Tutustumismatka Tampereen puurakentamiseen 28.4.2022

Rakenteilla oleva puukerrostalo.

 

Lounais-Suomi rakentuu puusta -hanke järjestää 28. huhtikuuta tutustumisretken Tampereen puurakentamiskohteisiin yhteistyössä Puukerrostalorakentaminen kasvuun Pirkanmaalla -hankkeen ja Puuteollisuusyrittäjät ry:n kanssa. Retkellä tutustutaan sekä toteutuneisiin että rakenteilla oleviin kohteisiin, jotka osoittavat puun soveltuvan kerrostalojen, siltojen, modernien pientalojen sekä julkisten rakennusten rakentamiseen. Matka ja sen sisältö soveltuvat varsinkin Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnissa toimiville puutuotealan-, rakennusalan- ja rakennuttajaorganisaatioiden edustajille.

Mukaan mahtuu 15 ihmistä. Matkan hinta on 120 euroa / osallistuja. Hintaan sisältyy yhteiskuljetus, ateria ja kokoustarjoilut.

Ilmoittautuminen 22.4. mennessä Metsäkeskuksen sivuilla!

Matkan ohjelma:

7.15 Lähtö Turun rautatieasemalta
8.50 Lähtö Huittisista Härkäpakarilta

10.30 Puurakenteiset kerrostalot opiskelijoille, TOAS:n Lumipuun työmaa
11.30 Lounas – Tampereen yliopisto, Hervannan kampus
12.15 Luentoja puun hyödyntämisestä rakentamisessa ja kahvitarjoilut

  • Puurakentamisen tilanne Suomessa, Prof. Markku Karjalainen, Tampereen yliopisto
  • Puun käyttö korjaus- ja lisärakentamisessa, Arkkitehti Dennis Somelar, Suomen Metsäkeskus
  • Vuoreksen Isokuusen vaiheet ja kehitys, Eveliina Oinas, projektipäällikkö, Suomen Metsäkeskus

13.45 Vuoreksen kiertoajelu – Pientalokohteita ja Vuoreksen jäteasema
14.30 Kohdekäynnit Vuoreksen puurakentamiskohteisiin : Esim. T2H:n puukerrostalo Tampereen Pähkinä, Raskaan liikenteen puusilta ”Tervassilta” sekä  Puukerrostalot Tampereen Vuoreksen Kuusikko

Päivällinen

17.00 Vuoreksen Isokuusen päiväkoti

17.40 Lähtö Tampereelta (Tampereen Rautatieasemalla noin klo. 18.00)
19.00 Pysähdys ja tauko – Huittinen Härkäpakari
20.30 Paluu Turun Rautatieasemalle

 

Lisätiedot:

Lounais-Suomi rakentuu puusta (LSPUU) -hankkeen projektipäällikkö Dennis Somelar

dennis.somelar@metsakeskus.fi

puh. 050 590 2530

 

LSPUU-hankkeessa edistetään puurakentamista sekä puutuoteteollisuuden yritysten tuotantoa ja kasvua. Puurakentaminen mahdollistaa rakentamisen päästöjen vähentämisen ja puurakennukset sekä puuteollisuuden tuotteet toimivat hyvinä hiilivarastoina. Edistämällä puutuotteiden tuotantoa ja käyttöä nostetaan merkittävästi maakuntien puuraaka-aineen jalostusarvoa sekä lisätään yrittäjätuloja ja työpaikkoja.

LSPUU-hanketta toteutetaan EU:n maaseuturahaston tuella, jonka hankkeelle ovat myöntäneet Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset. Suomen metsäkeskus toimii hankkeen päätoteuttajana.

Kiskolainen OSUA Games toi markkinoille uuden pöytäpelin

Puisia pelikiekkoja vihreällä pelipöydällä.

 

Uusi kotimainen pöytäpeli Osua Laaka Go tähtää kansainvälisille markkinoille maaseuturahaston tuella. Kekseliäät pelit yhdistettynä pohjoismaiseen muotoiluun ovatkin jo herättäneet mielenkiintoa, erityisesti Englannissa ja Liettuassa.

Leader Ykkösakseli myönsi 35 000 euron perustamistuen kiskolaiselle Osua Gamesille syksyllä 2021. Puoli vuotta myöhemmin markkinoille tuli uusi pöytäpeli Osua Laaka Go, eli 325-senttinen pelipöytä, jolla pystyy pelaamaan neljää eri peliä: reunaa, koloa, kurlia ja riviä. 

Perustamistuen avulla hankittiin konsultointia nettisivujen ja kansainvälisen verkkokaupan tekoon sekä brändättiin tuote suomeksi ja englanniksi. 

– Nyt tuotanto pyörii ja ensimmäiset pelit päästiin toimittamaan maaliskuussa, kertoo Osua Gamesin myynnin kehittämisestä vastaava Veli-Heikki Auvinen. 

Osua Gamesin uutta pöytäpeliä myydään muun muassa Suomen biljardimyynnin sivuilla biljardipöytien, ilmakiekkopöytien, pöytäjalkapallojen ja pöytäcurlingien joukossa. Se olisikin helppo kuvitella ajanvietteeksi esimerkiksi pubiin tai nuorisotaloon, mutta visuaalisen ilmeensä puolesta sen voisi yhtä hyvin sijoittaa vaikka pörssiyhtiön aulaan. 

– Pohjoismainen raikas muotoilu on herättänyt huomiota erityisesti kansainvälisillä markkinoilla. Esimerkiksi Briteissä pöytäpelejä on nykyisin jopa vaatekaupoissa, Auvinen sanoo. 

Kaksi naista katsoo, kun mies kertoo pelin sääntöjä.
Varsinais-Suomen Leader-väki pääsi testaamaan Osua Laaka Go -pelejä Muurlassa pidetyn LEPO-kokouksen lomassa. Kuvassa oikealla Veli-Heikki Auvinen.

Neljä peliä samalla pöydällä

Osua Games uskoo uuden kotimaisen pöytäpelin muuttavan markkinoita ennen kaikkea siksi, että samalla pöydällä pystyy pelaamaan neljää eri peliä, joista kaikki ovat parhaimmillaan kahdestaan pelattuina.

Reuna on pöytäcurlingin tyyppinen peli, jossa yritetään liu’uttaa pelikiekkoja viivojen väliin jäävälle sektorille. Ja kun vastustaja saa kiekkonsa pysähtymään parhaille pisteille, toinen yrittää tietysti kopauttaa ne ulos pelilaudalta. 

Kolossa pöydän toiseen päähän asetetaan kehikko, jonka koloihin kiekkoja tähdätään. Eri koloissa on eri pistemäärät. 

Lisälaudan avulla pystyy pelaamaan vielä kahta, hiukan strategisempaa peliä. 

Kurlissa kiekot yritetään liu’uttaa mahdollisimman lähelle pöydän keskustaa. Jos kiekon saa pöydän keskellä olevaan koloon, saa kaksi extrapistettä. 

Rivissä pelaajat asettuvat eri puolille pöytää ja osa kiekoista asetetaan pelipöydän keskiympyrään mustan erikoiskiekon eli limpun kanssa. Tarkoitus on saada omat kiekot pukattua pois keskiympyrästä, mutta jos tönäisee limpun ulos ringistä, häviää koko pelin. 

Viisi pelikiekkoa pöydän keskellä.
Rivissä yritetään saada omat kiekot pois keskiympyrästä pukkaamatta pois mustaa kiekkoa eli limppua!

Irtiotto ruudun ääreltä

Yksi Osua Gamesin markkinointilauseista on “irtiotto ruudun ääreltä”. He halusivat tuoda markkinoille tyylikkään ja manuaalisen premium-tason pöytäpelin, jossa jopa pisteiden lasku tapahtuu helmitaulun tapaisella manuaalisella laudalla. 

Auvisen mukaan peli on herättänyt kiinnostusta kaikissa ikäryhmissä ja lähes poikkeuksetta ihmiset lähestyvät sitä hymy huulillaa. 

– Tämä vetoaa hauskalla tavalla siihen sisäiseen lapseen, joka meistä kaikista löytyy, hän toteaa. 

Kaksi ihmistä pelaamassa, yksi odottamassa vuoroaan ja Veli-Heikki Auvinen tuomaroimassa.
Veli-Heikki Auvinen kertoo, että ihmiset lähestyvät peliä poikkeuksetta hymy huulilla. Tässä pelataan reunaa.

Tarkkaa käsityötä

Yritysidean ovat keksineet kiskolainen moniyrittäjä Hannu Nissinen ja pelin teknisestä suunnittelusta vastannut artesaanipuuseppä Jouni Kuitunen.

– Kuitunen on tehnyt harrastuksenaan monenlaisia pelejä jo pitkään. Hän järjesti omat 50-vuotisjuhlansa urheilukentällä, johon hän kutsui ihmisiä pelaamaan tekemiään pelejä. Paikalle tuli päivän aikana 300 ihmistä, kertoo Auvinen. 

Pöytäpelin valmistus on tarkkaa käsityötä 0,2 millimetrin toleranssilla. Pienikin heitto valmistusvaiheessa kostautuu siinä vaiheessa, kun ruvetaan pelaamaan. Kaikki muu tehdään Suomessa ja suomalaisesta puusta paitsi vihreä erikoiskova pintalaminaatti, joka tulee Saksasta. 

– Sen ansiosta pelaamiseen ei tarvita mitään liukastusjauheita tai lisäaineita, kuten monissa muissa vastaavanlaisissa peleissä, Auvinen sanoo. 

Osua Games panostaa itse verkkokauppaan ja business to business -myyntiin, mutta heidän jälleenmyyjiltään pelejä pystyy tarvittaessa myös vuokraamaan esimerkiksi juhliin, yritystilaisuuksiin tai muihin tapahtumiin. Peli on tarkoitettu vain sisäkäyttöön ja sitä pystyy kuljettamaan koottuna kahdessa laatikossa. 

Pelitilanne, jossa vihreä kiekko on lähimpänä koloa.
Kuvassa pelataan kurlia lisälaudan avulla.

 

Tiesitkö?

Perustamistukea voidaan myöntää uuden yrityksen perustamiseen tai toimivan yrityksen uuteen liiketoimintaan korkeintaan 35 000 euroa. Lue lisää yritysrahoituksen eri muodoista:

Yritysrahoitusmuodot

Älykkäät kylät -webinaarin tallenne katsottavissa!

 

Keskiviikkona 6. huhtikuuta 2022 pidettiin Älykkäät kylät -webinaari. Päivän aiheen pariin keskustelijat alusti Maa- ja metsätalousministeriön Maaseudun kehittämisyksikön suunnittelija Sami Tantarimäki, joka on mukana teeman ympärille perustetuissa valtakunnallisissa ja kansainvälisissä työryhmissä. Webinaarin tallenne on nyt katsottavissa Haloo maaseudun Youtube-kanavalla:

Webinaarissa nähty esitys aukeea pdf-muodossa klikkaamalla tästä!

Mikä ihmeen älykäs kylä?

Euroopan Unionin alueella maaseudun kehittämisen yhteydessä älykäs kylä (smart village) voi olla perinteinen kylä, laajempi alue tai yhteisö, joka tarkastelee asioita paikallisten vahvuuksien kautta parantaakseen toiminta- ja mukautumiskykyään.

Tantarimäki muistuttaa webinaarissa, että vaikka älykkäästä kylästä tulee helposti mieleen digitaaliset ja teknologiset ratkaisut, voi älykäs kylä yhtä hyvin panostaa nokkeliin paikallisiin tulokulmiin esimerkiksi sosiaalisen tai ekologisen kestävyyden parantamisessa.

– Lähes kaikkia maaseudun kehittämisen osa-alueita voidaan parantaa digitaalisten teknologioiden käytöllä, mutta digitalisaatio ei ole alueen menestyksen tae tai autuaaksi tekevä asia. Se on hyvä renki, mutta huono isäntä, Tantarimäki kommentoi.

Maaseudun kehittämisen parissa älykkäiden kylien avulla pyritään tasoittamaan alueiden välisiä eroja, ettei ihmisten tarvitsisi muuttaa kaupunkeihin palveluiden perässä.

– Tavoite on se, että palvellaan asumisen ja arjen sujuvuutta, vastataan elinkeinoelämän tarpeisiin sekä ilmasto-, ympäristö- ja energiahaasteisiin; hidastetaan alueellista eriytymistä tai parannetaan yhdenvertaisuutta. Eli edistetään hyvää elämää!

Älykäs kylä on sellainen, joka etsii paikallisia tapoja tarkastella asioita uudelleen muuttuvassa maailmassa. Siksi älykkäiden kylien osalta voisi helposti puhua myös älykkäästä sopeutumisesta.

Älykäs kylä on kuitenkin myös globaali käsite, josta puhutaan muuallakin kuin Euroopassa. Ja Älykylä® puolestaan on tuotemerkki, joka tarkoittaa uudenlaista asuinaluetta ja palvelukonseptia, jossa on huomioitu kestävyys mahdollisimman monella tavalla. Yksi niistä on nousemassa nyt Mynämäelle.

Maaseuturahastosta tukea älykkäisiin hankkeisiin

Älykkäät kylät saavat uuden oman kehittämisvälineensä tulevalla EU:n ohjelmakaudella 2023–2027. Välineen avulla ei Tantarimäen näkemyksen mukaan kannata miettiä pistemäisiä ratkaisuja, vaan verkostomaista yhdessä tekemistä. Vaikka hanke olisi paikallinen, sen vaikutus voi ulottua laajalle.

– Yhdessä tekemisen merkitys on siinä, että voidaan löytää kauaskantoisempia, kestävämpiä, muutosjoustavampia ja resurssiviisaampia kokonaisuuksia, Tantarimäki toteaa.

Suomessa hyviä esimerkkejä älykkäistä hankkeista ovat muun muassa monipalvelupisteet, etä- ja yhteistyöskentelytilat, yhteiskäyttöautot, itsepalvelukaupat, työkalujen vuokrausautomaatit ja Auran keskustaan tehty kuntalaisten yhteinen olohuone Auraamo. 

EU:n Smart Villages -kokonaisuus etenee parhaillaan eri puolilla Eurooppaa ja webinaarissa kuultiin esimerkkejä myös ulkomailta.

Alastarolla pilotoidaan radiopuhelimen käyttöä kyläturvallisuuden edistämiseksi

Eija-Sinikka Aho testaamassa radiopuhelinta.

 

Harvaan asuttujen alueiden turvallisuusosaaminen on yksi Suomen sisäisen turvallisuuden yhteistoimintamallin painopistealueista. Suomen Kylien Kyläturvallisuus 2025 -hankkeen projektipäällikön mukaan maaseudulla jo kyläyhdistyksen olemassaolo on turvallisuusteko. 

Loimaalla sijaitsevalle Alastaron kylälle on hankittu yhteiseen käyttöön RHA68-radiopuhelin. Radiopuhelin antenneineen sijaitsevat Pakilantiellä Alastaron nuorisolavalla, joka toimittaa nykyään myös Alastaron kylätalon virkaa. Alastaron kyläyhdistyksen puheenjohtaja Eija-Sinikka Aho (artikkelikuvassa) kertoo, että kevään tullen tavoitteena on opastaa kyläläisiä radion käyttöön erilaisten tapahtumien avulla.

– Olemme suunnitelleet yhteistyötä esimerkiksi partiolaisten kanssa. Voisimme järjestää vaikka kurssin, jossa etsitään radiopuhelinten kanssa maastosta aarteita, hän ideoi. 

Myös yhteyksiä muihin kyliin on tarkoitus testata. Esimerkiksi parinkymmenen kilometrin päässä olevaan Tourula-Keihäskosken kyläyhdistyksen tukikohtaan Paimenenmäelle on hankittu vastaavia laitteita. 

Kun laitteet saadaan aktiiviseen vapaa-ajan käyttöön, niitä osataan käyttää myös mahdollisen hätätilanteen tullen. Radiopuhelimia voisi hyödyntää esimerkiksi kadonneen etsinnöissä tai muissa viranomaisia avustavissa tehtävissä, esimerkiksi Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepan) tukena. 

RHA68-standardin radiopuhelimille ei Suomessa enää tarvita erillistä lupaa. Laitteita on maassa arviolta vähintään 150 000 kappaletta. Erityisen suosittuja ne ovat metsästäjien keskuudessa. 

Halvimmillaan radiopuhelimen saa noin 40 eurolla, mutta kovin pitkälle ei edullisimpien laitteiden kanssa saa yhteyttä. 100 eurolla saa jo hyvän radiopuhelimen. Alastaron kyläyhdistyksen laitteiden valinnasta ja asennuksesta on vastannut paikallinen radioamatööri Janne Mattsson. Kylätalolle sopivan antennin ja laitteiston saa noin 500 eurolla. 

RHA68-radiopuhelimissa on 26 kanavaa, joista yksi on varattu tiepalvelulle, kaksi autourheilulle ja kaksi Vapaaehtoiselle pelastuspalvelulle. Erikoiskuljetuksille on vakiintunut käyttöön kolme kanavaa ja radioharrastajat kohtaavat yhdellä taajuudella. 

– Kyläradiotoiminnalle olen ehdottanut kanavaa 9, mutta mitään virallista päätöstä asiasta ei vielä ole, Mattsson kertoo. 

Kuusi ihmistä seisoo kylätalossa.
Tauno Linkoranta (vas.), Pekka Rintala, Janne Mattsson, Heikki Nikander, Kalle Stenvall ja Eija-Sinikka Aho pohtivat Alastaron nuorisolavan kahviossa, miten kyläläisiä voisi opastaa kyläradion pariin tulevissa kesätapahtumissa.

Kylätaloista valmiuskeskuksia

Alastaron kylä on mukana Suomen Kylien Kyläturvallisuus 2025 -hankkeessa, jossa selvitetään muun muassa sitä, miten kylätalot voisivat toimia paikallisina valmiuskeskuksina: tiloina, joista saisi myös häiriötilanteissa apua tai tietoa. Alastarolla pilotoidaan nyt kyläradion käyttöä osana valmiustyötä. Laitilassa Leinmäen kylätalolle on hankittu aggregaatti ja soppatykki. Ne ovat säännöllisessä käytössä esimerkiksi tapahtumissa, mutta myös kriisitilanteessa niiden avulla pystyisi ruokkimaan kyläläiset. Moniin kylätaloihin on hankittu myös sydäniskureita ja majoituskapasiteettia. 

Hankkeen projektipäällikkö Pekka Rintala kertoo, että hankkeen yhtenä tavoitteena on kartoittaa Suomen kyläyhteisöjen valmiuksia kyläturvallisuuskyselyiden avulla.

– Loppujen lopuksi laitteet ovat kuitenkin aina vain laitteita. Tärkeämpää on se, että kyläläiset itse ymmärtävät olevansa turvallisuustoimijoita. Sen kun hoksaa, niin kaikki muu on oikeastaan vain yksityiskohtia, toteaa Rintala.

– Oma näkemykseni on se, että jo kyläyhdistyksen olemassaolo on turvallisuusteko. Turvallisuus kohtaa ihmisen paikallisesti ja paikallisessa yhteisössä aihe muuttuu henkilökohtaiseksi. Turvallisuuden tunteessa osallisuudella ja yhteisöllisyydellä on myös ratkaisevan tärkeä merkitys, hän jatkaa. 

Kylien viestintäyhteistyö viranomaisten kanssa on myös yksi turvallisuutta edistävä asia. Rintalan mukaan viranomaisten olisi tärkeää tietää, miten kylään saa yhteyden häiriötilanteessa. Se vahvistaa koko yhteiskunnan resilienssiä.

– Loimaan esimerkki tuntuu nyt kiihdyttävän kiinnostusta. Voi olla että vaikeasti rikottavia viestintäkyvykkyyksiä saadaan rakennettua yllättävänkin nopeasti koko valtakunnan alueelle, hän kommentoi. 

– Ideaalitilanteessa kaikissa kylätaloissa olisi mahdollisuus ottaa häiriötilanteessa yhteys pelastuslaitokseen, kunnan johtokeskukseen tai naapurikylään. Ja vastaavasti pelastuslaitos saisi jokaisesta kylästä aina kiinni jonkun, jolta saa tolkun vastauksia, Rintala jatkaa. 

Ilmakuva nuorisolavasta talvella.
Alastaron kyläyhdistyksen tukikohta on Alastaron nuorisolava, joka on tunnettu erityisesti kesäisistä Kuutamokeikka-tapahtumista. Talviaikaan käytössä on vain kahvilan puoli. Kylän yhteisen radiopuhelimen kuuluvuutta parantamaan on asennettu antenni rakennuksen katolle.

Langat takaisin kylien käsiin

Aikanaan kylätalot ovat olleet paikkoja, joihin ihmiset ovat kokoontuneet sekä ilon että hädän hetkellä. Kun nykyisenlaisia yhteydenpitovälineitä ei ollut, monet langat olivat kyläyhdistysten käsissä. Mutta on kylätaloja hyödynnetty hädässä viime vuosinakin. Esimerkiksi Santtion kylätalo toimi info- ja huoltokeskuksena Pyhärannan metsäpalojen aikaan kesällä 2018. Saman vuoden tammikuussa Nousiaisten vesikriisin aikaan ihmiset pääsivät suihkuun ja hakemaan juomavettä naapurikuntien kylätaloilta. Myös jouluna 2011 koetun Tapani-myrskyn jälkeen kylätalot toimivat monella harvaan asutulla alueella tukikohtana, kun kaatuneet puut estivät pääsyn kotiin ja sähköt olivat poissa useita päiviä.

Tänä vuonna Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta on seurannut, miten kylillä on valmistauduttu ottamaan vastaan pakolaisia Ukrainasta ja keräämään heille tarvittavia tavaroita.

– Kun tulee joku tilanne eteen, ihmiset kylissä haluavat auttaa! Ja mitä konkreettisempi hyöty on, sitä helpompi on lähteä mukaan, hän toteaa. 

Myös kyläasiamies näkee hyvänä, että kylissä pohditaan turvallisuuskysymyksiä nyt, kun rajan takana soditaan ja ilmastonmuutos etenee. 

– Turvallisuus on yhteinen asia ja useinhan on niin, että kun valtiolta loppuu kädet kesken, yhdistykset jatkavat työtä, Linkoranta sanoo.

Kyläyhdistyksen aktiivijäsen Heikki Nikander on samaa mieltä. 

– Lähes kaikissa Facebookin puskaradio-ryhmissä on viime aikoina keskusteltu siitä, mistä löytyy lähimmät väestönsuojat. Sellaisia ei paljon ole, mutta tällaisia tiloja on, joihin voi kokoontua, jos vastaan tulee joku yllättävä tilanne. Alastarolla asuu kuitenkin paljon ihmisiä, jotka eivät ole koskaan käyneet täällä, joten ensimmäiseksi meidän pitäisi saada tämä tila kaikkien tietoon, hän toteaa. 

Kolme ihmistä radiopuhelimen parissa.
Heikki Nikander (vas.), Kalle Stenvall ja Eija-Sinikka Aho ottavat kyläyhdistyksen radiopuhelimella yhteyttä autossa olevaan Janne Mattssoniin.

6 000 radioamatööriä

Radioamatöörejä on Suomessa noin 6 000. Janne Mattsson tentti itselleen pätevyyden vuonna 2018, mutta harrastus alkoi jo lapsuudessa. Niin ikään alastarolainen Kalle Stenvall on ollut radioamatööri jo pitkään. 

– Päivittäin tulee kuunneltua maailmaa. Aamuisin on yleensä sellainen hetki, kun harrastajat vaihtavat kuulumisia. Nykyisin kuuntelen itse lähinnä kaukaisia tai harvinaisia yhteyksiä. Yhteensä minulla on kuitattuna noin 2 500 yhteyttä. 

Viime vuonna Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Lounais-Suomen piiri järjesti kaksi perustason pätevyyteen tähtäävää radioamatöörikoulutusta, joissa molemmissa oli sata osallistujaa. Uusien harrastajien myötä radioamatöörien keski-ikä on pitkästä aikaa laskusuunnassa. 

– Ja nyt sotatilanne on vaikuttanut selvästi kiinnostukseen. Mutta Ukrainassa radioamatööritoiminta on kielletty, sillä yhteyksiä pystyy seuraamaan, Stenvall kertoo. 

Radiopuhelin keltaisella pöydällä.
RHA68-radiopuhelin toimii taajuusalueella 67– 72 MHz.

 

Teksti ja kuvat: Janica Vilen

 

LUE LISÄÄ:

Kylien turvallisuus -webinaarin luennot ovat nyt kaikkien katsottavissa – Linkit Youtubeen tässä artikkelissa

Leinmäen kylätalolla on yhteishenki kohdillaan

 

Laadukasta, tavoittavaa ja vaikuttavaa viestintää koko verkoston voimin!

Yhteiskuva viestintäverkoston osallistujista.

 

Haloo maaseutu! -viestintäfoorumissa jaettiin viestintävinkkejä ja aseteltiin askelmerkkejä tulevaisuuden maaseutuviestinnälle. Esitykset ovat katsottavissa myös jälkikäteen!

Varsinais-Suomen maaseutuverkosto kokoontui keskiviikkona 30. maaliskuuta hybriditilaisuutena järjestettyyn Haloo maaseutu! -viestintäfoorumiin. Aamupäivän aikana Haloo maaseutu! -viestintähankkeen koordinaattori Janica Vilen esitteli hankkeen tuloksia sekä jakoi vinkkejä laadukkaasta, tavoittavasta ja vaikuttavasta viestinnästä. Verkostomaisen viestinnän voimasta puhui Suomen Kylät ry:n viestintäpäällikkö Anssi Ketonen. Valtakunnallista maaseutuverkostoa ja uutta maaseutuverkosto.fi -alustaa esitteli puolestaan maaseutuverkostopalveluiden viestintäkoordinaattori Emilia Nivukoski. 

00:00:00 Päivän ohjelma ja Haloo maaseutu! -hankkeen esittely / Janica Vilen, Haloo maaseutu! (Katso esitys pdf-muodossa klikkaamalla tästä!)

00:14:18 Vinkkejä laadukkaaseen, tavoittavaan ja vaikuttavaan viestintään / Janica Vilen, Haloo maaseutu!

00:33:27 Verkostomaisen viestinnän mahdollisuudet / Anssi Ketonen, Suomen Kylät (Katso esitys pdf-muodossa klikkaamalla tästä!)

01:09:14 Uusi maaseutuverkosto.fi -sivusto sidosryhmäviestinnän ja verkoston tukena / Emilia Nivukoski, Maaseutuverkostopalvelut (Tutustu lisää osoitteessa maaseutuverkosto.fi)

Tehokasta maaseutuviestintää koko Suomeen

Iltapäivällä viestintäfoorumissa tutustuttiin maaseutuviestinnän uuteen aluemalliin. Vuonna 2023 alkavalla EU:n ohjelmakaudella ei enää toteuteta viestintähankkeita, vaan paikallista maaseutuohjelman viestintää tehdään Ely-keskuksista käsin. 

Viestintämallin uudistusta esitteli Emilia Nivukoski maaseutuverkostopalveluista. Uuden mallin tavoitteena on yhdenmukaistaa viestintää kaikilla alueilla. Tällä hetkellä kaikissa maakunnissa ei ole ollenkaan viestintähankkeita ja olemassa olevilla viestintähankkeilla on keskenään paljon eroja niin tavoitteiden kuin mahdollisuuksienkin suhteen. Viestinnän hankkeistaminen on luonut viestintään myös katkoja, ja uuden mallin toivotaan luovan työhön jatkuvuutta. 

Katso esitys pdf-muodossa klikkaamalla tästä!

Selkeää ja innostavaa viestintää mahdollisuuksista ja vaikutuksista 

Alustuksen jälkeen osallistujat pohtivat työryhmissä Varsinais-Suomen maaseutuviestinnän tarpeita, erityispiirteitä, hyviä olemassa olevia käytäntöjä ja kehittämisen kohteita. Tuenhakijoiden näkökulmasta eri tukimuodoista viestimiseen toivottiin lisää selkeyttä ja innostavuutta. Lisäksi tarvetta olisi saada nykyiseen tapaan uutisia toteutuneista hankkeista ja niiden vaikutuksista. Toiveissa on, että ruohonjuuritason paikallinen kehittämistyö saa jatkossakin näkyvyyttä. Kaksikielisyys nousi esiin kaikissa työryhmissä. Jatkossa olisi tärkeää saada kaikki viestintää tukeva materiaali molemmilla kotimaisilla kielillä. Lisäksi viestintää tarvitaan myös muilla kielillä, erityisesti englanniksi. 

Tulevan alueviestijän työnkuva on laajempi kuin nykyisen viestintähankkeen koordinaattorin. Siksi verkoston toimijat toivovat myös koulutusta ja uusia työkaluja oman viestintänsä kehittämiseen ja sisällön tuottamiseen, jotta materiaalia syntyisi jatkossakin säännöllisesti.

Työpajoissa pohdittiin myös Haloo maaseutu -brändin tulevaisuutta. Vaikka viestintähanke päättyy, brändiä voidaan hyödyntää edelleen. Haloo maaseutu voisi olla esimerkiksi maaseutuaiheisen lehden nimi ja sivusto voisi muuttua verkkolehdeksi. Joissain maakunnissa paikalliset Leader-ryhmät ovat ottaneet yhteisen viestintähankkeen brändin omaan käyttöönsä, mikä voisi olla yksi vaihtoehto myös Varsinais-Suomessa. Yksi idea olisi luovuttaa brändi valtakunnalliseen käyttöön, jos muualla Suomessa innostutaan ajatuksesta.

Yksi työpajan kysymyksistä liittyi Varsinais-Suomen maaseutuverkoston ja sen sidosryhmien määrittelyyn. Maaseutuverkoston käsite on koettu epämääräiseksi eivätkä kaikki maaseudun kehittäjät tiedä tai koe kuuluvansa siihen. Maaseutuverkostoon kuuluvat yksinkertaistetusti kaikki ne tahot, jotka ovat mukana kehittämässä maaseutua. Työpajoissa saatiin paikallisten ihmisten asiantuntijuuden avulla kerättyä listaa niistä tahoista, joiden kanssa yhteistyötä pyritään tiivistämään. Lisäksi maaseutuverkostolla on laaja joukko sidosryhmiä, muun muassa kaikki paikalliset mediat sekä poliittiset puolueet.

Sanapilvi Varsinais-Suomen maaseutuverkoston toimijoista.

5 000 ihmistä pääse valokuidun päähän Varsinais-Suomessa EU:n elpymisvaroilla

Kuvituskuva, jossa vihreässä säkissä ihmisiä, EU:n lippu, verkkopiuha ja kaivinkone.

 

Ensi kesänä Varsinais-Suomessa rakennetaan uusia kyläverkkoja EU:n elpymisvarojen avulla 22 asuinalueelle. Kauan odotetut paremmat yhteydet tuovat mukanaan mahdollisuuksia etätöihin ja yritysten kehittämiseen – ja sitä kautta uutta vetovoimaa maaseudulle!

Maaseuturahasto sai vuonna 2021 Euroopan Unionin elpymisrahastosta 16 miljoonan euron lisäpotin laajakaistahankkeisiin. Hakuaika päättyi syyskuussa 2021. Alun perin Varsinais-Suomeen myönnettiin 20 laajakaistahanketta, mutta helmikuussa saatiin lisärahoitus vielä kahdelle hankkeelle. 

– Suurin osa hankkeista myönnettiin saaristoon. Paraisten Puhelin Oy on saanut rahoituksen yhteensä 18 hankkeeseen. Saaristossa olosuhteet ovat vaativammat ja siksi sinne on vaikeaa saada valokuitua markkinaehtoisesti, Varsinais-Suomen Ely-keskuksen maaseutukoordinaattori Heli Raitamäki perustelee päätöksiä.

Kuituverkon päähän pääsee Paraisten Puhelimen hankkeiden ansiosta asukkaita Ali-Kirjasta aina Korppooseen asti. Hankkeiden valmistuttua yhteysnopeudet tulevat olemaan 1 Gbit/s.

Saariston lisäksi rahoitusta on myönnetty laajakaistahankkeisiin Loimaan Virttaalle ja Korven kylään sekä Tl Kosken Iso-Sorvastoon ja Patakoskelle. 

Varsinais-suomen hankkeiden kokonaiskustannukset vaihtelevat alle 100 000 eurosta yli puoleen miljoonaan euroon alueen koon ja rakentamisen kustannusten vaihtelun mukaan. Laajakaistahankkeiden saamat tuet ovat joko 50 % tai 70 %, riippuen toimijan liikevaihdon suuruudesta. Varsinais-Suomen hankkeille on myönnetty tukea pääsääntöisesti 70 %.

Hankkeet ovat jo käynnissä ja nyt kilpailutetaan urakoitsijoita. Rakentaminen alkaa sitten keväällä ja valmista pitää olla vuoden 2024 loppuun mennessä, Raitamäki kertoo. 

Parantuneista palveluista tulee hyötymään yhteensä noin 5 000 ihmistä.

Kuitua korpeen!

Mies istuu tietokoneella.
IT-alalla työskentelevä loimaalainen Heikki Huhtanen ja muut Loimaan Korven kylän asukkaat saavat paremmat verkkoyhteydet mahdollisesti jo tämän vuoden aikana. Kuva: Suvi-Päivi Prusi.

Rahoituspäätöksen saaneista hankkeista vain yksi on yhdistyksen hakema. Korven Kuitu ry on tekemässä kyläverkkoa Loimaalla sijaitsevaan Korven kylään. 

– Olemme kukin tahoillamme yrittäneet saada tänne parempia verkkoyhteyksiä jo pitkään. Neuvottelimme asiasta esimerkiksi viime kesänä, kun täällä tehtiin sähköjen maakaapelointia, jolloin kuidun olisi voinut saada samoilla kaivuutöillä. Vaikka olemme yrittäneet viedä asiaa eteenpäin useamman toimijan kanssa, ei homma ole onnistunut. Siksi perustimme kyläläisten kanssa Korven Kuitu ry:n ja päätimme alkaa puuhata verkkoa tänne itse, kertoo Heikki Huhtanen. 

Huhtanen vertaa nykyisin käytävää keskustelua verkkoyhteyksistä siihen keskusteluun, jota käytiin sata vuotta sitten sähköistä. Loimaalla Metsämaan kylässä sijaitseva pieni Korven kylä on niin syrjässä, että siellä on pakko pitää puoliaan. 

– Ja meille on matkaa siitä Korven kylän keskuksesta vielä 10 kilometriä, eli olemme oikeasti ihan korvessa. Tämä on se Varsinais-Suomen maakunnan viimeinen kolkka, jonka takana on Satakunnan, Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen rajat. Vaikka olemme täällä syvällä maaseudulla, alue on kuitenkin aktiivista ja kehittämisen arvoista!

Nyt Korven Kuidulla on rahoituspäätös. Tällä hetkellä tehdään kilpailutuksia ja viimeistellään sopimuksia maanomistajien kanssa. Konkreettisten töiden arvioidaan alkavan kesällä ja valmista yritetään saada vuoden loppuun mennessä.

– Liittymiä on tulossa lähes 30. Käytännössä kaikki vakituiset asukkaat ja lähes kaikki vapaa-ajan asukkaat lähtivät mukaan. Aikaisemmin kiinnostus on ollut varovaisempaa, mutta koronan tuoman etätyöskentelyn myötä verkon tarve on kasvanut, Huhtanen kertoo. 

Ennen langaton verkko riitti moneen tarpeeseen, mutta nyt kun kaikki kyläläiset tarvitsevat verkkoa samaan aikaan, ei kaista enää riitä. IT-alalla työskentelevällä Huhtasella itsellään on konttori Piikkiössä ja koska verkon nopeus ei riitä etätöiden tekemiseen kotona, hän on vuokrannut itselleen erillisen etätyötilan Forssasta.

Kotitalouksien lisäksi uudesta verkosta hyötyvät myös alueen yritykset. Kylällä on kymmenkunta maatilaa sekä useampia muita yrityksiä, muun muassa metalli- ja palvelualoilla. Huhtanen on myös yksi alueen maanviljelijöistä. 

– Esimerkiksi monet tulevat ratkaisut autonomisissa traktoreissa ja roboteissa maatiloille eivät ole mahdollisia ilman aitoa 5G-verkkoa. Ja 5G-verkko vaatii toimiakseen valokuidun rinnalleen, Huhtanen kertoo esimerkkinä.

Kun kylille rakennetaan valokuituverkkoja, voidaan samalla rakentaa yhteyksiä langattoman verkon tukiasemille tai mastoille.

– Kun saamme paremman verkon, voimme asentaa tilalle esimerkiksi kameroita, jotka lähettävät ajantasaista kuvaa pilveen, jolloin juostut kilometrit ja sellainen varmistava työ maatilalla vähenee. Myös turvakamerat vaativat kunnon verkon toimiakseen!

EU-rahalle oli kylällä siis valtava tarve.

– Olemme rahoituksesta todella iloisia omasta puolestamme ja myös siksi, että sen avulla saadaan pidettyä elävänä tämä nurkka maakunnasta. Parempien yhteyksien avulla voimme itse kehittää omaa aluettamme nyt kun pienet kunnat ovat muutenkin tiukoilla, Huhtanen päättää.

Lisää rahoitusta tulossa

Kuvituskuva, jossa neljän hengen porukka kytkee kylän laajakaistaverkkoon.
Toimiva verkkoyhteys parantaa alueen vetovoimaa sekä asumisen ja yrittämisen edellytyksiä maaseudulla. Kuva: Maaseutu.fi.

Varsinais-Suomi on ollut laajakaistahankkeiden suhteen väliinputoajan roolissa. Suurin osa ihmisistä asuu kaupungeissa tai kaupunkien läheisellä maaseudulla, mikä vuoksi on ajateltu että verkot pystytään rakentamaan markkinaehtoisesti. Toisin kuitenkin kävi. 

Elpymisvaroistakin laajakaistojen rakentamiseen oli rahoitusta tarjolla vain niukasti hakemusten määrään nähden. Vuonna 2023 alkava EU:n uusi ohjelmakausi on kuitenkin tuomassa mukanaan helpotusta tilanteeseen.

– Vielä on epävarmaa, koska haku avataan, mutta se tiedetään, että tulevalla kaudella rahoitusta on. Pieninfrastruktuuria tukemalla yhdenmukaistetaan maaseutualueita muihin alueisiin nähden, kommentoi Heli Raitamäki.

 

Lue lisää osoitteesta www.maaseutu.fi/laajakaistainfo

Laajakaistainfo tarjoaa tietoa laajakaistasta, valokuituverkoista ja verkonrakentamisen rahoitusmahdollisuuksista. Lisäksi sivuilta löytyy uutisia ja blogeja laajakaistarakentamisesta ja tilastotietoa laajakaistaliittymistä Suomessa.

Sju nya leder kartlagda på Kimitoön med Leaderstöd

Sanna-Mari Kunttu keltaisessa takissa kallion laella.

 

Kimitoön är känd för sina fina vandringsleder, det finns över tjugo stycken inom kommunen. Den fotvandringsboom som nu pågår har ökat intresset för att anlägga ännu flera. Med hjälp av ett Leaderprojekt kartlade kommunen sju nya stigar, och somliga kunde förverkligas snabbt. 

Leadergruppen I samma båt – Samassa veneessä har finansierat ett projekt som Kimitoöns kommun förverkligat, och som inneburit att man kartlagt rutter för sju nya vandringsleder i kommunen. Projektet inleddes i augusti 2021 och tar slut i juli 2022. Kartläggningen har gjorts av Sanna-Mari Kunttu som för kommunens räkning utvecklar lederna. 

– Jag började med att se på kartor och flygfoton. Sedan gick jag ut i terrängen med GPS. Flera leder kom till genom att jag följde djurens stigar. Djur vet ofta bättre än människor var det lönar sig att gå. Sedan vandrade jag längs de leder jag kartlagt och noterade var det behövs nya konstruktioner, som spångar och små broar.

Nu vet man alltså var det lönar sig att bygga nya rutter – och var  inte. 

– Det har till exempel länge talats om en vandringsled som skulle korsa hela Kimitoön, men utifrån den här kartläggningen skulle det vara svårt att göra den tillräckligt lockande, och den skulle bli så dyr att det inte lönar sig att förverkliga den.

Keltatakkinen nainen kulkee kalliolla.
Sanna-Mari Kunttu har i sin kartläggning utnyttjat både bergsklackar och stigar som djuren gjort.

Stigar till sjön Dragsfjärden och runt Björkboda träsk

Med ledning av Kunttus kartläggning kunde man dra en led från Dalsbruks centrum mellan bostadsområdena Todalen och Sabbels till sjön Dragsfjärden, och tillbaka via ett annat skogsbälte. 

– Rutten går huvudsakligen i skogarna kring Dalsbruk på kommunens mark, där man redan nu kan röra sig med stöd av allemansrätten. Den rutt som jag planerat passerar många imponerande partier med klippor och tallskog, och dessutom har man tillfälle att beundra både havs- och insjölandskap.

Planen innehåller två alternativa rutter. 

– Den ena går genom ett härligt kärrlandskap. För att förverkliga den behöver man lägga ut spångar längs cirka hundra meter. Men om man kringgår kärret kan man komma ganska billigt undan, bedömer Kunttu.

Leden kunde ha plats för paus till exempel vid Dragsfjärdens strand och uppe på en bergsklack med havsvy i Todalen. 

Ilmakuva merinäköalasta.
Från berget i Todalen har man en fin havsutsikt. Här man kunde ha paus på vandringen från Dalsbruks centrum till sjön Dragsfjärden.

En annan led som Kunttu tycker att är realistisk skulle gå runt Björkboda träsk och vara 13 kilometer lång. 

– Den platsen är en verklig pärla, men det behövs 150 000 euro redan för de  nödvändiga konstruktionerna. Det finns också många markägare längs rutten, och deras medgivande behövs för att den skall kunna etableras, berättar Kunttu.

Invid den andra rutten finns redan en färdig pausplats, för Västanfjärds byaråd byggde redan sommaren 2021 med Leaderstöd en badplats där det finns ett vindskydd, toaletter, omklädningsrum och en sittgrupp med bord. Om man, så som Kunttu planerat, startar vandringen vid Björkboda industriområde så kommer man till pausplatsen mot slutet av leden. 

Nästa steg skulle vara att ansöka om medel för att förverkliga lederna. 

Laavu, jonka edessä tulipaikka ja retkipöytä.
Vid Björkboda träsk anlades 2021 ett vindskydd, en eldstad och toaletter som också kunde användas av vandrare. En rutt som kartlagts runt sjön är 13 kilometer lång.

Föreningar tänder på kulturstigar

Två av de planerade lederna är nu på väg att förverkligas av föreningar. De natur- och kulturstigar som planerats i byarna Rosala och Kärra främjas nu av de lokala byaråden. 

– Rosalas stig kan bli färdig redan i sommar. Den kan till att börja med bli en omkring kilometerlång webbguidad vandring. Senare kan man möjligen lägga till guidetavlor i terrängen. Jag har också planerat en längre rutt för den händelse byarådet senare vill förlänga leden.

Längs Kärraleden som blir ett par kilometer lång planeras flera olika konstverk. 

– Ursprungligen hade man där planerat en led som man skulle vandra av och an längs, men vi studerade planerna tillsammans och jag hjälpte dem att göra en rutt som går i slinga. Vi utredde också vilka markägarna är, och flera av dem har redan kontaktats, berättar Kunttu om sitt samarbete med byaföreningen.

En genväg på S:t Olavs led? 

En av de planerade rutterna skulle bilda en genväg på S:t Olavs pilgrimsled som går från Ryssland till Norge. Fastlandsavsnittet av S:t Olavsleden, som kommer från Ryssland, tar nu slut i Åbo. Den fortsätter som en havsrutt genom Pargas skärgård till Åland och därifrån via Sverige till Norge. Genom att ta ”S:t Olavs genväg” över Kimitoön kunde vandrarna, om de så vill, undvika omvägen till Åbo. 

Den sjunde rutten som är med i projektet håller sig till museet Sagalunds marker. Sagalund håller på att utveckla den gamla kvarnen i Tappo till ett besöksmål, och omkring den har man planerat en knappt kilometerlång stig som fokuserar på kulturmiljön. 

Över 20 naturstigar på Kimitoön

Det finns flera goda vandringsleder på Kimitoön redan från förr. Det finns över 20 leder som upprätthålls av kommunen, Forststyrelsen eller andra aktörer. Konstsamfundet har nyligen färdigställt 18 kilometer vandringsleder i Purunpää, och för några år sedan skapades nya leder i Dalsbruk med Leaderstöd. 

– Då man planerar nya leder skall man alltid också tänka på hur de kan anslutas till det som redan finns. Vi hoppas att man kunde komma hit för att vandra hela veckoslutet, säger Kunttu.

Tack vare den pågående friluftsboomen är stigarna på Kimitoön nu hårt belastade. 

– Och det räcker inte mera med en fem kilometers stig, folk vill hela tiden ha längre leder!

Kommunen har åtminstone än så länge inte resurser att förverkliga planerna, och därför funderar Kunttu under planeringen också på vilken nytta lederna kunde ge till exempel turismföretag eller lokala föreningar. 

Det har kostat 32 000 euro att kartlägga rutterna och av det har Leaderstödet utgjort 70 procent. 

 

Vakka-Suomen Mobiililuotsi auttaa kotoutumaan ja kotiutumaan

Nainen laiturilla ja kuvan päällä puhelin, jonka ruudulla on auki mobiililuotsin etusivu.

 

Vakka-Suomessa autetaan maallemuuttajia sopeutumaan uuteen asuinympäristöön Mobiililuotsi-sovelluksen avulla. Palvelusektori- ja kuntarajoja rikkova sovellus auttaa ihmisiä valtakunnallisten, kunnallisten ja kaupallisten palveluiden pariin ja esimerkiksi uusien harrastusten äärelle. 

Tammikuussa 2022 käyttöön otettu Mobiililuotsi-sovellus auttaa kotiutumaan ja kotoutumaan Vakka-Suomeen. Sovellus on suunniteltu alun perin alueelle tulevien maahanmuuttajien tarpeisiin, mutta siitä hyötyvät myös Suomen sisältä tulevat maallemuuttajat – ja toki myös Vakka-Suomen aikaisemmat asukkaat ja matkailijat. 

Ukipoliksen toteuttaman Mobiililuotsi-hankkeen projektipäällikkö Mirva Salonen (artikkelikuvassa) kertoo, että sovelluksen on ladannut jo yli 700 käyttäjää, mutta todelliset käyttäjämäärät ovat vielä suuremmat, sillä palvelua pystyy käyttämään myös verkkoselaimen kautta osoitteessa mobiililuotsi.fi. Samasta osoitteesta saa ladattua varsinaisen sovelluksen maksutta. Sovelluskaupoista sitä ei löydy. 

Keskimääräinen käyttöaika on lähes 4 minuuttia, joten sisällöt todella kiinnostavat, kommentoi Salonen.

Mutta mistä Mobiililuotsin sisältö sitten koostuu?

Siellä on avointen rajapintojen kautta haettua perustietoa Suomesta ja Vakka-Suomesta sekä paikallisten yritysten ja yhdistysten dataa. Kun tiedot tulevat suoraan organisaatioiden itse päivittämistä palvelutietovarannoista, meidän ei tarvitse jatkuvasti päivittää Mobiililuotsia, vaan tiedot pysyvät automaattisesti ajan tasalla, selittää Salonen. 

Tämän toimintamallin ansiosta sovellus itsessään on kevyt, eikä vie paljoa tilaa puhelimesta. 

Varsinaisten asiakkaiden lisäksi sovelluksesta hyötyvät myös mukana olevat kunnat: Kustavi, Laitila, Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki ja Vehmaa sekä niiden yritykset ja yhdistykset.

– Esimerkiksi pienille yhdistyksille sovellus on hyvä, sillä sen kautta he saavat kerrottua toiminnastaan ilman omia verkkosivuja. Näin sovellus vastaa myös monien toimijoiden viestinnälliseen haasteeseen. 

Laajalla yhteistyöllä yhteiseen maaliin

Kolme ihmistä laiturilla.
Mirva Salonen (kuvassa etualalla) on yhteistyön ja verkostoitumisen fani. Taka-alalla kuvassa Granger T. Simmons ja Maaret Virtanen maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalveluiden kehittämishankkeesta.

Idea Mobiililuotsi-sovelluksesta heräsi jo vuonna 2017 alkaneessa Ukipoliksen toteuttamassa asukaluotsaushankkeessa, jossa etsittiin keinoja Vakka-Suomen alueen palveluiden saavutettavuuden parantamiseen.

– Autotehtaalle oli juuri rekrytoitu paljon väkeä ulkomailta ja yritimme auttaa ihmisiä asettautumaan, jotta he jäisivät Vakka-Suomen alueelle. Siinä hankkeessa tehtiin akuuttiin tarpeeseen kasvokkaista neuvontaa, mutta samassa syntyi idea myös sähköisestä neuvonta-alustasta, Salonen kertoo. 

Idea vakuutti Leader Ravakan, joka myönsi uudelle noin 60 000 euron hankkeelle 80 prosentin rahoituksen. Loput 20 prosenttia rahoituksesta tuli Keskitien Säätiöltä. Tammikuussa 2021 hanketta lähti vetämään Ukipolis ja teknistä toteutusta alkoi suunnitella turkulainen CYF Digital.

– He olivat juuri tehneet Turun alueelle yhden sovelluksen turvapaikanhakijoille yhteistyössä kaupungin kanssa ja toisen vaihto-opiskelijoille yhteistyössä yliopiston kanssa. Lisäksi he ovat luoneet nyt kunnasta kuntaan laajenevan Know Your Hoods -alustan, joten he ymmärsivät heti, mistä tässä on kyse. Minä aloin tuottaa sisältöä ja he alkoivat luoda teknistä ratkaisua ja vuoden aikana sovellus saatiin valmiiksi.

Myös Vakka-Suomen kuntien kanssa Salonen on ollut tiiviissä yhteistyössä. 

– Alusta asti oli ajatus, että tällaista sovellusta ei kannata tehdään minkään yksittäisen kunnan käyttöön, vaan seudullisessa yhteistyössä. Kuntapäättäjien sekä alueen yrittäjien ja kolmannen sektorin kanssa on toteutettu palvelumuotoilun prosessi, jossa on mietitty niitä oleellisimpia kysymyksiä, kun ihminen muuttaa uudelle alueelle. 

Lisäksi hanke sai apua seutukaupunkiverkoston asiantuntijoilta ja muilta samojen teemojen kanssa työskenteleviltä hankkeilta. 

– Olen yhteistyön ja verkostoitumisen fani!  Jos jokainen tekee omalla paikkakunnallaan omat juttunsa, niin se on voimavarojen tuhlausta. Yhdessä asiat saadaan tehokkaimmin eteenpäin. Aina, kun ihmiset saadaan yhteen, se alkaa kantaa hedelmää – ja parhaat ideat saadaan heti yhteiseen käyttöön. Tässä hankkeessa erityistä on ollut se, että kaikki työpajat on järjestetty etäyhteyksin. 

Mobiililuotsista apua Ukrainan kriisiin

Ensimmäisessä vaiheessa sovellus tehtiin suomeksi ja englanniksi. Maaliskuussa saataville tuli myös hieman riisutumpi ukrainankielinen versio, joka tehtiin nopeasti talkootyönä sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja sotapakolaisia alkoi tulla Suomeen. 

– Yrityksemme CYF Digital on aikoinaan saanut alkunsa pakolaisten kotoutumista edistävästä vapaaehtoisprojektista. Meille oli itsestään selvää, että myös nyt on aika auttaa, kommentoi  toteutuksesta vastaava CYF Digitalin Susanna Lahtinen. 

Talkoissa on ollut mukana myös Qalmari ja Suomen Ukrainalaiset ry. Lisäksi Uudenkaupungin ja Laitilan kunnat ovat luvanneet rahoitusta käännöstyön vauhdittamiseen. 

– Valtava tietopaketti on alun perin koottu juuri sitä varten, että uusi tulokas saa opastusta elämän eri osa-alueisiin mahdollisimman helposti. Kriisitilanteessa omalla kielellä saatu opastus luo turvaa ja kertoo välittämisestä, muistuttaa Mirva Salonen.

Ukrainalaisille suunnattujen kotoutumiseen liittyvien tietojen lisäksi sovellukseen on lisätty myös vakkasuomalaisille kohdennettua tietoa ukrainalaisten auttamisesta. 

Muista kieliversioista ei ole vielä varmuutta. 

– Esimerkiksi venäjän- ja ruotsinkielisiä versioita on jo toivottu, mutta uusia kieliversioita ei ainakaan tämän hankkeen puitteissa ehditä tehdä. Niiden toteutuminen on siitä kiinni, saadaanko asialle rahoitusta. 

Kehitystyö jatkuu

Nyt kun sovellus on julkaistu ja käyttäjäkokemusta saatu, sitä kehitetään entistä paremmaksi. 

– Tähän mennessä saadun palautteen perusteella sovellus näyttää hyvältä ja freesiltä ja on suhteellisen helppokäyttöinen. Tähän asti sovellusta on kehitetty ennen kaikkea työikäisen väestön tarpeisiin, mutta jatkossa on tarkoitus huomioida paremmin myös nuoriso. Tulevaisuudessa on tavoitteena saada Mobiililuotsiin myös Vakka-Suomen alueen yhteinen tapahtumakalenteri, Salonen kertoo. 

Leader-hanke on poikinut jo jatkoakin. Vakka-Suomi on päässyt mukaan Valtiovarainministeriön rahoittamaan Aurora AI -pilotointiin, jossa lähdetään sujuvoittamaan työnhakuun liittyviä palvelupolkuja digitaalisessa ympäristössä yhteistyössä Digi- ja väestöviraston kanssa. 

Nykyinen hanke jatkuu vielä vuoden 2022 elokuun loppuun. 

– Sen jälkeen sovelluksen luonut CYF Digital neuvottelee jatkosta mukana olevien kuntien ja muiden toimijoiden kanssa.

Muutkin seutukunnat mukaan?

Nyt kun Mobiililuotsi toimii Vakka-Suomessa, voisivat muutkin seutukunnat hyödyntää valmista pohjaa. Esimerkiksi suomalaisten viranomaispalveluiden esittelyt muualta muuttaneille ovat käyttökelpoisia joka puolella Suomea. 

– Tämä on nyt malliesimerkki, jota voisi hyödyntää muuallakin. Yleinen ja paikallinen sisältö on erotettu toisistaan heti alkuvaiheessa, eli jos joku muu haluaa samanlaisen sovelluksen, riittää, kun syöttää valmiiseen pohjaan paikallisen sisällön, Salonen toteaa. 

 

Teksti: Janica Vilen

Kuvat: Mirkka Pihlajamaa

Kylien lumovoiman avulla lisää asukkaita maaseudulle

Tauno Linkoranta (keskellä) Varsinais-Suomen kyläpäivillä Salon Hajalassa kesällä 2021.

 

Millaisilla tarinoilla houkutellaan maallemuuttajia ja millaisilla yrityksiä? Mistä syntyy kylien  veto-, pito- ja lumovoima ja pitäisikö kyliä brändätä? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia Lumoavat kylät -hankkeen webinaarissa!

Tiistaina 15. maaliskuuta klo 17.30 järjestetään webinaari otsikolla Seksikäs maaseutu – lumoavat kylät! Webinaarissa Vaasan yliopiston tutkija Tuomas Honkaniemi avaa paikkaseksikkään maaseudun käsitettä muun muassa yritysesimerkkien kautta.

Maaseudun lumovoimaa hyödyntävät markkinoinnissaan esimerkiksi Kyrö Distillery Company ja Myssyfarmi. 

– Samanlaista otetta voisi tuoda muuhunkin maaseudun kehittämiseen. Maaseutua voisi markkinoida paljon muunakin kuin kauniina maisemina ja luonnon rauhana, toteaa Varsinais-Suomen kyläasimies Tauno Linkoranta. 

Honkaniemen lisäksi tilaisuudessa kuullaan puheenvuorot ainakin Suomen Kylien maallemuuton asiantuntija Johanna Niilivuolta ja lohjalaiselta pitkän linjan kylätoimijalta Pirjo Sjögreniltä.

Webinaari on maksuton ja avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille. Ilmoittaudu mukaan viimeistään 14.3. klikkaamalla tästä!

Lumoavat kylät -hanke etsii osallistujia

Seksikäs maaseutu – lumoavat kylät -webinaari on samalla Leader Ykkösakselin tukeman Lumoavat kylät -hankkeen avaustilaisuus. Hanketta toteuttavat yhdessä Varsinais-Suomen Kylät ja Uudenmaan Kylät. Tavoitteena on kehittää kylätoimintaa koko Ykkösakselin toiminta-alueella: Salossa, Lohjalla, Vihdissä ja Karkkilassa. 

– Sekä Varsinais-Suomen että Uudenmaan puolella on aktiivista ja mielenkiintoista kylätoimintaa, mutta hyvät esimerkit ja kokemukset eivät kulkeudu itsestään maakuntarajan yli. Siksi halusimme kokeilla tällaista hanketta, jossa eri kuntien kylät kahden maakunnan alueella voivat hyötyä toinen toisistaan, kommentoi Leader Ykkösakselin toiminnanjohtaja Maarit Teuri. 

Kolme vuotta kestävään hankkeeseen valitaan mukaan 11 kylää, joiden kanssa lähdetään toteuttamaan hankesuunnitelmassa määriteltyjä toimenpiteitä. Mukaan voi ilmoittautua ottamalla yhteyttä kyläasiamiehiin. Luvassa on muun muassa retkiä innovatiivisiin kyliin, maallemuuton edistämistä, kyläbrändäystä, viestintäkoulutusta ja yhteistyötä muiden kylien ja kuntien kanssa. 

– Kuntien kanssa käsitellään esimerkiksi maallemuuton konkreettisia edellytyksiä, kuten asunto- ja tonttitarjontaa sekä kaavoitusta. Nyt käynnissä oleva maallemuuttobuumi kannattaa hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Jos haluaa muuttaa pääkaupunkiseudulta maalle, niin ei tarvitse lähteä kauas, sillä jo Uudenmaan sisällä on upeaa maaseutua, toteaa Uudenmaan kyläasiamies Anu Nilsson.

Esimerkiksi Salossa kunta markkinoikin jo ahkerasti kyliään potentiaalisille muuttajille. Uusien asukkaiden myötä myös kylien palvelut pystytään säilyttämään ja toisaalta maallemuutajien on helpompi kotiutua kyläyhteisöön kuin keskustaajamiin.

Veto-, pito- ja lumovoimaa!

Vasemmalla kuva kristallipallosta puanisella pöytäliinalla. Pallon edessä punaiset nopat. Vasemmalla työvaatteissa oleva mies istuu ennustajan edessä.
Hankkeessa tutkitaan kylien tulevaisuutta – mutta ei kristallipalloon katsomalla, kuten näissä kuvauksissa. Kuvat: Anu Pekanniemi.

Kylien brändäyksessä kannattaa Tauno Linkorannan mukaan lähteä liikkeelle kylän oman identiteetin löytämisestä. 

– Ensin mietitään, mitä ne veto-, pito- ja lumovoima ovat milläkin kylällä ja sitten aletaan edistää kyläkohtaisia tavoitteita. Suunnitelmissa on tehdä muun muassa kylävideoita, joiden avulla kylät voisivat markkinoida itseään, hän kertoo. 

Kyliä on kehitetty viime vuosina paljon lähimatkailukohteina, mutta tässä hankkeessa niitä tarkastellaan nimenomaan asuinpaikkoina. Kylien lumovoima halutaan esiin, jotta unelmiensa kotia etsivät ihmiset löytävät juuri sinne, missä oikeasti viihtyvät. 

– Yleensä maalle muutetaan elämäntavan vuoksi. Halutaan korjata hienoja vanhoja rakennuksia,  tilaa pitää eläimiä tai lapsille turvallinen kasvuympäristö ja pieni kyläkoulu. Nyt kun etätyön tekeminen kotona on yleistynyt, halutaan kodista niin viihtyisä kuin mahdollista, Linkoranta listaa maallemuuton yleisimpiä syitä. 

Kun polttoaineiden hintakehitystä seuraa, muuttuu etätöiden teko vain entistä houkuttelevammaksi, vaikka korona väistyisikin. Laaja etätyöskentely vaatii kuitenkin kylien infralta paljon. Tässä ajassa valokuitu on todellinen valttikortti, kun kilpaillaan uusista asukkaista. 

Varsinais-Suomen ja Uudenmaan rajalle sijoittuvissa kylissä yksi vetovoimatekijä voi tulevaisuudessa olla myös junayhteys. Kun tunnin juna Turun ja Helsingin välillä alkaa aikanaan kulkea, vanhat raiteet vapautuvat paikallisjunaliikenteelle, jolloin työmatkapendelöinti helpottuu.

Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maaseutualueita on tutkittu esimerkiksi Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian toteuttamissa Maaseutuluotain-tutkimuksissa. Niiden perusteella molempien maakuntien alueella on hyvämaineista, elinvoimaista ja turvallista maaseutua, jolla on positiiviset tulevaisuuden näkymät. Paikkariippumattoman tietotyön edistäminen, maaseudun arjen toimivuus ja ihmisten osallistaminen paikalliseen kehittämiseen ovat puolestaan asioita, joihin tulisi jatkossa panostaa enemmän. Myös väestön vanheneminen on uhkakuva, johon maaseudulla tulisi kiinnittää huomiota.

Vaikka hankkeen yksityiskohtaisia toimenpiteitä toteutetaan vain mukaan valittavien 11 kylän kanssa, on hankkeesta hyötyä laajemmallekin joukolle. Hanke järjestää kaikille avoimia yleisötilaisuuksia erilaisista kyläkehittämiseen liittyvistä teemoista jatkossa pari kertaa vuodessa. 

 

Lisätiedot:

 

Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta

p. 044 303 9990

tauno.linkoranta@vskylat.fi

 

Uudenmaan kyläasiamies Anu Nilsson

p. 050 524 9189

kylaasiamies@uudenmaankylat.fi

Leader-ryhmät perustivat uuden yhtyeen maaseuturahaston tuella!

Kymmenen ihmistä soittaa ja laulaa.

 

Suomesta 95 % on maaseutua, mutta silti suurin osa elävästä musiikista esitetään kaupungeissa. Nyt asiaan tulee muutos, sillä Varsinais-Suomen Leader-ryhmät ovat perustaneet kymmenhenkisen yhtyeen, joka tekee musiikkia maaseudusta maaseudun ihmisille – jotta voisimme hyvin! Debyyttikappaleen musiikkivideo on julkaistu tänään!

Varsinais-Suomen Ely-keskus on myöntänyt EU:n maaseuturahastosta poikkeuksellisesti 100 prosentin tuen 1,5 miljoonan euron hankkeelle, jonka avulla Varsinais-Suomen Leader-ryhmät ovat perustaneet uuden yhtyeen. Tämän bändin uskotaan tuovan veto-, pito-, elin-, vipu- ja lumovoimaa Varsinais-Suomen maaseudun lisäksi myös kaikille muillekin Suomen maaseutualueille. 

Yhtyeen perustamisella on mittavia positiivisia ympäristövaikutuksia, sillä yhtyeen kiertueet rantautuvat aina kaikkien Suomen 54 Leader-ryhmän alueille. Näin miljoonien suomalaisten ei tarvitse matkustaa uuden suosikkibändin perässä satoja kilometrejä, vaan elävän musiikin pariin voi päästä pyöräilemällä kylätalolle tai naapurin latotansseihin! 

Maaseutumaisen toimintatavan ansiosta hankkeella on myös työllistävä vaikutus halki Suomen. Yhtye tulee käyttämään kiertueillaan aina paikallisia tapahtuma-alan yrityksiä, ja hankkeen myötä tapahtuma-alan uskotaankin kurovan umpeen kaikki korona-ajan kukkaroon repimät reiät. 

Hankkeen merkittävimmät vaikutukset ovat kuitenkin hyvinvointivaikutuksia. Uudenlainen maaseutumusiikki luo ympärilleen kaikille avoimen yhteisön – fanikulttuurin, jossa kunta- tai kylärajoilla ei ole väliä, vaan ihmiset ovat yhdenvertaisia riippumatta siitä, asuvatko he Uudessakaupungissa vai Laitilassa. Maaseudun kasvua ja hyvinvointia tuetaan, jotta koko Suomi voisi hyvin!

Nimikilpailu käynnissä!

Leader-toiminta perustuu siihen, että paikalliset ihmiset tietävät itse parhaiten, miten omaa kotiseutua tulisi kehittää. Siksi paikalliset ihmiset pääsevät myös päättämään uuden bändin nimestä. Äänestys on auki Haloo maaseudun Instagram-sivulla ja vaihtoehdot ovat:

  1. CAP Girls
  2. Leader In
  3. Päättömät nakit

Vaikka Leader-toiminta on paikallista kehittämistä, sitä tehdään hyvässä kansainvälisessä yhteistyössä. EU:n alueella toimii yli 2 000 Leader-ryhmää. Leader Varsin Hyvän toiminnanjohtaja ja uuden yhtyeen laulaja Pia Poikonen uskoo, että englanninkielinen CAP Girls olisi nimi, joka auttaisi yhtyettä saamaan jalansijaa myös kansainvälisillä markkinoilla. 

Saaristossa toimiva kaksikielinen Leader-ryhmä I samma båt – Samassa veneessä on ruotsinkielisen Leader In -nimen kannalla. Ryhmän toiminnanjohtaja ja yhtyeen kitaristi Minna Boström on vakuuttunut siitä, että ruotsinkielinen nimi otetaan hyvin vastaan nyt, kun Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseutuohjelmia ollaan yhdistämässä.

Leader Ykkösakselin hankeneuvoja ja yhtyeen toinen kitaristi Anu Pekanniemi on puolestaan Päättömät nakit -nimen kannalla. Hän itse vihaa nakkien päitä ja uskoo siihen, että myös Leader-toiminnassa ääripäiden aika on ohi. Tulevaisuudessa keskitytään nakin parhaaseen osaan eli oleelliseen ja kultaiseen keskiosaan.

Paikkaseksikästä musiikkia 

Uusi yhtye hyödyntää tuotannossaan kekseliäästi myös suosittua seksikkään maaseudun käsitettä, jonka Vaasan yliopiston tutkijatohtori Niklas Lundström on tuonut ihmisten tietoisuuteen. Hänen mukaansa paikkaseksikkyyden ytimessä ovat uudenlainen visuaalisuus ja sukupolvikokemus, joihin yhtye nojaa musiikissaan ja erityisesti musiikkivideoissaan.

​​– Samanlaista otetta voisi tuoda muuhunkin maaseudun kehittämiseen. Maaseutua voisi markkinoida paljon muunakin kuin kauniina maisemina ja luonnon rauhana, toteaa bändissä feattaava Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta.

 

Yhtyeen debyyttikappaleen musiikkivideo on julkaistu Haloo maaseudun Youtube-kanavalla: