Webinaari kylämatkailusta, pyhiinvaelluksesta ja historiallisten reittien kehittämisestä tulossa 1.2.2022

Metsäpolku ja kuvan päällä teksti: Retki kylään tekee hyvää!

 

Tiistaina 1. helmikuuta klo 9–12 järjestetään webinaari pyhiinvaelluksesta, historiallisista retkeilyreiteistä sekä kulttuuri- ja kylämatkailusta. Uusien koronarajoitusten myötä tilaisuuteen voi osallistua aikaisemmasta tiedotuksesta poiketen vain etänä. Webinaariin liittyvät työpajat on siirretty myöhemmäksi. Niihin kokoonnutaan 15. maaliskuuta klo 12–16. Tarkemmat tiedot julkaistaan lähempänä ajankohtaa.

Webinaarin järjestää useamman Leader-ryhmän yhteinen Outdoor Leader -hanke, jonka tavoitteena on innostaa paikallisia yhdistyksiä ja muita toimijoita kehittämään retkeilyreittejä ja ulkoilualueita Suomessa ja Ruotsissa.

Tilaisuuden puheenjohtajana toimii Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta. Päivän ohjelma on kaikille teemoista kiinnostuneille avoin ja maksuton. 

Ilmoittaudu mukaan tämän linkin kautta viimeistään 27. tammikuuta.

WEBINAARIN OHJELMA:

Klo 9:00 Alkusanat
  • Pyhiinvaellustoiminnan projektipäällikkö Annastiina Papinaho: Pyhiinvaellus kokonaisvaltaisen matkailun näkökulmasta ja Turun Tuomiokirkossa toimiva pyhiinvaelluskeskus
  • Pyhän Henrikin pyhiinvaellusyhdistyksen puheenjohtaja Jouni Elomaa: Mitä on nykypäivän pyhiinvaellus? Esimerkkinä Pyhän Henrikin pyhiinvaellusreitti
  • Kuninkaantie ry:n sihteeri Mia Aitokari: Vanhat historialliset reitit ja yhteistyö reitin varrella
  • Perinneyhdistys Keritys ry:n matkailuopas Ulla Antola: UNESCOn maailmanperintöluettelossa oleva Rauman Lapin Sammallahdenmäki ja yhteistyö eri osapuolten välillä
  • Vienan reitti ry:n puheenjohtaja Paavo Keränen: Miten vanhat tarinat ja historia palvelevat reitin varrella?
Klo 10:55 – 11:05 Kahvitauko
  • Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta: Historialliset reitit, luontopolut ja vaellusreitit kulkevat myös kylissä tehden hyvää paikalliselle yhteisölle
  • Järviseutu-seura ry:n Mauri Jokela: Leipätie-reitti Etelä-Pohjamaalla vie kylästä kylään ja rannikolta sisämaahan. Miten yhdistää kylien historia ja seudullinen elinvoima nykypäivänä?
  • Kuhankuonon retkeilyreitistöyhdistys ja Varsinais-Suomen liitto, Aleksis Klap: Luontomatkailu tukee terveyttä ja hyvinvointia.
Klo 12:00 – 12:15 Loppusanat, tilaisuus päättyy!

 

LISÄTIEDOT:

Taina Simola

044 025 1521

taina.simola@jokivarsi.fi

 

*Tekstiä muokattu 11.1. Alkuperäisessä tekstissä mainittua lähitapaamista ei pystytä järjestämään ja työpajat on siirretty maaliskuulle.

Nyt otetaan some haltuun! Maksuttomia koulutuksia tarjolla 19.1. ja 21.1.

Oranssilla pohjalla tietoa Haloo maaseudun viestintäkoulutuksista ja kuvan alareunassa rivi logoja.

 

Haloo maaseutu -viestintähanke järjestää tammikuussa kaksi verkkokoulutusta. Keskiviikkona 19. tammikuuta perehdytään Instagramin käyttöön ja uusiin ominaisuuksiin. Perjantaina 21. tammikuuta harjoitellaan markkinointia Facebookissa ja Instagramissa. Koulutukset on räätälöity palvelemaan Varsinais-Suomen maaseutuverkostoa, mutta mukaan saavat tulla kaikki aiheista kiinnostuneet. 

Instagram kasvaa tällä hetkellä Suomessa nopeammin kuin mikään muu sosiaalisen median kanava. Erityisesti yritysten ja organisaatioiden kannattaa panostaa viestintään Instagramissa, sillä jopa 40 % Instagramin käyttäjistä kertoo seuraavansa siellä brändejä ja yrityksiä. Esimerkiksi Facebookissa vastaava luku on 27 %. Haloo maaseudun viestintäkoordinaattori Janica Vilen pitää keskiviikkona 19. tammikuuta klo 10–11.30 koulutuksen Instagramin käytöstä ja uusista ominaisuuksista. Koulutus on tarkoitettu sellaisille henkilöille, jotka suunnittelevat Instagram-tilin perustamista tai haluavat kehittyä Instagramin käyttäjinä. Varsinainen koulutus kestää tunnin ja sen jälkeen on puoli tuntia aikaa kysymyksille ja keskustelulle.

Ilmoittaudu mukaan viimeistään maanantaina 17.1. klikkaamalla tästä!

Perjantaina 21. tammikuuta klo 13–15 perehdytään Facebookissa ja Instagramissa markkinoimiseen. Koulutuksen pitää mainostoimisto Drama Queenin mediastrategi Mikko Huuskonen. Koulutuksessa käydään läpi sosiaalisen median mainonnan perusteet, Facebook Business Managerin käyttö, toimivien mainosten ja mainoskampanjoiden rakentaminen, mainonnan kohdentaminen ja tulosten analysointi.

Ilmoittaudu mukaan viimeistään keskiviikkona 19.1. klikkaamalla tästä!

Osallistumislinkit lähetetään ilmoittautuneille päivää ennen koulutusta.

 

Vuoden luetuimmat uutiset antavat kattavan kuvan maaseudun kehittämisestä

Mustalla pohjalla kolme näyttökuvaa Haloo maaseudun uutisista.

 

Haloo maaseudussa on vuonna 2021 julkaistu 169 artikkelia, joista kolme suosituinta antaa kattavan kuvan maaseudun kehittämisestä. Vuonna 2021 julkaistuista uutisista luetuin oli juttu Paraisten uusista kuntoportaista. Toiseksi eniten luettiin juttua lomittajista maatilojen sankareina. Kolmanneksi suosituin uutinen oli Jurmo Inn -ravintolan laajennus.

Haloo maaseudun vuoden 2021 kolmessa luetuimmassa uutisessa tiivistyy hyvin maaseudun kehittämisen kulmakivet: talkoovoimin tehtävät yleishyödylliset Leader-hankkeet, maatilojen sujuva arki ja maaseudulla toimivien yritysten kehittäminen.

VUODEN 2021 LUETUIMMAT UUTISET:

Paraisten uudet kuntoportaat viittä vaille valmiit

Lomittajat ovat maatilojen sankareita!

Jurmo Inn laajentaa ravintolatoimintaansa täksi kesäksi!

Haloo maaseutu -hanke jatkuu!

Haloo maaseutu viestii maaseudun ja saariston kehittämisestä Varsinais-Suomessa. Uutisia Varsinais-Suomen maaseudulta julkaistaan myös vuonna 2022, sillä Haloo maaseutu -viestintähanke on saanut jatkoaikaa.

Haloo maaseudun verkkosivuilla on tietoa maaseuturahoituksesta ja maaseutuverkoston toiminnasta sekä esimerkkejä siitä, millä tavoin maaseuturahaston tukea on hyödynnetty maakunnassa. Haloo maaseutu viestii maaseudun kehittämisestä omien verkkosivujensa lisäksi kerran vuodessa ilmestyvässä printtilehdessä sekä sosiaalisessa mediassa: Facebookissa, Instagramissa, twitterissä ja Youtubessa. Kaikkien hyödynnettävissä oleva Haloo maaseudun kuvapankki löytyy Flicristä.

Haloo maaseutu -hanketta koordinoi Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry ja rahoittaa Varsinais-Suomen Ely-keskus.

Uuden kauden valmistelu käynnissä

Tulevan EU:n rahoituskauden valmistelu vuosille 2023–2027 on parhaillaan käynnissä. Vuonna 2022 jatketaan kuitenkin vielä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 toimeenpanoa olemassa olevilla säännöillä ja strategioilla, mutta siirtymäkauden (2021–2022) varoilla.

Varsinais-Suomessa maaseuturahaston tukia myöntävät Varsinais-Suomen Ely-keskus sekä viisi Leader-ryhmää: Turun seudulla toimiva Varsin Hyvä, Salon seudulla toimiva Ykkösakseli, saaristossa toimiva I samma båt – Samassa veneessä, Vakka-Suomessa toimiva Ravakka ja Loimaan seudulla toimiva Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit. Haettavissa on sekä yleishyödyllisiä kehittämis- ja investointitukia että yritystukia.

Siirtymäkaudella myönnettyjen hankkeiden tulee valmistua vuoden 2024 loppuun mennessä.

Valmis viestintäsuunnitelma 10 kysymyksen avulla!

PP-esityksen kansilehti, jossa lukee "Viestintäsuunnitelma. Haloo maaseudun vinkit suunnitelmalliseen viestintään.

 

Haloo maaseutu -hanke järjesti koulutuksen viestinnän suunnittelusta 7. joulukuuta 2021. Jos et päässyt mukaan, voit tutustua viestintäkoordinaattorin vinkkeihin myös jälkikäteen tämän artikkelin avulla!

Tunnin mittaisessa koulutuksessa esiteltiin erilaisia tapoja viestinnän suunnitteluun – erityisesti sellaisille organisaatioille, joilla ei ole vielä omaa viestintäsuunnitelmaa. Koulutusta tukevan esityksen saat auki klikkaamalla tästä!

Strategiasta suunnittelun kautta käytäntöön

Ennen viestintäsuunnitelman tekoa, kannattaa kirjata ylös viestintästrategia. Viestintästrategia tehdään yleensä useammaksi vuodeksi, esimerkiksi koko ohjelmakauden ajaksi. Viestintästrategian tulee tukea organisaation strategiaa ja edistää sen päämäärää. Viestintästrategia kertoo, mihin tähdätään isossa kuvassa ja se voi sisältää myös arvot, joihin viestintä nojaa. 

Viestintästrategia kertoo siis, mitä viestinnältä halutaan. Viestintäsuunnitelma kertoo puolestaan, miten tavoitetta saavutellaan. 

Viestintäsuunnitelma tehdään yleensä kalenterivuodeksi tai muuksi lyhyemmäksi ajanjaksoksi. Suunnitelma sisältää konkreettisia toimenpiteitä, jotka kaikki tukevat viestintästrategiassa määriteltyä tavoitetta. Viestintäsuunnitelmaan voi kirjata muun muassa työnjaon, budjetin ja mitattavia tavoitteita.

Kymmenen kysymyksen kautta maaliin!

Viestintäkoulutuksessa esiteltiin malli, jossa viestintäsuunnitelma syntyy vastaamalla kymmeneen kysymykseen. Vastaukset kannattaa miettiä erikseen sisäisen ja ulkoisen viestinnän näkökulmasta.

1. Miksi viestitään?

Mitä viestinnällä tavoitellaan? Jos sillä halutaan vaikka lisää näkyvyyttä, jäseniä tai luottamusta, kerro myös miksi. Mitä konkreettisemmin määrittelet, sitä enemmän vastauksesta on sinulle hyötyä.

2. Miten viestitään?

Tässä kohdassa voi listata viestinnän arvoja, keinoja ja välineitä. Viestinnän arvoja voivat olla esimerkiksi luotettavuus, asiantuntevuus ja saavutettavuus tai lämminhenkisyys, aitous ja vuorovaikutteisuus. Keinoja voi olla yhteistyö ammattilaisten kanssa tai itse tekeminen, esim. videoilla, podcastilla tai blogin avulla. Entä onko organisaatiollasi graafinen ohjeistus? Mitä fontteja ja värejä viestinnässä käytetään tai miten brändin logoa saa hyödyntää?

3. Kenelle viestitään?

Viestinnän kohderyhmän tai -ryhmien määrittely auttaa tekemään kohdennettua viestintää. Kun tiedät, kenelle viestit, osaat miettiä myös, mistä kohderyhmäsi tavoittaa ja millainen sisältö vastaanottajia puhuttelee. 

4. Missä viestitään?

Sisäistä viestintää tehdään paljon sähköpostissa ja Teams-kanavilla. Sisäiseen viestintään kannattaa valita sellainen väline, jota oikeasti käytetään. Jos työyhteisö on pieni ja Teams tuntuu vieraalta, voi yhtä hyvin käyttää Whatsappia. Jos taas organisaatiossa on paljon liikkuvia osia, voi Plandisc tai muu vastaava vuosikello olla hyvä apuväline.

Ulkoista viestintää tehdään paljon verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa, mutta myös sähköpostin uutiskirjeet ovat pitäneet pintansa. Paikallislehtien levikit ovat laskusuunnassa, mutta ne luetaan yleensä tarkkaan. Vuosina 2020–2021 podcastien suosio on kasvanut valtavasti. 

Korona loi maailmaan uuden some-buumin. Sosiaalisen median käyttö on kasvanut Suomessa koronan puhkeamisen jälkeen 8 %. Sosiaalisen median käyttö vie kuitenkin paljon aikaa, joten kannattaa valita muutama kanava, joihin keskittyy kunnolla. Jos haluaa tavoittaa nuoria, kannattaa tehdä Tiktok-tili. Yrittäjiä löytää hyvin LinkedInista, poliitikkoja twitteristä ja yhdistysaktiiveja Facebookista. Nopeimmin some-kanavista Suomessa kasvaa tällä hetkellä Instagram, jossa alkaa olla käyttäjiä laidasta laitaan. Instagramia käytetään myös muita kanavia enemmän erilaisten brändien seuraamiseen, joten siellä ulkoinen viestintä voi olla kaikkein hedelmällisintä.

5. Kuka viestii?

Viestinnässä on paljon tehtävää ja siksi työt kannattaa jakaa hyvin, koota viestintätiimi tai nimetä yksi ihminen vastuuseen viestinnästä. Jos budjetissa on tilaa ostopalveluille, ne kannattaa hyödyntää oman porukan akilleen kantapäihin. Jos joukossanne on hyviä sisällöntuottajia, voit ostaa itse tehdylle sisällölle näkyvyyttä. Jos taas hakukoneoptimointi ja some-kanavissa seikkailu on tuttua, voi ostopalvelubudjettia käyttää tekstin tuottamiseen, ammattimaisiin kuviin tai videotuotantoihin.

Itse tuotetun ja ostetun näkyvyyden lisäksi viestinnällä voi saavuttaa myös ansaittua näkyvyyttä. Kun sisältö on mielenkiintoista, muut jakavat sitä puolestasi! Viestin jakamiseen kannattaa aina hyödyntää koko henkilöstö, hallituslaiset ja myös asiakkaat. Kun joku on saanut teiltä hyvää palvelua, kannattaa häntä pyytää kommentoimaan kokemustaan vaikka videolle.

6. Milloin viestitään?

Viestintää voi aikatauluttaa esimerkiksi vuosikellon tai kuukausitaulukon avulla. Isompia viestinnän teemoja kannattaa jakaa kampanjoiksi, joita toteuttaa vaikka neljä vuodessa. Esimerkiksi Haloo maaseudussa voisi viestiä alkuvuodesta maaseudun kehittämiseen tarjolla olevista varoista, keväällä ja kesällä maaseudun matkailumahdollisuuksista, syksyllä tukea saaneista yrityksistä ja loppuvuodesta yhdistyksistä.

Viestinnässä kannattaa huomioida myös valtakunnallisia ja kansainvälisiä teemapäiviä, esimerkiksi:

  • 14.2. Ystävänpäivä
  • 28.2. Suomalaisen kulttuurin päivä
  • 8.3. Naistenpäivä
  • 9.5. Eurooppa-päivä
  • 5.6. Maailman ympäristöpäivä
  • 4.9. Suomalaisen ruoan päivä
  • 5.9. Yrittäjien päivä
  • 1.10. Kansalaisvaikuttamisen päivä
  • 4.10. Kansainvälinen eläinten päivä
  • 15.10. Maaseudun naisten päivä
  • 19.11. Miestenpäivä
  • 20.11. Lapsen oikeuksien päivä
  • 5.12. Vapaaehtoistyön päivä

Tärkeintä on kuitenkin viestinnän säännöllisyys – ja se, että kaikki ovat perillä siitä, mistä milloinkin viestitään.

7. Viestinnän nykytila ja resurssit?

Mitatakseen muutosta, pitää olla ensin selvillä nykytilanteesta. Kuinka paljon tilaajia on uutiskirjeellä, paljonko verkkosivuilla on kävijöitä tai Facebookissa seuraajia? Mikä on nykyisessä viesitinnässä hyvää ja säilytettävää? Mitä taas halutaan kehittää?

Lisäksi kannattaa kartoittaa viestinnän resurssit. Kuinka paljon rahaa ja aikaa viestintään voidaan käyttää ja millaista osaamista löytyy? Jos hädin tuskin ehditte ylläpitää verkkosivuja, ei kannata suunnitella omaa podcastia ilman lisäresursseja. Tai jos joukossanne on hyviä, mutta ujoja kirjoittajia, niin kannattaa panostaa tekstiin eikä videoon. 

8. Konkreettiset tavoitteet vuodelle 2022?

Viestintäsuunnitelmaan kannattaa kirjata myös konkreettisia, numeraalisia tavoitteita, esim. 1 000 seuraajaa Facebookissa, 10 uutiskirjettä vuodessa tai tiedote jokaisesta hallituksen kokouksesta. Jos tavoitteet ovat realistiset, saat onnitella itseäsi vuoden lopussa!

9. Miten mitataan?

Viestinnän onnistumista kannattaa mitata ja seurata säännöllisesti. Hyviä työkaluja siihen ovat esimerkiksi Google Analytics ja some-kanavien omat seurantatyökalut, jotka saa usein käyttöön, kun päivittää tilinsä yritystiliksi. Saavutettavuuta voi mitata siihen tarkoitetulla testityökalulla.

10. Tulosten analysointi ja uusi suunnitelma

Kun ajanjakso, jolle viestintäsuunnitelma on tehty, tulee päätökseen, on aika analysoida, tehdä tarvittavia korjausliikkeitä ja määritellä uusia tavoitteita. Analysointiin ja suunnitteluun kannattaa varata aikaa, sillä hyvällä suunnitelmalla säästää yleensä vuoden mittaan kaikki siihen käytetyt tunnit. Analysointi ja suunnittelu kannattaa kuitenkin suhteuttaa resursseihin. Jos aikaa viestinnälle on vain vähän, ei kannata käyttää sitä kaikkea suunnitteluun. 

 

Haluatko perehtyä lisää?

Haloo maaseudun Koulutukset-sivulta löytyy tallenteita vanhoista koulutuksista – esimerkiksi podcastien tekemisestä ja etätyötaidoista.

 

  • Inspiraatiota oman viestintäsuunnitelman tekemiseen voi hakea lukemalla Haloo maaseudun suunnitelman:
PP-esityksen kansi, jossa lukee "Viestintäsuunnitelma tammi–heinäkuu 2022".
Klikkaa kuvaa, niin esitys aukeaa!

 

 

Joulumuistokilpailun voittaja Jarmo Järvenpää lahjoitti palkintorahan Liedon MLL:lle

Hiekkalinna ja kuvan päällä punainen teksti: Feliz Navidad!

 

Haloo maaseudun joulumuistokilpailun voittaja on ratkennut. Yleisöäänestyksessä parhaaksi joulumuistoksi valittiin lietolaisen Jarmo Järvenpään lähettämä muisto, joka liittyy sellaiseen jouluun, jonka aikana hän asui Espanjan Aurinkorannikolla.

– Olin asunut Espanjassa noin 8 kuukautta, kun postilaatikkooni alkoi ilmestyä postia henkilölle Feliz Navidad ja pian myös lauluja tästä mystisestä henkilöstä alkoi kuulumaan joka puolella. Ihmettelin pitkään, kuka on tämä Feliz ja miksi hänen postia tulee jatkuvasti. Useampi viikko meni ennen kuin ymmärsin, että Feliz Navidad ei ole henkilö, vaan hyvän joulun toivotus, hän kirjoittaa. 

Jossain vaiheessa Järvenpää kertoo pähkäilleensä, että Feliz Navidad on paikallinen muusikko, joka on niin suosittu, että muutkin ovat alkaneet tehdä lauluja hänestä. Joulun lähestyessä hän kuitenkin alkoi epäillä teoriaansa, sillä eihän yksi mies voi olla ihan joka paikassa samaan aikaan – jos ei ole joulupukki.

Järvenpää asui Espanjassa joulut 2013 ja 2014 ja hänen omat joulun pyhänsä kuluivat työnteon merkeissä. Yleisesti Espanjassa joulun aika näkyy ja kuuluu kaduilla, jotka täyttyvät joulumarkkinoista, -valoista ja -koristeista. Pyhien ajaksi rauhoitutaan joulun viettoon perhepiiriin kuten Suomessakin, ja joissain kodeissa koristellaan nykyään jopa joulukuusi. Espanjalaisille joulun odotetuin päivä on kuitenkin vasta loppiainen, jolloin tarinan mukaan Itämaan tietäjät saapuvat mereltä tuomaan lahjoja lapsille. Siksi Espanjassa rannat ovat joulun ajan täynnä hiekkaveistoksia, jotka toivottavat tervetulleeksi kauan odotetut vieraat.

Joulumuistokilpailun voittaja palkittiin Varsinais-Suomen Kylien uudella julkaisulla Kylän historia eläväksi. Lisäksi hän pääsi päättämään, mille Varsinais-Suomen maaseudulla toimivalle yleishyödylliselle yhdistykselle Haloo maaseutu lähettää 100 euroa joulurahaa. 

Lahjoituskohteeksi valikoitui Mannerheimin Lastensuojeluliiton Liedon paikallisyhdistys. Liedon MLL on mukana lietolaisten lasten, nuorten ja perheiden arjessa järjestämällä muun muassa perhekahviloita, puistotreffejä, perheliikuntaa ja monenlaisia tapahtumia. Lisäksi yhdistys lahjoittaa koululaisille hymypatsaita ja stipendejä sekä kouluttaa lukumummeja ja -vaareja. Yhdistyksen toiminta on kaikille avointa. 

Kaikki kilpailutekstit pääset lukemaan täältä!

Diagrammi vasemmalla ja selitteet oikealla.
Kilpailutekstien saama prosenttiosuus yleisöäänistä. Eniten ääniä sai Felix Navidad. Toiseksi tuli Pinkie Pie ja kolmannen sijan jakavat Joulurauhanturvaaja ja Puhelu joulupukille.

Särkisalon Meripirttiä remontoidaan uuteen uskoon talkoovoimin

 

Kauniilla merenrantatontilla Särkisalossa sijaitseva Meripirtti on kerännyt yhteen 45 talkoolaista. Ennätysvauhtia edenneessä Leader-hankkeessa rakennuksesta tulee energiatehokkaampi, esteettömämpi ja aika lailla viihtyisämpi. 

Meripirtin kerho remontoi parhaillaan Särkisalossa sijaitsevaa historiallista Meripirttiä uuteen uskoon Leader Ykkösakselin rahoittamalla hankkeella. Alun perin korjausurakan arvioitiin kestävän kaksi ja puoli vuotta, mutta nyt näyttää siltä, että valmista tulee jo vajaassa vuodessa, kesään 2022 mennessä. 

Kaikki on sujunut paremmin kuin hyvin ja siihen on Meripirtin kerhon puheenjohtaja Jarmo Vähäsillan mukaan kaksi syytä: talkooryhmien perustaminen ja aktiivinen tiedotus. 

– Hankkeeseen laskettiin talkootunteja yhteensä 4 300. Ja talkoolaisia on yhteensä 45. Perustimme viisi talkooryhmää, joista jokaisella on oma vetäjä. Jokainen ryhmä käy talkoissa kerran viikossa, jolloin työ ei tunnu liian raskaalta. Usein tällaisia talkoita tekee pieni ydinryhmä, joka väsyy nopeasti. Ja esimerkiksi villoittaminen ei ollut mitään miellyttävää hommaa, joten oli mukavaa, että työ jakautui useammalle porukalle, hän kertoo. 

Lisäksi tiedottamisella on ollut innostava vaikutus. Kun talkoissa on otettu kuvia ja remontin etenemisestä on tiedotettu joka viikko, monet ovat innostuneet mukaan. Meripirtin kerho on saanut projektin ansiosta jopa uusia jäseniä.

– Aloitimme talkoot 18. elokuuta ja nyt olemme jo näin pitkällä! On ollut ilo huomata, että maaseudulla ei näköjään talkoointo ole hiipunut mihinkään! 

Mies seisoo sirkkelin vieressä rakennustyömaalla.
Puheenjohtaja Jarmo Vähäsilta on itsekin yllättynyt siitä, miten nopeasti remontti on edennyt. Talkoot alkoivat elokuussa ja valmista tulee näillä näkymin jo ennen toukotöitä ja kesälomia.

Uusi ilme vanhaa kunnioittaen

Remontti alkoi sillä, että käytännössä kaikki purettiin pois. Rakennuksen vanhin osa on rakennettu jo 30-luvulla ja viimeisin remontti tehtiin 80-luvulla, joten nyt uusitaan kaikki. 

– Katto- ja seinäpaneelit olivat alun perin puun värisiä, mutta täällä on aikanaan poltettu sisällä, joten katto oli ihan mustaksi pikittynyt ja seinätkin tummuneita. Myös ikkunanpielet olivat tummia ja osa jo erittäin huonossa kunnossa, joten tämä oli viimeinen hetki entisöidä ne, puheenjohtaja toteaa. 

Ikkunoiden entisöintiin kului talkootunteja paljon enemmän kuin arvioitiin, mutta lopputulos on kaunis! Vanhoja perinteisiä ikkunoita reunustaa nyt puhtaan valkoisiksi maalatut puitteet. Myös katto- ja seinäpaneelit maalattiin vaaleiksi.

– Halusimme remontin yhteydessä samanlaiset kattopaneelit joka huoneeseen, mutta näitä salissa olevia paneeleita ei enää tehdä missään, joten höyläytimme itse muihin tiloihin samanlaiset, kertoo Vähäsilta. 

Kaksi miestä entisöi ikkunoita.
Vanhat ikkunanpuitteet onnistuttiin entisöimään uudenveroisiksi. Kuva: Meripirtin kerho.

Energiatehokkuutta ja esteettömyyttä

Remontin yhteydessä huomattiin, että keittiön lattian alla ei juuri eristeitä ollut.

– Keittiö on rakennettu talon laajennuksen yhteydessä sodan jälkeen, kun kaikista materiaaleista oli pulaa. Ei siis ihme, että siellä oli aina kylmä. Nyt keittiöön ja eteiseen on valettu uusi lattia, jossa on lattialämmitys. 

Kun huoneet eristettiin kunnolla, myös talon energiatehokkuus parani. Ja remontin yhteydessä talosta tehdään myös esteetön. Pääovelle tulee liuskat pyörätuoleja varten ja toinen vessoista remontoidaan inva-wc:ksi. 

Hankkeen kokonaisbudjetti on 130 500 euroa. 

Talkoolaiset purkavat lattiaa.
Meripirtin kerhon jäsenistöstä löytyy niin sähkömiehiä kuin kirvesmiehiäkin, mikä on helpottanut urakkaa paljon. Kuvassa talkoillaan keittiön parissa. Kuva: Meripirtin kerho.

Juhlapaikka meren rannalla

Meripirtin kerhotalo sijaitsee merenrantatontilla. Samalla tontilla on myös Särkisalon kotiseutumuseo, esiintymislava ja varastorakennus sekä Meripirtin kerhon ylläpitämä yleinen uimaranta, urheilukenttä ja lentopallokenttä. 

Kerhotalon edustalla rantaa vartioi tiheä ruovikko, josta halutaan eroon heti kun sisätilat on ensin saatu kuntoon. Tarkoitus on raivata rantaa niin, että vesi tulee kunnolla näkyviin. Tulevaisuudessa toivotaan, että jos hääpari vihitään Särkisalon kirkossa, niin Meripirttiin voisi tulla juhlimaan näyttävästi venekuljetuksella.

Jo tässä vaiheessa remonttia voi helposti kuvitella, kuinka kauniin miljöön vaaleaksi maalattu sali ja sen ikkunoista avautuva merimaisema tarjoaa tulevaisuudessa juhlille jos toisillekin. Sali on mitoitettu 80 hengelle ja remontoidussa keittiössä on helppo huolehtia kestityksestä. Kesäjuhlia on helppo myös laajentaa pihan puolelle, sillä osana remonttia taloon saadaan terassi.

– Toiveissa tietysti on, että tälle tilalle tulee remontin myötä taas enemmän kysyntää. Viime vuosina talo on ollut niin huonossa kunnossa, että halukkaita vuokraajia ei enää juuri ollut, Vähäsilta toteaa. 

Ilmakuva Meripirtistä meren rannalla.
Meripirtin kerhotalon vanhin osa on sotien aikaan toiminut lottien keskuksena. Sen jälkeen sitä on vuokrattu asunnoksi. Historiallinen paikka meren rannalla nousee pian uuteen kukoistukseen.

Miesten kerholla riittää kiirettä

Meripirtin kerho on miesten kerho, joka perustettiin vuonna 1949 – nurinkurisesti naisen aloitteesta.

– Sodan jälkeen eräs paikallinen nainen sanoi, että nyt miehille pitää keksiä joku kerho, jotta niillä olisi muutakin tekemistä kuin ryyppääminen, hymyilee Vähäsilta. 

Nykyaikana vastaavat miesten kerhot alkavat olla jo harvinaisia, mutta Meripirtin kerho on pitänyt paikkansa kyläyhteisössä. Se järjestää joka vuosi Särkisalopäivän, juhannussalon noston, muinaistulien yön, silakkamarkkinat ja koko perheen joulutapahtuman. Ne ovat tapahtumia, jotka keräävät yhteen kaikki kyläläiset. 

Meripirtin lisäksi kerhon omistuksessa on Tallbacka, jossa osa kylätapahtumista järjestetään. Tapahtumien järjestämisen lisäksi Meripirtin kerhon toimintaan kuuluu esimerkiksi Särkisalon murteen vaaliminen ja kotiseututarinoiden kerääminen. 

 

Janica Vilen

Joulupukki pääsee perille vaikka Auran keskustaan rakennetun Sisupuiston kautta

Tumma kuva, jossa joulupukki nousee laiturilta ja vasemmassa alakulmassa teksti: Jos ei jouluna ole lunta...

 

Maanantaina 20. joulukuuta Maaseutuverkoston Hyvän Leader-mielen joulukalenterista paljastui Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden joulukortti, jossa Jokivarsikumppaneiden väki toivottaa kaikille hyvää joulua seuraavin saatesanoin:

Maaseutua kehitetään, jotta me kaikki voisimme paremmin – nyt ja tulevaisuudessa. Tulevaisuuteen varautuminen onkin yksi Leader-toiminnan kulmakivistä. Kuvassa näkyy Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden rahoittaman Leader-hankkeen tulos: Sisupuisto. Auran keskustaan rakennettu laituri takaa sen, että joulupukki pääsee tuomaan maaseudun lapsille lahjoja riippumatta siitä, ovatko tulevaisuuden joulut lumisia vai eivät. Vanhan pukin on mukava nousta savista Aurajoen rinnettä ylös Sisupuiston katsomon keskellä kulkevia kuntoportaita pitkin. Joulupukin lisäksi kuntoportaat, ulkonäyttämö ja laituri on tarkoitettu kaikkien alueen asukkaiden ja alueella vierailevien käyttöön.
***

Sisupuisto-hankkeen toteutti Lions Club Aura / Sisu. Puisto valmistui heinäkuussa 2021 ja on nyt päivittäin muun muassa kuntoilijoiden käytössä.

– Monia nuoria perheitä on tavattu eväsretkellä. Laiturilla on ollut onkijoita, uimareita ja muita vesillä liikkujia. SUP-lautoja saa vuokrata läheisestä Auraamon kesäkaupasta, kertoo Lions Clubin hankevastaava Hannele Tanner-Penttilä.

Uusi puisto toimii myös tapahtumapaikkana. Sisupuiston lavalla on  muun muassa stand up -komiikkaa, lavarunoutta, ohjattuja liikuntahetkiä ja päiväkodin joulujuhla. Torstaina 30.12. on luvassa seurakunnan järjestämä kynttilähartaus.

– Lava on yhdistysten, yritysten, yksityisten ja esiintyjien varattavissa Auran kunnan kautta maksutta, jos tapahtuma on maksuton. Tapahtuman järjestäjä saa silloin käyttöönsä myös alueen kioskin, jonne järjestää itse myytävät tuotteet. Jos tapahtuma on maksullinen, silloin kunta perii 50 euron maksun. Portaiden kayttö ja kuntoilu ovat luonnollisesti aina maksutonta, Tanner-Penttilä tiedottaa.

Lions Clubin mukaan Sisupuiston alkusysäyksenä oli alun perin löytää keinoja diabeteksen torjuntaan.

– Klubissa oli jo usein mietitty erilaisia liikunnallisia aktiviteetteja lisättynä aiheeseen liittyvillä luennoilla, mutta toteutukset olivat jääneet vain muutamiin satunnaisesti järjestettyihin diabeteskävelyihin. Hyvin nopeasti päädyttiin tutkimaan mahdollisuutta rakentaa kuntoportaat Auran keskustaajamaan, jotta asukkailla olisi mahdollisuus ohi kulkiessaankin poiketa tekemään porraslenkki eikä matkaan tarvitsisi erikseen valmistautua ja lähteä autolla naapurikuntaan portaat löytääkseen. Erityisen tärkeää ikääntyville on pitää huolta jalkalihasten kunnosta, jotta voivat elää mahdollisimman pitkään omassa kodissaan itsenäistä elämää, siksikin portaiden tuli olla lähellä, Tanner-Penttilä taustoittaa.

Kun työryhmä kävi Auran keskustassa tutustumassa pankkirakennuksen ja kerrostalojen väliin rakentamattomaksi jääneeseen rinteeseen, he huomasivat, että paikka olisi otollinen vaikka laululavalle.

– Ja niin hanke laajeni kuntoportaiden lisäksi esiintymislavaksi ja rinteen penkkikatsomoksi. Tontti oli pankin, mutta pankki myi pääosan alueesta kunnalle ja LC Aura/Sisu on nyt kunnan vuokralaisena ja pieneltä osin myös pankin vuokralaisena. Alue on näin klubin hallinnassa 10 vuoden ajan, minkä jälkeen se siirtyy kokonaan kunnalle.

Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit myönsi Lions Clubin hankkeelle maaseuturahaston tuen. Lisäksi hanketta rahoitti Arne Ritari-säätiö.

Kuvakollaasi Sisupuiston tapahtumista.
Kuvakooste Sisupuiston tapahtumista: Lions Club Aura / Sisu.

 

Maaseutuverkoston joulukalenteriin pääset klikkaamalla tästä!

Juttu Sisupuisto-hankkeen alkuvaiheesta ilmestyi Haloo maaseudussa 13.8.2020:

Lions Club Aura/Sisu kutsuu Aurajoen rannalle talkoisiin

Lukijoiden joulutarinat julkaistu! Äänestä suosikkiasi!

 

Haloo maaseutu pyysi lukijoitaan lähettämään omia joulumuistojaan muiden lukijoiden iloksi ja joulumielen herättämiseksi. Muistoja saatiin yhteensä yhdeksän, joten julkaisemme ne kaikki, mutta nimettöminä. Nyt on aika äänestää omaa suosikkia!

Eniten ääniä keränneen joulumuiston kirjoittaja pääsee päättämään, mille Varsinais-Suomen maaseudulla toimivalle yleishyödylliselle yhdistykselle Haloo maaseutu lähettää 100 euroa joulurahaa. Lisäksi kirjoittaja palkitaan Varsinais-Suomen Kylien uudella Kylän historia eläväksi -kirjalla. Klikkaa äänestämään tästä! Äänestysaika päättyy maanantaina 20.12. klo 12. 

JOULUMUISTOT:

1. Kaksin verroin jouluiloa

Yhtenä jouluna olimme päättäneet vaihtaa lahjoja, mutta pukkia ei erikseen kutsuttu, koska paikalla oli vain aikuisia. Ruokailun jälkeen osa porukasta alkoi siivota keittiötä, osa kellahti sohvalle ruokalevolle, joku laittoi joulumusiikkia soimaan, yksi joukosta lähti omien sanojensa mukaan tupakalle ja toinen yläkertaan päiväunille. Kun keittiö oli siivottu, yläkerrasta kuului mekastusta ja pian portaita pitkin asteli piipusta sisään tullut joulupukki. Kun hän pääsi olohuoneeseen, ovelta kuului koputus. Ja ennen kuin kukaan ehti mennä vastaan, ovi jo aukesi ja eteiseen asteli toinen joulupukki. Ja näin saivat jouluun jo vähän väsyneet aikuiset jouluiloa kaksin verroin.

2. Joulurauhanturvaaja

Nyt alkavat olla taas ne ajat, kun paatunut ja kaiken kokenut maaseudun kehittäjäkin alkaa herkistyä. Joulu lähestyy ja ehtymätön tarmo siirretään kyliltä kotioloihin. Turku julistaa joulurauhan ja Vanhalla suurtorilla käynnin jälkeen kumisaappaat ripustetaan kuivumaan takan ääreen. Lumitöihin ei Varsinaisessa Suomessa kauheasti joulun tienoilla uppoa aikaa, joten minäkin miesoletettuna olen panostanut perheen juhlaruokahuoltoon. Keittiöhommiin antaisin kuitenkin kokemuksen syvällä rintaäänellä pari vinkkiä joulurauhan turvaamiseksi.

Ensimmäinen vinkki kuuluu: olkaa tarkkoja mittayksiköiden kanssa. 

Innostuin taannoin tekemään itse lempijouluruokaani, imellettyä perunalaatikkoa siis. Luin silmä kovana ohjeita ja lisäsin muun muassa 5 dl siirappia, kuten ohjeessa aivan selkeästi luki. Jo tekovaiheessa perheen tarkkasilmäinen emäntä huomautti laatikon yllättävän tummasta väristä. Maistamisvaiheessa havahduin minäkin. Laatikon ensivaikutelma kielenkärjessä oli melko outo ja lusikallisen päästyä suun perukoille olin valmis epäilemään potentiaalista polonium-myrkytystä. Ja niinhän se oli, että siirapinlisäyksen oikea mittayksikkö olisi ollut tl eli teelusikka eikä suinkaan dl. Alusta asti vaan koko projekti uusiksi eli perunoita kuorimaan mars! 

Enpä olekaan sen erän perästä perinneruokia ryhtynyt itse vääntämään, joulumyyjäisistä laatikot hakemalla jää laatuaikaa perheellekin. Ja parempi mieli. Asiaan mitenkään liittymättä, olen myös hankkinut lukulasit. 

Joulukeittiössä sählääminen taitaa kyllä kulkea suvussa, tokikaan en seuraavan spektaakkelin päätähteä henno paljastaa tädikseni. Vinkki numero kaksi liittyy hänen kauttaan joululeipomuksiin: katsokaa ainakin kaksi kertaa, mitä kaikkea uuniin tulee laitettua. 

Kuten tiedetään, joulutortuilla on ikävä tapa avautua uunissa ja siksi ne niputetaan cocktail-tikuilla tai vastaavilla yhteen. Anonyymi sukumme naishenkilö valitsi nimenomaan vaihtoehdon ”tai vastaavilla”. Kun muita tikkuja ei ollut saatavilla, hän laittoi pellille ladotut tortut tulitikuilla kauniiksi tähdiksi. Näin hän oli toiminut ennenkin vastaavassa tilanteessa. Tosin hän oli aiemmin aina muistanut pätkäistä tikuista ruutipään pois ennen uuniin laittamista. Nyt näin ei käynyt. Siinä perheessä vietettiinkin sitten jouluaaton ohella samanaikaisesti myös uutta vuotta; sen verran reipas pauke uunista kuului.

Jos näistä kahdesta vinkistä nyt jotain yhteenvetoa pitäisi tehdä, niin se voisi olla: suosikaa joulun perinteitä myös keittiössä, mutta antakaa jonkun muun tehdä se.

3. Feliz Navidad!

Olin asunut Espanjassa noin 8 kuukautta, kun postilaatikkooni alkoi ilmestyä postia henkilölle Feliz Navidad ja pian myös lauluja tästä mystisestä henkilöstä alkoi kuulumaan joka puolella. Ihmettelin pitkään, kuka on tämä Feliz ja miksi hänen postia tulee jatkuvasti. Useampi viikko meni ennen kuin ymmärsin, että Feliz Navidad ei ole henkilö, vaan hyvän joulun toivotus.

4. Pinkie Pie

Minä ja poikani olimme kävelemässä kauppakeskuksesta kotiin joulukantamuksien kanssa. Edellämme käveli kaltaiseni nuorehko äiti tyttärensä kanssa. Tyttö oli alle esikouluikäinen, ja hänellä oli Pinkie Pie-ilmapallo, joka herätti huomioni: vappupallon näkeminen talvipakkasilla ei ole kovin tavanomaista.

Minä ja poikani poikkesimme lähipuiston toiseen päähän päästyämme eri suuntaan kuin äiti ja tyttö. Ylitimme kävelytien. Tuolloin alkoi toiselta puolen tietä kuulua pikkutytön jäätävää itkua. Käännyimme ja näimme vaaleanpunaisen poni-ilmapallon leijailevan ylös taivaalle: se oli päässyt irti nauhasta. Kiljaisin “ei”, koska tytön tunnetila tarttui minuun, ja toivoin, ettei tilanne päättyisi niin surkeasti kuin se näytti olevan päättymässä. Samalla hetkellä pallo lähtikin oudosti laskeutumaan! Kohta se leijaili kauempana tarttumiskorkeudella.

Mietin, miten voisin hakea pallon? Minulla oli raskaat joulukantamukset enkä voinut jättää poikaani vahtimatta autotien viereen. Tällä hetkellä pallon suuntaan ajanut henkilöauto hidasti vauhtia ja ajoi jalkakäytävän sivuun. Autosta hyppäsi ulos keski-ikäinen mieshenkilö, joka meni ottamaan pallon kiinni. Tyttö ja hänen äitinsä juoksivat miehen luokse, joka ojensi pallon tytölle. Niin tytölle ja tämän äidille, pelastustyön suorittaneelle miehelle kuin minulle ja pojalleni tuli varmasti yhtä hyvä mieli siitä, että Pinkie Pie palautui turvallisesti tytön kätösiin! Olisi ollut lapselle surkea alustus jouluun, jos hänen henkilökohtainen, talvipimeyteen väriä tuonut, ilopillerinsä olisi kadonnut sen sileän tien.

Poikani kanssa juttelimme loppumatkan tilanteesta, ja kotieteiseen päästyämme poika totesi, että olipa hyvä mies, kun auttoi tyttöä. Sanoin pojalle, että tuolle miehelle varmasti tapahtuu jotain kivaa ennen joulua, koska hyvät teot palkitaan aina jollakin tapaa, ei ehkä heti mutta jonkin mutkan kautta. Sanoin, että tästä syystä kannattaa aina olla toisille kiva, jos vain on mahdollista: hyvyys ruokkii hyvyyttä.

5. Joulukuusi pelasti hengen

Omassa lapsuudessani joulukuusi haettiin metsästä isän kanssa aina vasta aattoaamuna. Ollessani muistaakseni 6-vuotias, lähdimme etsimään metsän kauneinta kuusta aamulla muun perheen vielä nukkuessa. Läheinen joki oli jäätynyt, joten pääsimme helposti sen yli paremmille kuusiapajille. Kun kuusi oli valittu, alkoi paluumatka kotiin. Minä kävelin edellä ja isä raahasi kuusta perässä. Itse pääsin jäätyneen joen yli leikiten, mutta isän paino rikkoi jään. Onneksi pitkä kuusi jäi makaamaan jään päälle, joten kuusen vartta pitkin isä sai vedettyä itsensä pikkuhiljaa hivuttamalla takaisin jään päälle. Itse odotin isän toiveesta koko ajan joen törmällä ja toivoin parasta. Isän päästyä ylös, kiirehdimme kotiin juoksujalkaa, koska isä oli litimärkä ja kylmissään. Ehdotin, että hän jättäisi kuusen metsään, jotta pääsisimme nopeammin kotiin, mutta hän tokaisi, että tätä kuusta hän ei jätä mistään hinnasta, sillä se pelasti hänen henkensä. Niin kuusi pääsi kunniapaikalle tupaamme ja sinä vuonna se koristeltiin erityisellä huolellisuudella. 

6. Kuka uskoo joulupukkiin?

Joulun aikana lapset punnitsevat uskoaan joulupukkiin ja sen suhdetta puolestaan lahjoihin. Varsinkin ensimmäisellä ja toisella luokalla tuota taikuutta horjutetaan koulukaverien, isompien sisarusten ja samoissa harrastuksissa käyvien kautta. Eräänä jouluna serkkuni, tuolloin ykkösluokkalainen, jaksoi koko päivän ja illan selitellä muille, kuinka suvun joulupukkina on hänen serkkunsa – minä.

Tätä teoriaa tuki vahvasti minun katoamiseni puolen päivän jälkeen jouluruokapöydästä ”jalkapalloharjoituksiin”. Epäilys sai vain lisää vettä myllyyn.

Isäni toimi kuljettajana viedessäni joulun sanomaa useisiin koteihin pukeutuneena punaiseen nuttuun. Olisikohan ollut toiseksi tai kolmanneksi viimeinen keikka, kun aloin voida pahoin. Teimme nopean vaihdon, jossa isäni puki pukin tamineet, ja minä hyppäsin kuskin paikalle. Kun sitten ajomatka päättyi lopulta sukujouluumme loikin taloon sisälle. Hetkeä myöhemmin paikalle ilmestyi joulupukki. Serkkuni katsoi pitkään minua ja joulupukkia samassa huoneessa, kiipesi pukin syliin, ja säilytti uskonsa vielä yhden joulun. Hymyillen ja onnellisena.

7. Jouluhenkeä mummonmökissä

Lapsuuden jouluista on parhaiten jäänyt mieleen se, kuinka ihanaa oli, kun oli paljon ihmisiä viettämässä joulua yhdessä. Vietin lapsuuden jouluaatot perheeni kanssa aina mummoni luona, jonne kerääntyi myös äitini sisaruksia lapsineen. Meitä oli pienessä mummonmökissä jouluaattoa viettämässä usein viitisentoista ihmistä, joista lapsia oli puolenkymmentä. Jouluateriat piti syödä kahdessa vuorossa, koska ruokapöytä oli sen verran pieni, että sen ääreen mahtui enintään kahdeksan ihmistä. Ruokailun jälkeen oli vuorossa aaton kohokohta eli joulupukki. Muistelen lämmöllä tätä lapsuuden jouluaattojeni iloista hulinaa elämäni loppuun asti!

8. Suuri kuusihuijaus

Meidän kodissa oli koko lapsuuteni ajan aina kaikkein kaunein joulukuusi. Tuuhea, tasainen ja täynnä käpyjä. Vasta isäni kuoltua sain selville suuren huijauksen, kun äitini kutsui minut avuksi tekemään jouluvalmisteluja. 

Sen sijaan, että kuusi oltaisiin kannettu sisälle, kuusen jalka tuotiinkin ulos. Autokatoksessa odotti kaksi kuusta, joista toinen nostettiin jalkaan ja toisesta alettiin sahata oksia. Sen jälkeen joulukuuseksi valitun puun runkoon porattiin reikiä, joihin sitten työnnettiin siitä toisesta kuusesta sahattuja irto-oksia, jolloin lopputulos oli tuuhea, tasainen ja upea. Sen jälkeen kuusi kannettiin varovasti sisälle, missä olikin jo aikamoiset tuoksut. Äiti lämmitti uunissa käpyjä saadakseen ne kauniisti auki. Avautuneisiin käpyihin sidottiin ohuet huomaamattomat langat, joilla ne ripustettiin kuusen oksille roikkumaan. Vasta sen jälkeen alkoi varsinainen valaistus ja koristelu. Aikaa tuohon hulluuteen meni nelisen tuntia ja sitä ennen äitini oli kerännyt metsästä ämpärillisen käpyjä ja naapurin mies käynyt kaatamassa ne kaksi kuusta. 

Joulu taisi olla äidilleni joka vuosi jonkinlainen näyttämisen paikka. Nyt hänenkin kuolemastaan on jo vuosia. Aina kun näen joulukuusen, ajattelen häntä – ja toisaalta myös juroa isääni, joka suostui tuohon äidin keksimään hössötykseen mukisematta kaikki lapsuutemme joulut.

9. Puhelu joulupukille

Suvullamme oli suuri perinne viettää jouluaattoa lapsuuskodissani. Isäni teki joulupukin keikkoja tädin miehen kuskatessa häntä pitkin kyliä. Luonnollisesti yksi noista keikoista pysähtyi meidänkin kotiovellemme, jossa kuudentoista serkuksen rytmiryhmä vanhempineen ja isovanhempieni kanssa pukkia odotteli. Eräänä jouluna pukin vieraillessa meillä, taisin olla silloin viidentoista, kotipuhelimemme soi. Tuohon aikaan ei ollut vielä kännyköitä tai lankapuhelimien numeronnäyttöjä. Katselin siinä pieniä serkkujani joulupukiksi pukeutuneen isäni sylissä vastatessani puhelimeen perheemme sukunimellä. Kyllä, se oli silloin ihan normaalia.

”Onko isäsi kotona?”

”Onhan se”, vastasin, ja pyysin isääni puhelimeen.

Silloin se välähti kesken lauseen. Isäni oli kyllä kotona. Serkkuni eivät sitä tosin tienneet. Nielaisin sanani, nostin luurin takaisin korvalleni, ja sanoin:

”Ei ole.”

Löin luurin korvaan, enkä vielä tänäkään päivänä tiedä kuka tuo soittaja oli. Tuskin hänellä kuitenkaan oli asiaa joulupukille.

Kotimaan matkailubuumista mahdollisuuksia maaseudun yhdistyksille ja yrityksille – ja ennen kaikkea niiden yhteistyölle!

Etualalla parisänky, jolle laskettu pyöräilykypärät ja matkatavarat, takana parvekkeella kaksi ihmistä.

 

Kotimaan maaseutu- ja pyörämatkailun suosio on kasvanut viime vuosina ja sitä kautta myös palveluiden kysyntä. Lisätarvetta olisi niin majoitukselle kuin monille muillekin palveluille. Maaseudun yhdistyksille, yrityksille ja vaikka osuuskunnille tilanne tarjoaa oivan mahdollisuuden lisäansioihin. Nousiaisten Valpperissa on jo tartuttu toimeen!

Maaseutumajoitukselle on lisätarvetta erityisesti suosituimpien pyöräreittien varrella ja kesätapahtumien yhteydessä. Monilla maaseudun yhdistyksillä on pienellä käytöllä olevia tiloja, joita voisi hyvin hyödyntää kesäaikaan majoitustiloina ketterästi esimerkiksi kansainvälisen Airbnb-sivuston kautta. Asia ei kuitenkaan ole aivan yksiselitteinen. 

– Majoituspalveluiden tarjoamisessa pitää pohtia monennäköisiä kysymyksiä, kuten palvelun ammattimaisuutta ja sitä, miten touhuun pystytään sitoutumaan. Joissain yhdistyksissä toki on niitä äärimmäisen sitoutuneita ihmisiä, jotka ovat valmiita tekemään valtavia määriä vapaaehtoistyötä, mutta jos puhutaan jo päivittäisestä siivoamisesta ja lakanoiden vaihtamisesta, niin toiminta alkaa olla vapaaehtoisille turhan rankkaa, korostaa Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta. 

– Tässä jos missä olisi hyvä paikka yhdistysten ja yritysten väliselle yhteistyölle, jossa molemmat voivat voittaa. Yhdistys voisi tarjota tilat ja yrittäjä hoitaisi palvelut, Linkoranta ideoi.

Monet yhdistykset tekevät jo yhteistyötä pitopalveluyrittäjien kanssa vuokratessaan tiloja yksityisjuhliin. Sama systeemi voisi hyvin toimia myös majoituspuolella. 

Majoituksen lisäksi tarjolla voisi olla vaikka polkupyörähuoltoa, opastusta paikallisten nähtävyyksien pariin tai löylyt kyläsaunalla. 

Myös tarinat majoituspaikkojen historiasta kiinnostavat matkailijoita. 

– Esimerkiksi Nousiaisten vanha rautatieasema houkuttelee järjestämään häitä ja muita juhlia, koska sillä paikalla on niin mielenkiintoinen historia. Myös majoituspaikat voisivat erottua edukseen elävöittämällä niiden historiaa, Linkoranta uskoo.

Miljoonia mahdollisuuksia

Akselikuntien pyörämatkailuhanketta vetävä Jouko Parviainen on kyläasiamiehen kanssa samoilla linjoilla. 

– Tässä on suuri mahdollisuus! Ja jos tällaisia palveluita olisi 30–50 kilometrin välein pyörämatkailureittien varrella, niin niitä voisi ketjuttaa ja markkinoida yhdessä. Ja oheispalvelujen suhteen mahdollisuuksia on miljoonia. Vain mielikuvitus on rajana, hän toteaa.

Akselikuntien pyörämatkailuhankkeessa ovat mukana Nousiaisten, Maskun ja Mynämäen kunnat. Hanketta rahoittavat Leader-ryhmät Varsin Hyvä ja Ravakka.

Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten kunnat ovat mukana Akselikuntien pyörämatkailuhankkeessa. Kuvassa ollaan Louhisaaren kartanolla Maskun Askaisissa.

Valpperiin rakennetaan uutta majoitustilaa

Nousiaisten Valpperissa on tartuttu jo toimeen. Nousiaisten Alku kunnostaa parhaillaan urheilutalonsa vieressä olevaa saunaa ja rakentaa sen yhteyteen lisäosaa majoituspalveluita varten. 

– Piirustukset ovat nyt valmiit ja tarkoitus olisi saada projekti tämän talven aikana maaliin, jotta keväällä voidaan aloittaa majoitustoiminta. Saimme projektille lahjakirjan yhdistyksen pitkäaikaiselta latumestarilta ja varsinainen vuokraaminen hoidetaan vapaaehtoisvoimin, kertoo yhdistyksen aktiivi Reima Rantanen.

Valpperi valittiin Varsinais-Suomen vuoden 2021 kyläksi, mikä on lisännyt kylän kiinnostavuutta matkailijoiden keskuudessa entisestään. Urheilutalon ympäristössä on muun muassa maastopyöräreitti, frisbeegolfrata, hiihtoladut, patikointireittejä, kuntoportaat, laavu ja uimapaikka. 

Ilmakuva Valpperin urheilutalon ja koulun alueelta.
Valpperin urheilutalon (kuvassa oikealla) ympäristö on kokenut viime vuosina kunnon muodonmuutoksen, joka alkoi kyläkoulun (punainen rakennus kuvan taka-alalla) rakentamisesta vuonna 2015. Nyt alueella on suosittujen hiihtolatujen lisäksi muun muassa maastopyöreitti, kota, kuntoportaat, uimapaikka ja sauna.

Nuoret mukaan!

Monia matkailupalveluita pystyisivät tuottamaan myös maaseudun nuoret esimerkiksi 4H-yrittäjyyden kautta. Maaseudulla asuvien nuorten yritystoimintaa tuetaan myös NuorisoLeaderin kautta. 

– Yrittäjäpohjalta töitä voisi tehdä silloin kun niitä on ja samalla yhdistykset välttyisivät palkanmaksubyrokratialta, Linkoranta punnitsee. 

Oheispalveluita pystyy tarjoamaan lisäksi niille matkailijoille, jotka yöpyvät omissa teltoissaan. Kun Varsinais-Suomen maaseudun matkailukohteita ryhdytään markkinoimaan laajemmin, majoituskysymys on kuitenkin ratkaistava ensimmäisenä. Mahdollisuuksia majoitustoiminnalle voisi olla myös esimerkiksi kesällä tyhjillään olevissa kuntien omistamissa koulurakennuksissa. 

Kolme tilaisuutta vuonna 2022

Majoituksen tarjoamia mahdollisuuksia lisäansioihin esiteltiin tiistaina 16. marraskuuta webinaarissa, jonka järjestivät Akselikuntien pyörämatkailuhanke, Pelme-hanke, Leader Ravakka ja Varsinais-Suomen Kylät. Vastaavia tilaisuuksia on tulossa kolme lisää vuoden 2022 puolella. 

Tiistaina 18. tammikuuta järjestetään webinaari matkailua tukevien palveluiden mahdollisuuksista. 8. helmikuuta annetaan eväitä liiketoimintaan ja kannustetaan yhteistyöhön. Pyörämatkailijoiden palvelut ja verkostoituminen ovat teemana Mynämäellä Kilan Rälssitilalla 22. maaliskuuta.

Tilaisuudet on tarkoitettu sekä matkailualan yrityksille että yhdistyksille, jotka voivat tuottaa palveluita joko itse tai toisille alan yrityksille. Uudet toimijat, tuotteet ja palvelut voivat myös tukea alueella jo toimivia yrityksiä. Tavoitteena on myös monipuolistaa matkailupalveluita, jotka puolestaan lisäävät alueen houkuttelevuutta ulkomaisillekin matkailijoille.

Ilmoittautuminen tammikuun tilaisuuteen on auki osoitteessa: https://bit.ly/32Yl9Vp

Maaseudun elinvoima lepää vapaaehtoisten harteilla – Paavo Kallio innostui talkoista verenperintönä

Mies hymyilee sinisävyisessä liikuntasalissa Pöytyä-paita päällä.
Loukonkulman Lukon puheenjohtaja Paavo Kallio.

 

Pöytyän POP Areenan eteen tehtiin kolmisen vuotta sitten noin 7 000 tuntia talkoita. Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden tukeman Leader-hankkeen aikana Loukonkulman Lukon talkoolaisista tuli keskenään hyviä kavereita. Ja taas on seuraava projekti jo hahmottumassa. 

Perjantaina 3. joulukuuta vietetään kansainvälistä vapaaehtoisten päivää, jonka aikana huomioidaan ja kiitetään vapaaehtoisia heidän tekemästään tärkeästä työstä. Koko vuosi 2021 on eletty enemmän tai vähemmän poikkeuksellisia aikoja, mutta vapaaehtoisten into ei ole kadonnut mihinkään. Noin puolet suomalaisista on tehnyt vapaaehtoistyötä, vaikka korona onkin laittanut kapuloita rattaisiin. 

Leader-toiminta kannustaa omalta osaltaan vapaaehtoistyöhön maaseudulla, sillä suurimmassa osassa hankkeista omavastuuosuuden budjetista voi korvata joko osittain tai kokonaan talkootyöllä. 

Vuosien 2014–2020 aikana Varsinais-Suomen alueella on tehty erilaisten Leader-hankkeiden sisällä yhteensä yli 100 000 tuntia talkootyötä. Leader-ryhmät laskevat talkootyön arvon niin, että ihmisen tekemästä talkootyötunnista saa 15 euroa ja koneen tekemästä talkootyötunnista 30 euroa. Vuosina 2014–2020 vapaaehtoiset ahkeroivat Leader-projekteissa yhteensä 1,56 miljoonan euron edestä.

7 000 tuntia talkoita liikuntahallin eteen

Ilmakuva POP Areenasta.
Kun uusi liikuntahalli valmistui, talkootyö ei suinkaan loppunut. Nyt talkoolaiset huolehtivat paikan pyörittämisestä ja kehittävät sitä edelleen. Tänä vuonna valmistui esimerkiksi välinevarasto, jonka välineet ovat aina tilan vuokraajien vapaassa käytössä.

Pöytän Kumilaan valmistui uusi liikuntahalli vuonna 2018 Lukontalon yhteyteen. Loukonkulman Lukon parinkymmenen hengen talkoojoukko teki liikuntahallin parissa yhteensä noin 7 000 tuntia vapaaehtoistyötä. 

– Meillä oli tosi hyvä porukka. Vaikka homma oli tajuttoman iso, niin kaikki sujui hienosti, kun jokainen tiesi oman hommansa ja puhalsi koko ajan samaan hiileen, kertoo Loukonkulman Lukon puheenjohtaja Paavo Kallio. 

– Toisaalta tämä oli ihan uniikki juttu, sillä meidän porukasta löytyi niin monenlaista osaamista – oli putkimies, sähkömies, rakennusmies ja myyntimies. Harvoin on tarvinnut pyytää ketään ventovierasta auttamaan, hän lisää.

Kallion vastuulla oli ennen kaikkea paperityöt.

– Vapaaehtoistyöhön kuuluu paljon muutakin kuin ne klo 17 jälkeen pidettävät talkoot. Tällaisessakin hankkeessa oli paljon sellaisia lupa-asioita, joita piti selvittää viranomaisten ja eri yhteistyötahojen kanssa virka-aikaan. Jos ei olisi joustavaa työaikaa, niin tämmöinen homma olisi mahdoton, Kallio toteaa. 

Maaseudun talkoissa pitää huomioida myös maanviljelijöiden aikataulut. Isoja talkoita ei kannata järjestää silloin, kun kaikki aika menee pelloilla. 

Kiitä ja kysy!

Vasemmalla urheilugaalan palkinto, keskellä kunniakirjat ja oikealla pokaali.
Loukonkulman Lukon puheenjohtaja Paavo Kallio toteaa, että ilman talkootyötä esimerkiksi urheiluseuraa olisi mahdotonta pyörittää. Talkoolaisille, rahoittajille ja hankkeen muille tukijoille on tulossa kehystetyt kunniakirjat POP Areenan seinälle.

Paavo Kallio kertoo, että hänelle into vapaaehtoistyön tekemiseen on tullut verenperintönä. 

– Oma isäni on aina ollut kova touhuamaan tällä alueella ja olen tottunut siihen, että asioita tehdään talkoilla. Suurin syy osallistua talkoisiin on meillä kaikilla ollut kotiseuturakkaus. Kun talkoita tehdään, koko kulmakunnan elinvoimaisuus kasvaa, Kallio kommentoi. 

Kiittäminen motivoi usein talkoolaisia jatkamaan, mutta Kallion mukaan tässä projektissa tekijät eivät juuri kiitoksia kaivanneet. 

– Kaikki kylällä tietävät, kuinka paljon töitä hallin eteen on tehty ja se riittää. 

Saunailtojakin pidettiin hankkeen aikana vain yksi. Urheiluhallin talkoolaisille, rahoittajille ja muille tukijoille on kuitenkin tehty kehystetyt kunniakirjat, jotka ovat tulossa rakennuksen seinälle. Ja vuonna 2018 yhdistys sai Varsinais-Suomen urheilugaalassa hankkeestaan Jokeripalkinnon.

Vapaaehtoistyötä Suomessa 2021 -tutkimuksen mukaan noin puolet suomalaisista teki jonkinlaista vapaaehtoistyötä vuonna 2021. Ja 38 % vastaajista sanoi, että haluaisi osallistua vapaaehtoistoimintaan, jos vain pyydettäisiin. Myös Kallio on huomannut saman ilmiön. 

– Jos porukka on pieni ja tiivis, siihen voi olla vaikea tarjoutua mukaan. Ja toisaalta taas kaiken kiireen keskellä ei aina hoksata pyytää, vaikka avulle olisikin tarve. Mutta meidän toimintaan saa aina tulla! Jos kukaan ei pyydä, niin tee itse aloite, Kallio kannustaa. 

Mahdollisuuksien mukaan 

Liikuntasali.
POP Areenalla voi pelata muun muassa pesäpalloa, koripalloa, sulkapalloa ja salibandya. Halli on tehty pelaamista varten ja siksi pintamateriaalit on valittu niin, että ne kestävät.

Vapaaehtoistyötä on niin monenlaista, että jokaiselle löytyy varmasti sopiva tapa osallistua. Joku haluaa tehdä jonkun yksittäisen projektin, toinen taas vetää vaikka treenejä lapsille joka viikko. 

On luonnollista, että vapaaehtoistyölle jää vähemmän aikaa, kun kiire on kovimmillaan kotona tai työelämässä.

– Me teimme tämän urheilutalon projektin juuri oikeaan aikaan. Moni porukasta alkaa olla jo neljän- ja viidenkymmenen välillä, mikä tarkoittaa, että on aikaa ja mahdollisuus tehdä jotain hyvää muille. Aikaisemmin tuli ehkä mietittyä enemmän, miten itse tai miten omat lapset hyötyvät siitä työpanoksesta, Kallio toteaa.

Liikuntahallin parissa ei kukaan myöskään riitaantunut tai palanut loppuun, mikä on sekin jonkinlainen ihme näin suuressa hankkeessa. Ja vaikka ydinporukan puolisot joutuivat kantamaan hankkeen ajan päävastuun kotitöistä, ei yksikään parisuhde mennyt kiville. 

Kehitystyö jatkuu

Juhlasali.
Lukontalo toimii nyt hyvin varusteltuna juhla- ja kokoustilana.

Kun liikuntahalli tuli valmiiksi, kunnostettiin alun perin vuonna 1981 rakennettu Lukontalo, joka toimii nyt hyvin varusteltuna juhla- ja kokoustilana. 

– Sillä puolella alkoi väsymys jo vähän painaa, kun kaksi vuotta oltiin jo rakennettu liikuntahallia. Mutta sekin tuli valmiiksi ja on nyt kovassa käytössä. Lauantaina järjestämme siellä Supergaalan sen kunniaksi, että Pöytyän naiset nousivat Super-pesikseen, Kallio kertoo. 

Nousun kunniaksi Kumilan kentälle suunnitellaan parhaillaan katsomoremonttia, johon yhdistys on myös aikeissa hakea Leader-tukea. 

 

Teksti ja kuvat: Janica Vilen

 

Paavo Kallio Haloo maaseudun haastattelussa keväällä 2017, kun liikuntahallin elementtejä laitettiin paikoilleen: