Viestijöiden opintoretki Brysseliin avasi ikkunat EU-instituutioihin

Jaa juttu somessa!
Verkostopalvelut järjesti maaseutuohjelman viestintäverkostolaisille mahdollisuuden tutustua Euroopan Unionin toimintaan pääkallopaikalla Brysselin EU-korttelissa. Kolmen päivän aikana ehdittiin vaikka mihin! Vierailu avasi silmät EU-instituutioiden toimintatavoille ja antoi paljon ajateltavaa. Pidetään EU-lippu korkealla!

Euroopan komission rooli Euroopan unionin poliittisena toimeenpanoelimenä

Preparation for CAP 2020
Kai Heikkilä, Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston johtava asiantuntija Kai Heikkilä kertoi, mitä muutoksia uusi Cap 2021-2027 tuo maatalouden ja maaseudun rahoitustukiin. Esitelmässään hän kertoi myös Suomen maatalouden haasteista, komission tavoitteista ja maaseudun kehityksen kahdeksasta tukitoimityypistä.

Capin kokonaisbudjetti on 365 006 miljoonaa euroa, joka on 28,5 % EU:n kokonaisbudjetista. Capissa on kaksi toimintalinjaa. Ensimmäiseen kuuluvat suorat tuet, markkinatuet ja käyttötarkoitukseen sijoitetut tuet, mitkä ovat yleensä EU:n täysin rahoittamia. Toiseen toimintalinjaan kuuluu maaseudun kehittäminen. Suomi on puheenjohtajamaana pitänyt tärkeänä maatalouden rahoituksen vahvan roolin säilymistä. Kritiikkiä on tullut digitalisaatio- ja ilmastotavoitteiden unohtamisesta, mikä ei kuitenkaan pidä paikkansa, sillä ne ovat maatalousrahoituksen sisällä, Heikkilä muistuttaa.

Heikkilä kertoi, että Cap 2020 on erittäin tärkeä Suomelle; ”Sieltä tulee viljelijöille ja maaseudulle rahaa”. Uudessa Capissa tosin tukitasot tulevat laskemaan, mm. rakennetuki 4 %, ja lähentymään muiden jäsenmaiden tukitasoja. Heikkilä esitti huolensa siitä, että, jos tukitaso tiputetaan Ruotsin tasolle, niin meillä ei tule olemaan maataloutta kuin osassa maata. Myös hiilijalanjäljen pienentäminen äärettömyyksiin voi aiheuttaa sen, että karjatalouden harjoittaminen vähenee liikaa, ja Suomen ruokaomavaraisuus on uhattuna katastrofin sattuessa.

Heikkilä toi esityksessään esille huolen myös siitä, että suomalaisten viljelijöiden tulotaso on ollut laskevana trendinä jo kymmenen vuotta. Mikäli tulotasoon laskettaisiin urakointia ja metsätuloja, tulotaso ei näyttäisi yhtä pahalta. Suomen maatalousyrittäjien tulorakenne on kuitenkin ollut negatiivinen muihin jäsenmaihin verrattuna. Osaltaan tähän vaikuttaa mm. huonot ympäristöolosuhteet, tilusrakenteet jne. Myös tuottavuuden pysähtyminen vuoden 2009 tasolle on huolestuttavaa. Muita huolenaiheita Suomen näkökulmasta ovat tulonjakauma ketjussa, ideaali tilakoko tulonmuodostuksen kannalta eli 150-200ha on vaikea saavuttaa.

Kasvihuonekaasujen maatalousosuus on 45% Suomen päästöistä. Peltomme ovat nuoria, joten hiilensidonta on väistämättä vaatimatonta. Myös luonnon monimuotoisuus näyttää heikolta, sillä 77% maatalouden elinympäristöistä on epätyydyttäviä muun muassa salaojituksen ja niittyjen puutteen vuoksi.
Lähtökohta on, että meillä on paljon lehmiä ja paljon turvemaita, mikä antaa vähän takamatkaa ilmastokeskustelun kannalta. Kiinnostava mahdollisuus ilmastotyössä on kuitenkin yksittäisen tilan tarpeiden huomioiminen ja tilakohtaiset ilmastosuunnitelmat, joiden pohjalta voitaisiin laatia suunnitelma investoinneille, päästöille ja niiden kompensoinnille. Tulevaisuuteen katsova ratkaisu ei ole tilojen paketointi, vaan biodiversiteettien luominen.

Uuden kauden yleistavoitteet voidaan tiivistää seuraavasti:

  • älykäs, kestävä ja monipuolinen maatalous, elintarviketurva
  • EU:n ympäristö- ja ilmastotavoitteet
  • Maaseudun sosio-ekonominen rakenne

Euroopan komission rooli Euroopan unionin poliittisena toimeenpanoelimenä

Pia Lindholm, Oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosasto.

Oikeuden ja perusoikeuksien osaston juristi Pia Lindholm kertoi Euroopan komission roolista poliittisena toimeenpanoelimenä.

Alkuun Lindholm kertoi, että päivä oli jännittävä ja merkittävä, koska uusi komissio oli aloittanut vierailupäivänämme 2.12.2019. EU-alueeseen kuuluu yhteensä 512 miljoonaa kansalaista ja 28 maata sekä maiden komissaarit. Komissaareja on maista poiketen tällä hetkellä 27 maasta, koska Iso-Britannia ei ole asettanut komissaaria. Komissaarit nimetään parlamentin toimesta ja heillä ei saa olla poliittisia kytköksiä, koska heidän tehtävänään on ajaa koko EU:n etua kansallisten etujen sijaan. Halutuin salkku komissaarien kesken on taloussalkku. Suomen komissaari on Jutta Urpilainen.

Lindholm selvensi myös, että EU on perustettu toisen maailman sodan jälkeen vuonna 1945, koska haluttiin taata rauha ja ettei uusia maailman sotia enää tulisi. Bryssel valikoitui ”EU:nPyydettyä käyttäjää ei ole olemassa. pääkaupungiksi, koska tuolloin ei kukaan muu maa halunnut ottaa roolia isäntäkaupunkina.

Tämän jälkeen Lindholm kertoi komission tehtävät, joka ovat toimia EU:n politiikan toimeenpanoelimenä sekä kollegiona ja edistää EU:n yleistä etua. Komission rooli on aloiteoikeuksissa, politiikan ja talousarvion toteuttamisessa, perustussopimusten valvomisessa ja kansainvälistymisessä. Toimielimistä vallankäytön näkökulmasta Euroopan neuvosto edustaa jäsenvaltioiden valtaa. Euroopan parlamentti puolestaan kansalaisia ja komissiolla on toimeenpanovalta. Tämän lisäksi tuomivaltaa käyttää Euroopan tuomioistuin.
Lopuksi Lindholm kertoi Euroopan tulevaisuudesta ja että komissiolla ja EU:lla on entistä enemmän haasteita tulevaisuudessa mm. siirtolaisuus-, ilmastonmuutos-, terrorismi- ja taloudellisissa sekä sosiaalisissa epätasa-arvokysymyksissä.

Lisätietoa komission roolista ja komissaarien valinnasta: https://ec.europa.eu/info/political-leadership_fi

Miksi Kuntaliitto on paikan päällä Brysselissä ja miten asioihin pyritään vaikuttamaan?

Kuntaliiton Brysselin toimistolla meidät otti vastaan johtaja Ulla Karvo. Kuntaliitto tekee kuntien ja alueiden edunvalvontaa. Suomessa Kuntaliitolla on noin 200 työntekijää, Brysselin toimistolla työskentelee kaksi henkilöä. Brysselissä edunvalvontaa on tehty jo ennen EU-jäsenyyttä vuodesta 1992.

Kuntaliitto toimii eurooppalaisen CEMR (Council of European municipalities and regions) alla. CEMR edustaa yli 40 maan järjestöjä, joten toiminta on EU:ta laajempaa. Karvo mainitsi haasteiksi suuret erot eurooppalaisten kuntien välillä. Kilpailukyky- ja kulttuurierot voivat olla todella isoja. Siinä missä Suomessa on 300 kuntaa, Ranskassa on 36 000. Hallinnollisia eroja on paljon, monessa EU-maassa maakunnilla ja alueilla on suurempi rooli.

Kuntaliiton edunvalvontatyö koostuu pitkälti lausuntojen valmistelusta yhteistyössä muiden maiden kuntajärjestöjen kanssa. He järjestävät myös erilaisia seminaareja ja tapaamisia. Noin 60% kuntien tehtävistä on sellaisia, että niistä säädetään EU-tasolla, joten lainsäädäntötyöhön vaikuttaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa on tärkeä tehtävä. Esimerkkeinä Karvo mainitsi mm. terveydenhuoltoon, energiaan, liikenteeseen, koulutukseen ja työllisyyteen liittyvät asiat. Kuntaliiton tavoitteena on, ettei EU lainsäädäntö aiheuta kunnille ja alueille lisärasitteita. Samalla turvataan kuntien ja alueiden toimintaedellytyksiä. Kuntaliitto toimii myös Alueiden komitean (CoR) sihteeristössä. Alueiden komitean valiokunnissa toimii suomalaisia kuntien edustajia ja poliittisia päättäjiä.

Karvo korosti, että myös Kuntaliiton tärkeänä tehtävänä on EU:n merkityksen esiin tuominen kansalaisille. Vaikka isot linjat päätetään EU-tasolla, lähellä olevat asiat päätetään lähellä. Viestinnässä käytetään mm. uutiskirjeitä, twitteriä ja asiantuntijablogeja.

Ajankohtaista toimistossa on parhaillaan koheesiopolitiikan valmistelun seuraaminen ja siihen vaikuttaminen. Karvon mukaan rakennerahastojen kautta Suomeen kanavoituva 1,3 miljardin euron rahoitus on kunnille todella merkittävä. Maaseuturahoitusta tai maaseutupolitiikkaa Karvo ei puheessaan maininnut. Ehkä kuntien ohella yhteistyötä myös kuntien edunvalvonnan kanssa voitaisiin tiivistää. Miten kattavasti Kuntaliitossa edes ollaan tietoisia siitä, millaisia mahdollisuuksia maaseudun kehittämisen rahoitus tarjoaa kunnille, tai miten paljon kuntalaisten hyvinvointia on hankkeilla mahdollista kehittää?

Euroopan maaseutuverkoston toiminta ja viestintä, ENRD, Contact Point

“Hieno nähdä, että Suomen maaseutuohjelman viestijät ovat todellisia ihmisiä!”
Roxana Vilcu (communication specialist ENRD, Contact Point)

Eurooppalaisen maaseudun kehittämisverkoston toiminnassa pyritään parantamaan maaseudun kehittämisen tuloksia EU:ssa.

David Lamb (Networking Manager) esitteli ENDR-toimintaa ja kehittämisverkostoa. Verkostossa on 42 yksikköä ja kaikki EU-maat ovat edustettuina. Verkoston tarkoituksena on yhdistää Eu-maita ja komissiota.
Lamb kertoi vuosittain järjestettävästä Maaseutuverkoston yleiskokouksesta, jossa on 200 edustajaa niin kansallisista viranomaisista Leader-ryhmiin ja eri yhteisöjen edustajia sekä neuvontapalvelujen edustajia, että tutkimuslaitoksia. Yleiskokouksessa käydään läpi ajankohtaisia aiheita ja se ohjaa verkoston työtä. Jokaisen tapahtuman jälkeen he tekevät julkaisun, ja myös kaikki esitykset ovat aina julkisia ja nähtävillä verkkosivuilla.

Lamb myös kertoi toiminnan kolmesta pääasiasta, jotka ovat:

  • Yksikköjen avustaminen; Miten maaseutuohjelmia mitataan ja arvioidaan.
  • Verkostoituminen ja osallistaminen (esim. viestintä ja fasilitointi).
  • Leader-työn ohjaaminen.

Verkosto jakaa tietoa:

  • maaseudun kehittämispolitiikasta
  • rahoituksesta
  • maaseutuohjelmista
  • hankkeista
  • hyvistä käytänteistä
  • saavutuksista ja arvioinnista.

Roxanne Vilcu esitteli ENDR:N viestintää. Viestinnän suurimmat kohderyhmät ovat maaseutuverkostot, toimintaryhmät ja muut sidosryhmät.
Hän muistuttaa, että on tärkeä viestiä paikallisella tasolla. “On tärkeää mennä paikalle, jotta näkee mitä siellä todella tapahtuu.” Eurooppalainen verkosto mahdollistaa tiedon jakamisen. Valitettavasti, joka maassa ei ole paikallista maaseutuverkostoa. Roxanne kehuu Suomen olevan poikkeuksellisen aktiivinen oman verkoston kanssa. Yhtä aktiivinen on Espanja.

ENDR:n someviestintä on ollut orgaanista, eikä rahaa maksettuihin mainoksiin ei ole käytetty. Twitter on aktiivisin kanava. #Ruralwoman -kampanja instagramissa kasvatti tietoisuutta naisten oikeuksista ja yrittäjyydestä. LinkedIniä aloitetaan hyödyntämään artikkeleiden jakamisessa. Roxanne kertoi, että parhaiten kanavassa toimivat yrityssivut, ei tarvitse olla hyväksymässä jäseniä koko ajan.

Julkaisuja heiltä tulee säännöllisin väliajoin, lehdet isompia rutistuksia. Verkkoon materiaalia tuotetaan useasti. Kotiläksyksi Roxanne antoikin sisällöntuotannon ja omien hankkeiden jakamisen verkostolle.
“Muistakaa jakaa mitä on tehty viime vuosien aikana!”
Toiminnan brändäys on ollut tärkeää. Sen avulla on luotu tunnistettava ilme. Seuraavaksi tarkoituksena on pureutua Leader-toiminnan vaikuttavuuteen.

Roxanne vinkki hyvästä viestinnästä on ruotsalainen Höga Kusten.

ENDR:n Viestinnän tärkeimmät kanavat:

  • nettisivut (https://enrd.ec.europa.eu/)
  • maakohtaiset sivut (Suomessa www.rural.fi)
  • uutiset ja Tapahtumat eri puolilta Eurooppaa
  • julkaisut ja kuukausittain ilmestyvät uutiskirjeet
  • projektitietokanta
  • työkalut
  • portaalit #SmartVillager & #Bioeconomy tulossa myös #Socialinclusion.

Sosiaalinen media:
Facebook (7461)
Twitter (4682)
LinkedIn (553)
Youtube (420)
Instagram (389)

Toimistolla 11 eri kansallisuutta.
Exchange & Cooperation team:
David Lamb
Roxana Vilcu
Pilar Arcas

Osoitteet joihin heille voi lähettää tietoja/julkaisuja/ottaa yhteyttä olivat:
publication@enrd.eu, editor@enrd.eu, info@enrd.eu.

Euroopan Parlamentin esittely ja istuntosalikäynti

Euroopan Parlamentin “Tylypahkan” toimintaa esitteli Maria Tuomela. Hänen päätyö on esitellä parlamenttia erilaisille kohderyhmille, joista isoin on ehkä alueen koululaisryhmät. Suomalaisia opiskelijoita käy vähän, kannustimena on apuraha-systeemi, jota kannusti hyödyntämään EU-tiedon lisäämiseen paikan päällä. Parlamentin täysistuntoja käy kuuntelemassa eri alojen edustajia ja meppien tukiryhmiä. Strasbourgiin ajaa neljä rekkaa, ei 100 kuten usein väitetään, istuntoja varten, mukanaan kaikki audiovisuaaliset välineet.

Parlamentin viestinnässä on kaksi päälinjaa, lainsäädäntö ja kampanja viestintä.
Uusi parlamentti oli juuri aloittanut toimintansa ja saimme valaistusta miten vaaleista kampanjoitiin. Tavoitteena oli saada eri kohderyhmät pohtimaan, miksi kannattaa äänestää EU-vaaleissa. Kampanjan päätuote oli video, jolla haluttiin herättää huomiota. Rahaa ei juuri käytössä, joten promoaminen oli tehtävä ansaitun median avulla..

Valitse tulevaisuus, jonka haluat lapsellesi, oli kampanjan otsikko ja teema. Choose Your Future -European Elections 23-26 Maj. Sisältönä oli vauvojen synnyttäminen, erilaiset ja eri väristen äitien aidot synnytykset kuvattiin. Huomioitu, että esim. samaa sukupuolta olevia ei ollut videolla, koska on vahvasti katolisia maita kuten Malta ja Kroatia, jotka eivät hyväksy samaa sukupuolta olevien suhteita. Video sai monenlaista palautetta, katsojia yli 100 miljoonaa.

Äänestysprosentti nousi yli 50 ensimmäisen kerran 20 vuoteen. Mikä oli videon ansioita, sitä ei pystytä osoittamaan. Nuoret muualla Euroopassa äänesti enemmän, mutta Suomessa äänestysvilkkaus pysyi ennallaan.

EU-vaalien tulos mullisti puolueiden jakoa. Renew Europe puolueeseen pamahti 20 ranskalaista meppiä. Vihreät nostivat myös osuuttaan. Eurokriittisten blokki jäi hajanaiseksi.

Toimittajana Brysselissä ja miltä EU-viestintä näyttää niillä laseilla

Maria Pohjala, Maaseudun Tulevaisuus

Maria Pohjala työskentelee Suomen toiseksi luetuimman sanomalehden Maaseudun Tulevaisuuden EU-kirjeenvaihtajana. Hän on yksi niistä noin kymmenestä suomalaisesta toimittajasta, jotka seuraavat EU:n toimintaa Brysselistä käsin.

Suurin osa aiheista, joista kirjoitetaan, liittyy EU-lainsäädäntöön. Euroopan parlamentti, komissio ja neuvosto muodostavat ydinkolmikon, joita Maria seuraa tiiviisti. Pääaiheet ovat lehden lukijakuntaa erityisesti kiinnostavat metsä- ja maatalous sekä ilmasto.

Viestinnän kannalta pitkät päätösprosessit ja asioiden nopea omaksuminen ovat haastavia. Yhdestä asiasta päättämiseen saattaa mennä useita vuosia, joiden aikana asiakokonaisuudesta tehdään lukuisia eritasoisia päätöksiä.

Pohjalan perustyöhön kuuluu kirjoittamisen lisäksi paljon tapaamisia ja tiedonhankintaa kentällä. Komissio järjestää viikottain tiedotustilaisuuden niistä teemoista, joista aikoo kullakin viikolla viestiä. Tilaisuuksien lisäksi tärkeä tietolähde on Suomen komissaari, joka tapaa toimittajia säännöllisesti. Muutoin komissiolta on hankala saada lausuntoja, sillä niitä saavat antaa vain erittäin kiireiset nimetyt puhujahenkilöt.

Juttuaiheita on lähestyttävä sinivalkoisin silmälasein ja pidettävä mielessä lehden lukijakunta. Taustalla ovat usein kysymykset: mitä tästä seuraa Suomelle ja kuinka monimutkaiset lainsäädännön prosessit suodatetaan ruohonjuuritasolle? Pohjala kertoo CAP-uudistuksen olevan yksi tärkeimmistä aiheista juuri nyt.

Pohjala seuraa myös uuden ilmastosopimuksen syntyä sekä uuden budjetin sisältöä, sillä Suomi aikoo hakea lisää rahaa maatalouteen. Ilmastokysymykset ovat jatkuvasti pinnalla ja on mielenkiintoista seurata tavoitetta, jonka mukaan jäsenmaat olisivat hiilidioksidineutraaleja vuoteen 2050 mennessä. Erityisesti Pohjalaa huolettaa muiden jäsenmaiden sitoutuminen sillä ainakin Puola, Tshekki ja Unkari ovat jo nyt jäljessä asetetuista tavoitteista.

MTK:n, SLC:n ja Pellervon yhteinen toimisto Brysselissä

Brysselin toimiston tehtävänä on suomalaisten maanviljelijöiden, metsänomistajien sekä maaseutuyrittäjien etujen valvominen Euroopan unionissa. Toimiston tehtävänä on huolehtia, että Suomea koskevia, MTK:n jäsenten etuja palvelevia asioita ja erityispiirteitä otetaan huomioon Euroopan unionin lainsäädännössä ja kansainvälisissä kauppasopimuksissa.

Brysselin toimisto seuraa aktiivisesti Euroopan unionin, sen yhteisen maatalouspolitiikan sekä muiden järjestön jäsenille tärkeiden asioiden kehitystä ja välittää näihin liittyvää tietoa kotimaahan.
Brysselin toimistossa on myös Maaseudun Tulevaisuuden kirjeenvaihtajan työtila.​​​​​​

Opintoretkelle osallistuivat ja raportin yhteistyössä tuottivat:

Anssi Ketonen, Sinikka Torssonen, Jaana Hiltunen, Pirjo Onikki, Meri kiikkala, Riika Isola, Henna Huovinen, Miia Koivunen, Harri Kontio, Tuija Nikkari, Tiia Rantanen, Sanna Ruuska, Terfi Sandberg, Kaija Siikavirta, Karita Toivanen, Sofia Tuisku, Johanna Veijanen ja Mimmi Virtanen

Jaa juttu somessa!