Vieraskynä

Suomen Laiturikauppa investoi suomalaiseen laatuun ja osaamiseen

kirjoittaja

 

Suomen Laiturikauppa Oy myy ja valmistaa kelluvia laitureita ja laituritarvikkeita. Yritys sijaitsee Mietoisissa Kustavintien varrella, tie on monen potentiaalisen asiakkaan mökkitie.

Yritys valmistaa sekä betoni- että muoviponttonilaitureita. Kaikki yrityksen laiturit on suunniteltu ympärivuotiseen käyttöön. Tämän hetken kysytyin laituri on betonilaituri, joka on hyvä laituri yleiskäyttöön.

– Olemme tyytyväisiä myymälämme sijaintiin mökkitien varrella. Asumme perheeni kanssa Mietoisissa ja täten oli luonnollinen valinta perustaa yritys juuri Mietoisiin, kertoo Suomen Laiturikaupan yrittäjä Ville Valtanen. Valtasen mukaan Varsinais-Suomi on laiturien myynnin kannalta hyvä markkina-alue, sillä alueella on paljon rantaa ja mökkejä.

Tuotanto tehostui investointituen avulla

Yritys sijaitsee maaseudulla, joten sille on myönnetty investointitukea maaseuturahaston kautta. Tuki on haettu Leader-yhdistys Ravakasta. Tuen avulla yritys on muun muassa hankkinut tuotantotilat laitureiden valmistamiseen. Investointituen avustuksella yritys on tuonut laituriponttonien valmistuksen omiin käsiin.

– Kyllä tuo investointituki on auttanut meitä pääsemään monessa asiassa eteenpäin laitureiden tuotannossa. Voin suositella muillekin yrittäjille maaseuturahastoa, sillä meille se on ollut suuri apu, kertoo Valtanen.

Yrityksen tulevaisuus näyttää Valtasen mukaan lupaavalta.

– Hyvältä näyttää tällä hetkellä yrityksen tulevaisuus. Olen todella ylpeä siitä, että ollaan pystytty työllistämään paikallisia ihmisiä ja nyt kun vielä tämä nousukausi saadaan kunnolla käyntiin, niin ihan hyvältä näyttää laiturimyynnin kannalta, kommentoi Valtanen.

 

Teksti ja kuvat: Anssi Ketonen, haloomaaseutu.fi

Professori Hannu Katajamäki: Suomen maaseudun mahdollisuuksia ei osata nähdä

kirjoittaja

Aluetieteen emeritusprofessori Hannu Katajamäki on huolissaan siitä, että suomalaisen maaseudun potentiaalia ei enää nähdä. Katajamäen mukaan vallalla oleva suurkaupunkihinku on kapeuttanut kuvaa Suomen maaseudusta. Maaseudulla asuvia myös syrjitään yhä enemmän ja enemmän.

— Vallalla olevan käsityksen mukaan vain suuret keskittymät ovat mahdollisia kehityksen paikkoja. Suomen aluekehitystä tulisi kuitenkin ajatella sen kautta, kuinka laajoja mahdollisuuksia maaseutu tarjoaa. Maaseudulla olisi suurta potentiaalia esimerkiksi energiantuotannon, asumisen ja pienyrittäjyyden kehittämisessä.

Katajamäki on huomannut, että hajautetusta kilpailukyvystä ei käydä ollenkaan keskustelua. Hajautettu kilpailukyky tarkoittaa kehittämistä, jossa koko Suomen maantiede otettaisiin huomioon. Näin hyödynnettäisiin myös maaseudun monipuoliset mahdollisuudet.

— Kun tästä yrittää käydä keskustelua, niin todetaan vaan, että on toivoton projekti pitää kaikkia paikkoja asuttuna. Tästä ei ole kyse, sillä eihän Suomessa ole milloinkaan asutettu kaikkia paikkoja. Tämä on iso maa, jossa on aina ollut suhteellisen harva asutus. On kyse siitä, että maaseutu tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia, joita ei tällä hetkellä nähdä. Mahdollisuuksia ei haluta nähdä tai niitä ei osata nähdä.

Katajamäki puhuu maaseutupääomasta, jota ei tunneta. Maaseutupääoma pitää sisällään muun muassa elintarvikkeet, energian, matkailun, asumisen ja monenlaiset pienyrittäjyyden mahdollisuudet.

— Jos maaseutupääoma nähtäisiin monipuolisena ja se tunnettaisiin, niin maaseutu olisi tällä hetkellä ihan erilaisessa asemassa. Nythän maaseudusta ei juurikaan keskustella. Se on ikään kuin unohtunut ja sitä ei tunneta. Esimerkiksi politiikassa kukaan ei enää edusta laaja-alaista näkökulmaa. Esimerkiksi perinteisen maaseudun puolueen, eli Suomen Keskustan tuntuma maaseudusta alkaa olla aika hatara. Myös esimerkiksi Sipilän hallitusohjelmassa sana maaseutu mainitaan vain kerran. Se maininta ei liity maaseudun kehittämiseen. Sen sijaan digiloikka on varmasti joka sivulla mainittuna.

Katajamäki on huolissaan siitä, että maaseudulla asuvia saa Suomessa syrjiä vapaasti. Maaseudulla asuva syyllistetään maaseudulla asumisesta.

— Ketään ei saa syrjiä esimerkiksi seksuaalisen suuntautumisen, poliittisen kannan, eikä minkään muunkaan perustella, mutta asuinpaikan perusteella ihmisiä syrjitään yhä enemmän. Syrjintä kohdistuu ennen kaikkea maaseutualueille. Ihmisiä ikään kuin syyllistetään siellä asumisesta, että tulkaa pois sieltä.

— Kun oikeutetusti halutaan nähdä, että maaseudulla täytyy tietyt perusasiat turvata, niin se leimataan usein väkinäiseksi aluepolitiikaksi. Sen sijaan esimerkiksi pääkaupunkiseudun hankkeet, kuten pisararata ei ole aluepolitiikkaa, vaan sitä pidetään hyvin vastuullisena kansallisena toimintana. Oikeasti viisasta ja vastuullista politiikkaa on puhua pienten yksiköiden puolesta, kun kouluja tai yliopistoyksiköitä ollaan lakkauttamassa.

Maaseutututkimus on kuihtumassa

Katajamäen mukaan tarvittaisiin paljon laadukasta tutkimustyötä, jotta maaseutua voitaisiin jatkossa kehittää monipuoliseksi. Katajamäki toteaa harmitellen, että akateeminen maaseutututkimus on kuihtunut Suomessa.

— Tämän hetken akateeminen tutkimus on sellaista, että ylitse kaiken arvostetaan kansainvälisiä julkaisuja. Tutkimusasetelma on tällöin kansainvälisen tiedeyhteisön ehdoilla. Välttämättä ei synny sellaista tutkimusta, joka palvelisi suomalaista maaseutua. Akateemisilla tutkijoilla menee liikaakin aikaa tähän kansainväliseen julkaisutoimintaan. Tämä on vieraannuttamassa laajemminkin suomalaista yhteiskuntatiedettä suomalaisesta todellisudesta. Olen itse oppinut, että yhteiskuntakehitys ei ole määrällistä, vaan se on laadullista. Menneisyyden perusteella ei pidä ennustaa tulevaisuutta. Nyt on liikaa vallalla näkemys, jossa kehityksen oletetaan jatkuvan samanlaisena kuin se on nyt.

— Tutkijat ovat kovaa vauhtia vieraantumassa suomalaisesta yhteiskunnallisesta todellisuudesta. Tämä on vakava paikka, sillä ei kai englantilaiset maaseutututkijat tule tutkimaan suomalaista maaseutua. Suomalaiset sen sijaan joutuvat nyt virittämään kysymyksen asettelun anglosaksisen maailman mukaan. Näin tehty tutkimus ei ole kauhean kiinnostava suomalaisen maaseudun kannalta. Tästä en kuitenkaan moiti tutkijoita, vaan vallalla oleva julkaisemisen logiikka on syy tähän.

 

Kuuntele Katajämäen haastattelu podcastina tästä linkistä:

 

Vuolenkoski on talkootyön ja yhteisöllisyyden paratiisi

kirjoittaja

Kolumni

Lähdin mukaan opintomatkalle Vuolenkosken maaseutukylään. Vuolenkoski sijaitsee lähellä Vierumäen urheiluopistoa Iitin kylässä. Urheiluopistolle on noin kymmenen kilometrin matka kylältä.

Kylä on Lahden, Kouvolan ja Heinolan välissä. Vielä toistaiseksi Vuolenkoski kuuluu Kymenlaaksoon, mutta sijaintinsa vuoksi kylä siirtyy Päijät-Hämeeseen. Kyläläiset kertovat asioivansa useimmiten Lahdessa, jonne on noin 40 minuutin ajomatka. Helsinkiin ajaa vajaassa kahdessa tunnissa.

Opintomatkamme käynnistyy Salosta, josta on noin kolmen tunnin matka palkittuun Koskenniskan ja Vuolenkosken kyläyhteisöön. Kylässä on noin 470 asukasta ja kesäasukkaita noin 3000. Vuolenkoski on valittu valtakunnan vuoden 2014 kyläksi ja se on myös syy tutustumisretkellemme. Opintomatkan järjestäjinä ovat Perinnematkaillen vuoteen 2020 -hanke ja Ravakka ry.

Saavumme Vuolenkosken kylään ennen puoltapäivää ja aloitamme tutustumisen kylätalolta. Kylä tunnetaan erityisesti pilke silmäkulmassa tehdyistä kutsuvista kylteistään. Kylätalon pihamaalla on iso punainen kyltti, jossa todetaan ”Tervetuloa meiän kylälle”. Vieraat kätellään heti sisään tullessa. Juuri keitetyn kahvin tuoksu leijailee vastaan toivottaen vieraat tervetulleeksi. Juomme kahvit ja kuuntelemme kiinnostuneena kyläaktiivien sanomaa.

Heti alkuun täytyy todeta, että kyläyhdistyksen jäsenten positiivinen asenne tarttuu helposti. Jo puolen tunnin tarinoinnin jälkeen minun tekee mieli muuttaa Vuolenkoskelle. Tämä johtuu yhteisöllisyydestä ja me-hengestä, jota kyläaktiivit suorastaan hehkuvat.

Vuolenkoskella on onnistuttu pitämään omat peruspalvelut, joiden avulla kylän elinvoimaisuus on turvattu. Kylällä on muun muassa koulu, päiväkoti, kauppa, neuvola, kioski, kahvila ja kyläpiste, jossa toimii parturi-kampaamo. Kylä on yksi harvoista muuttovoittoisista kylistä Suomessa, eikä ihme.

Kylän elinvoimaisuudesta kertoo runsas tapahtumatarjonta. Useimmat tapahtumat järjestetään kylätalolla, joka on Vuolenkosken aktiivisen kylätoiminnan sydän. Jatkuvien harrastustapahtumien lisäksi kyläläiset järjestävät esimerkiksi veteraanitraktorien vetokisat, johon saapuu tuhansia katsojia. Kesäisin on myös noin parikymmentä kesätoria. Tapahtumia pyöritetään talkoovoimin. Tänä vuonna Vuolenkoskella on yhteensä sata tapahtumaa Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi. Tapahtumien vuosi polkaistiin käyntiin heti tammikuun alussa jääsaunan rakentamisella.

Vuolenkoski ei kuitenkaan aina ole ollut yhtä positiivisessa valossa kylpevä kylä. Muun muassa kyläkoulu on ollut lakkautusuhan alla. Vuolenkoskelaisten keskuudessa oli 90-luvulla noussut huoli koululaisten turvallisuudesta kasvavan raskaan liikenteen vuoksi. Kylältä puuttui kevyen liikenteen väylä, jossa olisi turvallista pyöräillä ja kävellä kouluun.

Tielaitoksella ei innostuttu uuden väylän tekemisestä, sillä kustannukset olisivat olleet liian suuret. Kyläläiset kuitenkin pitivät päänsä pyörätien tarpeellisuuden suhteen, ja he alkoivatkin tehdä tietä talkoovoimin. Pyörätiestä tehtiin EU:n osittain rahoittama hanke, jonka kustannuksiin osallistuivat myös suurelta osin kyläläiset itse. Kolmen kilometrin pituinen kevytväylä valmistui vuonna 2001 ja se on tällä hetkellä kyläläisten ylpeys ja todellinen voimainponnistus. Talkoopyörätien voidaan sanoa olevan yksi kyläläisten me-henkeä nostattaneista asioista.  Ja täytyy myöntää, että kylänraittia komistava valaistu pyörätie on hyvä kylämainos.

Talkootyö on Vuolenkosken kyläläisten suuri voimavara, joka saattaa kyläläiset yhteen. Talkoita ei tehdä hampaat irvessä, vaan ne suunnitellaan huolellisesti, jotta jokainen osallistuja tietää mitä täytyy tehdä. Talkoilla järjestettävät tapahtumat ovat tuoneet kylälle tunnettavuutta. Kyläläisten yhteisöllisyys välittyy kylän ulkopuolelle positiivisessa valossa. Tärkeää on myös kyläläisten joukkoon kuulumisen tunne, jonka avulla kylätoimintaan osallistumisesta on tehty mukavaa puuhaa.

Kyläyhdistys on ottanut huomioon myös uusien asukkaiden tervetulotoivotukset. Aina kun kylälle muuttaa uusi perhe, niin uusia asukkaita käydään tervehtimässä lämpimäisten kera. Samalla vaihdetaan tietoa muun muassa kylätoiminnasta ja tapahtumista. Vuolenkoskella on käytössä myös lapsiperheitä tukeva vauvaraha, joka annetaan, kun perheeseen syntyy vauva. Kuulemani mukaan vauvaraha ja Vuolenkosken monipuoliset kesätapahtumat ovat innostaneet perheitä vauvahommiin. Tällä laskukaavalla tämän vuoden sadan järjestettävän tapahtuman jälkeen Vuolenkoskella on suorastaan vauvabuumi.

Kyläyhdistys muistaa myös ikäihmisiä, sillä yksinelävät vanhukset saavat joulupussin. Kyläyhdistyksen perinteeseen kuuluu, että Vuolenkosken lapset askartelevat joulupusseihin koristelut.  Jouluinen tervehdys jaetaan kaikille Vuolenkosken 60 vuotta täyttäneille yksineläjille. Joulupusseja jaetaan myös kylään muuttaneille uusille asukkaille.

Vuolenkosken salaisuus taitaa olla toisten huomioon ottaminen ja yhteisöllisyys, jota nykyisistä suurkaupungeista ei samalla tavalla löydy. Hyvä esimerkki toisten huomioon ottamisesta on kyläläisten avuliaisuus. Huhun mukaan Vuolenkoskella liukkaalla kelillä ojaan ajanutta henkilöä autetaan aina. Ojaan ajaneelle tarjotaan kuulemma lämmintä kahvia. Samalla hänelle kerrotaan myös Vuolenkosken tontti- ja asuntotarjonnasta. Kuten elinvoimaisessa kylässä kuuluukin!

Olen elänyt käsityksessä, että talkootyö on kuukahtamassa, mutta Vuolenkosken retki osoitti olettamuksen vääräksi. Positiivista on se, että myös kylän nuoret ovat mukana talkoissa ihan pienestä pitäen. Talkootyö on oikein koordinoituna käsittämättömän iso voimavara jokaiselle kyläyhteisölle. Pidetään kylät aktiivisena ja talkoot mielekkäinä!

 

Anssi Ketonen, Haloomaaseutu.fi

Leikkuujätteen kierrätyksellä pienempi hiilijalanjälki

kirjoittaja

Styrox-tuotevalmistajan huoli jätteestä synnytti kierrätysyrityksen. Nyt styroxin keräily mahdollistaa pienemmän hiilijalanjäljen myös muille yrityksille.

Laitilalainen Sulotek Oy valmistaa kuumalankatekniikalla tuotteita EPS-muovista eli styroxista kuudessa eri kovuusluokassa. Pehmeimmästä valmistetaan mm. elektroniikkalaitteiden pakkauspehmusteet ja kovimmasta kuljetuskiiloja paperiteollisuuden tarpeisiin.

Yritys sai alkunsa vuonna 2011 Ukipoliksen Yrityshautomon kautta.

– Yritysidean isä, yhtiökumppanini Ilkka Rämänen on nyt jäänyt eläkkeelle. Hänen ideoimansa omavalmisteiset koneet mahdollistavat leikkaamisen millin kymmenysosan tarkkuudella, kertoo yrittäjä Santeri Sulo.

Alkuun vain eristeitä ja pakkausmateriaaleja valmistanut yritys kasvaa etenkin fantasiarakentamisen ja 3D-tuotesuurennusten puolella. Osa suunnitellaan alusta saakka itse.

– Olemme valmistaneet mm. oikean kokoisen elefantin ja lasten kiipeilyseinän laivateollisuuteen. Puu- ja metalliverstaan, maalaamon sekä osaavan työvoiman vuoksi tuotteet voidaan pinnoittaa iskunkestäviksi tai niihin voidaan lisätä esimerkiksi puu-, valo- tai vesielementtejä – mielikuvitus on rajana. Olemme saaneet näin jalansijaa myös kansainvälisillä markkinoilla.

Omat ja muiden jätteet kiertoon

Styrox tulee Termisolin Vammalan tehtaalta. Kuukaudessa kahden leikkuukoneen läpi menee noin 300–400 kuutiota tavaraa. Tämä tarkoittaa myös valtavaa määrää leikkuujätettä.

– Alusta saakka mietitytti, mitä leikkausjätteelle tehtäisiin. Otin yhteyttä Helistölän Jarnoon, ja hän näki heti mahdollisuuksia, Sulo kertoo.

Niin syntyi Suomen suurin styrox-jätteen keräilyyn ja käsittelyyn keskittynyt yritys PS-Processing Oy. Suurin asiakasryhmä ovat kala-alan yritykset, joille styroksiset kalalaatikot ovat iso ympäristötaakka. Keräily auttaa saamaan materiaalin uusiokäyttöön.

– Sulotekissa 100% leikkuujätteestä menee kierrätykseen. Kalayritykset hyötyvät kierrättämisestä, koska se laskee heidän tuotantoketjunsa kokonaispäästöjä. Kalalaatikkojen kierrätys on merkittävä ekoteko.

Styroksia kerätään ympäri Suomen ja uudelleenkäsittelyyn se päätyy ulkomaille. PS-Processing sai vuonna 2014 Valonian ympäristöteko -palkinnon. Tänä vuonna yrityksen tavoite on kierrättää styroxia 600 000 kiloa eli 1 200 puoliperävaunurekallista.

– Jos materiaali mitataan kalalaatikoina, jotka olisivat päätyneet polttoon tai kaatopaikalle, niin hyödyt on mitattavissa useamman tuulivoimalan tuotannolla.

Sulotekilla itsellään on nyt kaksi pienempää kierrätyslaitetta, jolla pakataan styroksia tiiviimpään muotoon. Yritys on hakenut Leader Ravakalta investointitukea, jotta se saisi hankittua suuremman kierrätyslaitteiston.

– Tuotanto on laajenemassa etenkin fantasiaelementtien osalta. Pyrimme panostamaan entistä enemmän myös omaan tuotekehitykseen. Kierrätyksestä ei saa tulla pullonkaulaa.

 

Teksti ja kuvat Mimmi Virtanen, tiedottaja Leader Ravakka.

Metsästysmajan remontti täytti varauskalenterin

kirjoittaja

Kettulinna on Auran ja Tarvasjoen rajalla sijaitseva metsästysmaja, joka remontoitiin viime vuonna Leader-rahoituksen avulla. Remontti maksoi yhteensä noin 76 000 euroa, josta maaseuturahaston tuki oli 60 prosenttia. Tuen myönsi alueella toimiva leader-yhdistys Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit.

Metsästysseura Aura ry vuokraa tilaa seuran jäsenille ja ulkopuolisille juhlakäyttöön. Kettulinnaa vuokrataan muun muassa syntymäpäiville, hääjuhliin, partiotilaisuuksiin, eläkeläisten kokouksiin ja muihin tilaisuuksiin. Rakennus toimii myös alueen kylätalona. Remontin myötä Kettulinnan varauskirja on täyttynyt aiempaa ripeämmin.

Kettulinnassa on yhteensä 190 neliötä ja remontissa uusittiin kokonaan juhlatilan vessat, sauna ja keittiö. Remontissa tehtiin samalla pienempiä töitä, kuten esimerkiksi juhlatilan vanhat pöydät hiottiin ja lakattiin. Remonttihanketta vetänyt Pentti Mansikkamäki tietää kertoa, että vanha keittiö aiheutti hikipisaroita tarjoiluväelle. Nyt keittiössä on nykyaikaiset laitteet ja vesipisteet, joiden avulla tarjoilut hoituvat kätevästi. Keittiössä on muun muassa teolliseen käyttöön tarkoitettu astianpesukone, jolla juhlavieraiden astiat puhdistuvat vaivattomasti. Keittiöstä löytyy myös oma astiasto 80 juhlavieraalle.

Remontti tuli juuri oikeaan aikaan

Saunaremontin yhteydessä kylpyhuoneen rakenteissa havaittiin vesivahinko, joka ei onneksi ollut levinnyt laajemmin talon rakenteisiin. Kosteusvaurion korjaaminen saatiin sovitettua remontin kokonaisbudjettiin. Remontoituun saunaan mahtuu tällä hetkellä toistakymmentä henkilöä ja pesuhuone on erittäin siisti ja tyylikäs.

Kettulinna on siirretty nykyiselle paikalleen Aurasta, jossa se toimi Huuskan maatilan päärakennuksena. Hirsirakennuksen lahjoitti seurassa edelleen jäsenenä oleva Kalle Eloranta.

Metsästysseuran jäsenten talkootyömäärä remontissa oli yhteensä 450 tuntia. Aktiiviseen talkooporukkaan kuului noin 30 henkeä.

Tällä hetkellä Kettulinnaa markkinoidaan lähinnä puskaradion ja seuran verkkosivujen kautta. Mansikkamäki kertoo, että viikonlopuista yli 75 prosenttia on jo varattuina, joten remontin tekeminen kannatti. Metsästysseuran verkkosivut ja kettulinnan varaamisen yhteystiedot löytyvät täältä.

Teksti ja kuvat: Anssi Ketonen, Haloomaaseutu.fi

 

Hankkeella toteutettu Kustavin Mörk Ö -viikko onnistui yli odotusten

kirjoittaja

Kustavissa ensimmäistä kertaa järjestetty Mörk Ö -viikko oli kaikin puolin menestys. Marraskuun lopussa järjestetty tapahtumaviikko oli osa Koko Kustavin Kirjallisuusyhdistys -hanketta, jonka rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014-2020. Rahoitus on haettu Leader-yhdistys I samma båt – samassa veneessä kautta.

Haastateltavana Koko Kustavin kirjallisuusyhdistys -hankkeen hankevastaava Linda Latokartano.

Mikä on Mörk Ö -viikko?

Mörk Ö -viikko on Kustavin Kirjallisuusyhdistyksen luoma uusi kulttuuritapahtuma keskelle Kustavin pimeintä syyskautta.

Mitä kaikkea viikko piti sisällään?

Mörk Ö -viikon ohjelma koostui pääosin kustavilaisten sekä alueen kesäasukkaiden järjestämistä tapahtumista. Viikko sisälsi avajaisten lisäksi muun muassa Hali-koiran liikuntahetken ikäihmisille, lyhytelokuvatapahtumia, runotapahtumia, Mörkö Go -virtuaaliseikkailun, lasten monitaidekerhon, maailmanennätyksen teon sekä paljon muuta. Lauantaina Mörk Ö -viikko huipentui vuonna 1925 perustetun viihdeorkesteri Dallapén isännöimään iltaan.

Mistä idea tapahtuman järjestämiseen tuli?

Mörk Ö -viikko -idean äitinä toimi Hilkka Oksama-Valtonen. Mörk Ö -viikko oli osa Kustavin Kirjallisuusyhdistyksen Koko Kustavin Kirjallisuusyhdistys -hanketta. Hanke syntyi tarpeesta kehittää Kustavin kesäkauteen voimakkaasti painottuvaa kulttuuritarjontaa ympärivuotiseksi. Aiemmin pääasiassa Volter Kilpi -kirjallisuusviikon järjestämiseen keskittyneen yhdistyksen toimintaa laajennetaan palvelemaan ja hyödyntämään laajemmin kustavilaisia, paikkakunnan kesäasukkaita, yrittäjiä ja toimijoita.

Koko Kustavin kirjallisuusyhdistys -hanke rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014-2020. Rahoitus on haettu Leader-ryhmä I samma båt -s amassa veneessä kautta, ja hanke toteutetaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella.

Kenelle tapahtuma oli suunnattu?

Viikon ohjelmatarjonnassa oli tapahtumia kaikille ikäluokille taaperosta vaariin.

Miten tapahtuma onnistui?

Tapahtuma onnistui yli odotusten. Mörk ö -viikosta tuli ”koko kylän” yhteinen kulttuuriviikko.

Paljonko tapahtuma veti puoleensa yleisöä?

Mörk Ö -viikon tapahtumissa oli yhteensä yli 900 osallistujaa, joka on huikea määrä pienessä kunnassa. Voidaankin todeta, että Mörk Ö -viikko on todella onnistunut vastaamaan tarpeeseen.

Paljon tapahtuma vaati talkootyöläisiä ja talkootunteja?

Suurin osa tapahtumien järjestelytöistä toteutettiin talkootyöllä, joten tuntejakin kerääntyi paljon. Uskon, että tuo talkootyöhenki on vaikuttanut positiivisesti yhteisöllisyyden kasvuun Kustavissa.

Onko Saaristossa mahdollista järjestää talvella vetovoimaisia tapahtumia jatkossakin?

Ehdottomasti! Mörk Ö -viikko on tullut jäädäkseen.

 

 

Kirjoittaja: Anssi Ketonen, Kuva: Linda Latokartano

Rapeasta pikkusuolaisesta tuli Murtolan Hamppufarmin hitti

kirjoittaja

 

Maatalousyrittäjä Ville Virtanen viljelee ja jalostaa öljyhampusta erilaisia tuotteita Marttilassa sijaitsevalla tilallaan. Murtolan Hamppufarmi työllistää tällä hetkellä Villen ja hänen puolisonsa Virven lisäksi yhden ulkopuolisen henkilön. Yrityksen tämän hetken suosituin tuote on herkullinen Hamppusnacks, joka on perunalastua terveellisempi suolainen naposteltava.

Ville kertoo, että hamppuinnostus lähti liikkeelle Turun ammattikorkeakoulun hyötyhamppu-hankkeesta. Hankkeen tavoitteena oli lisätä kotimaisen hyötyhampun tunnettavuutta, viljelyä ja jalostusta.

– Sitä ennen emme tienneet hampusta tai sen viljelystä mitään. Hamppuhan on 4000 vuotta vanha kasvi. Innostus kasvoi, kun tutustui hampun monipuolisuuteen ja ravintoarvoihin. Hampun siemen sisältää hyvälaatuista öljyä, kuitua ja proteiinia, Ville Virtanen kuvailee.

Suomessa viljellyn hampun öljy on erityisen laadukasta

Suomessa viljeltävä Finola-lajike on jalostettu juuri pohjoisiin olosuhteisiin. Lyhyt kesä riittää juuri ja juuri kasvin viljelemiseen. Kylvö tehdään ajoissa keväällä ja hamppu puidaan myöhään syksyllä. Suomen kesän lyhyt kasvuaika ja pitkä valo tekevät kasvin öljystä erityisen laadukasta.

– Juhannuksen pitkä valo ja lyhyt kasvuaika tekevät öljyhampusta erilaisen, jos sitä vertaa etelämpänä Euroopan alueella viljeltyyn öljyhamppuun. Öljystä tulee laadukkaampaa, kommentoi Virtanen.

Murtolan Hamppufarmilla tehdään jatkuvasti tuotekehittelyä. Tällä hetkellä yrityksen valikoimissa on jo toistakymmentä erilaista öljyhampusta valmistettua tuotetta. Valikoimasta löytyy muun muassa hampunsiementä, -rouhetta, -suklaata, -öljyä ja -proteiinia.

Tuotekehittely tehdään tilan omissa tuotantotiloissa, joiden rakentamiseen yrittäjät hakivat tukea maaseuturahastosta. Maaseuturahaston kautta yritys sai noin 135 000 euron rakentamiskustannuksiin 20 prosenttia investointitukea. Rahoituksen myönsi Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit ry, jonka on yksi viidestä Varsinais-Suomessa toimivista Leader-yhdistyksestä. Tuotantotilat rakennettiin vuonna 2014.

Ihmiset tuntevat kasvin huumeena

Tällä hetkellä yritys panostaa tuotteiden markkinointiin. Hampun markkinoimisessa on omat haasteensa, sillä yleisesti kasvi tunnetaan huumeena.

– Ihmiset tuntevat kasvin huumehamppuna. Tätä käsitystä täytyy korjata, eli tämä öljyhamppu on hyvä elintarvike. Öljyhampusta ei löydy huumaavaa arvoa ollenkaan, sillä se on kokonaan eri lajike, täsmentää Virtanen.

Hamppufarmin tulevaisuuden näkymät ovat valoisat, sillä monipuolisessa kasvissa riittää mahdollisuuksia. Yritys aikoo kasvattaa öljyhampun sopimusviljelijöiden määrää, jotta kuluttajien kasvavaan kysyntään voidaan vastata. Suunnitteilla on myös nykyisen tuotantotilojen laajennus, sillä alkuperäiset tilat ovat käyneet jo hieman ahtaaksi.

Virtanen rohkaisee myös muita maaseudun yrittäjiä selvittämään tarjolla olevia rahoitusmahdollisuuksia tuleviin investointeihin ja kehittämiseen.

– Kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä esimerkiksi paikalliseen Leader-yhdistykseen. Neuvontaa ja tukea saa kyllä hankepapereiden täyttämiseen.

 

 

Teksti ja kuva: Anssi Ketonen

 

Haloo maaseutu -verkkosivut julkaistu!

kirjoittaja

Varsinais-Suomen maaseudun kehittämisen uusi viestintäkanava on nyt avattu!.

Sivuiltamme löydät muun muassa uutisia erilaisista kehittämishankkeista ja tietoa erilaisista rahoitusvaihtoehdoista. Tarjolla on mielenkiintoisia tarinoita, haastatteluita, kuvia ja laaja tietopankki maaseudun kehittämisestä.

Haloo maaseutu on viiden Leader-ryhmän ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen yhteinen viestintähanke. Hankkeen kohderyhmänä ovat Varsinais-Suomen asukkaat, yhteisöt, yritykset, kunnan päättäjät sekä median edustajat.

Haloo maaseutu toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014-2020.

Investointituki vahvistaa kananmunatalon kilpailukykyä

kirjoittaja

 

Vuonna 2003 perustettu täyden palvelun kananmu­natalo Munax Oy Laitilassa käsittelee vuodessa ka­nanmunia 25 miljoonia kiloa. Kasvava yritys työllis­tää tällä hetkellä yli 70 henkilöä.

Syksyllä 2015 tuotantotiloihin Laitilaan val­mistui uusi massaamon terminaali. Nyt käynnissä on investoinnin toinen vaihe, jossa tiloihin asen­netaan uutta tekniikkaa, kuten pakkauslinjastoa ja pastörointilaitteistoa. Investointiin saatiin Maaseu­turahaston tukea Varsinais-Suomen ELY-keskukses­ta.

– Kun saamme ensimmäisten joukossa moder­nin tekniikan käyttöömme, pystymme vastaamaan kilpailuun ei ainoastaan kotimaassa, vaan myös ul­komaan markkinoilla. Uusin tekniikka mahdollistaa myös innovatiivisen tuotekehityksen sekä nopeut­taa projektejamme huomattavasti, toimitusjohtaja Janne Torikka toteaa.

Munax Oy:llä on runsaasti kokemusta ra­hoitushakemuksista. Nyt uudella ohjelmakaudella Maaseuturahaston tuen hakeminen vaikutti kui­tenkin alkuun haastavalta: kaikki tuntui olevan vielä enemmän tai vähemmän epäselvää, eikä oh­jeistusta ollut saatavilla. Lopulta kaikki sujui luon­nikkaasti, ja erityisesti sähköinen hakujärjestelmä Hyrrä on ollut hakijalle myönteinen kokemus.

– Kyl­lä sähköinen haku on tätä päivää, ja iso edistysaskel rahoitusohjelmalle, Torikka kiittelee.

Onnistuneen rahoitushakemuksen tukijal­kana toimii Munaxin kokemusten mukaan yrityk­sen oma suunnittelutyö. Suunnitteluun kannattaakin varata riittävästi aikaa, sillä esimer­kiksi tarjouspyyntöjen kokoaminen saattaa kestää.

– Hyrrään ei kannata läh­teä syöttämään hakemusta, jos materiaalit ovat puutteellisia. Hakijan kannattaa myös rohkeasti kysyä neuvoa rahoittajalta, jos jokin asia mietityttää, Torikka vinkkaa.

 

Teksti: Eija Eloranta, Turun yliopiston Brahea-keskus

 

Raviradasta monitoimikeskukseksi

kirjoittaja

Metsämäen raviradalla Turussa järjestetään noin 30 totalisaattoriravit vuodessa. Toimintaa pyörittää Tu­run Hippos ry, joka ravien lisäksi tuottaa Metsämäes­sä ravihevosten valmennukseen ja kilpailutukseen liit­tyviä palveluja. Raviradan lisäksi alueella on hevosten valmennukseen tarkoitettuja valmennusratoja, sekä katsomorakennus. Alueen käyttökustannukset ovat korkeat eikä alueen käyttökapasiteettia ole hyödyn­netty riittävästi.

Esiselvityshankkeessa löytyi punainen lanka

Turun Hippos lähtikin ideoimaan Metsämäen uusia käyttömahdollisuuksia Leader-ryhmä Varsin Hyvä ry:n myöntämän rahoituksen avulla.  Varsot­taja-esiselvityshankkeessa etsittiin keinoja siihen, miten Metsämäen alue palvelisi paremmin koko Var­sinais-Suomen alueen hevosyrittäjien ja -harrastajien toimintaa. Kyselyn avulla nykyisiltä Metsämäen talli­alueen ja katsomon käyttäjäryhmiltä kerättiin paran­nusehdotuksia alueelle.

– Lisäksi selvitimme, voisiko alueelle saada raviurheilun harrastajien lisäksi muita käyttäjäryhmiä, hankkeen projektipäällikkönä työskennellyt Tuija Santalahti kertaa.

Käytännön kokeilusta selvisi, että tilat soveltuvat hyvin niin kokouksiin, koulutuksiin kuin yleisötapahtumiinkin. Esimerkiksi koira- ja kissa­harrastajat ovat löytäneet tilat harjoitus- ja näyttely­toimintaansa.

– Myös yrityspuolella on luvassa uusia yhteistyökuvioita. Potentiaalia kehittää aluetta moni­toimikeskuksesi selvästi löytyy, Turun Hippoksen toi­mitusjohtaja Ilmari Halinen iloitsee.

Rohkeus investoida vie eteenpäin

Esiselvityksen aikana kävi selväksi, että tilat kaipaavat kuitenkin remonttia ja uudistamista. Hip­pos laatikin uuden hakemuksen Varsin Hyvä ry:lle. Tällä kertaa tukea haettiin ja saatiin korjausinvestoin­teihin. Nelisen sataa raviharrastajaa vetävässä kat­somossa lasiseinät saivat motorisoidut verhot, jotka takaavat kokous-ja seminaariväelle hyvän näkyvyyden tv-ruuduille ja valkokankaalle. Investointituen turvin uusittiin myös tilojen pintoja ja parannettiin keittiön varustusta.

www.turunhippos.fi