”Maaseutu voi taistella kaupungistumista vastaan yhteisöllisyydellään, puhtaalla ruualla ja luonnolla, pienillä oppilasryhmillä ja yritysystävällisyydellä.”
Kolumni – kirjoittajana maakuntajohtaja Kari Häkämies
Kaupungistuminen ei ole Suomessa mielipidekysymys, vaan fakta. Muuttoliikkeen selvin trendi on 20-vuotiaiden opiskelijoiden maaltamuutto kaupunkeihin. Vastaavasti jonkin verran 30-vuotiaita muuttaa takaisin maalle perheen kanssa, mutta selvästi pienemmällä volyymilla. Varsinais-Suomen kunnista muutetaan ahkerimmin opiskelemaan Turkuun ja töiden perässä pääkaupunkiseudulle.
Suomessa nuorten muutto kaupunkeihin näkyy väestörakenteessa. Turussa ja Helsingissä 20–29-vuotiaita on koko väestöstä 17 %, kun sama luku maaseutumaisissa kunnissa on keskimäärin puolta pienempi.
Turussa kaupungin kasvu ja asuntorakentaminen on nyt juuri ennätysvauhdissaan. Lounais-Suomen teollisuuden positiivinen rakennemuutos säteilee kasvua ympärilleen ja houkuttelee asukkaita Turun seudulle, mutta myös Vakka-Suomeen muuttaa uusia asukkaita.
Turku on maan sisäisessä muutossa suhteellisesti nopeimmin kasvanut kaupunki. Toteutunut väestönkasvu ylittää jo käynnissä olevan yleiskaavan tavoitteellisen kasvutahdin ja kaikki ennusteet. Väestötavoitetta vuodelle 2029 ollaan tämän johdosta nostamassa tuntuvasti, 220 000 asukkaaseen. Varsinais-Suomen koko 475 000 väestöstä lähes 188 000 asuu tällä hetkellä keskuskaupungissa Turussa.
Kaikki eivät kuitenkaan halua muuttaa kaupunkiin. Vaikka työpaikat sanelevat monen muuttoliikkeen suunnan, ei Suomessa muuteta ahkerasti työpaikkojen perässä. Yli 40 % koko väestöstä ei halua muuttaa työn perässä lainkaan. Huolestuttavinta on, että luku on jopa hieman korkeampi työttömillä työnhakijoilla kuin niillä, joilla jo on työpaikka.
Maaseutu voi taistella kaupungistumista vastaan yhteisöllisyydellään, puhtaalla ruualla ja luonnolla, pienillä oppilasryhmillä ja yritysystävällisyydellä. Varsinais-Suomessa maaseudun etuna on se, että se on verraten lähellä. Lähimpään kaupunkiin on lyhyt matka ja oppilaitoksetkin ovat pendelöintietäisyydellä. Erityisesti elinkeinoelämän elpyminen, Uudenkaupungin autotehtaan työpaikat ja Turun telakan vahva tilauskanta sekä töiden levittäytyminen laajalle alihankkijaverkoston kautta vaikuttaa maaseudulle positiivisesti.
Osa maaseutumaisista kunnista hyötyy erinomaisesta sijainnistaan elinkeinoelämän yhteyksien risteyksessä mahdollistaen samaan aikaan maaseutumaisen asumisen. Kunnat, jotka ovat kyenneet houkuttelemaan yrityksiä alueelleen pystyvät tarjoamaan asukkailleen myös töitä. Esimerkiksi Laitilan ja Koski TL:n työpaikkaomavaraisuus lähentelee sataa prosenttia. Myös lapsiperheiden palveluihin panostavat kunnat saavat houkuteltua uusia asukkaita.
Väitän, ettei kaupungistumista voi välttää. Silti erityisesti Etelä- ja Länsi-Suomessa maaseutu pysyttelee todellisena vaihtoehtona kaupunkiasumiselle lyhyiden etäisyyksien ansiosta. Työssäkäyntialueita yhdistämällä voidaan vahvistaa edelleen kaupunkien väliin jäävien maaseutumaisten kuntien vetovoimaa. Esimerkiksi tunnin juna tulee yhdistämään Turun seudun ja pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueet ja palvelee samalla koko Salon seutukuntaa.
Yhteisen työssäkäyntialueen vahvistaminen koko Suomen kasvun keskittymässä eli Turun, Tampereen ja Helsingin kasvukolmiossa, palvelee sekä kaupunkiasumista arvostavaa kuin maaseudulle kaipaavaa. Yhteinen työssäkäyntialue edistää työvoiman pendelöintimahdollisuuksia ja takaa asutusta myös väliin jääviin maaseutumaisiin kuntiin.
Varsinais-Suomen maakuntajohtaja
Kari Häkämies