– Tapahtumaan tulee sellainen lavakärry, johon mahtuu kerrallaan kymmenen lasta kyytiin!

Päivään voi ottaa mukaan myös oman pehmolelun, sillä paikalla on pehmolelujen eläinlääkäri. Kaikki päivän ohjelma on maksutonta. 

– Toivomme, että kaikilla hepoista kiinnostuneilla lapsilla olisi mahdollisuus tulla paikalle, vaikka vanhemmilla ei olisi omaa autoa. Siksi olemme kannustaneet yhdistyksiä järjestämään tapahtumaan yhteisiä retkiä ja esimerkiksi Paimion seurakunta on luvannut järjestää yhden kuljetuksen Paimion keskustasta tapahtumapaikalle. 

Riikka Mustonen satuloi ponia.
Tunne Poni -hankkeen vetäjä Riikka Mustonen on toiminut hevosten parissa koko elämänsä.

Hepat tutuiksi hankkeiden avulla

Tunne Poni -hanke toteutetaan Varsin Hyvän lisäksi myös Leader Kantrin ja Leader Linnaseudun alueilla, ja se jatkuu vuoden 2023 loppuun. Hankkeen kokonaiskustannus on 70 000 euroa, josta Leader-rahoituksen osuus on 80 %. Hanketta toteuttavat yhteistyössä Suomen Ratsastajainliiton Lounais-Suomen, Etelä-Suomen ja Hämeen aluejaostot. 

Hankkeissa kehitetään ruohonjuuritason yhteistyötä ratsastusseurojen ja paikallisten yhdistysten kanssa, jotta hevosharrastus saisi näkyvyyttä. Hevosen kanssa harrastaminen vahvistaa esimerkiksi ihmisen tunnetaitoja ja luontoyhteyttä. 

Hevosharrastusta edistettiin myös Varsin Hyvän tukemassa Ponipowerii! -hankkeessa, jonka toteutti Varsinais-Suomen Hevosjalostusliitto vuosina 2017–2019.

– Ponipowerii! -hankkeessa kehitettiin ravinuorisotoimintaa ja sen tapahtumat sijoittuivat suurelta osin Metsämäen raviradalle. Hankkeita yhdistää halu tarjota lapsille ja nuorille mahdollisuuksia tutustua hevosiin, kertoo edellistäkin ponihanketta koordinoinut Riikka Mustonen. 

Koululaisten heppapäiviä järjestettiin Turussa jo edellisessä hankkeessa. 

– Tapahtumat tavoittivat noin 1 200 lasta, mutta lähes kaikki osallistujat tulivat lähikouluista. Kouluilla ei ole varaa järjestää kuljetuksia ja siksi tässä uudessa hankkeessa halusimme järjestää vierailuja nimenomaan maaseudun talleille, joihin on helppo lähteä retkelle saman alueen kouluista, Mustonen kertoo.

Suomalaisten hevosalan järjestöjen mukaan Suomessa on noin 75 000 hevosta, joiden vaikutus ulottuu 600 000 suomalaiseen. Hevosala työllistää 15 000 henkilöä ympäri Suomen, erityisesti sellaisilla alueilla, joilla työllistyminen voi muutoin olla vaikeaa. Hevosilla voi olla ihmisiin myös kuntouttava vaikutus niin fyysisesti kuin henkisesti. Vuonna 2020 Kela korvasi ratsastusterapiaa yhteensä 2,14 miljoonalla eurolla. 

 

Teksti ja kuvat: Janica Vilen

 

Lue lisää:

Ponipowerii-hanke poiki Turun seudulle säännöllistä raviponitoimintaa

Maskun historia tuli tutuksi Leader-hankkeen avulla

Marjukka Kulmala esittelee Hemmingin koulun seinällä olevaa muraalia.

 

Nykyään lähes kaikki Maskussa tietävät, kuka on Hemminki Maskulainen, mutta vielä muutama vuosi sitten hänen tarinansa oli vieras monille. Suomen kielen kehittäjänä, virsirunoilijana ja valtionmiehenä tunnetun kirkkoherran historia tuotiin nykypäivään osana kolmevuotista Leader-hanketta, jonka vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen.

Maskun Hemminki 400 vuotta -hanke sai alkunsa vuonna 2019, kun Hemminki Maskulaisen kuolemasta tuli kuluneeksi 400 vuotta. 

– Hänen tarkkaa syntymäaikaansa ei tiedetä ja siksi päädyimme juhlistamaan kuolinvuotta, kertoo hanketta koordinoinut Marjukka Kulmala (artikkelikuvassa).

Hemminki Maskulainen syntyi Turussa kauppiaan pojaksi 1500-luvun puolivälissä. Hän opiskeli Turun katedraalikoulussa ja valmistuttuaan hänestä tuli Maskun kirkkoherra vuonna 1586. Hän kirjoitti elämänsä aikana kymmeniä virsiä, joista tunnetuin on Enkeli taivaan. 

– Hemminki oli todennäköisesti Mikael Agricolan pojan koulukaveri. Kouluissa opetetaan yleensä, että Mikael Agricola loi suomen kirjakielen, mutta sitä kerrotaan harvoin, kuinka paljon Hemminki ja monet muut kehittivät kieltä eteenpäin. Heidän vaikutuksestaan suomen kielestä tuli kaunista ja soljuvaa – sellaista, josta voi kirjoittaa vaikka runoja!

Marjukka Kulmala ideoi muutama vuosi ennen hanketta Maskuun valokuvakampanjan, jossa Hemminki Maskulaista esittävää matkamuistonukkea kuvattiin Maskun nykypäivän maisemissa. Kampanjan aikana nukke poseerasi muun muassa paikallisten julkkisten Kike Elomaan ja Toivo Sukarin kanssa. 

– Kampanjan myötä Maskun kulttuurisihteeri Maarit Lindström tiesi, että olen tämmöinen Hemminki-aktivisti ja otti minuun yhteyttä. Perustimme Masku-Seuran, Maskun kunnan hyvinvointipalveluiden ja Maskun seurakunnan kanssa työryhmän, joka alkoi ideoida, mitä kaikkea voisimme juhlavuoden kunniaksi tehdä. Lopulta ideoita ja kuluja alkoi olla niin paljon, että päätimme hakea toteutukseen tukea Leader Varsin Hyvältä.

Tapahtumissa kävi 600 ihmistä

Pastori lukee raamattua oikealla ja lehmä katselee häntä vasemmalla.
Hankkeen logon suunnitteli graafikko Kristiina Elo. Logoa käytettiin markkinoinnissa ja ensimmäistä kertaa se näkyi hankkeen avajaistilaisuuden mainoskuvassa, jossa Hemminki Maskulainen (kirkkoherra Jouko Henttinen) siunaa tulevan kasvukauden ja kaikki elolliset. Kuva: Antti Salomaa.

Hankepäätös tuli huhtikuussa 2019 ja ensimmäinen tapahtuma pidettiin jo toukokuussa. 

– Hanke aloitettiin näyttävästi kylvön siunauksella, jossa Maskun kirkkoherra Jouko Henttinen esitti Hemminki Maskulaista. Saimme yhteistyökumppaneiksi Maamiesseuran sekä Maa- ja kotitalousnaiset. Paikalle tuli paljon porukkaa ja Ylekin uutisoi tapahtumasta, muistelee Kulmala.

Juhlavuoden aikana kuultiin myös kolme esitelmää Hemminki Maskulaiseen liittyvistä aiheista. Entinen arkkipiispa Jukka Paarma esitelmöi Hemmingin ajan kirkollisesta elämästä. Arkkitehti Aaro Söderlund puhui kristillisyyden alkuajoista Suomessa. Teologian tohtori Suvi-Päivi Koski taas kertoi Rostockista löytyneestä Hemmingin virsikirjan kopiosta.

Maskun museoon tehtiin juhlavuodeksi näyttely, joka kertoi kuolemasta 1600-luvulla. Hemminki Maskulaista esittävä mallinukke laitettiin kuolinvuoteelle, jonka ympärille kerättiin tuoksuvia kasveja. 

– 1600-luvulla vainaja pidettiin kotona hautajaisiin asti. Ruumiin mätäneminen alkoi nopeasti ja siksi huone piti täyttää tuoksuvilla kasveilla, Kulmala taustoittaa. 

Teemanäyttelyn myötä Maskun museossa tehtiin kävijäennätys ja yhteensä hankkeen tapahtumat tavoittivat noin 600 ihmistä. Tapahtumia suunniteltiin niin, että tarjolla oli ohjelmaa niin pikkulapsille kuin vanhuksillekin. Esikoululaisille tilattiin Hemminki Maskulaisesta kertova nukketeatteriesitys taiteilija Lotta Virtaselta. Ikäihmisille taas järjestettiin sanataidetyöpaja osana Varsinais-Suomen runoviikkoa. 

Ikäihmiset kirjoittavat pöydän ääressä.
Yhdessä tekeminen eri toimijoiden ja eri ikäpolvien välillä oli voimauttavaa ja lisäsi kiintymystä ja kunnioitusta omaa asuinpaikkaa ja paikallisyhteisöä kohtaan. Varsinais-Suomen runoviikolla järjestettiin Hemminki-aiheinen sanataidepaja Maskun ikäihmisille. Kuva: Vesa Penttilä.

Hemmingin koulu keskipisteenä

Hemminki Maskulaisen nimeä kantava Hemmingin koulu ja sen oppilaat olivat hankkeen keskiössä. Oppilaille järjestettiin esimerkiksi Hemminki-teemainen koulupäivä, jonka aikana kaikissa oppiaineissa käsiteltiin jollain tavoin Hemminki Maskulaista. Esimerkiksi kuvaamataidossa tehtailtiin Hemmingin muotokuvia ja kotitalouden tunnilla tehtiin 1600-luvun ruokia. 

Teemapäivässä julkistettiin myös hankkeessa tehty julkaisu Maskun Hemmingin jalanjäljissä. 

– Se on kouluikäisille suunnattu A5-kokoinen vihkonen, jota on lahjoitettu kaikkiin Maskun alakouluihin. Toiveissa on, että koulut käyttäisivät sitä jatkossakin opetuksen tukena, jotta Maskun lapset oppisivat kotiseutunsa historiasta. 

Julkaisun ovat kirjoittaneet professori emerita Kaisa Häkkinen ja historian tutkija Veli-Pekka Toropainen. Häkkinen on kirjoittanut kielen kehityksestä ja Toropainen taas historiaan liittyvistä tapahtumista ja arkielämästä 1600-luvulla. Julkaisun on kuvittanut turkulainen graafikko Kristiina Elo. 

Hemminki Maskulaisesta tehtyä esitemateriaalia pöydällä.
Hankkeessa julkaistua Maskun Hemmingin jalanjäljillä -teosta ylistettiin heti sen ilmestyttyä kulttuuritekona, koska siinä tiivistetään helposti luettavaan muotoon valtava määrä tietoa. Julkaisun kuvituksia hyödynnettiin myös postikortteihin ja kirjanmerkkeihin. Kuva: Marjukka Kulmala.

Vuonna 2021 Hemmingin koulun seinään tehtiin vielä yhteisötaiteen keinoin muraali. 

– Projektia ohjasi turkulaistaiteilija Jukka Hakanen, jonka muraaleja on nähtävissä erityisesti Turussa. Hän piti nuorille työpajan, jossa nuoret tutustuivat ensin Hemmingin historiaan ja ideoivat sitten erilaisia elementtejä, joista Hakanen koosti yhtenäisen teoksen, Kulmala kertoo. 

Teoksessa näkyy muun muassa Hemminki Maskulaisen puumerkki ja nimikirjaimet, Maskun merellisiä maisemia ja rosariumin ruusuja sekä Varsinais-Suomen maakuntaeläin kettu.

Muraali, jossa mustaa, vakoista sekä sinisen ja vihreän eri sävyjä.
Maskulaisnuorten ideoima ja taiteilija Jukka Hakasen toteuttama muraali Hemmingin koulun seinässä on täynnä yksityiskohtia.

Historia osaksi nykypäivää

Kulmala uskoo, että Leader-hanke on kasvattanut maskulaisten paikallisidentiteettiä ja arvostusta omaa kotiseutuaan kohtaan. Lisäksi ulkopaikkakuntalaiset ovat saaneet tietää Maskun historiasta ja Hemminkin Maskulaisen teoista lukuisten hankkeesta kirjoitettujen artikkelien kautta. 

– Monille Maskun pitkä historia on tullut ihan yllätyksenä. Täältä tunnetaan kyllä Maskun kalustetalo ja Rivieran uimapaikka, mutta historiassa täällä on tehty paljon merkittäviä asioita!

Paljon talkootyötä sisältänyt hanke toi ihmisiä yhteen ja elävöitti maaseutua. Eri puolilla Maskua järjestetyt tapahtumat houkuttelivat monia ihmisiä tutustumaan ensi kertaa esimerkiksi Maskun museoon ja Maskutaloon. 

Kulmala toivoo, että hankkeessa aikaan saadulle materiaalille on kysyntää vielä tulevinakin vuosina. 

– Masku viettää nyt 790-vuotisjuhliaan ja olemme ehdottaneet, että hankkeessa tehty nukketeatteriesitys esitettäisi taas uusille esikoululaisille! Ja tekemämme julkaisun oheen olemme ajatelleet suunnitella vielä valmiita tehtäviä, jotta opettajat saisivat aiheesta oppitunnin aikaan nopeallakin valmistautumisella. 

Kulmala itse ehti hankkeen aikana innostua aiheesta niin paljon, että suunnittelee Masku-oppaaksi kouluttautumista. Hänen tekemänsä valtaisa talkootyömäärä noteerattiin kunnassa ja hänelle myönnettiin sen kunniaksi Paremman Maskun tekijä -palkinto. 

Hankkeen myötä löytyi myös Hemminki Maskulaisen jälkeläisiä. 

– Yksi heistä kävi museolla ja ostamassa tekemämme julkaisun, mutta heitä voi olla keskuudessamme enemmänkin, sillä esimerkiksi Hemminki Maskulaisen Elina-tytär jäi tänne Kairisten tilalle emännäksi!

 

Hankkeen kokonaiskustannus: 31 700 €

Leader-tuen osuus: 80 %

Aurajoentie valmistautuu uuteen kesään

Aurajoen matkailutien standi ja esitteitä.

 

Kansallismaisemassa mutkitteleva Aurajoen matkailutie tarjoaa kulkijoilleen koskien pauhua, viljavia peltoja, historiallista havinaa kirkoissa ja museoissa sekä herkullisia makuja kahviloissa.  

Viime vuonna paikkansa virallisten matkailuteiden joukossa lunastanut Aurajoentie herää jälleen kesäiseen eloon.

– Aurajoentien matkailutiekyltit eli matkailutien viitoittavat liikennemerkit tullaan pystyttämään tien varteen toukokuun 2022 aikana. Matkailutiekylttejä tulee kaikkiaan 42 kappaletta 70 kilometrin pituiselle matkalle Turusta Oripäähän, kertoo matkailukoordinaattori Susanna Ansio. 

Liikennemerkkien lisäksi kesän 2022 aikana valmistuu tien varren infotaulut, joista yksi on suunniteltu Aurajoentien eteläiseen alkupäähän Turun Maarian kirkon edustalle ja toinen pohjoisen alkupään lähettyville Oripään keskustaan. Lisäksi pystytetään infotaulut Pöytyän Riihikoskelle, Lietoon Vilkkimäen meijerille ja Auraan Auraamon pihalle.

– Uudistamme parhaillaan myös tien painettua palvelukarttaausi painos saadaan jakoon toukokuun lopulla, sopivasti uuden kesäkauden alkuun mennessä, Ansio jatkaa.

Tien varren palvelut, luontokohteet ja nähtävyydet aukioloaikoineen löytyvät kootusti sivustolta aurajoentie.fi.

– Oman matkan suunnitteleminen kannattaa aloittaa tutustumalla sivustoon. Vaihtoehtoisesti voi tutkia myös painettua palvelukarttaa. Karttoja on saatavilla vapaasti tien varren yrityksissä. Kaikille löytyy nähtävää ja koettavaa huolimatta siitä, lähteekö matkaan kävellen, pyörällä, autolla, moottoripyörällä tai suppaillen. Kansallismaisemaa kulkiessa pääsee takuuvarmasti nauttimaan jokimaisemasta, luonnosta, maaseudun rauhasta ja museollisista kahviloista, Ansio lupaa.

Matkailutiellä on tekemistä kaikille! Lapsiperheille sopivat muutaman kilometrin luontopolut. Aktiiviliikkujat voivat pyöräillä koko matkan ja halutessaan tulla bussilla takaisin lähtöpisteeseen tai nukkua maatilan loft-huoneessa. Motoristit voivat ajella tietä ja nauttia kahviloiden tarjonnasta. Turusta voi vuokrata polkupyöriä, jotka voidaan kuljettaa vaikka Aurajoentien pohjoispäähän. Sähköläskipyöriä tai sup-lautoja voi vuokrata matkan varrelta. Julkista liikennettä on tarjolla välillä Turku-Lieto-Aura-Pöytyä-Oripää. Matkailuinfot palvelevat matkailijoita kaikissa tien varren kunnissa.

Paljon tapahtumia tulossa!

Tulevana kesänä tien varrella toteutetaan tapahtumia erilaisilla teemoilla.

  • 19.4. klo 18–19.30: Innostu ja Osallistu -webinaari Teams-yhteydellä
  • 13.–19.6. Aurinkoviikko
  • 18.6. Avoimet Ovet Aurajoentiellä – tien yritykset ja toimijat tutuiksi
  • 1.7. Micke & Leftyn blues-konsertti Oripäässä
  • 6.8. Aurajoki SUP 2022
  • 19.–28.8. Lieto-viikko
  • 27.–28.8. Aurajoentien Kulttuuriralli

Aurajoentien matkailutie kulkee Turusta Oripäähän asti valtakunnallisesti arvokkaalla Aurajokilaakson maisema-alueella. Vanha keskiaikainen tielinja, johon Aurajoentie
perustuu, alkaa Turun Suurtorilta, kulkee Raunistulan läpi ja Maarian kirkon ohi kohti Auraa (tie 222). Matkailutie halkoo Liedon kuntaa, Auran keskustaajaman ja Pöytyän
Riihikosken päättyen Oripään keskustaajaman koillispuolelle. Tämä Aurajoen länsirantaa kulkeva vanha ja historiallinen tie on tunnettu Museoviraston rekistereissä Varkaantienä,
ja se kuuluu Museoviraston luokkaan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt.

Aurajoentien matkailutien kehittämisen taustalla on Aurajoentie herää eloon -hanke sekä Aurajoentie kyltit kuntoon -hanke. Hankkeita hallinnoi Auran kunta ja niitä rahoittavat EU:n maaseuturahastosta Leader Jokivarsikumppanit ja Varsin Hyvä. Mukana ovat myös Liedon, Pöytyän ja Oripään kunnat.

Suomalaiset ja italialaiset nuoret verkostoituvat Leader-toiminnan avulla

Nuorisojoukko kävelee sillan yli Alpeilla.
Kuva: Lukas Neumair.

 

Suomalaisnuoret pääsivät tutustumaan italialaiseen elämänmenoon osana Opportunities for Young People – Uusia mahdollisuuksia nuorille -hanketta. Nyt sama porukka valmistautuu ottamaan italialaisnuoret vastavierailulle Suomeen. 

Leader Varsin Hyvän ja Leader Ravakan nuorisotyöryhmät kävivät huhtikuun puolivälissä opintomatkalla Italian Etelä-Tirolissa, jossa heidät vastaanottivat paikallinen Leader-ryhmä LAG Pustertal ja paikallinen nuorisojärjestö Jugenddienst Dekanat Bruneck. 14 hengen suomalaisporukka pääsi matkansa aikana tutustumaan paikalliseen kulttuuriin, luontoon ja päätöksentekoon sekä tietysti paikallisiin nuoriin ja kansainväliseen yhteistyöhön. 

Etelä-Tiroli on Italian pohjoisin maakunta Alpeilla Itävallan rajalla. Alueella puhutaan pääosin saksaa, mutta retken ohjelma oli englanniksi. Nuoret yöpyivät alppimajan tyyppisessä hotellissa, josta he tekivät päiväretkiä lähellä oleviin kyliin. Matkat taitettiin julkisilla yhdessä italialaisten kanssa, joten paikallinen elämänmeno ehti tulla tutuksi.

Joukko ihmisiä patikoi lumisilla Alpeilla.
Lähes kaikkien nuorten mielestä matkan paras hetki oli se, kun he lumisilla Alpeilla patikoinnin jälkeen pääsivät syömään ravintolaan. Siellä yksi italialaisnuorista huomasi harmonikan ja alkoi soittaa sitä. Suomalaiset alkoivat tanssia musiikin tahdissa valssia ja pian muutkin liittyivät seuraan. Se spontaani hetki jäi kaikkien mieleen! Kuva: Joona Silvola.

Nuorten vaikutusmahdollisuuksissa on eroja

Paimiolaiselle 14-vuotiaalle Anni Puuruselle reissu oli hänen elämänsä ensimmäinen ulkomaanmatka. 

– Koko matka oli tosi mukava kokemus. Erityisen iloinen olin siitä, ettei kyseessä ollut mikään hotelliloma, vaan pääsimme oikeasti tutustumaan paikallisiin ihmisiin ja paikalliseen elämäntapaan, hän kommentoi. 

Puurunen huomasi opintoretken aikana, että suomalaisten ja italialaisten nuorten vaikutusmahdollisuuksissa on aika paljon eroja.

– Meillä on nuorisovaltuustot, oppilaskunnat ja monenlaisia nuorisotyöryhmiä. Suomessa on myös paljon nuoria päättäjiä ja esimerkiksi maailman nuorin pääministeri. Italialaiseen kulttuuriin taas kuuluu ajatus, että vanhemmat ovat viisaampia. Siksi nuorten on siellä vaikeampaa päästä vaikuttamaan, Puurunen kertoo oppimastaan. 

Varsin Hyvän nuorisotyöryhmän lisäksi Puurunen on saanut tärkeää kokemusta vaikuttamisesta oman koulunsa oppilaskunnan hallituksessa. 

– Järjestämme oppilaskunnan kanssa tapahtumia ja esimerkiksi äänestyksiä siitä, miten koulun asioita voisi kehittää. Aina jos huomaamme jonkin epäkohdan, yritämme löytää siihen ratkaisun, hän kertoo. 

Tyttö kävelee polulla.
Anni Puuruselle (kuvassa keskellä) reissu oli hänen elämänsä ensimmäinen ulkomaanmatka. Kuva: Magdalena Frenner.

Opintoretken osana järjestettiin työpaja, jossa suomalaiset ja italialaiset nuoret oppivat toisiltaan listaamalla ylös nuorten vaikuttamiseen liittyviä mahdollisuuksia ja esteitä. Kun italialaiset esittelivät työpajan tulokset paikallisille päättäjille, heiltä kysyttiin, miksi nuoret eivät vain ota yhteyttä päättäjiin, jos haluavat muuttaa asioita. Miksi nuorten pitäisi itse saada osallistua päätöksentekoon, kun sitä varten on jo ihmisiä?

Suomessa ajatellaan laajasti, että aitoa osallisuutta ei ole ilman todellista vaikutusvaltaa. Kun nuoret pääsevät itse vaikuttamaan asioihin, he ottavat samalla vastuuta yhteisöstä ja yhteiskunnasta ja sitoutuvat sen kehittämiseen. Näin vaikutusmahdollisuuksien myötä syntyvä osallisuuden kokemus vähentää esimerkiksi yhteiskunnasta syrjäytymistä.

Paperilla vihreä plussa ja punainen miinus sekä niiden alla sanoja.
Yhtenä päivänä nuoret listasivat työpajassa nuorten vaikuttamiseen liittyviä plussia ja miinuksia. Kuva: Joona Silvola.

Nuorten paikka seurakunnissa vaihtelee

Matkalla mukana ollut 20-vuotias Eetu Orava asuu nykyisin Turussa, mutta on kotoisin Maskusta, missä hän toimii edelleen muun muassa seurakunnan nuorisotiimissä, koska halusi jäädä mukaan hyvään porukkaan. 

– Teemme esityksiä seurakunnalle esimerkiksi siitä, millaista nuorisotyötä toivomme ja mitä nuorille kannattaisi hankkia. Seurakunnassa homma perustuu vapaaehtoistyöhön ja se motivoi tosi paljon, kun pystyy auttamaan. Nyt rakennamme esimerkiksi frisbeegolfrataa, hän kertoo. 

Seurakunnan kautta hän tuli mukaan myös Varsin Hyvän nuorisotoimintaan ja Italian matkalle. Italialaiset nuoret olivat aika ihmeissään, kun Orava kertoi heille, miten Maskussa nuoret pääsevät vaikuttamaan seurakunnan asioihin. Jos vaikuttaminen on muutenkin nuorille Italiassa vaikeaa, niin seurakunnissa se on sitä erityisesti!

Orava pääsi matkan aikana keskustelemaan italialaisten nuorten kanssa myös esimerkiksi koulun käynnin ja asepalveluksen eroista sekä lainsäädännöstä.

– Suomessa laki velvoittaa kuuntelemaan nuorisovaltuustoja. Juttelin matkalla pitkään yhden italialaisen nuoren kanssa, joka opiskelee lakia. Hän selitti, että vaikka nuorisoryhmiä perustetaan Italiassakin, ei vaikuttaminen ole kovin helppoa, koska lainsäädäntö ei velvoita ottamaan nuorten mielipiteitä huomioon. Sielläkin on kyllä jotain nuorisolainsäädäntöä, mutta ei samanlaista kuin meillä Suomessa, hän kertoo. 

Poika hyppää ilmaan lumisessa maisemassa.
Eetu Orava nautti matkan aikana erityisesti Alpeilla patikoimisesta.

Nuorten vuosi 2022

Euroopan Unionissa vietetään parhaillaan nuorisoteemavuotta. Viime vuosina nuorisotoiminta on nostanut päätään myös maaseudun kehittämisessä ja Leader-toiminnassa. Useissa Leader-ryhmissä on tarjolla NuorisoLeader-rahoitusta nuorten omiin projekteihin. Tukea voi käyttää esimerkiksi uusien tapahtumien järjestämiseen, yhteisten harrastusvälineiden hankintaan tai koulutukseen. NuorisoLeader-tukea voi hakea myös oman yrityksen perustamiseen tai kehittämiseen. Rahoitus on tarkoitettu 13–25-vuotiaille nuorille. Tuen suuruus ja ehdot vaihtelevat Leader-ryhmittäin.

Monissa ryhmissä toimii myös oma nuorisotyöryhmä. Varsin Hyvän oma nuorisotyöryhmä perustettiin vuoden 2021 lopulla. Mukaan saatiin yhteensä 12 nuorta Varsin Hyvän toiminta-alueen kunnista, joita ovat Kaarina, Lieto, Masku, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Taivassalo ja Turku.

Nuorisotyöryhmä pääsee vaikuttamaan muun muassa tarjolla olevien NuorisoLeader-tukien myöntämiseen ja nuorisotyön kehittämiseen. Varsin Hyvän nuorisotoimintaa ohjaa Joona Silvola. 

– Ulkomaan matka oli hyvä tapa ryhmäytyä myös oman porukan kesken. Seuraavaksi alamme suunnitella ohjelmaa vastavierailulle tuleville italialaisnuorille. He veivät meidän Alpeille, joten ehkä me viemme heidät saaristoon. Ainakin saunomista ja suomalaista ruokaa on luvassa, Silvola paljastaa. 

 

Teksti: Janica Vilen

Kotona maaseudulla! Ihanaa vai kamalaa?

Taustalla Liedon kunnantalo ja päällä Johanna Niilivuon ja Roope Lipastin kuvat.

 

Vielä muutama vuosi sitten maaseutu tyhjeni kovaa vauhtia kaupunkeihin, mutta nyt puhutaan päin vastoin maallemuuttobuumista. Varsin Hyvän Kotona maaseudulla! -tilaisuudessa päästään kuulemaan tarinoita maalla asumisen ihanuudesta ja kamaluudesta sekä perehtymään oman kylän brändäämiseen.

Leader Varsin Hyvä järjestää Liedon kunnantalon ravintolassa Kotona maaseudulla! -nimisen tilaisuuden torstaina 5. toukokuuta. Kahvitus alkaa klo 17.30 ja ohjelma klo 18. Osallistua voi myös etäyhteydellä.

Tilaisuudessa puhuvat kirjailija Roope Lipasti ja Suomen Kylien maallemuuton asiantuntija Johanna Niilivuo. 

Tarinoita Liedon Saukonojalta

Roope Lipasti kertoo maalla asumisen ihanuudesta ja kamaluudesta otsikolla Maalaiselämää ihan uutta! Liedon Saukonojalla asuva kirjailija on hauskuuttanut ihmisiä maalaiselämän anekdooteilla lukuisissa kolumneissaan ja kirjoissaan, mutta vielä riittää tarinoita kerrottavaksi!

– Maaseudulla arki on niin erilaista kuin kaupungissa, että siitä on hyvä ammentaa. Kun kirjoittaa kaupungissa asuville, niin aika moni asia maaseudulla tuntuu eksoottiselta, hän kommentoi. 

Hän itse on syntynyt Turussa, muuttanut kouluikäisenä Lietoon ja sieltä nuorena takaisin Turkuun opiskelemaan. Kun hänen omat lapsensa alkoivat tulla kouluikään, tuli paluumuutto maaseudulle ajankohtaiseksi. 

– Silloin kuvittelin, että maaseudulla voi tehdä ihan mitä tahansa, kun ihmisiä ei ole ympärillä, mutta se ennakkokäsitys karisi aika nopeasti. 

Sen lisäksi, että Lipasti on kertonut teksteissään perheensä elävästä elämästä, Lieto on inspiroinut häntä myös lasten kirjoja kirjoittaessa. Esimerkiksi Lipastin kirjoittama viikinkitrilogia sijoittuu Liedon Vanhalinnan linnavuorelle. 

Brändäämällä maineeseen

Johanna Niilivuo puhuu tilaisuudessa otsikolla Ylpeydellä kylästä – brändää ja erotu rohkeasti. 

– Kun omaa kyläänsä lähtee brändäämään, sitä kannattaa katsella ulkopuolisen silmin. Mikä voisi olla sellainen juttu, joka on teille ihan arkipäivää, mutta ulkopuoliselle elämys, hän kysyy. 

Niilivuo itse asuu Jyväskylään kuuluvalla Sarvenperän kylällä, joka on tunnettu saunomisesta ja vuosittain järjestettävästä saunamaratonista. Puolangan kylässä keksittiin tehdä brändi pessimismistä ja Sallassa erämaasta. Salla – in the middle of nowhere -slogan alkaa olla tuttu jo kaikille suomalaisille, varsinkin sosiaalisen median kuluttajille. 

Oman kylän vetovoimatekijä voi tosiaan olla aivan arkipäiväinenkin asia – jos sen brändää hyvin ja keksii toimivan sloganin.

– Jollekin voi olla iso elämys päästä vaikka paimentamaan lampaita tai mukaan puusavottaan. Kaunista luontoa sen sijaan on vähän kaikkialla, joten sillä ei välttämättä kannata yrittää erottautua, Niilivuo vinkkaa. 

Kun kylää brändätään, kannattaa Niilivuon mukaan pitää huolta siitä, että viestintä on tunnistettavaa ja tasalaatuista kaikissa käytössä olevissa kanavissa. Ja myös itse viestiä kannattaa kirkastaa. 

Kylillä on usein aika pienet resurssit markkinoida itseään, joten kannattaa lähteä liikkeelle kohderyhmäajattelusta. Mikään kylä ei voi miellyttää kaikkia, joten kannattaa miettiä, mikä on se kohderyhmä, jota kylän tarjonta voisi kiinnostaa. Ja kun se on selvillä, voi markkinoinnin kohdentaa juuri sille ryhmälle, Niilivuo neuvoo ekonomin taustastaan käsin. 

Maaseutumania 2027

Kotona maaseudulla! -tilaisuus on osa Varsin Hyvän Maaseutumania 2027 -kiertuetta. Kiertueen teematilaisuuksissa kuullaan asiantuntijoiden ajankohtaisia puheenvuoroja, tutustutaan maaseudun kehittämistoiminnan tuloksiin ja keskustellaan Leader-toiminnan tavoitteista tulevalla ohjelmakaudella 2023–2027.

Ilmoittautuminen

Ilmoittaudu mukaan Kotona maaseudulla! -tilaisuuteen viimeistään 2. toukokuuta.

Mainitse ilmoittautumisen yhteydessä, oletko tulossa paikalle vai osallistutko etäyhteydellä.

 

Teksti: Janica Vilen

Roope Lipastin kuva: Vesa-Matti Väärä, WSOY

Johanna Niilivuon kuva: Anssi Ketonen, Suomen Kylät

 

Varsinais-Suomen Leader-ryhmät tukivat kulttuuria 3,5 miljoonalla

 

Leader-rahoituksella kehitetään maaseudun elinvoimaa paikallisista lähtökohdista käsin. Kulttuurihankkeiden tukeminen palvelee tarkoitusta erinomaisesti, sillä kulttuuri luo maaseudulle hyvinvointia, yhteisöllisyyttä, viihtyvyyttä ja vetovoimaa. 

Varsinais-Suomen Leader-ryhmät ovat tukeneet ohjelmakauden 2014–2022 aikana kulttuuria 3,5 miljoonalla eurolla. Tuen avulla paikallisella maaseudulla on toteutettu yhteensä 132 kulttuuria edistävää hanketta, joiden kokonaiskustannukset nousevat 5,3 miljoonaan euroon. 

– Paikallisen kulttuurin tukeminen ja ylläpitäminen kuuluu ihan Leader-periaatteisiin. Tukemalla paikallista kulttuuria tuetaan samalla kunkin alueen omaa identiteettiä, kommentoi Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden toiminnanjohtaja Taina Sainio. 

Kulttuuritoiminta on kärsinyt koronakriisin aikana paljon. Kun yhteiskunta alkaa pikkuhiljaa aueta, on tärkeää saada elvytettyä nopeasti myös maaseudun kulttuurikenttää. Sainio näkee, että juuri paikallisella kulttuurilla on vahva vaikutus ihmisten arkeen ja hyvinvointiin. Siksi maaseudun pienten kulttuurihankkeiden tukeminen on nyt erityisen tärkeää. 

– Lisäksi kulttuurin tukeminen on tärkeää siksi, että sillä on niin valtava merkitys yhteisöllisyyden ylläpitämisessä, Sainio jatkaa. 

Oma kulttuuri sitoo ihmisiä kotiseutuunsa ja motivoi sitä kautta toimimaan yhteiseksi hyväksi. Yhteisöllisyyden voima näkyy myös Leader-työssä. Tämän ohjelmakauden aikana Varsinais-Suomen Leader-hankkeissa on tehty jo pitkälti yli 100 000 tuntia talkootyötä.

Varsinais-Suomen Leader-ryhmillä on ollut vuosien 2014–2022 aikana myönnettävissä yhteensä 24,9 miljoonaa euroa, josta kulttuurihankkeisiin on käytetty 3,5 miljoonaa euroa, eli 14 %.

Tapahtumia, näyttelyitä ja investointeja

Varsinais-Suomen Leader-ryhmien tukemissa hankkeissa on tehty monenlaisia kulttuuritekoja: 131 tuetusta kulttuurihankkeesta 30 on keskittynyt kulttuuritilojen rakentamiseen tai korjaamiseen. 27 hankkeessa on luotu uusi tapahtuma, mutta vielä useampaan hankkeeseen on sisältynyt tapahtumia osana laajempaa kokonaisuutta. 22 hankkeessa on tehty näyttelyitä tai kulttuuriopasteita. 17 hankkeessa on tehty kulttuuria tukevia investointeja. Maaseudulle on hankittu esimerkiksi soittimia ja äänentoistolaitteita. 

Leader-hankkeissa on myös tallennettu paikallista historiaa esimerkiksi kirjoittamalla historiikkeja ja luomalla digitaalisia kotiseutuarkistoja. Lisäksi hanketoteuttajat ovat tutkineet paikallisia kulttuuriperinteitä ja kehittäneet niiden pohjalta uutta toimintaa tähän päivään. 

Oman kotiseudun parhaaksi

Varsinais-Suomessa on viisi Leader-ryhmää: Turun seudulla toimiva Varsin Hyvä, Salon seudulla toimiva Ykkösakseli, saaristossa toimiva I samma båt – Samassa veneessä, Vakka-Suomessa toimiva Ravakka ja Loimaan seudulla toimiva Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit. Ryhmillä on vuosien 2014–2022 aikana myönnettävissä yhteensä 24,9 miljoonaa euroa. Kulttuurihankkeiden saama osuus 3,5 miljoonaa euroa on koko rahoituksen määrästä noin 14 %.

Leader-toiminta perustuu siihen, että paikalliset ihmiset tietävät itse parhaiten miten omaa kotiseutua kannattaa kehittää. Siksi Leader-rahoituksesta päättää paikallisista ihmisistä koottu hallitus. Leader-rahoituksesta 42 % tulee EU:n maaseuturahastosta, 38 % valtiolta ja 20 % alueen kunnilta. Rahoitusta voivat hakea esimerkiksi maaseudun yhdistykset, kunnat, seurakunnat ja muut yhteisöt sekä mikroyritykset, oppilaitokset ja säätiöt. Leader-hankkeen tulee aina hyödyttää mahdollisimman monia. Tukea ei voi saada jatkuvan toiminnan ylläpitämiseen, vaan Leader-hankkeissa luodaan aina jotain uutta.

 

Esimerkkejä tuetuista kulttuurihankkeista:

Someron Kulttuurigalleria pystyyn Leader-tuella

Paraisten palokuntavarasto on yksi Lux Archipelagon kohteista!

Katettu katsomo parantaa kesäteatterin toimintaedellytyksiä Loimaalla

Lisätyllä todellisuudella leikittelevä UkiAR opastaa Uudenkaupungin historian pariin

Loimaalla tehdään Leader-tuella musiikkinäytelmää taiteilija Viljo Marttilasta

Uusi pyhiinvaellusbuumi innosti kunnostamaan Pyhän Henrikin tietä

Kesä täynnä tapahtumia! Aurajoentie kutsuu seikkailulle kansallismaisemaan!

Varsin hyvät vanhat pelakuut kantavat mukanaan kauniita tarinoita

Lapset tutkivat Itämeren tilaa innokkaasti!

Suomen vanhimman tien varrelle kunnostettiin upea uimapaikka

EkoSparraamosta apua kestävän kehityksen tekoihin!

Nainen laittaa kartonkiroskaa keräyslaatikkoon.

 

Haluaisitko oppia vähentämään energiankulutusta, kompostoimaan tai järjestämään kestävämpiä tapahtumia? Oletko suunnitellut pörriäispellon perustamista tai vieraslajien torjuntaa? Varaa maksuton tapaaminen Leader Varsin Hyvän ympäristösuunnittelijan kanssa ja toteuta unelmasi ammattilaisen avulla!

Leader Varsin Hyvän EkoTeko-hankkeen lanseeraama EkoSparraamo auttaa kestävään kehitykseen liittyvissä kysymyksissä kuntia, yhdistyksiä, yhteisöjä tai vaikka yksityishenkilöitä. Ympäristösuunnittelija Ina Fagerlundin kanssa voi sopia maksuttoman konsultaation, jossa saa asiantuntijan apua käsillä olevaan kysymykseen. 

– Minulla on hyvä yleiskäsitys kestävästä kehityksestä. Ja jos apua tarvitsee johonkin oikein spesifiin kysymykseen, niin etsin sopivan asiantuntijan avuksi, Fagerlund lupaa. 

Konsultointiaikoja voi kysellä sähköpostilla osoitteesta ina.fagerlund@varsinhyva.fi

EkoSparraamon toimintaan pääsee tutustumaan myös keskiviikkona 2. helmikuuta klo 18 järjestettävässä Kello kuuden Varsin Hyvässä tietoiskussa. Fagerlund ottaa Teams-kokoukseen ilmoittautumisia vastaan sähköpostitse. 

– Korona on vapauttanut aikaa suunnitella tulevaa. Nyt on hyvä hetki rakentaa raamit, jotta pääsee töihin heti, kun se on taas mahdollista. Kevät on uudistumisen aikaa, hän kannustaa.

EkoSparraamo on hyödynnettävissä Varsin Hyvän toiminta-alueella, eli Kaarinan, Liedon, Maskun, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Sauvon, Taivassalon ja Turun maaseutualueilla. Myös Leader Ravakan alueella Vakka-Suomessa on vastaava EkoSparraamo. 

Ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä

Kestävä kehitys voidaan jakaa neljään osa alueeseen: ekologiseen, taloudelliseen, kulttuuriseen ja sosiaaliseen kestävyyteen. EkoSparraamosta voi kysyä apua näihin kaikkiin! Usein yhdellä teolla onnistutaan kasvattamaan kestävyyttä useammastakin näkökulmasta. 

– Jos onnistuu esimerkiksi vähentämään energiankulutusta, sillä on yleensä positiivinen vaikutus sekä ympäristön että talouden näkökulmasta, Fagerlund kertoo esimerkkinä.

– Tai jos suunnittelee kyläyhdistykselle sellaista toimintaa, jonka kautta saa mukaan uusia sukupolvia ja juuri maalle muuttaneita, niin sillä on vaikutusta sekä kulttuuriseen että sosiaaliseen kestävyyteen, hän jatkaa. 

Hyviä esimerkkejä kestävistä teoista maaseudulla on Fagerlundin mukaan esimerkiksi yksittäisten kauppiaiden organisoimat kauppabussit, jotka keräävät kaikki kylän vanhukset samaan aikaan kauppaan. Ympäristö kiittää kimppakyydistä ja ikäihmiset saavat ruokaostosten lomassa sosiaalisia kontakteja. 

Apua matalalla kynnyksellä

Nainen istuu tietokoneen ääressä.
Leader Varsin Hyvän ympäristöneuvoja Ina Fagerlund on tavattavissa pääsääntöisesti alkuviikosta. Konsultointi onnistuu myös koronaturvallisesti etäyhteydellä.

Kestävän kehityksen teko voi olla pieni tai suuri – neuvontaa tarjotaan matalalla kynnyksellä kaikille! EkoSparraamo voi järjestää myös koulutusta, vierailuja tai infotilaisuuksia. 

– Kevään aikana olemme suunnitelleet vierailua Salon uuteen ekovoimalaitokseen ja koulutusta kompostoinnista. Ideoita muistakin koulutuksista ja vierailukohteista otetaan vastaan, Fagerlund vinkkaa. 

Ympäristösuunnittelijan avulla voi tehdä myös ympäristösitoumuksia ja laskelmia esimerkiksi energian tai vedenkulutuksesta.

 

Eko-vinkkejä maaseudulle:

Lasipurkkeja, joiden päällä teksti: Vähennä kulutusta ja kierrätä.
Jos jokainen suomalainen kierrättää yhden metallipurkin, siitä tulee yhteensä yli viisi miljoonaa kierrätettyä metallipurkkia. Pienistä puroista kasvaa iso virta! Lisäksi pitää muistaa, että jo tuotteiden valmistus kuluttaa luonnonvaroja, joten kulutuksen vähentäminen on kaiken A ja O.
Multaa käsissä ja kuvan päällä teksti: Kompostoi!
Kun biojätteen kompostoi ja muut jätteet kierrättää, polttokelpoisen jätteen tyhjennysväli voi olla jopa kolme kuukautta. Kompostista saat samalla itse valmistamaasi multaa pihatöihin ja kukkaruukkuihin.
Mikrofonin kuva ja päällä teksti: Tee yhteistyötä.
Voisitko käyttää naapureidesi kanssa samaa jäteastiaa? Tai voisiko samalla alueella toimivat yhdistykset tehdä suurimpia hankintoja yhdessä? Esimerkiksi äänentoistokalusto voisi olla useamman yhdistyksen yhteinen. Kaikkien ei tarvitse omistaa kaikkea! Yhteistyön tekeminen ja kimppakyytien suosiminen lisäävät myös sosiaalista hyvinvointia.
Omenapuu, jossa keltaisia omenoita ja kuvan päällä teksti: Järjestä kestäviä tapahtumia!
Tapahtumissa kannattaa tarjota kasvispainotteista lähiruokaa sesonkien mukaan. Esimerkiksi letulla on pienempi hiilijalanjälki kuin makkaralla ja naapuritilan omenalla pienempi kuin ulkomailta tuodulla banaanilla. Kertakäyttöastioiden käyttöä voi vähentää pyytämällä ihmisiä ottamaan oman mukin mukaan. Tapahtuman aikataulussa kannattaa huomioida käytettävissä olevat bussivuorot tai kannustaa osallistujia käyttämään polkupyöriä ja kimppakyytejä.
Mehiläiset työssään ja kuvan päällä teksti: Jätä nurmikko leikkaamatta!
Pihan pörriäisillä on tärkeä tehtävä pölyttäjinä ja luonnon monimuotoisuuden turvaajina, mutta niiden elintila kapenee koko ajan ilmastonmuutoksen, kaupungistumisen, vieraslajien ja hyönteismyrkkyjen seurauksena. Kun jätät edes osan nurmikosta leikkaamatta, tarjoat samalla elintilaa pörriäisille ja edesautat sitä, että saat seuraavanakin vuonna mustikat poimittua lähimetsästä.

Uusi pyhiinvaellusbuumi innosti kunnostamaan Pyhän Henrikin tietä

Talvinen maisema, jossa näkyy kaksi ihmishahmoa kaukana.

 

Pyhiinvaelluksen kultakausi sijoittuu keskiajalle, ja nyt se on taas uudessa nousussa. Pyhiinvaellusreittejä on saatu sähköisille kartoille, mikä on osaltaan innostanut ihmisiä vaelluksille. Lisäksi ne tarjoavat juuri sitä rauhaa, hiljaisuutta, arjesta irtautumista ja itsensä haastamista, mitä nykyajan ihmiset kaipaavat. 

Suomen vanhin pyhiinvaellusreitti Pyhän Henrikin tie kulkee 140 kilometrin matkan Kokemäeltä Turun Tuomiokirkkoon. 

– Piispa Henrik vietti perimätiedon mukaan viimeisen yönsä Kokemäellä tammikuussa vuonna 1156. Sieltä reitti jatkuu Köyliönjärven kirkkokarille, jonka läheisyydessä Henrik sai surmansa, kertoo Pyhän Henrikin pyhiinvaellusyhdistyksen puheenjohtaja Jouni Elomaa. 

Piispa Henrikin ruumis kuljetettiin Köyliönjärveltä Nousiaisiin Säkylän, Pöytyän Yläneen ja Mynämäen kautta. Pyhiinvaellusreitti kulkee niitä samoja teitä, joita pitkin perimätiedon mukaan härät vetivät ruumiinkin. Nousiaisiin rakennettiin Pyhän Henrikin kirkko, jossa on nähtävillä myös Pyhän Henrikin sarkofagi. 

Kesäkuun 18. päivänä vuonna 1300 osa pyhäinjäännöksistä siirrettiin juuri edellisenä päivänä käyttöön vihittyyn Turun Tuomiokirkkoon. 

– Sen vuoksi reitin viimeinen osa eli Nunnapolku kulkee Nousiaisista Maskun Nunnalähteen kautta Ruskon kirkolle ja sieltä edelleen Turkuun Maarian kirkon, Koroistenniemen ja Katariinan kirkon kautta aina kansallispyhättöömme Turun Tuomiokirkkoon, Elomaa kertoo. 

Mies tummassa takissa ja punaisessa pipossa, takana luminen maisema.
Pyhän Henrikin pyhiinvaellusyhdistyksen puheenjohtaja Jouni Elomaa Turun Koroistenniemellä, joka on osa Pyhän Henrikin tietä.
Valkoinen risti lumisessa maisemassa.
Piispanistuin on siirretty nykyiselle paikalleen Koroisilta vuonna 1300. Sen jälkeen alue jäi unholaan, kunnes 1800–1900-lukujen vaihteessa niemeä alettiin tutkia uudelleen.

Pyhän Henrikin tie eläväksi!

Pyhän Henrikin tie merkittiin maastoon uudelleen 1970-luvulla paikallisten asiantuntijoiden, museoviranomaisten, historioitsijoiden ja arkeologien yhteistyöllä. Sen jälkeen siellä on järjestetty säännöllisesti ekumeenisia ja muita pyhiinvaelluksia sekä lasten ja nuorten polkupyörävaelluksia, mutta omatoimisia pyhiinvaelluksia on ollut käytännössä mahdotonta tehdä.

Elokuussa 2020 Pyhän Henrikin pyhiinvaellusyhdistys aloitti Leader-hankkeen, jonka aikana on tarkoitus luoda puitteita ja mahdollisuuksia reitin hyödyntämiselle myös järjestettyjen vaellusten ulkopuolella.

– Hankkeessa reitti lisätään sähköisille kartoille ja merkitään maastoon kunnolla niin, että kuka tahansa voi lähteä eksymättä matkaan. Lisäksi hankkeessa tehdään reitille uudet opasmateriaalit ja uusi logo. 

Hanke jatkuu vielä vuoden 2023 puolelle, mutta vuoden 2022 kesään mennessä on jo tarkoitus tehdä maaston kunnostustyöt ja saada reitti kartalle. Iso työ on tehty jo siinä, että reitistä on solmittu kirjalliset sopimukset lähes kaikkien maanomistajien kanssa. Tähän asti reittiä on saanut kulkea 70-luvulla tehtyjen suullisten sopimusten nojalla. 

Tällä hetkellä omatoimisia vaelluksia hankaloittaa myös se, ettei reitin varrella ole juurikaan majoitus- tai ruokailumahdollisuuksia. Myös niitä yritetään hankkeen aikana saada tarjolle yhteistyössä paikallisten yritysten, yhdistysten, seurakuntien ja aktiivisten asukkaiden kanssa. 

Ekologisuuskin huomioidaan hankkeen aikana. Kun paikallinen pyhiinvaellusreitti tulee kuntoon, ihmisten ei tarvitse lentää vaeltamaan Santiago de Compostelaan tai muihin kauempana sijaitseviin kohteisiin. Myös reittiä merkitsevät muovinauhat vaihdetaan hankkeen aikana johonkin ekologisempaan ja kestävämpään materiaaliin. 

Hanke toteutetaan EU:n maaseuturahaston tuella, jonka ovat myöntäneet reitin varrella toimivat Leader-ryhmät: Varsin Hyvä, Ravakka, Jokivarsikumppanit, Pyhäjärviseutu ja Karhuseutu.

Pyhiinvaelluksen suosio kasvussa

Jouni Elomaa on tehnyt ensimmäisen pyhiinvaelluksensa 80-luvulla – nimenomaan Pyhän Henrikin tiellä. Useina vuosina hän toiminut oppaana kesäkuun yhteisillä vaelluksilla. Vuosikymmenten aikana pyhiinvaellus on muuttunut pienen porukan vuosittaisesta rituaalista yleiseksi hiljentymisen ja arjesta irtautumisen keinoksi. 

– Kyse on sellaisesta meidän aikamme herätysliikkeestä – paino sillä jälkimmäisellä sanalla, koska tämä on ihan konkreettista liikettä, Elomaa toteaa. 

– Pyhiinvaelluksiin liittyy kiirettömyyttä, vapautta ja sellaista slow-liikettä, joka tänä päivänä on niin suosittua. Nyt halutaan irtautua sellaisesta jokapäiväisestä hektisyydestä ja kaiken mukanaan kantamisesta, hän jatkaa.

Lisäksi Elomaa muistuttaa, että pyhiinvaellukset ovat universaali ilmiö.

– Niitä on ollut jo ennen kristillisiä kirkkoja, ja niitä on edelleen kaikissa suurissa maailman uskonnoissa. Ja pyhiinvaelluksia voi tehdä myös aika sekulaareihin kohteisiin. Ihmiset käyvät esimerkiksi Elviksen Gracelandissa, Jim Morrisonin haudalla tai Leninin mausoleumissa. 

Matkailullisesti pyhiinvaelluksissa yhdistyy elämysmatkailu, luontomatkailu, kulttuurimatkailu ja monia muita aspekteja – joten ei ihme, että ne kasvattavat suosiotaan.

Pyhiinvaeltajien koti avattiin Turun Tuomiokirkkoon

Turun Tuomiokirkon pormestarin kappelissa sohvia, säkkituoleja ja muuta pyhiinvaelluskeskuksen rekvisiittaa.
Pyhiinvaelluskeskus Turun Tuomiokirkossa on uusi kohtaamispaikka pyhiinvaeltajille ja vaeltamisesta kiinnostuneille.

Kesäkuussa 2021 Turun Tuomiokirkkoon avattiin Suomen ensimmäinen pyhiinvaelluskeskus, joka tavoitti jo ensimmäisen vuoden aikana tuhansia kävijöitä. Pyhiinvaelluskeskuksen projektipäällikkö Annastiina Papinahon mukaan Tuomiokirkko on keskukselle otollinen paikka, sillä se on useiden suomalaisten pyhiinvaellusreittien solmukohta. 

– Tänne päättyy Pyhän Henrikin tie, joka on Suomen vanhin pitkä historiallinen pyhiinvaellustie. Toinen keskiaikainen reitti Jaakontie kulkee Hämeen Härkätietä pitkin Tuomiokirkon kautta Rymättylään ja liittyy sieltä eurooppalaisiin Jaakon reitistöihin ja Santiago de Compostelaan. Lisäksi tämä on Pyhän Olavin reittien solmukohta. Mannerreitti kulkee Savonlinnasta halki Suomen Turun Tuomiokirkkoon. Merireitti taas kulkee Tuomiokirkosta Trondheimiin. Myös Agricola-kävely ja Aurajoen pyhiinvaellukset liittyvät Tuomiokirkkoon. Ja Turun Tuomiokirkko on jo itsessäänkin historiallisesti merkittävä pyhiinvaelluskohde, hän listaa.

Vaaleahiuksinen nainen villapaidassa Turun Tuomiokirkossa.
Pyhiinvaelluskeskuksen projektipäällikkö Annastiina Papinaho kannustaa ihmisiä kokeilemaan pyhiinvaellusta vaikka ensin yhteen kirkkoon, sitten kirkosta kirkkoon ja sen jälkeen pidemmille reiteille.

Pyhiinvaelluskeskus tarjoaa tietoa pyhiinvaelluksesta sekä suomalaisista ja eurooppalaisista pyhiinvaellusreiteistä. Sinne voi mennä aloittamaan matkansa tai suunnittelemaan tulevia vaelluksia, kohtaamaan ihmisiä tai hiljentymään yksin. Sieltä löytyy myös pyhiinvaelluspasseja, joita osalla reiteistä käytetään.

Keskus toimii Pormestarin kappelissa, jonka moni kirkon kävijöistä muistaa lattiasta löytyvistä kissan tassun jäljistä.

– Yksi lapsikävijä löysi 18 tassunjälkeä. Lapset saavat täällä myös leikkiä ja värittää tai istua vaikka säkkituoleihin lukemaan kirjoja, kertoo Papinaho. 

Kissan tassun jälkiä kivilattiassa.
Keskiaikaiset kissan tassun jäljet lattiassa kiinnostavat erityisesti pyhiinvaelluskeskuksen lapsivieraita.

Monet lapset ovat innostuneet myös pyhiinvaelluskeskuksen tarjoamista 360-virtuaalikierroksista muun muassa Turun Koroistenniemelle, Kaarinan Ravattulan Ristimäelle ja Liedon Vanhalinnaan. 

Pyhiinvaelluskeskus on auki aina kirkon aukioloaikoina eli joka päivä klo 9–18. Talvikaudella henkilökunta on paikalla aina keskiviikkoisin. Keskuksen taustalla on Turun kaupungin, luterilaisen kirkon ja lukuisten muiden toimijoiden yhteistyö.

– Toivon, että uusi pyhiinvaelluskeskus kannustaa osaltaan erilaisia vaeltajia matkalle, Papinaho päättää.

 

Jouni Elomaa ja Annastiina Papinaho esittelevät pyhiinvaellusta myös 1.2.2022 järjestettävässä webinaarissa. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan viimeistään 27.1.2022:

Webinaari kylämatkailusta, pyhiinvaelluksesta ja historiallisten reittien kehittämisestä tulossa 1.2.2022

Nyt on aika tehdä unelmista totta! Varsin Hyvää Leader-rahaa tarjolla 338 000 €

Neljä ihmistä seisoo rinnakkain ja pitävät ylhäällä kylttiä, jossa lukee LEADER.

 

Vuonna 2022 Leader Varsin Hyvällä on jaettavanaan 338 000 euroa maaseudun kehittämiseen Turun seudulla. Hanke- ja yritystukia sekä NuorisoLeader-rahoitusta ja uutta EkoSparraamoa esitellään ensi vuonna Kello kuuden Varsin Hyvissä tietoiskuissa. 

Leader Varsin Hyvä lanseeraa tammikuussa 2022 Kello kuuden Varsin Hyvät tietoiskut. Noin puolen tunnin mittaiset tietoiskut pidetään etäyhteydellä nimensä mukaisesti aina klo 18. Tietoiskujen tavoitteena on esitellä Leader-rahoituksen mahdollisuuksia ja innostaa maaseudun asukkaita, yhdistyksiä, oppilaitoksia ja yrityksiä hakemaan tukea omien unelmiensa toteuttamiseen. 

Kello kuuden Varsin Hyvät tietoiskut:

  • Ke 12.1. klo 18 Leader Varsin Hyvän myöntämät hanketuet
  • Ke 2.2. klo 18 EkoTeko-hankkeen EkoSparraamo
  • Ti 15.2. klo 18 Leader Varsin Hyvän myöntämät yritystuet
  • Ke 16.3. klo 18 NuorisoLeader

Vuonna 2022 Leader Varsin Hyvällä on jaettavanaan 338 000 euroa Kaarinan, Liedon, Maskun, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Sauvon, Taivassalon ja Turun maaseutualueille.

Hanketuet yhdistysten ja yhteisöjen apuna

Kuvassa nainen katsoo kameraan, lyhyet hiukset, ummanvihreä paita.
Eeva Mettala-Willberg.

Yleishyödyllisiä kehittämis- ja investointihankkeita voivat toteuttaa muun muassa yhdistykset, yhteisöt, kunnat ja seurakunnat. Leader-hankkeen tulee aina hyödyttää mahdollisimman monia. Hanketta ei saa aloittaa ennen rahoituspäätöstä, joten idean syntyessä kannattaa olla heti yhteydessä Leader-ryhmään. Rahoituspäätöksiä tehdään vuoden 2022 loppuun ja hankkeet tulee toteuttaa vuoden 2024 loppuun mennessä.

Kehittämistukea voi käyttää esimerkiksi harrastusmahdollisuuksien parantamiseen, uusien tapahtumien järjestämiseen tai maaseutumatkailun kehittämiseen. Julkinen tuki voi olla enintään 80 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Omavastuuosuuden pystyy kattamaan yksityisellä rahalla tai talkootyöllä.

Investointituella taas voi esimerkiksi rakentaa uuden leikkikentän tai kunnostaa yhteiskäytössä olevia rakennuksia ja uimarantoja. Investointihankkeessa julkisen tuen määrä voi olla enintään 75 %, jos kustannusarvio on alle 20 000 euroa. Tätä suuremmissa hankkeissa tuki on enintään 50 %. 

Kehittämis- ja investointihankkeiden lisäksi hanketukia voi saada koulutus- ja tiedonvälityshankkeisiin, yhteistyöhankkeisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin. Etusijalla ovat ne, jotka hakevat tukea Varsin Hyvältä ensimmäistä kertaa. 

Hanketukien hakemisessa auttaa Leader Varsin Hyvän hankeneuvoja Eeva Mettala-Willberg.

– Minuun saa aina olla yhteydessä. Ihmiset joskus jännittävät Leader-byrokratiaa, mutta ei kannata. Täällä kyllä autetaan hakemuksen tekemisessä!

Yritystukia tarjolla elinvoiman edistämiseen

Nainen katsoo kameraan, tumma polkkatukka, punainen paita.
Pia Poikonen.

Leader Varsin Hyvän yritystukien kanssa auttaa toiminnanjohtaja Pia Poikonen. 

– Leader Varsin Hyvä myöntää yritystukia pääsääntöisesti sellaisille hankkeille, joissa kokonaiskustannusarvio jää alle 100 000 euroa. Sitä suurempiin hankkeisiin voi hakea maaseuturahaston tukea Ely-keskuksesta. 

Yrityksille on tarjolla monenlaista tukea: perustamistukea, investointitukea ja kokeilutukea uusille ideoille. Leader-tuella voi toteuttaa myös investoinnin toteutettavuustutkimuksen. Lisäksi tarjolla on tukea yritysten yhteistyöhankkeille. Yhteistyö kannattaa, sillä yritysryhmähankkeeseen myönnettävä tuki voi olla jopa 75 % kun taas esimerkiksi yhden yrityksen investointiin myönnettävä tuki on pääsääntöisesti 20 %.

NuorisoLeader – tukea nuorten omille ideoille

Mies katsoo kameraan, ruskea lyhyt tukka, sininen paita.
Joona Silvola.

NuorisoLeader-rahoitusta on vuodelle 2022 tarjolla yhteensä 12 000 euroa. 100–500 euron tukia voivat hakea maaseudun nuoret yhdessä tai vaikka kunnan nuorisotoimi – kunhan idea on nuorten oma. Tukea voi saada muun muassa pieniin investointeihin, tapahtumien järjestämiseen tai vaikka nuorille suunnattuun koulutukseen. 

Lisäksi NuorisoLeaderin kautta voidaan tukea nuorisoyrittäjyyttä, jolloin tukea voi hakea yksinkin. 

NuorisoLeader-tuista saa lisää tietoa Varsin Hyvän nuorisokoordinaattori Joona Silvolalta. 

– Tukipäätöksissä painotetaan kestävää kehitystä ja yrittäjyyden edistämistä. Nuorisopuolella hakulomake on huomattavasti yksinkertaisempi kuin varsinaisissa Leader-hankkeissa, hän kertoo. 

EkoSparraamo aloittaa tammikuussa

Nainen katsoo kameraan, ruskea polkkatukka ja silmälasit, tumma paita.
Ina Fagerlund.

Varsin Hyvän EkoTeko-hanke käynnistää tammikuussa EkoSparraamon, josta maaseudun yhdistykset ja yhteisöt voivat hakea maksutonta apua toimintansa kehittämiseen ympäristöystävällisemmäksi. Neuvojina toimivat EkoTeko-hankkeessa työskentelevä ympäristösuunnittelija Ina Fagerlund ja toiminnanjohtaja Pia Poikonen osana IlmastoInno-tuotekehitysprojektia.

– EkoSparraamossa voidaan yhdessä miettiä myös sitä, miten yhdistyksen tai yrityksen hakemasta Leader-hankkeesta voisi jalostaa ilmastoystävällisen tai hiilineutraalin, Fagerlund kertoo. 

Leader-hankkeiden ympäristövaikutuksia arvioidaan tukia myönnettäessä jo nyt, mutta vuonna 2023 alkavalla uudella ohjelmakaudella ympäristövaikutusten huomiointi tulee korostumaan entisestään. Maaseutua halutaan kehittää julkisella tuella mahdollisimman kestävästi. 

Vuonna 2021 innostuttiin pienistä teoista

Vuonna 2021 Leader Varsin Hyvä myönsi tukea maaseudun kehittämiseen alueellaan 362 000 euroa. Vuoden viimeisessä hallituksen kokouksessa tukea myönnettiin muun muassa Eloisa Pohjois-Turku -hankkeelle ja Rusko-seuran Kotiseutuarkistot digiaikaan -hankkeelle. 

Erityisesti vuosi 2021 oli Leader-kentällä teemahankkeiden vuosi. Varsin Hyvän HobbyLeader-teemahankkeen kautta myönnettiin tukea harrastamista tukeviin toimenpiteisiin 24 eri yhdistykselle yhteensä 84 000 euroa. Tuen avulla hankittiin muun muassa jalkapallovarusteita, kanootteja, lumikenkiä, äänitekniikkaa, soittimia, opastauluja, laavu, biokäymälä ja kartingautoja. Lisäksi tuen avulla laajennettiin Piikkiössä Kehityksen kerhotalon parkkipaikkaa ja rakennettiin maastopyöräreitistö Nousiaisten Valpperiin. 

Teemahankkeen tarkoitus oli rahoittaa sellaisia investointeja, jotka ovat liian pieniä itsenäisiksi Leader-hankkeiksi. Tavallisessa Leader-hankkeessa julkisen tuen osuus tulee olla vähintään 5 000 euroa, jolloin hankkeen kokonaiskustannus on aina vähintään 7 000 euron luokkaa. Teemahankkeesta vastannut Eeva Mettala-Willberg toivoo, että mukana olleet yhdistykset innostuisivat HobbyLeaderista saamansa kokemuksen turvin kehittämään tulevaisuudessa myös omia hankkeita. 

 

OTA YHTEYTTÄ:

Leader Varsin Hyvän työntekijöiden sähköpostiosoitteet ovat muodossa etunimi.sukunimi@varsinhyva.fi

Lisätietoa löydät Varsin Hyvän omilta verkkosivuilta: www.varsinhyva.fi