Maaseudun yritystukien haut EU:n rahoituskaudelle 2023–2027 ovat alkaneet. ELY-keskuksessa ensimmäinen valintajakso päättyy 15.8.
Kaikki EU:n maaseuturahoitukseen kuuluvat yritystukimuodot ovat nyt haettavissa Hyrrä-asiointipalvelussa. Maaseudulla sijaitseville mikro- ja pienyrityksille suunnattuja maaseudun yritystukia voi hakea ELY-keskuksista ja Leader-ryhmistä. Tukea voi saada yritystoiminnan käynnistämiseen, kehittämiseen ja investointeihin. Tukea voidaan myöntää myös keskisuurten maataloustuotteita jalostavien yritysten investointeihin.
ELY-keskukset ja Leader-ryhmät valitsevat rahoitettavat kohteet. Tukien haku on jatkuva, mutta hakemukset ratkaistaan valintajaksoittain. Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa tämän vuoden ensimmäinen hakujakso päättyy 15.8. Leader-ryhmät päättävät itse omista valintajaksoistaan ja tiedottavat niistä verkkosivuillaan.
– Tälle rahoituskaudelle uudistunut Hyrrä-asiointipalvelu ohjaa ja opastaa hakemuksen teossa aiempaa enemmän, mutta neuvoa ja apua voi pyytää myös ELY-keskuksen yritysasiantuntijoilta, oman alueen Leader-ryhmältä tai alueellisilta yritysneuvojilta, muistuttaa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen yritysasiantuntija Hilkka Halla.
Maaseudun monipuolisen yrittäjyyden tukeminen on yksi Varsinais-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelman painopisteistä. Varsinais-Suomesta suurin osa kuuluu maaseuturahoituksen piiriin. Tukikelpoisen alueen tarkat rajat voi tarkistaa ELY-keskuksen karttapalvelusta. Sijainnin lisäksi yritystukien valintaperusteissa arvioidaan soveltuvuutta, toteutettavuutta, liiketoiminnallisuutta, työllisyysvaikutuksia ja kokonaiskestävyyttä.
Leader-tukea mikroyrityksille
Leader-ryhmät myöntävät yritystukia omien paikallisten kehittämisstrategioidensa mukaisesti. Leader-yritystukia voivat hakea maaseudulla sijaitsevat korkeintaan 5 htv mikroyritykset. Yhtenä uutena tukimuotona Leader-puolella on maatalouden kokeilutuki, jota voidaan myöntää maatalousyrittäjälle uudenlaisen maataloustoiminnan kokeiluihin, muuhun kuin tavanomaiseen maataloustuotantoon, esimerkiksi uusien liikeideoiden testaamiseen. Kuluvalla rahoituskaudella Leader-tukea voi ensi kertaa saada myös osa-aikaisen yritystoiminnan käynnistämiseen.
– Uudet tukimuodot yritystoiminnan kokeiluun, käynnistämiseen ja kehittämiseen sekä osa-aikaisen yrittäjyyden tukeminen lisäävät maaseudun veto- ja pitovoimaa. Toivottavasti yrittäjyydestä kiinnostuneet lähtevät rohkeasti kokeilemaan ideoitaan. Tukea kehittämiseen, investointeihin ja asiantuntijapalveluihin on nyt tarjolla, ja Leader-ryhmät neuvovat hakemusten teossa, kannustaa Leader Varsin Hyvän toiminnanjohtaja Pia Poikonen.
Vuonna 2017 Jonathan Smeds ja Anton Lindholm päättivät aloittaa ginin valmistuksen lapsuuden maisemissaan Nauvossa.
– Asuin silloin Pohjanmaalla ja seurasin läheltä Kyrö Distilleryn menestystarinaa. Isälläni taas oli Nauvossa pieni tislaamo, jonka hän perusti vuonna 1995, kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin. Toiminta oli kuitenkin pienimuotoista. Siellä valmistettiin lähinnä omena- ja mausteviinaa isäni kolmeen omaan ravintolaan. Siinä vaiheessa minä olin jo pitkään haaveillut muutosta takaisin Nauvoon ja keksin, että oman tislaamon pyörittäminen mahdollistaisi asumisen saaristossa, Smeds avaa yrityksen syntytarinaa.
Hän sai houkuteltua yhtiökumppanikseen lapsuudenystävänsä Anton Lindholmin ja lisäksi yrityksen toimintaan osallistuu oman työnsä ohella hänen vaimonsa. Yritys otti Smedsin isän vanhan tislaamon haltuun ja löysi sille hyvät toimitilat Nauvon Vikomista.
– Isoisäni on rakentanut tämän talon 60-luvulla. Täällä tehtiin aikoinaan flipper-veneitä ja minäkin vietin täällä lapsuudessani paljon aikaa, joten tuntui hyvältä aloittaa Nagu Distilleryn yritystoiminta juuri täällä, Smeds sanoo.
Tislaamossa on kolme erikokoista pannua, joiden yhteenlaskettu maksimikapasiteetti olisi 1 000 litraa viikossa. Käytännössä tuotantotahti on kuitenkin hitaampi, sillä aikaa menee myös myös myyntiin ja moneen muuhun asiaan. Tavoitteena on palkata lähitulevaisuudessa lisää työvoimaa, mutta vielä yrittäjät hoitavat kaiken itse.
Paikallista suosiota ja kansainvälisiä palkintoja
Nagu Distilleryn ginit ovat vakuuttaneet paikalliset ihmiset ja lisäksi ne ovat voittaneet jo useita kansainvälisiä palkintoja. Tislaamon ensimmäinen gini – Nagu Small Batch Dry Gin – valmistui vuonna 2019 ja tuli toiseksi International Wine and Spirits -kilpailussa, johon osallistuu vuosittain alkoholituotteita yli 90 maasta.
– Ensimmäinen ginimme on maustettu katajanmarjalla, rosmariinilla, fenkolilla, sitruunalla ja kuusenkerkällä, jota me keräämme omasta metsästä, kertoo Anton Lindholm.
Seuraavaksi he kokeilivat, miltä gini maistuu, kun sitä kypsyttää 100 päivää tammitynnyrissä. Lopputuloksena syntyi Nagu Oak Aged Gin, joka voitti kultaa World Gin Awardsissa.
– Haaveilimme itse asiassa aluksi viskin tekemisestä, mutta sen kypsytys kestää vähintään kolme vuotta, joten aloitimme ginillä. Meidän Oak Aged Gin on vähän niin kuin ginin ja viskin välituote, Smeds selittää.
Tislaamon kolmas gini – Nagu Midsummar Gin – on saanut makunsa kurkusta, korianterista ja seljankukasta. Se voitti hopeaa World Gin Awardsissa.
Vaikka menestystä on tullut, yritys ei ole voinut hyödyntää sitä markkinoinnissaan Suomen alkoholilainsäädännön vuoksi. Saariston puskaradio on kuitenkin näyttänyt vahvuutensa.
– Kun meidän ensimmäinen gini tuli myyntiin Nauvon Alkoon, siellä oli aamulla pitkä jono pihalla. Ja sana on kiirinyt hyvin. Olemme myös saaneet tuotteitamme hyvin tarjolle esimerkiksi Ruotsinlaivoille, yrittäjät kertovat.
Kieltolain aikaan viinaa salakuljetettiin Suomeen saariston kautta.
– Eräs vanha kalastaja kertoi meille, miten salakuljettajat saattoivat heittää kaikki pullot mereen, jos poliisit olivat tulossa. Sen vuoksi paikalliset kalastajat saivat usein verkkoihinsa kalojen lisäksi viinapulloja. Siitä ajasta muistona meidän etiketeissämme on kalanverkkoa, Smeds taustoittaa.
Jos alkoholia siis ennen salakuljetettiin ihmisille Nauvosta, nyt sitä myydään sieltä ihan virallisesti. Mutta markkinoida sitä ei saa vapaasti vieläkään.
Ginien lisäksi Nagu Distillery valmistaa akvaviittia, jossa on mukana tilliä ja kuminaa.
– Akvavit ei ole Suomessa niin tunnettua kuin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, mutta ruotsinkielisillä alueilla se kuuluu perinteisesti esimerkiksi rapujuhliin, Smeds kertoo.
Nagu Distilleryn logossa on kallellaan oleva viskilasi, jonka avulla voidaan myös korvata Nagu-sanasta A- ja G-kirjaimet. Paljon kehutut etiketit ovat yrittäjien oman luovuuden tuotosta.
Leader-tuki mahdollisti toiminnan käynnistymisen
Leader I samma båt – Samassa veneessä myönsi Nagu Distillerylle EU:n maaseuturahastosta investointituen, jonka avulla avulla vanha rakennus saatiin kunnostettua tislaamoksi. Lisäksi tuen avulla hankittiin tarvittavat pannut ja muut laitteet, joita tislaamossa tarvitaan.
– Tuen osuus oli 35 % investoinnista, eli yli 100 000 euroa. Ilman sitä toiminnan käynnistyminen olisi kestänyt paljon pidempään, joten sillä oli meille iso merkitys, Smeds kommentoi.
Seuraavaksi yritys aikoo investoida uusiin tiloihin, joita aletaan rakentaa syksyllä Nauvon keskustaan.
– Teemme sinne vierailukeskuksen ja vierailutislaamon. Tännekin on toki mahdollista tulla vierailulle, mutta Vikom on aika kaukana keskustasta ja satamasta, jossa turistit liikkuvat. Meillä on suunnitelmista hyvä fiilis ja uskon, että Nagu Distilleryn vierailukeskus herättää mielenkiintoa asiakkaissakin!
Varsinais-Suomen Leader-ryhmät toteavat vaikuttavimman yritystuki -palkinnon perusteluissa, että Nagu Distillery on hyvä esimerkki siitä, että kansainvälisesti voi onnistua, vaikka tuotanto on pienimuotoista ja paikallista. Brändiä on rakennettu mallikkaasti, ja Nauvo on vahvasti esillä yrityksen toiminnassa ja viestinnässä sekä ginien makumaailmassa. Hanke on vaatinut paljon rohkeutta, visiota ja aktiivista tekemistä.
Anton Lindholm ja Jonathan Smeds toteuttivat unelman omasta tislaamosta omalla kotipaikkakunnallaan Nauvossa, saariston sydämessä. Nyt he ovat voittaneet alkoholituotteillaan jo useita palkintoja.
Varsinais-Suomen Leader-ryhmät ovat palkinneet Pyhämaan kotiseutuyhdistyksen EU:n maaseutuohjelmakauden 2014–2022 vaikuttavimman kylähankkeen toteutuksesta. Pyhämaan kulttuurikuntoportaat toivat kyläläiset yhteen ja tekivät Telakanrannasta kertaheitolla viihtyisämmän.
Kesällä 2022 Uudenkaupungin Pyhämaassa sijaitsevaan Telakanrantaan rakennettiin 38-metriset kulttuurikuntoportaat, joissa on 62 askelmaa. Puutavaraa meni vajaat kaksi kilometriä, ja kymmeniä ihmisiä osallistaneissa talkoissa tehtiin töitä yhteensä 500 tuntia.
– En olisi ikinä uskonut, että ne valmistuvat niin nopeasti. Portaat tehtiin käytännössä kuukauden aikana, kun vauhtiin päästiin, hämmästelee hanketta koordinoinut Juha Johtela.
Portaat piirsi paikallinen Juha Junttila, joka on tehnyt aikaisemmin kuntoportaat Eurajoelle.
– Lopulta ne nassahtivat siihen paljon paremmin kuin piirustuksissa. Meillä oli ihan poskettoman hyvä talkooporukka, hän kiittelee.
Paikallinen rakennusalan yrittäjä Vesa Laivo oli suurena apuna puutavaran kilpailutuksessa ja hankinnassa, ja kaikki muutkin yhteiseen kekoon kannetut korret olivat tärkeitä.
Kuntoilua ja yhteen hiileen puhaltamista
Juha Johtela, Markku Junttila ja Juha Junttila talvella 2023 talkoissa, joissa kuntoportaiden läheisyydestä kaadettiin puita maiseman avaamiseksi.
Pyhämaan kotiseutuneuvos Kauko Isotupa vihki kulttuuriportaat käyttöön elokuussa 2022. Avajaisten jälkeen myös kaupunki kiitti kyläyhdistystä kuntoportaiden rakentamisesta tarjoamalla heille kahdet ohjatut kuntoporrastreenit.
– Me innostuimme niistä niin paljon, että perustimme whatsapp-ryhmän ja jatkoimme treenaamista keskenämme marraskuuhun asti. Porukkaa oli välillä niin paljon mukana, ettei portaisiin olisi enempää mahtunutkaan, hymyilee Johtela.
Talkooporukassa mukana ollut Markku Junttila on iloinen siitä, miten porrashanke toi kyläläiset yhteen.
– Kun saimme idean, mietimme sen toteuttamista yhdessä kaikkien yhdistysten kanssa. Lopulta kotiseutuyhdistys otti hankkeesta vetovastuun, mutta koko kylä oli mukana tätä junailemassa!
Hankkeessa tehtiin hyvää yhteistyötä paikallisten maanomistajien, kaupungin ja seurakunnan kanssa – sekä tietysti Leader Ravakan kanssa, joka myönsi hankkeelle maaseuturahaston tuen. Leader-raati nosti palkinnon perusteluissa esiin kylän toimivan yhteistyön ja myös kylällä aikaisemmin toteutetut hankkeet.
– Pyhämaa on entisenä kuntakeskuksena kehittänyt aluettaan määrätietoisesti ja monipuolisesti. Pyhämaan Kotiseutuseutuyhdistyksen lisäksi aktiivisia hankehakijoita ovat olleet Pyhämaan Matkailu ja Pyhämaan Nuorisoseura. Koulun kupeeseen on tehty täysimittainen frisbeegolfrata, Telakanrannan palveluja on parannettu ja Nuorisoseuran taloa on kunnostettu. Pyhämaa osallistui myös Ravakan kyläbrändäyshankkeeseen. Pyhämaassa koko kylä puhaltaa yhteen hiileen ja talkoita tehdään valtavasti, raati toteaa.
Kulttuuriportaat yhdistävät historiallisesti kiinnostavia kohteita
Vaikuttavimman kylähankkeen palkinto jaettiin Varsinais-Suomen maaseutugaalassa maaliskuussa 2023. Palkinnon ottivat vastaan Juha Johtela, Markku Junttila, Ulla Railio, Juha Junttila ja Petteri Pitkämäki.
Kulttuuriportaat on rakennettu osaksi Pyhämaan Kulttuuripolkua, joka on kiemurrellut kylällä jo pitkään. Polku poikkeaa Pyhämaan kirkolta Myllykalliolle, vuonna 1889 valmistuneelle Mamsellimyllylle, josta on aikoinaan avautunut upea merimaisema Mannervedelle. Kulttuuripolun mobiiliopastuksessa kerrotaan, miten Telakanrannassa on aikoinaan rakennettu ja huollettu purjealuksia. Vastapäisellä Kihlonrannalla taas on moni laiva upotettu meren pohjaan sen jälkeen, kun ne on “prääkätty praakiks” eli riisuttu kaikista hyödynnettävissä olevista osista. Tarinat ovat mielenkiintoisia, mutta niiden kuuntelua on häirinnyt se, että aikojen saatossa rannan ja myllyn välissä oleva metsä oli kasvanut niin korkeaksi, ettei myllyltä enää nähnyt tarinoiden tapahtumapaikalle. Kun puiden kaatoa alettiin suunnitella, heräsi samalla ajatus kuntoportaista.
Nyt Telakanrannassa on hienot puitteet vaikka kesäpäivän viettoon. Rannassa on vierasvenesatama, leikkipaikka, kioski ja uusi sauna. Kulttuuriportaiden ylätasanteella on paraatipaikka nauttia maisemista ja vaikka retkieväistä.
Tilaisuudessa perehdytään niin sosiaaliseen mediaan kuin maaseutuviestintään. Niiden lisäksi foorumin ohjelmaan kuuluu kaksi koulutusta.
Tervetuloa mukaan Haloo maaseudun seuraavaan ja samalla viimeiseen viestintäfoorumiin keskiviikkona 23.8. klo 10–15. Tilaisuus pidetään Loimaalla Novidan oppilaitoksen neuvotteluhuoneessa osoitteessa Turuntie 31. Tilaisuus on avoin koko Varsinais-Suomen maaseutuverkostolle, eli kaikille maaseudun kehittäjille ja toimijoille.
Aamupäivän aikana sukelletaan sosiaalisen median ja maaseutuviestinnän maailmoihin. Iltapäivällä vuorossa on kaksi koulutusta: ensimmäisen aiheena on saavutettavien asiakirjojen luominen Power Pointilla ja muilla Officen työkaluilla ja toisessa koulutuksessa perehdytään maaseutubrändin käyttöön viestinnän tukena. Koulutuksia varten tarvitset oman kannettavan.
OHJELMA
klo 9.45 aamukahvit
klo 10 tilaisuus alkaa
Avaussanat Liisa Kallio, viestinnän asiantuntija, Haloo maaseutu!
Sosiaalinen media hankeviestinnässä – pakollinen paha vai välttämättömyys? Janita Kylänpää, matkailu- ja ruoka-asiantuntija, ProAgria Länsi-Suomi
Maaseutupalvelujen toiminta ja viestintä, Loimaan maaseutupalvelut
klo 11.30 lounas
klo 12.30 Koulutus saavutettavien asiakirjojen luomisesta Power Pointilla ja muilla Officen työkaluilla, Annanpura
Voit osallistua tilaisuuteen paikan päällä Loimaalla tai etänä Teamsin välityksellä. Lähitilaisuuteen mahtuu ensimmäiset 30 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Teams-linkin ja lisäinfoa tilaisuudesta saat ilmoittautumisen päätyttyä.
Viestintäfoorumin järjestää Varsinais-Suomen maaseutuverkoston yhteinen viestintähanke Haloo maaseutu. Järjestäjä tarjoaa kahvituksen tilaisuudessa, mutta lounas on omakustanteinen.
Haloo maaseutu! -hanke on järjestänyt viestintäfoorumeja aiemmin muun muassa Kemiönsaaressa, Uudessakaupungissa ja Liedossa. Elokuun viestintäfoorumi on hankkeen viimeinen, sillä hanke on päättymässä.
Varsinais-Suomen Leader-ryhmät palkitsivat Masku-Seuran EU:n maaseutuohjelmakauden 2014–2022 vaikuttavimman kulttuurihankkeen toteutuksesta Varsinais-Suomen maaseutugaalassa maaliskuussa 2023. Maskun Hemminki 400 vuotta -hanke tutustutti maskulaiset omaan kotiseutuhistoriaansa ja nosti Hemminki Maskulaisen saavutukset aivan uuteen arvoon.
Maskun Hemminki 400 vuotta -hanke sai alkunsa vuonna 2019, kun Hemminki Maskulaisen kuolemasta tuli kuluneeksi 400 vuotta. Hemminki Maskulainen oli aikansa suurmies, Maskun kymmenes kirkkoherra, merkittävä kirjakielen kehittäjä ja virsirunoilija sekä valtiomies ja kulttuuripersoona. Silti suuri osa maskulaisista ei ennen hanketta tiennyt hänestä mitään.
Hankkeessa kerrottiin ihmisille monin eri tavoin Hemmingistä ja samalla koko Maskun historiasta. Hemminki Maskulainen syntyi Turussa kauppiaan pojaksi 1500-luvun puolivälissä. Hän opiskeli Turun katedraalikoulussa ja valmistuttuaan hänestä tuli Maskun kirkkoherra vuonna 1586. Hän kirjoitti elämänsä aikana kymmeniä virsiä, joista tunnetuin on Enkeli taivaan.
– Hemminki oli todennäköisesti Mikael Agricolan pojan koulukaveri. Kouluissa opetetaan yleensä, että Mikael Agricola loi suomen kirjakielen, mutta sitä kerrotaan harvoin, kuinka paljon Hemminki ja monet muut kehittivät kieltä eteenpäin. Heidän vaikutuksestaan suomen kielestä tuli kaunista ja soljuvaa – sellaista, josta voi kirjoittaa vaikka runoja, kommentoi hanketta koordinoinut Marjukka Kulmala.
Tapahtumat tavoittivat 600 ihmistä
1500-luvulla eläneen Hemminki Maskulaisen työpaikka eli 1400-luvun lopulla valmistunut Maskun kirkko on pystyssä edelleen.
Masku-Seuran lisäksi hankkeessa olivat mukana Maskun kunta ja Maskun seurakunta, ja yhteistyökumppaneiksi tapahtumiin lähtivät esimerkiksi Maamiesseura sekä Maa- ja kotitalousnaiset.
– Havahduimme vasta alkuvuodesta siihen, että juhlavuosi on käsillä ja saimme kokouksissa monet hyvät naurut, kun totesimme, että Hemmingin kuolema tuli meille vähän yllätyksenä, muistelee Kulmala.
Tiukasta aikataulusta huolimatta työryhmä sai paljon tapahtumia aikaan. Hankkeessa järjestettiin esimerkiksi kylvön siunaustilaisuus, sanataidepajoja vanhusten palvelutaloissa, nukketeatterikiertue Maskun esikouluissa ja Hemminki-näyttely Maskun museolla. Teemanäyttelyn myötä Maskun museossa tehtiin kävijäennätys ja yhteensä hankkeen tapahtumat tavoittivat noin 600 ihmistä.
Juhlavuoden aikana kuultiin myös kolme esitelmää Hemminki Maskulaiseen liittyvistä aiheista. Entinen arkkipiispa Jukka Paarma esitelmöi Hemmingin ajan kirkollisesta elämästä. Arkkitehti Aaro Söderlund puhui kristillisyyden alkuajoista Suomessa. Teologian tohtori Suvi-Päivi Koski taas kertoi Rostockista löytyneestä Hemmingin virsikirjan kopiosta.
Hemmingin koulu keskipisteenä
Hemmingin koulun seinää koristaa nykyisin Hemminki Maskulaisesta inspiraationsa saanut muraali.
Hemminki Maskulaisen nimeä kantava Hemmingin koulu oli myös yhteistyössä hankkeen kanssa. Oppilaille järjestettiin Hemminki-teemainen koulupäivä, jonka aikana kaikissa oppiaineissa käsiteltiin jollain tavoin Hemminki Maskulaista. Esimerkiksi kuvaamataidossa tehtailtiin Hemmingin muotokuvia ja kotitalouden tunnilla tehtiin 1600-luvun ruokia.
Teemapäivässä julkistettiin myös hankkeessa tehty julkaisu Maskun Hemmingin jalanjäljissä.
– Se on kouluikäisille suunnattu A5-kokoinen vihkonen, jota on lahjoitettu kaikkiin Maskun alakouluihin. Toiveissa on, että koulut käyttäisivät sitä jatkossakin opetuksen tukena, jotta Maskun lapset oppisivat kotiseutunsa historiasta.
Julkaisun ovat kirjoittaneet suomen kielen professori emerita Kaisa Häkkinen ja historian tutkija Veli-Pekka Toropainen. Häkkinen on kirjoittanut kielen kehityksestä ja Toropainen taas historiaan liittyvistä tapahtumista ja arkielämästä 1600-luvulla. Julkaisun on kuvittanut turkulainen graafikko Kristiina Elo.
Vuonna 2021 Hemmingin koulun seinään tehtiin vielä yhteisötaiteen keinoin muraali.
– Projektia ohjasi turkulaistaiteilija Jukka Hakanen, jonka muraaleja on nähtävissä erityisesti Turussa. Hän piti paikallisille nuorille työpajan, jossa nuoret tutustuivat ensin Hemmingin historiaan ja ideoivat sitten erilaisia elementtejä, joista Hakanen koosti yhtenäisen teoksen, Kulmala kertoo.
Teoksessa näkyy muun muassa Hemminki Maskulaisen puumerkki ja nimikirjaimet, Maskun merellisiä maisemia ja rosariumin ruusuja sekä Varsinais-Suomen maakuntaeläin kettu.
Historia osaksi nykypäivää
Kulmala uskoo, että Leader-hanke on kasvattanut maskulaisten paikallisidentiteettiä ja arvostusta omaa kotiseutuaan kohtaan. Lisäksi myös ulkopaikkakuntalaiset ovat saaneet tietää Maskun historiasta ja Hemminkin Maskulaisen teoista lukuisten hankkeesta kirjoitettujen artikkelien kautta.
– Monille Maskun pitkä historia on tullut ihan yllätyksenä. Täältä tunnetaan kyllä Maskun kalustetalo ja Rivieran uimapaikka, mutta historiassa täällä on tehty paljon merkittäviä asioita!
Paljon talkootyötä sisältänyt hanke toi ihmisiä yhteen ja elävöitti maaseutua. Marjukka Kulmalan hankkeessa tekemä valtaisa talkootyömäärä noteerattiin kunnassa ja hänelle myönnettiin sen kunniaksi Paremman Maskun tekijä -palkinto vuonna 2019.
“Kaiken kansan olohuoneena” tunnettu Perniön vanha kunnantalo on peruskorjauksen loppusuoralla. Vihreän siirtymän viimeistelevät pihalle tulevat sähköautojen latauspisteet.
Perniön vanha kunnantalo on parhaillaan peruskorjauksen alla. Viime vuonna alkaneen projektin myötä Lupajantiellä sijaitsevan talon katto on muun muassa uusittu sekä ulkoseinät korjattu ja maalattu. Myös sisällä on tapahtunut muutoksia: esimerkiksi suurin osa rakennuksen valoista on vaihdettu LED-lamppuihin.
Lisäksi Kunnantalon energiaratkaisut on päivitetty: rakennuksen katolle on asennettu aurinkopaneelit, joiden lisäksi sisältä löytyy ilmalämpöpumppuja. Kunnantalon omistavan osuuskunta Pro Perniön puheenjohtaja Timo Korpinen kertoo, että tulevaisuutta ajatellen juuri energiaratkaisut ovat olleet peruskorjauksen suurin muutos.
– Jokaisen talon katto ja ulkopinnat korjataan aina jossain vaiheessa, mutta vihreän siirtymän energiaratkaisut tuovat talon tälle vuosituhannelle, hän sanoo.
Perniön kunnantalo on 76-vuotias.
Pro Perniö syntyi kunnantalon säästämiseksi
Perniön kivinen Kunnantalo on rakennettu alun perin vuonna 1947. Se palveli nimensä mukaisessa tarkoituksessa vuoden 2008 loppuun asti, sillä vuoden vaihtuessa Perniö monen muun kunnan tavoin liittyi osaksi Salon kaupunkia. Kaupungilla ei ollut enää käyttöä rakennukselle, joten se laitettiin lopulta julkiseen myyntiin.
Kunnantalo ja sen tulevaisuus oli pyörinyt vuoden päivät Timo Korpisen mielessä, ja hän oli yrittänyt saada eri tahoja mukaan ostoprosessiin. Osuuskunnat olivat hänelle jo entuudestaan tuttuja, ja niistä löytyi myös ratkaisu Kunnantalon tilanteeseen: Korpinen perusti osuuskunta Pro Perniön yhdeksän muun perustajajäsenen kanssa ja se osti kunnantalon yhdessä Salon kaupungilta 4. joulukuuta 2013. Tänä päivänä osuuskunnassa on jäseniä ja osuuksien omistajia yhteensä 26.
Osuuskunnan toiminnan kulmakivenä on Korpisen mukaan alusta alkaen ollut yhteisöllisyys. Esimerkiksi kahvilassa on usein taidenäyttelyitä ja kunnantaloa kutsutaan “kaiken kansan olohuoneeksi”.
– Lisäksi vanhaa valtuustosalia, kunnanhallituksen huonetta ja saunaa voi vuokrata. Tällä hetkellä yläkerran tapahtumatilassa toimii teatteri. Lisäksi meillä on vuokralaisia, ja talo onkin noin 10 ihmisen päivittäinen työpaikka, Korpinen kertoo.
Taiteilija Sari Nieminen on tuonut teoksiaan esille Perniön Kunnantaloon jo toista kertaa. Maalaukset ovat esillä 5.8. asti.
Monien mahdollisuuksien talo
Lähes 10 vuotta ostamisen jälkeen Kunnantalo alkoi olla peruskorjauksen tarpeessa. Osuuskunta haki Ykkösakselin kautta rahoitusta korjauksen suorittamiseen ja hyväksytyn päätöksen myötä projekti lähti käyntiin. Koko peruskorjauksen budjetti on yli 110 000 euroa, josta julkista rahoitusta on noin 50 000 euroa.
Vaikka hyvällä tahdilla edelleen hankkeen myötä Kunnantalon peruskorjaus alkaa olla loppusuoralla, niin vielä riittää tehtävää. Korpisen mukaan työlistalla on esimerkiksi sisäseinien paikkausta, yksien ulkoportaiden korjaus ja sähköautojen latauspisteen asentaminen pihalle.
– Latauspisteen kytkeminen on yksinkertaista, mutta latauksen maksamiseen on useita eri sovelluksia. Se on vielä kysymysmerkki, että mihin vaihtoehtoon päädymme. Latauspisteet kuitenkin viimeistelevät vihreän siirtymän.
Kunnantalon tulevaisuudessa Korpinen näkee niin valoa kuin haasteita. Osuuskunta tarvitsee uusia jäseniä, jotta toiminta jatkuu, mutta samaan aikaan juuri peruskorjattu talo tarjoaa mahdollisuuksia moneen.
– Olemme jaksaneet askaroida talon kanssa sen takia, että perniöläisillä olisi paikka, jossa kokoontua. Kaikkien yhteistyökumppaneidemme kautta tämä on 2000 ihmisen oma talo. Nyt kun saamme talon kuntoon, niin mikä tahansa ryhmä saa hyvät edellytykset jatkaa tästä. Aika näyttää, kuinka käy.
Yksityiskohdat muistuttavat ajoista, kun Kunnantalo toimi vielä virastona.
Kylien ja maaseudun oma festivaali KyläAreena antaa osallistujille verkostoja, ideoita ja koulutusta.
Suomen paikallistoimijat yhteen keräävä KyläAreena-tapahtuma järjestetään 31.8.-1.9. Salon Lehmirannan lomakeskuksessa. Tänä vuonna luvassa on mielenkiintoinen festivaalitapahtuma, joka kerää toistasataa paikalliskehittäjää Saloon kuten kyläkehittäjiä, asiantuntijoita, tutkijoita, maaseudun kehittäjiä, viestijiä ja päättäjiä.
KyläAreena sisältää muun muassa työpajoja, tutustumisretkiä, innostavia puheenvuoroja ja kyläkestit, jossa palkitaan muun muassa ansioituneita paikallistoimijoita, Suomen Vuoden kylä ja Vuoden Leader-hanke.
Työpajojen lisäksi osallistujilla on mahdollisuus tutustua lähialueen upeisiin, kiinnostaviin ja innostaviin kohteisiin. Osallistujat voivat ilmoittautumisen yhteydessä varata paikkansa jollekin ohjelmapaketin retkistä: kiinnostaako esimerkiksi Mathildedalenin ruukkihistoria, pyöräretki Perniön maalaismaisemissa tai Kiskon kirkonkylän kylätoiminta?
Tutustu ohjelmaan tarkemmin ja ilmoittaudu mukaan tapahtumaan täältä. Ilmoittautuminen on auki 10.8. asti.
Jäätelötehtaan tyttöjen tuotteet tehdään käsin Uudessakaupungissa. Artesaanijäätelöt ovat keränneet lyhyessä ajassa paljon kiitosta asiakkailta, joiden suosikkimakuja ovat esimerkiksi keksimuru ja pistaasi.
Uusikaupunkilaisella omakotitaloalueella ajaessa ei heti arvaisi, että talojen välistä löytyy erittäin herkullinen yritys. Jäätelötehtaan tyttöjen tuotteet valmistetaan muutaman kilometrin päässä kaupungin keskustasta remontoidussa jäätelötehtaassa, joka on aiemmin toiminut autotallina ja toimistotilana. Kyseinen pieni jäätelötehdas on yrittäjä Jenna Bergströmin valtakunta.
– Täältä löytyy pastörointi- ja jäätelökone. Lisäksi täällä on pakastimet sekä jäätelöpurkit ja -etiketit, hän kertoo tilaa esitellessään.
Valmiit tuotteet matkaavat jäätelötehtaasta yhteistyökumppaneille kuten Uudenkaupungin S-markettiin, mutta ensisijaisesti Bergström myy jäätelöä jäätelöfillarista erilaisissa tapahtumissa. Pyörän etuosaan on asennettu pakastin, jossa tuotteet säilyvät.
– Hankin juuri toisen pyörän, joka on ensimmäistä isompi, Bergström kertoo.
Keksimuru on yksi suosituimmista Jäätelötehtaan tyttöjen tuotteista.
Kahvilaympäristöstä jäätelöyrittäjäksi
Bergströmin tie jäätelötehtaan yrittäjäksi ei ollut kaikkein tavanomaisin. Laihialta Pohjanmaalta kotoisin oleva Bergström opiskeli Espoossa restonomiksi ja teki alan töitä niin Vaasassa kuin Turussa, kunnes hän tapasi Uudestakaupungista kotoisin olevan puolisonsa. He muuttivat noin viisi vuotta sitten Uuteenkaupunkiin esikoisensa syntymän jälkeen, ja muutama vuosi myöhemmin perheen kuopus ilmoitti tulostaan.
Bergström on aina nauttinut työskentelystä erityisesti kahviloissa, joissa hän oli myös saanut ensikosketukset käsintehtyyn jäätelöön. Uudessakaupungissa ei kuitenkaan ollut samanlaista kahvilakulttuuria kuin isommissa kaupungeissa. Bergström työskenteli hetken aikaa hitsausoperaattorina, kunnes ajatukset yrittäjyydestä nostivat päätään äitiysloman aikana.
– Koko isäni puolen suku on täynnä yrittäjiä. Pohdin, että olisiko yrittäjyys vaihtoehto ja perustaisinko Ugiin oman kahvilan. Vein sen ajatuksen todella pitkälle ja suunnittelin konttikahvilaa, mutta se idea kariutui.
Suunnitelman mennessä puihin Bergström heitti puolisolleen ajatuksen, että jos hän saisi tehdä mitä vain, hän perustaisi konttiin jäätelökahvilan. Idea muuttui toteutukseksi jäätelön osalta, sillä Bergströmin puoliso remontoi toimistotilana olleen autotallin elintarviketilaksi. Samaan aikaan Bergström harjoitteli jäätelön tekemistä heidän keittiössään pienellä jäätelökoneella. Isommat laitehankinnat tehtiin Leader-ryhmä Ravakan tuella, ja maaliskuussa 2022 Bergström tuotti ensimmäiset Jäätelötehtaan tyttöjen tuotteet. Vappuna hän oli myymässä niitä jäätelöfillarista Uudenkaupungin torilla.
Yrityksen nimi tulee kolmelta kulisseissa häärivältä tytöltä: Bergströmiltä ja hänen tyttäriltään, jotka auttavat maistelussa, ideoinnissa ja laaduntarkkailussa.
Leader Ravakan tuen avulla Jenna Bergström sai hankittua koneet jäätelön valmistukseen.
Joka vuosi viisaammaksi
Toista vuotta toiminnassa oleva Jäätelötehtaan tytöt on käynyt useissa eri tapahtumissa jäätelöfillarilla, ja samaan aikaan tuotteiden määrä on kasvanut: jäätelömakuja on jo noin 20. Tapahtumien lisäksi jäätelöfillarin voi tilata yksityisiin juhliin. Ensimmäinen kesä vuonna 2022 meni paremmin kuin hyvin, sillä jäätelöfillarissa tapahtuvan myynnin lisäksi jälleenmyyjät kiinnostuivat yrityksen tuotteista ja ottivat niitä myyntiin.
Jenna Bergström suosii yrityksen tuotteissa aitoja makuja ja värejä, ja hän onkin saanut kiitosta jäätelöiden mausta.
– Olen saanut tuotteisiin hyvän koostumuksen, ja makuja menee tosi tasaisesti. Keksimuru, mustikkapiirakka, sitruunakakku ja pistaasi ovat esimerkiksi suosituimpien joukossa. Yksi asiakas sanoi, että kahvijäätelöni on parasta, mitä Italian ulkopuolelta Euroopasta saa.
Tähän saakka Bergström on mennyt yrityksen kanssa kesä kerrallaan. Missään vaiheessa suunnitelmissa ei ole ollut vallata kauppojen kylmäaltaita tai tähdätä suureen tuotantoon, vaan eteenpäin on menty pienin askelin. Esimerkiksi tänä kesänä hän on palkannut ajoittain avukseen kesätyöntekijän ja hankkinut kärryn, jolla kuljettaa jäätelöfillarin eri tapahtumiin.
– Aion keskittyä tapahtumiin Uudessakaupungissa ja etsiä lähialueiden tapahtumia, joihin kannattaa mennä myymään. Haluaisin myös mennä Turkuun fillarin kanssa tänä kesänä. Syksyllä taas summataan kesä ja mietitään, mitä kehitetään seuraavaksi. Joka vuodesta on tarkoitus viisastua.
Auranmaan kunnat heräsivät alueen isoon työvoimapulaan, jonka myötä syntyi Töihin maalle -hanke. Se jatkuu tämän vuoden loppuun asti.
Kuluvan vuoden alussa Auranmaalla käynnistyi Töihin maalle -hanke, jonka tavoitteena on saada uusia työntekijöitä alueen yrityksiin ja tuoda esiin, millaista arkea Auranmaalla eletään. Lisäksi hankkeen avulla halutaan tutustuttaa alueen yritykset toisiinsa ja kouluttaa alueella toimivia yrittäjiä onnistuneeseen rekrytointiprosessiin.
Hankkeessa ovat mukana Pöytyän, Auran, Koski TL:n, Marttilan ja Oripään kunnat. Hanketta rahoittaa Varsinais-Suomen liitto.
Projektikoordinaattori Päivi Muurisen mukaan hanke tavoittelee sosiaalisen median avulla etenkin nuoria aikuisia ja ihmisiä, joita elämä maaseudulla kiinnostaa.
– Samalla yritämme freesata ihmisten mielikuvia siitä, millaista maalla on ja että täällä on töitä tarjolla. Horjutamme siis ajatusta siitä, ettei maaseudulla olisi ollenkaan töitä, Muurinen kertoo.
Lähellä kaikkea ja keskellä ei mitään
Töihin maalle -hanke oli mukana myös viime viikolla pidetyssä maatalousnäyttely Okrassa Oripäässä. Kaksi Koskelle muuttanutta, taiteilija Johanna Oras ja yrittäjä Janne Ketola,kertoivat omista kokemuksistaan maalla asumisesta ja työskentelystä Koski TL:n elinkeinoasiantuntija Jaakko Salmen haastattelussa lauantaina 8.7.
Johanna Oras kertoi asuneensa Koskella jo 1995. Hänen unelmansa oli ollut löytää tilat vanhasta kivinavetasta, johon olisi voinut remontoida ateljeen. Navettahaave ei toteutunut, mutta sen sijaan Oras päätyi ostamaan puolisonsa kanssa vanhan Kankaan kansakoulun.
– Taiteilijan työ on hyvin erakkomaista ja tarvitsee toki näyttelyvieraita. Varhaisessa vaiheessa aloimmekin ottaa bussivieraita vastaan ja se on jatkunut näihin päiviin asti. Parhaimpina vuosina kävi 5000 ihmistä kesän aikana, Oras kertoi Okrassa.
Koski TL on elokuvaohjaaja ja yrittäjä Janne Ketolalle tuttu monen eri yhteyden kautta: hänen isänsä on käynyt sitä samaa koulua, jossa Johanna nykyään asuu. Lisäksi hän on kuvannut kunnassa monia tv-mainoksia.
– Kun nettiyhteydet tulivat tarpeeksi hyviksi, muutimme Koskelle. Täältä pystyy tekemään hyvin töitä ja Koskelta on lyhyt matka joka paikkaan kuten Turkuun, Tampereelle ja Helsinkiin, Ketola kertoo.
Myös Oras on samaa mieltä Ketolan kanssa siitä, että Koskelle on helppo tulla.
– Eri tilaisuuksia ja näyttelytapahtumia järjestäessä on aina hyvä tuoda esiin, että on hyvät kulkuyhteydet. Aina kun menemme puolisoni kanssa Helsinkiin tapahtumiin, niin voimme tulla kotiin Koskelle yöksi, Oras kertoo.
– Olemme keskellä kaikkea ja lähellä ei mitään. Luonnon keskellä ei ole mitään häiriötekijöitä, ja parempaa ei voisi kuvitella, Ketola jatkaa.
Apua rekrytointiin
Päivi Muurisen mukaan hankkeen loppuvuoden yksi isoimmista kokonaisuuksista on rekrytointikoulutus, johon kutsutaan kuntien toimihenkilöitä ja Auranmaan yrityksiä.
– Tarkoituksena on saada yrittäjille tietoa ja osaamista rekrytointiin, ja miten työnantajan mielikuvalla, sosiaalisella medialla ja muilla luovilla ratkaisuilla herättää potentiaalisen työntekijän mielenkiinnon, hän kertoo.
Luvassa on myös muita tapahtumia kuten Auranmaan kuntien Yrittäjägaala. Vuosittainen tapahtuma järjestetään tällä kertaa Pöytyän POP-Areenalla 9.9. Töihin maalle -hanke vuoden 2023 loppuun.
Mikä Suomen CAP-suunnitelmassa ilahduttaa asiantuntijoita – mikä taas huolettaa? Miten nuoret saadaan innostumaan maataloudesta ja mitä tehdään, jos tukivaroja leikataan? Näistä asioista keskusteltiin OKRA Maatalousnäyttelyssä keskiviikkona.
OKRA Maatalousnäyttelyssä keskustellaan joka päivä EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta ja Suomen yhteisestä maatalouspolitiikan strategiasuunnitelmasta (CAP-suunnitelma) maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan yhteisosastolla olevalla Luonnonvarat-lavalla.
Näyttelyn avauspäivänä, keskiviikkona 5. heinäkuuta, aiheesta olivat keskustelemassa Ruokaviraston maaseutulinjan ylijohtaja Matti Puolimatka, MTK Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki, Loimaan johtava maaseutuasiamies Markku Paija, maa- ja metsätalousministeriön maatalouden kehittämisen tiimivastaava Sanna Koivumäki ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen maaseutupalvelut -yksikön päällikkö Antti Jaatinen. Keskustelua johti ministeriön viestintäasiantuntija Hannakaisa Markkanen.
Paneelikeskustelun aluksi osallistujat pääsivät kertomaan, mihin ovat erityisen tyytyväisiä Suomen CAP-suunnitelmassa rahoituskaudelle 2023–2027. Esiin nousi se, miten kokonaisvaltaisesti maatalouden ja maaseudun kehittämistä on suunnitelmassa ajateltu sekä johdonmukaisuus ja muutosten teon mahdollisuus läpi kasvukauden. Suunnitelma on myös hyvin kiinni ajassa – esimerkiksi huoltovarmuus on suunnitelmassa hyvin esillä.
Parannettavaakin kuitenkin löytyy. Paavo Myllymäki pitää esimerkiksi luonnon mukaisen tuotannon nostamista 20 prosenttiin peltoalasta epärealistisena tavoitteena. Lisäksi hän toivoo, että kaura voisi olla mukana keräilykasvien joukossa. Markku Paija taas toivoisi lisää vaihtoehtoja tilakohtaisiin ympäristötoimenpiteisiin.
Paneelikeskusteluun osallistuivat Matti Puolimatka (vas.), Paavo Myllymäki, Markku Paija, Sanna Koivumäki ja Antti Jaatinen.
Tukivarojen riittävyys huolettaa
Paneelissa heräsi huoli myös siitä, miten tukivarat riittävät kuluvalla rahoituskaudella. Esimerkiksi maatilojen investointitukien ensimmäisellä hakujaksolla jätettiin yhteensä 1 300 hakemusta. Hakukierros oli historiallisen vilkas myös Varsinais-Suomessa, jossa hakemuksia jätettiin yli 200. Kysyntä on tällä hetkellä paljon suurempaa kuin rahoitusmahdollisuudet.
– Oli hienoa huomata, että Suomessa on 1 300 tilaa, joilla on uskoa ja tahtoa tehdä kehittämistoimia. Rahoitusta on kuitenkin tarjolla rajallinen määrä, ja se aiheuttaa omat haasteensa. Jos tällä kierroksella ei saa tukea, kannattaa jättää uusi hakemus seuraavalla jaksolla, kommentoi Sanna Koivumäki.
Ministeriö on osoittanut varoja maatalouden energiainvestointeihin sekä ympäristön tilaa, kestävää tuotantoa, eläinten hyvinvointia ja bioturvaa edistäviin investointeihin yhteensä 25 miljoonaa euroa. Torstaina 6.7. ministeriö tiedotti sivuillaan, että avustuksia on jo ensimmäisellä tukijaksolla haettu tätä enemmän, joten osassa ELY-keskuksia joudutaan tekemään kielteisiä tukipäätöksiä varojen puutteen vuoksi. Mikäli hanketta ei ole aloitettu, hakija voi jättää uuden tukihakemuksen myöhemmillä hakukierroksilla. Maa- ja metsätalousministeriö pitää kyseisiä investointeja hyvin tärkeinä ja pyrkii löytämään ratkaisuja, jotta vuoden kahdella viimeisellä tukijaksolla olisi edelleen mahdollista myöntää avustusta näille hankkeille.
Antti Jaatinen nosti paneelikeskustelussa esiin myös Suomen uuden hallituksen suunnitelman leikata maatalous- ja maaseuturahoitusta. Jos Suomi säästää CAP-rahoituksesta 140 miljoonaa euroa, maaseutu menettää 240 miljoonaa euroa EU:n vastinrahan vaikutuksesta. Leikkauksia on esitetty alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen, johon sisältyy maaseudun yritys- ja hanketuet.
– Jos tämä toteutuu, pitää pohtia, mihin raha tulee riittämään ja mihin ei – ja pitääkö ohjelman fokus miettiä uudelleen, hän toteaa.
Ympäristö- ja ilmastopainotukset puhuttivat
Paneelissa puhuttiin myös CAP-suunnitelman tarjoamista mahdollisuuksista ilmasto- ja ympäristötoimiin. Investointitukien puolella kiinnostavat nyt erityisesti energiainvestoinnit ja uusi CAP-suunnitelma kannustaa muun muassa maan kasvukunnon parantamiseen ja täsmäviljelyyn.
Paavo Myllymäki kritisoi CAP-suunnitelmaa siitä, kuinka vähän se tarjoaa mahdollisuuksia Saaristomeren tilan parantamiseen ja vesiensuojeluun suhteessa ilmastotoimiin. Uuden suunnitelman toteuttaminen edellyttää myös aiempaa enemmän yhteistyötä ympäristöministeriön hallinnonalan kanssa.
– Minun mielestäni suurin ympäristöteko CAP-suunnitelmassa on se, että ruuantuotanto on nostettu maatalouspolitiikan tekemisen suurimmaksi asiaksi. Me suomalaiset se osataan! Eli pidetään se ruuantuotanto kärjessä, kommentoi Matti Puolimatka.
Matti Puolimatka (vas.) pitää ympäristötekona sitä, että maatalouspolitiikassa keskitytään ruuantuotantoon. Paavo Myllymäki kritisoi sitä, miten vähän CAP-suunnitelmassa on mahdollisuuksia vesistöjen suojeluun. Markku Paija toivoo, että tilakohtaisia ympäristötoimenpiteitä olisi tarjolla monipuolisemmin.
Nuoret tarvitaan mukaan kehittämään maataloutta ja maaseutua
Keskusteluun nousi myös se, miten CAP-suunnitelma kannustaa nuoria viljelijöitä.
– CAP-suunnitelmassa on työkaluja sukupolvenvaihdoksiin ja omistajanvaihdoksiin, mutta lisäksi tarvitaan positiivista ja turvallista ilmapiiriä, jossa nuoria kannustetaan. Me tarvitsemme ne nuoret mukaan, kommentoi Matti Puolimatka.
Tukitoimilla voidaan luoda hyviä kannustimia, mutta lopulta alan houkuttelevuus lähtee siitä, että toiminnan täytyy olla kannattavaa. Paavo Myllymäki perääkin poliittista vaikuttamista elintarvikemarkkinoiden kehittymiseen, jotta viljely olisi kannattavampaa.
Sanna Koivumäki muistuttaa, että ryhtyäkseen yrittäjiksi nuorilla pitää olla myös aito mahdollisuus elää maaseudulla, mahdollisen perheenkin kanssa.
Vaikka uusia viljelijöitä tulee alalle paljon vähemmän kuin eläköityy, asiantuntijat uskovat tulevaisuuteen.
– Nuoret viljelijät ovat todella osaavia ja motivoituneita, joten heillä on hyvät mahdollisuudet lisätä tuotantoa. Vaikka määrä on pieni, laatu on korkealla, kommentoi Markku Paija.
Esimerkiksi Varsinais-Suomessa tilojen määrä on vuoden 1995 jälkeen puolittunut, mutta tilojen viljelemät hehtaarit ovat tuplaantuneet.
Markku Paija kehui nuorten viljelijöiden osaamista ja motivaatiota. Sanna Koivumäki muistutti, että myös maaseudulla asumisen tulee olla aidosti mahdollista, jotta nuoria viljelijöitä saadaan lisää.
Samoista aiheista keskusteltiin Luonnonvarat-lavalla myös torstaina. Perjantaina vastaava paneelikeskustelu pidetään klo 14.30 ja lauantaina klo 12.30. Koko Luonnonvarat-lavan ohjelma löytyy Ruokaviraston sivuilta ja koko OKRA Maatalousnäyttelyn ohjelma tapahtuman omilta sivuilta.
