Someron Kulttuurigalleria pystyyn Leader-tuella

Keltainen vanha puutalo, jonka oikealla puolella näkyy vähän Someron kaupungintaloa.

 

Vuonna 1993 somerolaiskirjailija Kaari Utrio palkittiin Pro Finlandia -mitalilla. Seuraavana vuonna samainen mitali jaettiin Somerolla kasvaneelle muotoilija Kaija Aarikalle. Ensi kesänä näiden molempien naisten upeaan uraan pääsee tutustumaan Someron Kulttuurigalleriassa, jota rakennetaan parhaillaan kaupungin keskustaan. 

Someron kaupungintalon vieressä sijaitsevaa Aholan taloa remontoidaan parhaillaan kulttuurin käyttöön. 1880-luvulla rakennettu talo on toiminut aiemmin muun muassa kunnanlääkärin talona, neuvolana ja musiikkiopistona. Kesällä 2022 siihen avataan Someron Kulttuurigalleria. 

Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry on myöntänyt Leader-tukea Someron Kulttuuri ry:lle, joka vastaa Someron kaupungin kulttuuripalveluista. Investointihankkeella laitetaan talo kuntoon ja kehittämishankkeella luodaan näyttelyt Aarikasta, Kaari Utriosta, Someron omista taidekokoelmista ja perinnehuoneen aarteista.

– Investointihankkeeseen kuuluu esimerkiksi seinien maalaus, lattioiden vahaus, ovien kunnostus, hälytyslaitteiden asennus, valaistus, ripustukset, vitriinit ja muu kalustus, jota näyttelytiloissa tarvitaan, listaa Someron Kulttuurin toiminnanjohtaja Liisa Mattila.

Nainen mintunvihreällä lasiverannalla.
Liisa Mattila tulevan Kulttuurigallerian eteisessä.

Talon alakerta tulee olemaan keittiötä lukuunottamatta näyttelytilaa ja yläkertaan tulee varastotilaa. Vaikka taloa remontoidaan paljon, siihen kerrostuneet vuosikymmenet jäävät kuitenkin osittain näkyviin.

Kehittämishankkeeseen taas kuuluu muun muassa näyttelyiden kuratointia ja markkinointia. Kulttuurigallerian verkkosivut avataan kesään mennessä osoitteeseen www.kulttuurigalleria.fi

Museokortti ei käy vielä ensimmäisenä kesänä, mutta tavoitteena on saada se käyttöön seuraavaksi kesäksi, kun toiminta ja aukioloajat ovat vakiintuneet.

Pysyvää Aarikka-näyttelyä on toivottu pitkään

Nainen harmaasävyisessä huoneessa, jonka nurkassa on kakluuni.
Talon suurimpaan huoneeseen pystytetään Aarikan näyttely. Eri vuosikymmenten kerroksia on nähtävillä vielä remontin jälkeenkin.

Paljon palkittu taiteilija Kaija Aarikka (1929–2014) kasvoi Somerolla Jurvalan kartanossa. Elämänsä viimeisinä vuosina hän vietti taas paljon aikaa kesämökillään Someron rajamailla, joten hän oli paikallisten keskuudessa hyvinkin tunnettu. Aarikan näyttelyä on toivottu Somerolle pitkään, ja kesällä 2020 saatiin jo vähän esimakua siitä, mitä tulevaisuus voisi tuoda tullessaan. Someron keskustassa vanhassa Kivimakasiinissa järjestettiin Aarikka-näyttely, joka keräsi kesän aikana 1 800 kävijää vallinneesta koronatilanteesta huolimatta. 

Kesänäyttelyn jälkeen keskustelu pysyvästä näyttelystä jatkui ja nyt se on vihdoin toteutumassa. 

– Näyttelyn kasaavat Kaija Aarikan tyttäret Sarianna Partanen ja Pauliina Aarikka, joka on itsekin muotoilija ja työskenteli pitkään Aarikalla. En ihan tarkkaan tiedä, mitä kaikkea näyttelyyn tulee, mutta uskoisin, että suosituimpia tuotteita kuten kynttilänjalkoja ja koruja sekä harvinaisuuksia kuten 60-luvulla tehtyjä oviverhoja tai tilanjakajia – ehkä jotain henkilökohtaistakin, arvelee Mattila.

Nykyään Aarikka on Martinexin omistuksessa.

Aarikan kynttilänjalkoja.
Somerolainen muoti- ja sisustusliike AdaMaria myy Aarikan tuotteita. Myös näyttelyyn on tulossa Aarikan sisustustuotteita ja koruja.

Kaari Utrio saa oman huoneen

Yksi Someron Kulttuurigallerian näyttelyhuoneista pyhitetään somerolaiskirjailija Kaari Utriolle, joka on myös koko Kulttuurigallerian suojelija. 

– Näyttelyssä kerrotaan, miten hän lähtee työstämään historiallisia romaaneja ja tuodaan esiin hänen tuotantoaan, Mattila sanoo. 

Kesällä Utriota tullaan mitä luultavimmin näkemään Kulttuurigallerialla myös opastamassa, pitämässä esitelmiä tai keskustelemassa kirjallisuudesta ja historiasta. Suunnitelmat ovat tässä vaiheessa vielä auki, mutta jonkinlaista yhteistyötä on luvassa.

Kaari Utrio on pitkän uransa aikana saanut muun muassa Pro Finlandia -mitalin, Valtion kirjallisuuspalkinnon ja lukuisia muita palkintoja. 

Kaupungin kokoelmat päivänvaloon

Kolmanteen näyttelyhuoneeseen tulee vaihtuvia näyttelyitä ja pieni museokauppa, jossa myydään muun muassa  Somero-tuotteita, Aarikan tuotteita ja Utrion kirjallisuutta. 

Ensimmäinen näyttely kootaan kaupungin omasta taidekokoelmasta. Teosten valinta ei ole vielä kovin pitkällä, mutta mukaan tulee ainakin venäläistä grafiikkaa.

– Kaupungilla on paljon taideteoksia, joten on kiva, että kaupunkilaisetkin pääsevät näkemään niitä! 

Perinnehuoneessa aarteita Someron historiasta

Sota-ajan pukuja naulakossa.
Perinnehuoneen kokoelmiin kuuluu muun muassa paljon sota-ajan asuja.

Aholan talossa on jo pitkään ollut Someron Sotaveteraanien ja Sotainvalidien veljesliiton Someron osaston sekä kotiseutuyhdistys Somero-Seuran ylläpitämä perinnehuone. Sen hallinta siirtyi Someron Kulttuurin haltuun yhdistyksiltä vuonna 2021.

– Yhdistysaktiivit tekivät valtavan työn, kun tulivat kanssani tyhjentämään huonetta. Tavaraa oli todella paljon, esimerkiksi somerolaisten lahjoittamia sota-ajan pukuja, astioita, puhdetöitä ja kirjallisuutta. Nyt huone laitetaan uuteen uskoon ja pidetään auki aina, kun galleriakin on auki, lupaa Mattila.

Huoneen yhdestä seinästä on kaivettu vanhat hirret esille, jotka tuovat huoneeseen upean perinteisen tunnelman.

Vasemalla valkoinen ovi ja oikealla nainen vaaleanpunaisessa takissa katselee hirsiseinää.
Perinnehuoneen esiin kaivettu hirsiseinä tuo taloon lämpimän tunnelman.
Kivimakasiini lumisessa maisemassa.
Vuonna 2020 Someron vanhassa Kivimakasiinissa oli Aarikan kesänäyttely. Kesällä 2022 makasiinissa nähdään puolestaan Kultelan kylän 530-vuotisnäyttely.

Teksti ja kuvat: Janica Vilen, Haloo maaseutu!

Yksinyrittäjästä neljän hengen työnantajaksi – Nosturiautoja rakentava somerolaisyritys sai maaseuturahastosta tuulta purjeisiin

Uutta kuitulaserleikkauskonetta käyttää Matti Suutela.

 

Somerolla toimiva PE-Markkinointi Oy on hyvä esimerkki siitä, miten suuri vaikutus maaseuturahaston tuella voi olla. Kaksi kertaa laitehankintoihin investointitukea saaneessa yrityksessä työn määrä on viisinkertaistunut ja liikevaihtokin kasvanut puolesta miljoonasta jo kahden miljoonan paremmalle puolelle. 

Vuosina 2004–2017 somerolainen Petteri Pomppu rakensi nosturiautoja yksinyrittäjänä. Vuonna 2018 hän sai hankittua yritykseensä CNC-polttoleikkauskoneen maaseuturahaston tuella. Työn määrä kasvoi niin paljon, että pian Pomppu työllisti kaksi muutakin ihmistä. Liikevaihtokin kasvoi yli 60 % puolesta miljoonasta 1,3 miljoonaan euroon vuonna 2019. 

Kasvu ei suinkaan loppunut siihen. Tänä vuonna Pomppu ennustaa, että liikevaihto alkaa jo kakkosella. Maaliskuussa halliin saatiin maaseuturahaston tuella uusi kuitulaserleikkauskone, joka kasvatti taas työn määrä. Nyt yrityksessä on Pompun itsensä lisäksi jo neljä työntekijää, joista yksi on koko ajan kiinni laserleikkauskoneen käytössä. 

– Tällä voi leikata alumiinia, kuparia ja terästä. Levyistä saa leikattua laidasta laitaan juuri sellaisia tuotteita kuin asiakas haluaa, kertoo yrittäjä Petteri Pomppu. 

Koneella leikataan teräksestä osia muun muassa nosturiautoihin.

90 % leikatuista tuotteista lähtee suoraan asiakkaille, pääsääntöisesti paikallisille metallipajoille. 10 % tuotteista tehdään omiin tarpeisiin, eli nosturiautojen osiksi. Kun metalliosia ei enää tarvitse tilata muualta, myös nostureiden valmistus on jouhevoitunut. 

Vuonna 2018 hankitulla plasmakoneella voi leikata jopa 30 sentin paksuista teräslevyä. Uudella laserkoneella taas saa leikattua ohuimmillaan 0,2-millistä levyä. Nyt löytyy koneet siis monenlaisiin tarpeisiin. 

Uudelle puolen miljoonan euron koneelle myönnettiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta 55 000 euron investointituki. 

– Tukiprosentti jäi tällä kertaa pienemmäksi, koska haimme tukea alun perin halvempaan koneeseen. Se ei kuitenkaan toiminut odotusten mukaan, joten palautimme sen ja ostimme uuden. Saimme kuitenkin tuen siirrettyä uuteen koneeseen, Pomppu taustoittaa. 

Nykyisin Somerolta lähtee nosturiautoja joka puolelle Suomea.

 

Artikkelikuvassa uutta kuitulaserleikkauskonetta käyttää Matti Suutela.